Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotanto -hanke

Samankaltaiset tiedostot
Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Babi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille


Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

HYVINVOINTI TUO TUOTTAVUUTTA PEKONI-EMAKKOTÄYSREHUT

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Lihasian ruokinnan teemapäivä

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi.

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Emakot syömään porsituksessa

Tankki täyteen kiitos!

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Aperehuruokinnan periaatteet

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Maxammon ruokintateknologia

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Välikasvatusporsaiden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tiina Kortelainen

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kaura lehmien ruokinnassa

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Terveellistä ja turvallista ruokaa - palkokasveista

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Matleena Perälä. Krillijauho porsaiden valkuaisrehuna. Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maatalouselinkeinojen koulutusohjelma

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Härkäpapu siipikarjan rehuna

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehuanalyysiesimerkkejä

Maa- ja metsätalousministeriö. Porsaiden vieroitusopas

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Hyödyllinen puna-apila

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Strategian perusteet

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Premium-luokan koiranruokasarja D

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Sikalaharjoitteluselostus

KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Vasikoiden aloitusohjelma

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Vasikoiden väkirehuruokinta

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Transkriptio:

Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotanto -hanke Välikasvatuksen teemapäivä Porsaiden rehustus välikasvattamossa Kimmo Kytölä / Marko Övermark

Porsastuotannon tavoitteet? Millaisia porsaita? Tasalaatuisia Elinvoimaisia Terveitä 2017-03-14 2

Isompia pahnueita, pienempiä porsaita 2005 Nyt - 3 -

Rehun syönti ennen vieroitusta vaikuttaa rehun syönnin kehitykseen vieroituksen jälkeen Ei-syöneet porsaat, % kaikista 100 90 80 70 60 syönyt ei syönyt 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Aika vieroituksen ja ensimmäisen syöntikerran välillä, h Lähde:TrowNutrition - 4 -

Rehun syönti vieorituksen jälkeen 700 600 Feed intake or growth, g/day 500 400 300 200 eaters non-eaters 100 0 feed intake day 0-8 growth day 0-8 feed intake day 9-34 growth day 9-34 Emakon alla syömään oppinut osaa syödä myös vieroituksen jälkeen!

Ternimaito Porsaiden on saatava riittävästi ternimaitoa, muuten ne kuolevat! Huolehdittava siitä, että kaikki pääsevät utareelle Pienimpiä on autettava Isoissa pahnueissa (yli 15 ) tai pahnueissa missä on hajontaa tehtävä osapahnueimetystä! Kerätään maitoa saaneet isot porsaat porsaspesään levyn taakse 1 2 tunniksi (porsaita ei saa tukahduttaa suljettuun pesään!) 2017-03-14 6

Imetysmäärän vaikutus? Alkutasauksessa emakolle riittävästi porsaita, kuitenkin enintään toimivien nisien verran! Kuinka toimitaan imetyskaudella pienempien / jälkeen jäävien kanssa? Ohje: Pidä heikentyneitä porsaita tarkasti silmällä niin, että sijaisemo tehdään ajoissa. Porsaat saattavat olla eri kokoisia pahnueessa. Älä siirrä niitä jos ne kasvavat ja ovat vahvoja omassa pahnueessaan. Ylireagointi johtaa pieneen imetysmäärään Porsaat pärjäävät ilman lisärehua emakon alla Ovat komeita, mutta eivät osaa syödä vieroituksen jälkeen Alireagointi aiheuttaa liikaa karvakintaita ja kuolleisuutta Tässäkin pidettävä kieli keskellä suuta

Rehun syönti, (g/d) Vieroituspaino ja rehunsyönti Rehun syönti <6,5 6,5-8,5 8,5> 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Aika, päiviä vieroitukseta Page 8

Imetysaika, -määrä ja vieroituspaino

Millainen porsas sellainen kasvu Imetysmäärä noussut jos maitoa tulee saman verran vähemmän porsasta kohti Imetysajan tulee kasvaa, jos porsasmäärä kasvaa Tai päivittäinen maidontuotantomäärän nousta Imetysaika tulee olla riittävä imetysaika valmistaa porsasta vieroitukseen, parempaan kasvuun ja kestävyyteen Rehun syönti ja vastustuskyky paranee 2017-03-14 10

Vieroitusikä / paino Emakoiden optimaalinen Imetysaika 28 32 vrk Porsaiden minimi imemisaika 24 vrk Vain yksittäisiä 21 vrk (amma yms.) Pidemmällä imetysajalla hyvää rehulle oppimisaikaa enemmän Porsas alkaa paremmin oppia 3 viikon jälkeen rehulle Kokonaissyöntimäärä Ripuliherkkyys Vieroituspaino keskiarvo 7,5 8,0 kg Porsaat tulisi olla vähintään 7 kg Jos liian paljon alipainoisia / ikäisiä - 0,5 kg vieroituspainossa merkitsee 50-100 g vk kasvussa koko ryhmä voi huonosti (kasvu, ripuli, taudit) Tiedätkö mikä on tilasi vieroituspaino ja kuinka paljon on liian pieniä porsaita? 2017-03-14 11

Rehustus emakon alla: Porsaan opittava syömään kiinteää rehua! Millainen rehu? Maittava, houkutteleva, sekä paljon energiaa, kohtuullisesti valkuaista Miten Aloitetaan antamaan 2 x päivässä Annetaan pieniä määriä (uteliaisuus uutta kohtaan) Jakokertoja lisättävä porsaan kasvaessa, erityisen tärkeää viimeiset imetysviikot Pieninä annoksina ja usein Emakko imettää >20 kertaa/vrk Miten paljon rehua menee yhteensä ennen vieroitusta / porsas?

Sian elämän ensimmäiset viikot S y ö n t i Pre- Startteri vieroitus Startteri / Porsasrehu Kasvatusrehu maito (kuiva) rehu Syönti Turvallisuus+ 13 toipuminen Tehokas kasvu

Koetuloksia: syntymäpainon ja syömään oppimisen merkitys (Trouw Nutrition) Kevyet porsaat Painavat porsaat Syöjät Ei syöjät Porsaita, kpl 159 159 194 124 Syntymäpaino, kg 1,240 1,453 1,345 1,343 Vieroituspaino, kg 7,0 8,7 7,9 7,9 Paino 35 pv vieroituksesta Kasvu vieroituksen jälkeen, gr/pv ( ja kg/viikko) Viikko 1, g/pv kg/viikko Viikko 2, g/pv kg/viikko Viikot 3 5, g/pv kg/viikko Viikot 1 5, g/pv kg/viikko 21,3 24,9 23,8 22,0 169 (1,2) 250 (1,8) 512 (3,6 ) 407 (2,8) 175 (1,2) 281 (2,0) 590 (4,1) 464 (3,2) 198 (1,4) 287 (2,0) 571 (4,0) 456 (3,2) 133 (0,9) 232 (1,6) 519 (3,6) 404 (2,8)

Porsaiden rehut emakon alta välityspainoon (4 viikon imetys) vieroitus Miten muuttunut Jogurtti (tai maidon korvike) 0-7 Pre-Startteri 7-24 Startteri 21-38 Porsasrehu 35-52 Kasvatusrehu 49-70 Ei rehun muutosta vieroitushetkellä! Välikasvattamoon kolme rehua Startteri Sama rehu kuin emakon alla Varmistaa siirron välikasvattamoon Porsasrehu n.18 kg painoon saakka Hyvin sulava valkuainen, maltillinen SRV Kasvatusrehu 2017-03-14 15

Taipuuko ruokintatekniikka vaatimuksiin?? Välikasvattamossa siis tarve 3:lle eri rehulle Useassa sikalassa tekniikka riittämätön Koneella annettu vain yhtä tai 2 rehua Miten ratkaistaan? Kuinka montaa rehua laitteisto pystyy hoitamaan? Vaatiiko muutoksia? Annetaanko jokin rehu käsin? Miten hyvin pystyt tekemään (useasti ja syönnin mukaan) Pystytkö huomioimaan ruokinnassa lajiteltujen muita pienempien porsaiden tarpeet? Useaan sikalaan menossa / muutettu ruokintatekniikka, jotta pystytään hoitamaan koneella.

Porsaiden liemiruokinta lisää syöntiä Mure Liemi g ka-ainetta/pahnue/pv 600 500 400 300 200 100 * * ** 0 * p<0.05 ** p<0.10-7 -6-5 -4-3 -2-1 Päivät ennen vieroitusta kuivarehua 1.9 kg/pahnue/7 pv (0.6 3.7 kg) liemenä: 3.1 kg/pahnue/7 pv (1.5-7.8 kg) Vieroitusikä 26 pv Nutreco SRC, 2004

Rehun antotapa ja muoto Emakon alla porsaat syövät liemenä enemmän kuin kuivana Vaatii hygienialta ja tarkkuudelta enemmän Vaatii jonkin tasoista sekoistussäiliötä Mihin olet valmis? Eri vaihtoehtoja käytössä? Vieroituksen jälkeen? Hyvä olisi jatkaa samalla tavalla ja rehulla kuin emakon alla, josta siirtyminen välikasvattamon ruokintaan Vaikka siirtyisi kuivaan, oleellisinta on ollut syöntimäärä, paljonko rehua on syöty ennen vieroitusta Liemelläkin osa pitää kuivalla vk:ssa vieroituspäivän

Liemenä vai kuivana? Liemiruokinnassa Tarve ruokkia vähintään 5 x päivässä Riittääkö annostelutarkkuus alussa? Päivän ruokintavälit tasaisin välein, yöaika 8 9 tuntia Erityisen tärkeää oikea ruokintamäärä Ruuhihygienia oltava hyvä (myös ruuhien päädyissä) Jos sensori ruokinta, tarkkaile ruokinnat silti onko oikealla korkeudella? pystyykö reagoimaan myös pienissä määrissä? Kuivaruokinnassa (vapaa): Rehua oltava aina sopivasti tarjolla Vieroitettaessa valmiina lautasella ja automaatti herkällä Täyttöväli sellainen, ettei automaatista lopu koskaan rehu!

Imetyksestä välikasvatukseen, mikä rehussa muuttuu? Vieroitus ja rehunvaihto eri päivinä Ensimmäiset 3-10 pv jatketaan imetyskauden rehulla Alle 18 kg painoisen porsasrehu Tasapainoilua suolistoterveyden ja kasvun kesken Runsaasti energiaa, kohtuudella valkuaista Erityisen hyvin sulavia raaka-aineita Hienoksijauhettua ja mahdollisesti kypsennettyä viljaa Monipuolisia hyvin sulavia valkuaisraaka-aineita Muuta Entsyymejä: fytaasi, glukanaasi, ksylanaasi Prebiootteja ja probiotteja Aromia, hyvää makua 2017-03-14 20

Valkuaisrehujen eroja Fat Carbo Fibre Protein Ash hydrates 21.0 % 27.0 % 6.0 % 40.5 % 5.5 % Soybeans, raw 21.5 % 28.5 % 3.0 % 42.0 % 5.0 % Dehulled Full Fat Soya 1.5 % 35.5 % 4.0 % 53.0 % 6.0 % Soya Bean Meal, HiPro 2.5 % 29.5 % 4.5 % 56.0 % 7.5 % Fermented Soya 3.0 % 25.0 % 3.5 % 61.0 % 7.5 % HAMLET PROTEIN/HP 300 0.5 % 18.5 % 4.5 % 70.0 % 6.5 % Soya Protein Concentrates - 22 -

Soijan ANF trypsiini inhibiittorit Luonnollisia valkuaisaineita, jotka estävät proteaasi entsyymien (trypsiinin ja kymotrypsiinin) toimintaa nuoren sian suolistossa Heikentää valkuaisen sulavuutta Osittain tuhottavissa lämpökäsittelyllä Full Fat Soya Soya Bean Fermented HAMLET PROTEIN Soya Protein Meal, HiPro Soya HP 100/300 Concentrates Trypsin inhibitors 10-25 4-8 3-8 2-3 2-3 (mg/g protein) Seuraus Valkuainen ei sula kunnolla porsaan suolistossa Haitallisille bakteereille ravintoa paksusuoleen ripulia, rehun hyväksikäytön heikentymistä huonompi kasvu 2017-03-14 23

Soija ANF - oligosakkaridit Pitkäketjuisia sokereita, joita porsas ei pysty sulattamaan Mikrobit pystyvät sulattamaan, fermentoimaan muodostuu kaasua Suolistoon muodostunut kaasu saa porsaat voimaan huonosti Full Fat Soya Soya Bean Fermented HAMLET PROTEIN Soya Protein Meal, HiPro Soya HP 100/300 Concentrates Oligosaccharides: Stachyose % 4-4.5 4.5-5 1-5 < 0.5 1-3 Raffinose % 0.8-1 1-1.2 0.2-1.2 < 0.1 < 0.2 Sucrose % 5-6.5 6-8 0-3 < 0.1 < 0.1 Taudinaiheuttajabakteerit käyttävät oligosakkarideja ravintonaan ripuliriski kasvaa 2017-03-14 24

Soijan ANF Pienet porsaat herkimpiä Porsaan kasvaessa kyky sulattaa (kiinteää) rehua paranee Taittopiste n. 18 kg painossa (7 viikon iän jälkeen ei haittaa) Jotta porsas voisi sulattaa soijarouhetta on suolistolle annettava aikaa kehittyä Soijarouheen jalostaminen soijaproteiiniksi parantaa sulavuutta parempi suolistoterveys parempi kasvu 2017-03-14 25

Komponenttiruokinnan periaatteet Välikasvattamoon ei enää riitä yksi rehu Asettaa vaatimuksia rehustamolle Pitää pystyä jakamaan pieniäkin annoksia Viljojen laatu avainasemassa Ohra, vehnä, kaura (osa kuorittuna) Laatu on tunnettava (valkuainen, HLP) Energiatäydennys välttämätön = kasviöljy tai rasva VK seos 1 kaipaa hyvin sulavaa valkuaista, esimerkiksi soijaproteiinia, Vk seos 2. seos voidaan tehdä edullisemmista raaka-aineista. Täydennys käytettyjen raaka-aineiden mukaan 2017-03-14 26

Jauhatuskarkeuden merkitys Jauhon karkeus Erittäin hieno Hieno Karkea Erittäin karkea yli 2 mm, % 0 5 15 25 yli 1 mm, % 20 25 35 40 alle 1 mm, % 80 70 50 35 Rehuhyötysuhde, FE/kg* 2,75 2,80 2,90 3,00-3,15 * Mitattu lihasioilla Lisäksi Liemiruokinnassa karkea jauho lajittuu Karkeat partikkelit valuvat pohjalle, neste nousee pintaan 2017-03-14 27

Rehuhygienia! Rehuraaka-aineiden on säilyttävä moitteettomasti Erityshuomio märkiin rehukomponentteihin Viljoissa ei saa olla rikkakasvin siemeniä eikä homeita tai hometoksiineja Rehuhygienia jakoputkistossa / kaukalossa Porsas ei syö vanhaa rehua Liemirehun lämpötila Hapon käyttö 2017-03-14 28

Kiitos