KUOPION KAUPUNKI YK 2014:5 KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 JA ASUNTOTUOTANNON TAVOITTEET VUOSILLE

KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 JA ASUNTOTUOTANNON TAVOITTEET VUOSILLE 2015-2019 16.6.2014 YK 2014:5

KUOPION UUSI VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN VUOTEEN 2030, ASUNTOTUOTANNON TAVOITTEET, OHJELMOINTI JA ETENEMINEN SEKÄ PALVELUINVESTOINTIEN TARVE TULEVALLA VIISIVUOTISKAUDELLA: 2015-2019 - Talousarvion vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelman (2015-2018) laadintaa varten Sisällysluettelo: 1. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 2 2. Asuntotuotannon tavoitteet ja ohjelmointi vuosille 2015-2019 6 3. Asuntotuotannon eteneminen tulevalla viisivuotiskaudella 7 4. Asuntotuotannon tonttireservit tuleville vuosille 9 5. Kunnallistekniikan kustannukset uusille alueille ja palveluinvestointien tarve tulevalla viisivuotiskaudella 10 LIITE 1 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.1.2014 LIITE 2 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V. 2014 JA ENNUSTE VUOTEEN 2020 (1.1) LIITE 3 KUOPION ASUNTOTUOTANTO SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA 2004-2013 KARTTA ASUNTORAKENTAMISEN ETENEMINEN V. 2014-2018 KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Talous- ja strategiapalvelu 16.6.2014

2 1. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 Taustaa Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin on laadittu noin 3-4 vuoden välein palvelujen ja toimintojen suunnittelun apuvälineeksi. Nyt voimassaoleva ennuste on vuodelta 2011, jolloin laadittiin kaksi kaupungin ennustetta (perusennuste ja tavoite-ennuste) sekä suunnittelualueittainen ennuste. Vuoden 2011 jälkeen Kuopion väestönkehitys on vahvistunut ja kehitys on toteutunut lähes tavoite-ennusteen mukaisesti, minkä vuoksi ennuste on nyt uusittu. Kuopion uusi ennuste perustuu viime vuosien vahvaan väestönkasvuun: vuosina 2012-2013 väestönkasvu oli noin 1 200 henkilöä ja myös vuodelle 2014 on ennakoitu lähes vastaavaa kehitystä. Jos tarkastellaan hieman pidempää viime vuosien trendiä (2008-2013), väestönkasvun vuosittainen keskiarvo on ollut noin 850 henkilöä vaihdellen 640-1 260 henkilön välillä. Viime vuosina muuttovoiton osuus on kasvanut ollen yli 80 prosenttia koko väestönkasvusta. Väestön ikääntymisen myötä luonnollinen väestönkasvu on sen sijaan lievästi pienentynyt ja vakiintunut noin 200 henkilön tasolle. Tänä vuonna Kuopiolle on laadittu vain yksi väestöennuste, mikä vastaa lähelle viime vuosien trendikehitystä. Ennustetta käytetään palvelujen ja toimintojen suunnittelun apuvälineenä, kuten myös maankäytön suunnittelussa: uusien asunto- ja elinkeinoalueiden käyttöönoton ja rakentamisen etenemisen hahmottamisessa. Tuleville lähivuosille on tavoitteena sama väestönkasvun taso (1 100-1 200 henkilöä) kuin valtion ja Kuopion kaupunkiseudun kasvusopimuksessa, joka on allekirjoitettu joulukuussa 2013. Kuopion väkiluku oli 106 375 henkilöä vuoden 2014 alussa (Kuntarekisterit). Kuopion ja Maaningan kuntaliitos on toteutumassa vuoden 2015 alusta alkaen, ja tätä on jo ennakoitu ottamalla Maaningan väkiluku (3 771) mukaan Kuopion uuteen väestöennusteeseen. Uuden ennusteen lähtöväestönä on yhteensä 110 146 henkilöä 1.1.2014. Viime vuosina Kuopion tulomuutto on lisääntynyt ja lähtömuutto on pienentynyt. Lähes kaikkien viisivuotisikäryhmien osalta Kuopion muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi eli kaupunkiin on muuttanut enemmän henkilöitä kuin täältä poispäin. Vuonna 2013 ainoastaan 0-4-vuotiaiden ja 25-29-vuotiaiden osalta muuttoliike oli negatiivinen, kuten myös hyvin pienesti 90+ ikäisten osalta. Henkilömäärinä suurimmat muuttovoitot kertyvät 15-24-vuotiaiden ikäryhmissä: Vuonna 2013 tämän ikäryhmän muuttovoitto oli n. 840 henkilöä eli 81 prosenttia kaupungin muuttovoitosta. Etenkin 20-24-vuotiaiden muuttovoitto on kasvanut viime vuosina. Kuopion muuttovoitto tulee eniten Itä-Suomesta ja oman maakunnan alueelta, kun taas Kuopio menettää muuttajia (nettomuutto negatiivinen) vuosittain maamme suurimpiin kaupunkeihin ja mm. Helsinkiin, Vantaalle, Tampereelle, Turkuun, Lahteen ja Ouluun. Ennustemenetelmä ja perustelut omalle ennusteelle Kuopion oman väestöennusteen menetelmä, peruselementit ja lähtökohdat ovat olleet jo vuosia hyvin samat. Ennuste on ns. trendiennuste, jossa ajatuksena on menneen kehityksen peilaaminen tulevaisuuteen oletuksella, että Kuopion kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena myös tulevina vuosina. Ennusteessa käytetyt tiedot ovat Kuopion omien kuntarekisterien tietoja väestöstä yksivuotisikäryhmittäin,

3 syntyvyydestä äidin iän mukaan, kuolleisuudesta ikäryhmittäin ja viime vuosina toteutuneesta muuttoliikkeestä ikäryhmittäin. Kuopio on jo vuosia laatinut itse väestöennusteet suunnittelun apuvälineeksi, vaikka käytettävissä on ollut myös Tilastokeskuksen väestöennuste ikäryhmittäin. Tähän syynä on ollut se, ettei Tilastokeskuksen ennustetta ole voitu hyödyntää sen heikon ja pessimistisen tulevaisuuden näkymän vuoksi. Kuopion väestökehitys on lähes poikkeuksetta ollut Tilastokeskuksessa ennustettua kehitystä parempaa ja jäänyt hyvin usein heti ensimmäisinä vuosina jälkeen Kuopion todellisesta kehityksestä. Toisaalta myös viime vuosina tapahtuneet Kuopion kuntaliitokset ovat vaikeuttaneet Tilastokeskuksen ennusteen käyttöä ja toimivuutta. Kuopion trendiennuste on myös aiemmilla kerroilla jaettu alueille ns. suunnittelualueittaiseksi ennusteeksi, kun taas Tilastokeskus ei laadi alueellisia ennusteita kunnille. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuosille 2015-2030 (1.1.) 8.5.2014 Kaikki (1.1.) 2014 2015 2016 YHT. 110 146 111 336 112 543 0 1 189 1 212 1 232 1 1 215 1 178 1 201 2 1 168 1 208 1 172 3 1 128 1 171 1 211 4 1 141 1 128 1 171 5 1 083 1 145 1 133 6 1 046 1 084 1 146 7 1 153 1 050 1 088 8 1 125 1 161 1 058 9 1 098 1 131 1 167 10 1 142 1 105 1 138 11 1 033 1 148 1 111 12 1 131 1 042 1 158 Lähtökohtana Kuopion ja Maaningan väestö yhteensä ikäryhmittäin 1.1.2014, jota vanhennetaan vuosittain Miehet ja naiset on ennustettu erikseen. 0-vuotiaiden ikäryhmä saadaan kertomalla hedelmällisessä iässä olevat naiset ns. hedelmällisyyskertoimilla, jotka on laskettu Kuopion oman syntyvyyden perusteella. Jokaiseen ikäryhmään vaikuttaa muuttoliike, joko ikäryhmää suurentaen tai pienentäen edellisvuoteen verrattuna. Käytetyt nettomuuttokertoimet on laskettu Kuopion oman muuttoliikkeen perusteella. Jokaiseen ikäryhmään vaikuttaa kuolleisuus, joka on laskettu Kuopion omien kuolleisuuskertoimien avulla. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 Kuopion uuden väestöennusteen mukaan kaupunki kasvaa noin 1 200 asukkaalla (1,1 %) tulevina lähivuosina ja noin 900-1000 (0,7-0,8 %) asukkaalla ensi vuosikymmenellä. Yhteensä väestönmäärä lisääntyy noin 6 300 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä ja noin 15 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuopion väkiluku on yhteensä noin 116 500 asukasta vuonna 2020 ja noin 125 000 asukasta vuonna 2030 sisältäen myös Maaningan (kuntaliitos vuoden 2015 alusta alkaen).

4 Kaikissa ikäryhmissä väestönmäärät lisääntyvät, lukuun ottamatta 40-64-vuotiaiden ikäryhmää, joka pienentyy nykyisestä hieman. Eniten kasvua tapahtuu 75 vuotta täyttäneiden kohdalla, mutta myös 65-74- vuotiaiden sekä 25-39-vuotiaiden ikäryhmissä. Pienten lasten ja kouluikäisten määrät lisääntyvät myös lähes vuosittain. Lähivuosina noin 80 prosenttia väestönkasvusta tulee muuttovoitosta ja noin 20 prosenttia on luonnollista väestönkasvua. 2020-luvulla vastaava suhde on noin 65/35 prosenttia. Luonnollinen väestönkasvu säilyy koko ennustekauden positiivisena, mikä perustuu nuorten aikuisten määrän kasvuun ja hyvään syntyvyyteen kaupungissa. Väestöennusteen edellytyksenä on viime vuosien kaltainen suhdannetilanne, vahva tulomuutto Kuopioon ja korkea asuntotuotannon määrä vuosittain (reilut 800 uutta asuntoa/vuosi). Mikäli Kuopion asuntotuotannon taso jää tavoitteista, vaikuttaa se väestönkasvuun. Myös koko maassa voimakkaan korkeasuhdanteen aikana Kuopion väestönkasvu on hiipunut, kun nuoret muuttavat nopeasti opiskelujen jälkeen Etelä-Suomeen ja suurempiin kaupunkeihin työn perässä. Tällöin lähtömuutto on kasvanut. Vuosikymmenten mittaan Kuopion kehityksessä vahvimmat väestönkasvun vuodet ovat sijoittuneet koko maassa heikon bkt:n kasvun matalasuhdannevuosiin, jolloin Kuopion alueen talouden kehitys on erottunut edukseen ja ollut koko maan kehitystä parempaa. Näin on tapahtunut myös viime vuosina, kun alueen kehitys on näyttäytynyt myönteisenä koko maahan verrattuna.

5 KUOPION VÄESTÖ VUOSINA 2005-2014 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennusteessa mukana Maaningan tiedot, mutta toteutumassa Kuopion väestö sen aluerajojen mukaisesti. VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75- YHT. 2005 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 17 581 31 036 7 117 6 055 90 518 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 17 591 31 175 7 103 6 300 90 747 2007 6 623 5 892 3 203 3 521 9 218 17 441 31 197 7 400 6 462 90 957 2008 6 585 5 742 3 123 3 564 9 380 17 378 31 591 7 278 6 674 91 315 2009 6 611 5 675 3 094 3 651 9 308 17 651 31 784 7 409 6 773 91 956 2010 6 717 5 569 3 056 3 569 9 491 17 889 31 896 7 531 6 934 92 652 2011 1) 7 043 5 847 3 117 3 626 9 803 18 642 33 145 8 186 7 384 96 793 2012 7 100 5 888 3 048 3 577 9 956 18 861 32 795 8 732 7 476 97 433 2013 2) 7 673 6 317 3 243 3 783 10 543 20 313 34 840 10 082 8 392 105 186 2014 7 708 6 388 3 203 3 663 10 799 21 031 34 363 10 583 8 637 106 375 Ennuste 2015 3) 8 130 6 640 3 420 3 760 11 040 22 150 35 390 11 570 9 250 111 340 2016 8 270 6 720 3 330 3 820 11 110 22 630 35 190 12 150 9 310 112 540 2017 8 370 6 750 3 400 3 810 11 120 23 120 35 160 12 370 9 670 113 770 2018 8 490 6 780 3 390 3 900 10 920 23 480 34 960 13 120 9 630 114 670 2019 8 590 6 820 3 490 3 810 10 940 23 780 34 740 13 630 9 770 115 580 2020 8 660 6 870 3 520 3 890 10 830 24 090 34 640 14 050 9 950 116 500 2025 8 930 7 360 3 570 3 920 10 960 24 630 34 720 14 100 12 750 120 940 2030 8 960 7 630 3 780 4 190 11 060 24 970 35 080 13 960 15 370 125 000 1) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. Kuopion alueittaiset väestöennusteet vuoteen 2020 Kuopion väestöennuste suunnittelualueittain on vielä vuodelta 2011. Kuopiossa väestönkasvun painopiste on etelässä, jossa Saaristokaupungin alueella rakennetaan uusia asuntoja Rautaniemessä, Pirttiniemessä, Lehtoniemessä ja Kärängässä. Tällä hetkellä Saaristokaupungissa asuu noin 9 100 asukasta väestönmäärän ollessa jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2013 Saaristokaupungin väkiluku lisääntyi noin tuhat asukasta. Saaristokaupungin ohessa väestönkasvua on odotettavissa mm. seuraavilla alueilla: Keskusta, Maljalahti, Männistö, Pihlajalaakso, Julkula ja Puijonlaakso. Kerrostalojen täydennysrakentamista sijoittuu näille alueille tulevalla viisivuotiskaudella. Lisäksi väestönmäärä alkaa kasvaa Hiltulanlahdessa, jossa omakotitalojen rakentaminen käynnistyy vuonna 2016. Kolme uutta aluetta tulee asuntorakentamisen kohteeksi viisivuotiskauden lopulla, kun asuntojen rakentamista aloitetaan Savilahdessa, entisen Valkeisen sairaalan alueella sekä Sakkyn alueella Haapaniemellä. Kaikissa edellä mainituissa kaavoituksen tavoitteena on edetä niin, että asuntorakentamisen on mahdollista käynnistyä vuonna 2018. Valkeisen sairaalan alueella on käynnissä arkkitehtikilpailu tontinluovutusmuotona ja alueen maankäyttö on tarkentumassa. Sakkyn alue Haapaniemellä asemakaavoitetaan myös asuntorakentamiselle, kunhan opistotien toiminnot siirtyvät alueelta Savilahteen. Kaavoituksen on määrä alkaa vuonna 2014. Suurin alueittaisen väestöennusteen epävarmuustekijä on sen tekohetkellä ennustettu asuntotuotanto alueittain. Vuonna 2011 valmistuneen ennusteen tekovaiheessa on ollut tiedossa asuntotuotannon ohjelmointi tulevalle viisivuotiskaudelle, joka on sisältänyt myös epävarmuustekijöitä. Asuntotuotannon toteutumiseen ennustetusti vaikuttavat: maanhankinta, kaavoitus sekä väestönkasvu ja alueen asuntojen kysyntä. Asuntotuotannon viivästyessä alueiden väestönmäärät jäävät ennustettua pienemmiksi. Joskus

6 alueiden väkiluku kasvaa uusilla alueilla jopa ennustettua enemmän, kun alueelle muuttaneiden lisäksi syntyvyys on uusilla pientaloalueilla erityisen korkea. Suurimmat ennustetut alueittaiset muutokset Kuopiossa vuoteen 2020 mennessä Lehtoniemi-Keilankanta Hiltulanlahti Pirtti Rautaniemi Puijo Inkilänmäki Keskusta Puijonlaakso Niuva-Länsipuijo-Rypysuo Saarijärvi-Rahusenkangas Särkiniemi-Särkilahti Niirala Haapaniemi Jynkkä Neulamäki Litmanen -1000-500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Kuopion uudet suunnittelualueittaiset ennusteet tullaan laatimaan joko vuoden 2014 syksyllä tai keväällä 2015. Tällöin myös Maaninka tulee mukaan ennusteeseen yhtenä suunnittelualueena. Ennusteen ulottuma on todennäköisesti vuoteen 2022. Alueittaista ennustetta ei ole mielekästä ulottaa kovin pitkälle, koska asuntotuotannon ennakointi on hyvin vaikeaa ja luonteeltaan jatkuvasti muuttuvaa erilaisten viiveiden takia. Ennustekauden viimeiset vuodet ovat aina melko epävarmoja, koska niiden osalta ei ole asuntotuotannon ohjelmointia ja ne perustuvat alueiden toteutumisen arvion varaan. Kuopiolle suunnitellaan parhaillaan ns. pidemmän aikavälin, noin kymmenelle vuodelle ulottuvaa ohjelmointia suunnittelun apuvälineeksi. Tätä ohjelmointia hyödyntäisi myös alueittainen väestöennuste. 2. Asuntotuotannon tavoitteet ja ohjelmointi vuosille 2015-2019 Kuopion tavoitteena on vähintään 800 uuden asunnon tuotanto vuosittain. Asuntoja tavoitellaan noin 500-600 kerrostaloihin (65 %), noin 100-150 asuntoa rivitaloihin (15 %) ja loput noin 150 asuntoa omakotitaloihin (20 %). Kerrostaloasuntojen osalta määrä tarkoittaa noin 45 000 50 000 kerrosneliön rakentamista vuosittain ja rivitaloissa määrä on noin 10 000 15 000 kerrosneliötä. Yhteensä asuntotuotanto käsittää noin 4 000 uuden asunnon rakentamisen tulevalla viisivuotiskaudella (2015-2019). Kaupunkialueelta Kuopio luovuttaa keskimäärin 60-80 uutta omakotitalotonttia rakentajille vuosittain,

7 minkä lisäksi tarjontaa on Nilsiässä, Karttulassa, Vehmersalmella, Riistavedellä, Syvänniemellä sekä Kurkimäessä. Kuopion tavoitteena on tonttireservin lisääminen lähivuosina (luku 4). Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v. 2007-2013, arvio v. 2014 ja ohjelmointi v. 2015-2019 Valmistumisvuoden mukaan Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Omak. -% Rivit.-% Kerrost. -% 2007 211 101 324 636 33 16 51 2008 214 90 210 514 42 18 41 2009 136 57 301 494 28 12 61 2010 172 110 220 502 34 22 44 2011 199 133 463 795 25 17 58 2012 228 152 430 810 28 19 53 2013 154 143 643 940 16 15 68 Arvio 2014 153 112 695 960 15 11 74 2015 135 209 466 810 17 26 58 2016 147 76 587 810 18 9 72 2017 144 15 671 830 17 2 81 2018 142 140 538 820 17 17 66 2019 150 130 560 840 18 15 67 Yhteensä 2015-2019 718 570 2 822 4 110 Keskimäärin / vuosi 144 114 564 822 % 18 16 66 100 3. Asuntotuotannon eteneminen tulevalla viisivuotiskaudella Kuopion tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota monipuolisia tontteja rakentajille eri puolilla kaupunkia. Kuopion asuntorakentaminen painottuu yhä enemmän olevan kaupunkirakenteen täydentämiseen Saaristokaupungin rakentamisen ohessa: uusia täydennysrakentamisalueita kaavoitetaan keskustan tuntumasta ja eri puolilta Kuopiota. Tällä hetkellä uusia lähivuosina täydennysrakennettavia alueita sijaitsee mm. Maljalahdessa, Puijonlaaksossa, Päivärannassa ja Linnanpellolla sekä Valkeisen alueella Keskustassa. 2010-luvun lopulla asuntorakentaminen alkaa myös Savilahdessa (2018) sekä Haapaniemellä Sakkyn opiston alueella. Saaristokaupungissa kerrostalorakentaminen painottuu tällä hetkellä Lehtoniemen keskustan ja ensimmäisen Helmen alueelle. Vuonna 2016 alkaa rakentaminen Keilanrinteen alueella, jonka kaavoitus on viivästynyt noro- ja liito-oravalöydösten takia (kaavaa muutetaan useaan otteeseen). Vuotta myöhemmin, vuonna 2017, alkaa myös Lehtoniemen pohjoisosien (Kuikkalampi-Lehtorinne) rakentaminen. Keilanrinteen alueelle sijoittuu noin 500-600 ja Kuikkalampi-Lehtorinne alueelle noin tuhat uutta asuntoa. Keskustassa rakentamista on lähivuosina sataman alueella, Maljalahdessa sekä hajarakentamisena eri puolilla keskustaa. Uusia pienehköjä alueita/kortteleita on tulossa useita kaavamuutosten kautta asuntorakentamiseen keskustan alueella. Pihlajalaakson rakentaminen etenee vauhdilla ja melumuurin valmistuttua rakentaminen on alkanut myös alueen pohjoisosassa. Viimeiset kerrostalot valmistuvat lähivuosina myös Pappilanmäelle. Omakotitalorakentaminen on tällä hetkellä vilkasta Rautaniemen eteläosissa sekä Pirttiniemen alueella. Tällä hetkellä näillä alueilla on rakenteilla runsaat 100 uutta omakotitaloa. Uusia rivitaloasuntoja on rakenteilla myös eri puolilla Saaristokaupunkia noin 150 asunnon verran.

8 Kuopion asuntotuotanto vuosina 2007-2013, arvio vuodelle 2014 ja tavoitteellinen asuntotuotannon ohjelmointi vuosille 2015-2019 Toteut. Tot. Arvio Ohjelmointi Määrä yht. Alue 2007-2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2015-2019 Pirtti (Savolanniemi) 245 59 66 69 35 15 40 159 Rautaniemi 815 107 18 18 50 50 118 Lehtoniemi-Keilankanta 588 212 395 123 109 122 150 200 704 Pirtti (Pirttiniemi) 10 44 70 72 10 82 Saaristokaupunki yht. 1 658 422 549 264 172 137 200 290 1 063 Keskusta, Maljalahti 983 148 86 166 87 131 148 50 582 Niirala, Valkeinen 124 2 68 60 60 Haapaniemi, Rönö 52 70 50 50 Pappilanmäki 86 83 30 63 93 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 140 48 67 63 75 80 285 Puijonlaakso 2 53 150 125 130 100 505 Päiväranta 0 40 40 40 120 Julkula 0 100 30 130 Pihlajalaakso 89 113 57 197 56 90 65 408 Petonen, Pitkälahti 32 12 7 7 Länsi-Puijo 0 3 16 6 15 21 Hiltulanlahti 7 1 60 60 60 60 240 Savilahti 0 100 100 Muut kesk.alueet yht. 159 8 13 33 7 9 27 20 96 Nilsiä 20 34 10 10 10 10 10 10 50 Kuopion maaseutualueet 399 62 60 60 60 60 60 60 300 KUOPIO YHT. 3 751 958 960 810 810 830 820 840 4 110

9 Seuraavaan taulukkoon on koottu uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asuntojen ja asukkaiden määrät sekä alueen valmius tai kaavoitusvaihe. Asuntotuotannon ohjelmointi tarkistetaan kahdesti vuosittain (kevät ja syksy) ja nyt laadittu ohjelmointi voi muuttua vielä syksyllä 2014 talousarvion 2015 käsittelyn yhteydessä. Kuopion uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät Kesäkuu 2014 SEURAAVILLA ALUEILLA ON JO RAKENTAMINEN KÄYNNISSÄ: Rak. Asuntojen Asunt. Rakentam. Valmius Alue Alue Talotyyppi al.v. valm. v. määrä Asukkaita prosenttia / 2014/touko Pappilanmäki Tärä AK 2009 2010-2016 n. 320 n. 550-570 71 % Pihlajalaakso Tärä AK/AKR 2011 2012- n. 620 n. 1000-1100 25 % Pirttiniemi Uusi AO/AP 2012 2012- n.260-290 n. 700-900 30 % Helmen alue (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR/AR 2012 2013- n. 750 n. 1500 47 % Länsi-Puijo Tärä AP 2013 2013- n. 60 n. 150-180 12 % Maljalahti (Keskusta) Tärä AK 2014 2015- n. 350 n. 500-600 0 % SEURAAVILLA ALUEILLA RAKENTAMINEN ALKAA VUONNA 2014 TAI SEN JÄLKEEN: Julkulan tärä (niemi) Tärä AK/AP 2015 2015- n. 170 n. 250-300 Puijonlaakso, etelärinne Tärä AK/AKR 2015 2016- n. 570 n. 900-1000 Kurkimäki Uusi AO 2016 2016- n. 40 n. 120-150 Hiltulanlahti I Uusi AO/AR/AP 2016 2016- n. 300 n.800-1000 Keilanrinne (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR 2016 2016- n. 500 n. 800-1200 as. kaavoitus käynnissä Linnanpelto, uudistuva kortteli Tärä AL-35 2016 2017- n. 170 n. 250-300 Matkusniemi (Lehtoniemi) Uusi AR/AP 2016 2017- n. 120 n. 300 as. kaavoitus käynnissä Savolanniemen tyvi Uusi AR 2016 2017- n. 300 n. 800-1000 as. kaavoitus käynnissä Päiväranta, täydennysrak.kortteli Tärä AK/AR 2017 2017- n. 180 n. 300-350 as. kaavoitus käynnissä Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehton.) Uusi AK/AKR/AR 2017 2017- n. 800-1000 n. 2000 as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti II Uusi AO 2018 2018- n. 200 n. 600-800 as. kaavoitus käynnissä Savilahti Tärä AK/AKR 2018 2019- n. 650-800 800-1300 as. kaavoitus alkamassa Valkeisen sairaalan alue Tärä AK 2018 2019- n. 300-400 n. 400-700 as. kaavoitus alkamassa Haapaniemi, Sakkyn alue Tärä AK/AKR 2018 2019- n. 700-1200 n. 900-2000 as. kaavoitus alkamassa 4. Asuntotuotannon tonttireservit tuleville vuosille Kuopion tonttireservit ovat tällä hetkellä niukat. Viime vuosina tonttikysyntä on ollut erityisen vilkasta, asuntotuotannon määrä on ollut korkea ja kaupunkiin muuttavien määrä ja väestönkasvu (1,1 %) ovat jatkuneet vahvana. Lisäksi kaupungin tonteille on paljon varauksia ja hankkeita toteutumassa lähivuosina. Samaan aikaan uusien kerrostaloalueiden kaavoitus on viivästynyt, koska niiden suunnittelussa on ilmaantunut erilaisia ongelmia mm. luonto- (liito-oravat, norot) ja valitussyistä. Tulevina vuosina Kuopion tavoitteena on pyrkiä lisäämään tonttireservien määrää systemaattisesti ja eri talotyypeille kaikkien suurten kaupunkien tavoin. Tonttireservien lisääminen tarkoittaa määrällisesti noin 100 000 kerrosneliön kaavoitusta vuosittain asuntorakentamiselle. Tästä noin 60 prosenttia tarvitaan vuosittaiseen rakentamiseen ja 40 prosenttia kerros- ja rivitalotonttitarpeiden ja reserveiksi. Lähivuosina valmistumassa on seuraavien alueiden kaavoitus, yhteensä noin 420 000-450 000 kerrosneliön verran. Määrästä noin puolet on parhaillaan jo kaavoituksen kohteena ja noin puolet tulossa kaavoitettavaksi lähivuosina.

10 Rakentamiseen tulossa olevia asuntoalueita tulevalla kymmenvuotiskaudella: (Tummennettu ne alueet, joiden kaavatyö on meneillään tai ollut valtuustossa, muttei ole vielä vahvistunut. Ei tummennettu ovat ne alueet, joiden kaavoitus ei ole vielä käynnistynyt.) Keilanrinne (Lehtoniemi-Keilankanta) n. 47 000 k-m 2 ALY/AKR/A Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehtoniemi-Keilankanta) n. 90 000 k-m 2 AK/AR/AO Puijonlaakson etelärinne n. 40 000 k-m 2 AK/AKR Julkulan täydennysrakentamisalue n. 10 000 k-m2 AK, AP, AO Valkeisen Sairaalakadun alue (Keskusta) n. 30 000 k-m 2 AK Hiltulanlahti I n. 126 + 3 (kaup. tonttia) AO, A Sakkyn alue Haapaniemellä n. 50 000-80 000 k-m 2 AK Savilahti ja Neulamäen kaakkoisrinne n. 67 000 k-m 2 AK, AP Savisaari n. 86 000 k-m 2 AK Hiltulanlahti II ja III arviolta n. 400 kaup. tonttia AO Omakotitalotonttien kohdalla tonttiniukkuutta on lähivuosina eniten, koska viime syksynä HIltulanlahden aloitusta siirrettiin vuodella eteenpäin (2016). Vuosina 2014-2015 luovutetaan Rautaniemen ja Pirttiniemen viimeisiä tontteja ja määrällisesti viime vuosia vähemmän. Omakotitalojen kohdalla reservien kartuttaminen tarkoittaisi Hiltulanlahden (II ja III alueet) pikaista asemakaavoittamista ja myös seuraavan omakotitaloalueen (Vanuvuori) osayleiskaavoituksen aloittamista hyvinkin pian. Laskennallisesti Hiltulanlahti riittää omakotitalotuotannolle noin 6-8 vuotta keskimäärin 60-70 tontin tarjonnalla/vuosi. Mikäli luovutettavien tonttien määrää lisätään, kaavoituksen tarve ja alueiden käyttö entisestään nopeutuu. Tarjottavien vuokraomakotitalotonttien määrä on ollut noin 60-100 tontin paikkeilla viime vuosina ja myös lähivuosina määrä on kaupunkialueella noin 60-80 tonttia/vuosi. Lisäksi kaupungilla on tarjolla myyntitontteja sekä runsaasti tarjontaa Nilsiässä, entisissä kuntakeskuksissa (Karttula, Vehmersalmi, Riistavesi) sekä joissakin maaseutukylissä (Syvänniemi, Kurkimäki). Kurkimäessä on tulossa pieni määrä (14 kpl) kaupungin uusia tontteja tarjolle vuonna 2015, jonka lisäksi samalle alueelle tulee tarjolle myös yksityisiä tontteja. Omakotitalotonttien kohdalla (kaupunkialue) ihanteena olisi vähintään 300 tontin reservi vahvoissa asemakaavoissa olevia tontteja. Kuopion vuokraomakotitalotonttien hakijoita on ollut joka vuosi enemmän kuin mitä on ollut haettavia tontteja. 5. Kunnallistekniikan kustannukset uusille alueille ja palveluinvestointien tarve tulevalla viisivuotiskaudella Kuopion uusien alueiden rakentamiseen ja asuntotuotannon etenemiseen liittyvät palveluinvestoinnit tarkasteltiin vuoden 2013 selvityksessä (Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2014-2018, kh 17.6.2013) hyvin perustellusti. Selvityksessä esitettiin lähipalveluna toteutettavat kaupungin omat palveluinvestoinnit (päiväkodit, koulut, puistot, lähiliikuntapaikat, leikkipaikat, uimarannat jne.), jotka tulevat toteutukseen asuntotuotannon edetessä tulevalla viisivuotiskaudella. Tähän on koottu viime vuoden esityksestä

11 tärkeimmät kohdat ja muuttuneet ajoitukset, jotka voivat tarkentua vielä syksyllä talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelman teon yhteydessä. Saaristokaupunki Saaristokaupunkiin on suunniteltu tarvittavan kaksi päiväkotia tulevan viisivuotiskauden aikana (2015-2019). Toinen näistä sijoittuisi Keilanrinteen alueelle ja toinen Kuikkalammen alueelle. Päiväkotien tavoiteaikataulut ovat seuraavat: v. 2016 ja v. 2019 (rakentaminen alkaa). Tällä hetkellä Lehtoniemessä on ainoastaan yksi päiväkoti, jonka lisäksi muilla Saaristokaupungin alueilla (Pirtti, Savolanniemi, Rautaniemi) on viisi kaupungin ja neljä yksityistä päiväkotia. Lisäksi alueella on perhepäivähoitoa. Osa alueen lapsista kuljetetaan alueen ulkopuolelle, kaupungin muihin päiväkoteihin. Tulevina vuosina päivähoidon kasvun tarve kohdistuu etenkin Lehtoniemen alueelle, johon kuuluu myös uusi Keilanrinteen asuntoalue. Saaristokaupungissa alakoulun palvelut ovat kunnossa ja alueella on kolme koulua: Pirtin koulu, Aurinkorinteen koulu ja Martti Ahtisaaren koulu. Laskennallisesti Saaristokaupungin lapset mahtuvat maksimitilanteessa alueen kolmeen kouluun, mutta tällöin kouluissa tulee olemaan hetkellisesti ahtautta. Ennustettu (v. 2011) alakouluikäisten määrä olisi maksimissaan noin 1 500 lasta, jolloin jokaiseen kouluun tulisi sijoittua noin 500 alakouluikäistä lasta. Yläkouluikäiset suuntautuvat Saaristokaupungista joko Pyörön tai Minna Canthin yläkouluihin. Tällä hetkellä koulujen rajana on Keilankanava, jonka eteläpuolelta suuntaudutaan Pyöröön ja pohjoispuolelta Minna Canthiin. Saaristokaupungissa leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuu asuntotuotannon edetessä. Jo rakennetuilla alueilla tehdään viimeistelytöitä ja uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä toteutetaan väylien esirakentaminen. Hiltulanlahti Hiltulanlahdessa asuntotuotannon alkamisajankohtaa siirrettiin viime syksynä noin vuodella ja alueelle päästään rakentamaan vuonna 2016. Ensimmäiset uudet omakotitalot valmistuvat palvelujen ympärille, nykyisen koulun, päiväkodin ja Vanulan ympäristöön, vanhan vitostien molemmin puolin. Ensimmäinen Hiltulanlahden kaava-alue sisältää noin 300 omakoti- ja rivitaloasuntoa noin 1000 uudelle asukkaalle. Kaupungin omakotitalotontit (126 tonttia) luovutetaan kahtena vuonna eli vuosien 2016 ja 2017 rakentamiseen. Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy yksityisiä omakotitalotontteja sekä 3 kaupungin ja 7 yksityistä rivitalotonttia. Rakentamisen alkuvaiheessa alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten määrä nousee nopeasti eli päivähoidon ja koulupalvelujen tarve alkaa korostua heti rakentamisen käynnistyttyä. HIltulanlahden ensimmäisen asuntoalueen kunnallistekniikan kustannuksiksi on arvioitu yhteensä 8,9 miljoonaa euroa ja noin 12,2 miljoonaa euroa Kuopion Energian verkostot mukaan lukien. Tällä hetkellä alueen toteuttaminen ja omakotitalotonttien jakaminen on suunniteltu kahdelle vuodelle. Rakentamisen alkuvaiheessa alakoulun ja päivähoidon palvelujen kasvavaan kysyntään joudutaan miettimään väliaikaisratkaisuja, kunnes uusi koulu saadaan alueelle. Päivähoidon puolella asiakkaita ohjataan kaupungin muihin päiväkoteihin. Yläasteikäiset käyvät keskustan kouluissa. Tällä hetkellä ja ilman

12 talouden reunaehtoja tavoitteena on, että uusi koulu valmistuisi Hiltulanlahteen syksyksi 2018. Koulun valmistuminen vapauttaa tiloja yksityisestä päiväkodista päivähoidolle, jonka avulla alueen uuden päiväkodin tarvetta voidaan hieman siirtää. Alueelle tarvitaan kaupungin päiväkoti, jonka ajankohtaa on tässä vaiheessa vaikea arvioida. HIltulanlahden uuden koulun viereen rakennetaan koko Hiltulanlahtea palveleva lähiliikuntapaikka. Paikan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan koulun kanssa yhtä aikaa. Myös muut asukkaiden virkistyspaikat, kuten uimaranta ja ulkoilureitit, toteutetaan asuntoalueen rakentumisen edetessä ja tulevalla viisivuotiskaudella. Lisäksi moottoritien osalta meluntorjuntaa parannetaan. Muut alueet Kaupungin nykyisillä täydennysrakentamisalueilla on uusia palveluntarpeita hyvin vähän ja valtaosin niiden asukkaat tukeutuvat jo olemassa oleviin palveluihin. Useimmiten jotain palveluja kuitenkin alueille rakennetaan, ja tyypillisesti nämä ovat ulkoiluväyliä, puistoalueita/leikkipaikkoja tai jotain muuta pienimuotoista. Suuremmille täydennysrakentamisalueille varataan lähikaupan ja päivähoidon palvelut sekä mahdollisesti liiketilaa alueen sijainnista riippuen. Osalla alueista toimenpiteet kohdistuvat vanhan asuntoalueen puistojen ja leikkipaikkojen saneeraamiseen. Pappilanmäen alueen rakentaminen alkaa olla loppuvaiheessa ja sinne on rakennettu korttelileikkipaikka, puistokäytäväreittejä sekä maisemapeltoja. Muutoin asukkaat tukeutuvat Linnanpellon ja Männistön palvelukeskuksen palveluihin. Pihlajalaakson asuntoalueesta on noin neljännes valmiina ja alueen pohjoisosien rakentaminen on käynnistynyt. Alueelle on valmistunut yksityinen päiväkoti ja parhaillaan on käynnissä lähikaupan rakentaminen. Pihlajalaaksoon tulee korttelileikkipaikka ja lähivirkistysalueina toimivia puisto- ja metsäalueita. Koulupalvelut haetaan lähialueiden kouluista. Kunnallistekniikan kustannukset alueittain Asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentaminen kohdistuu alkavaksi noin vuotta ennen varsinaista asuntojen rakentamista. Aivan uudella alueella rakentaminen käsittää kadut ja kiveykset, liittymät, katuviheralueet, katuvalaistuksen, ulkoiluväylät, latupohjat, leikkipaikat jne. Rakentamisen tarpeet tulevat kaavasta ja alueen sijainti suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen määrittelee myös niitä. Useat täydennysrakentamisalueet ovat varsin edullisia, koska ne tukeutuvat jo olemassa oleviin verkostoihin. Kaupungin budjettiin varattujen kustannusten lisäksi Kuopion Energia varautuu sähkö- ja kaukolämpöverkoston rakentamiseen uusilla alueilla. Näitä kustannuksia ei ole tässä taulukossa mukana.

13 Uusien alueiden arvioidut kunnallistekniikan kustannukset / vuosien 2015-2017 as. rakentaminen 4.6.2014 arvioitu kustannus (milj. ): Alueen nimi: Rak. vaihe 1): Kadut ja alueet Vesih. Yhteensä mitä sisältää: Pappilanmäki kesken 0,10 0,00 0,10 viimeistelyä Pihlajalaakso kesken 0,40 0,00 0,40 viimeistelyä ja leikkipaikka Pirttiniemi kesken 0,70 0,00 0,70 kadut, leikkipaikka ja käytävät Helmen alue (Lehtoniemi) kesken 0,15 0,00 0,15 viimeistelyä Länsi-Puijo kesken 0,05 0,00 0,05 viimeistelyä Keskusta (Maljalahti) kesken 0,70 0,00 0,70 kadut Julkulan tärä (niemialue) alkaa 2015 0,00 0,15 0,15 hulevesiviemärin siirto yhd. Kypin kanssa Puijonlaakso etelärinne alkaa 2015 0,05 0,50 0,55 liittyy nykyiseen verkostoon Keilanranta (Lehtoniemi) alkaa 2015/2016 0,50 0,75 1,25 kadut, liittymät, verkosto Savolanniemien tyvi alkaa 2016 0,32 0,06 0,38 kadut Hiltulanlahti I alkaa 2016 5,25 3,60 8,85 kadut, liittymät, viheralueet, väylät yms. Kurkimäki alkaa 2016 0,40 1,20 1,60 kadut, liittymät, verkosto Keilanrinne (Lehtoniemi) alkaa 2016 0,68 1,40 2,08 kadut, liittymät, verkosto Matkusniemi ( Lehtoniemi) alkaa 2016 0,55 0,35 0,90 kadut, liittymät, verkosto Linnanpelto (Nikun täyd.rak. alue) alkaa 2016 0,00 0,00 0,00 liittyy nykyiseen verkostoon Päiväranta (Nikun täyd.rak. alue) alkaa 2017 0,00 0,00 0,00 liittyy nykyiseen verkostoon Kuikkalampi-Lehtor. (Lehtoniemi) alkaa 2017 2,20 0,70 2,90 kadut, liittymät, viheralueet, väylät yms. 1) Rak. Vaihe: kuvaa asuntorakentamisen alkamisen ajankohtaa eli kunnallistekniikka alkaa noin vuotta aiemmin.

LIITE 1. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.1.2014 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 25-64 65-74 75+ Yht. E1 Keskusta 364 216 136 311 2 590 2 634 3 202 5 836 1 658 1 895 13 006 E2 Niirala 221 170 91 127 713 818 988 1 806 322 285 3 735 E3 Haapaniemi 158 111 74 140 520 764 1 226 1 990 539 430 3 962 E4 Rönö ja sen lähisaaret 54 44 25 17 26 92 234 326 54 12 558 E5 Siikalahti 2 1 0 1 1 15 13 28 5 2 40 C1 Puijonlaakso-Taivaanp. 320 248 121 197 1 007 1 302 1 658 2 960 703 900 6 456 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 217 157 98 109 174 442 785 1 227 260 149 2 391 C4 Puijo (Inkilänmäki) 197 130 59 85 311 539 921 1 460 312 247 2 801 C21 Julkula 258 173 81 91 112 550 877 1 427 269 112 2 523 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 139 128 59 77 182 391 812 1 203 255 125 2 168 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp. 276 201 106 173 580 1 160 1 813 2 973 621 625 5 555 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 246 185 101 110 418 793 1 349 2 142 632 425 4 259 D3 Kettulanlahti 54 48 32 38 39 96 276 372 83 94 760 D4 Kelloniemi-Likolahti 156 106 53 42 151 427 698 1 125 277 105 2 015 F21 Neulamäki 302 172 107 186 989 1 277 1 818 3 095 323 110 5 284 G Pieni Neulamäki 27 23 9 9 4 35 77 112 13 5 202 H21 Särkiniemi-Särkilahti 317 264 130 162 452 806 1 173 1 979 327 265 3 896 H11 Levänen 59 44 23 42 147 191 356 547 145 66 1 073 H12 Jynkkä 306 225 119 154 207 694 1 174 1 868 374 124 3 377 H14 Litmanen 665 564 302 295 753 1 731 3 023 4 754 478 201 8 012 J11 Pitkälahti 51 61 30 24 25 99 228 327 35 21 574 H16 Pirtti 720 609 250 254 270 1 209 1 605 2 814 152 46 5 115 H17 Lehtoniemi 151 98 31 50 119 379 511 890 131 38 1 508 H18 Rautaniemi 773 680 301 213 150 1 205 1 417 2 622 130 36 4 905 J13 Kiviharju 6 14 5 3 2 14 31 45 3 1 79 J14 Vanuvuori 4 6 0 1 4 10 13 23 5 1 44 J15 Hiltulanlahti 19 53 24 16 13 44 172 216 51 33 425 B Sorsasalo 13 14 6 10 6 23 63 86 30 10 175 Keskeinen kaupunkialue 6 075 4 745 2 373 2 937 9 965 17 740 26 513 44 253 8 187 6 363 84 898 386 Länsi-Riistavesi 56 61 45 35 28 102 321 423 90 56 794 387 Itä-Riistavesi 34 24 7 14 16 71 181 252 48 34 429 388 Melalahti 72 71 36 28 49 123 336 459 109 105 929 464 Puutossalmi 67 47 23 25 22 113 232 345 46 27 602 465 Pellesmäki 147 153 71 52 44 276 502 778 126 53 1 424 466 Kurkimäki 114 129 73 41 35 179 316 495 47 20 954 467 Haminalahti 133 106 37 39 42 234 388 622 84 40 1 103 468 Hirvilahti 30 33 16 22 15 82 201 283 51 39 489 482 Ranta-Toivala 23 20 7 6 8 45 96 141 35 8 248 483 Jännevirta 18 26 10 8 5 43 79 122 24 14 227 484 Kurkiharju 37 39 27 14 10 50 205 255 72 38 492 501 Vehmersalmi 105 119 57 52 67 195 805 1 000 321 236 1 957 601 Karttula 299 273 148 121 110 537 1 303 1 840 332 323 3 446 701-703 Nilsiä 412 415 186 181 271 842 2 372 3 214 886 764 6 329 Nilsiä ja maaseutualueet 1 547 1 516 743 638 722 2 892 7 337 10 229 2 271 1 757 19 423 Muut alueet 0 0 0 1 0 2 7 9 5 2 17 Alueille sijoittumattomat 86 127 87 87 112 397 506 903 120 515 2 037 Kaupunki yhteensä 7 708 6 388 3 203 3 663 10 799 21 031 34 363 55 394 10 583 8 637 106 375 Aluetietojen lähteenä on käytetty kuntarekisteritietoja, jotka eroavat jonkin verran virallisesta väkiluvusta. Muut alueet -tieto koostuu saaristo- ym. alueista, joissa väestömäärät ovat pieniä

LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V. 2014 JA ENNUSTE VUOTEEN 2020 (1.1) Tot. Ennuste 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 E1 Keskusta 13 006 13 130 13 130 13 160 13 190 13 290 13 350 E2 Niirala 3 735 3 660 3 640 3 600 3 580 3 560 3 550 E3-E5 Haapaniemi-Siikalahti 4 002 4 020 3 970 3 920 3 870 3 840 3 800 E4 Rönö ja sen lähisaaret 558 530 530 520 520 510 510 C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko 6 456 6 370 6 470 6 560 6 590 6 620 6 660 C21 Julkula 2 523 2 500 2 470 2 440 2 420 2 400 2 400 C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 2 168 2 290 2 320 2 350 2 340 2 310 2 280 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 391 2 390 2 360 2 330 2 310 2 300 2 280 C4 Puijo (Inkilänmäki) 2 801 2 800 2 920 3 070 3 140 3 200 3 180 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 5 555 5 540 5 510 5 490 5 460 5 460 5 430 D2 Saarijärvi - Rahusenkangas 4 259 4 320 4 260 4 210 4 170 4 130 4 110 D3 Kettulanlahti 760 750 740 730 720 720 720 D4 Kelloniemi - Likolahti 2 015 1 870 1 900 1 980 2 070 2 080 2 050 F21 Neulamäki 5 282 5 260 5 190 5 110 5 030 4 960 4 900 H21 Särkiniemi-Särkilahti 3 896 3 930 3 890 3 850 3 810 3 780 3 750 H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki 1 275 1 260 1 240 1 220 1 200 1 180 1 160 H12 Jynkkä 3 377 3 290 3 260 3 230 3 200 3 190 3 180 H14 Litmanen 8 012 7 800 7 670 7 530 7 410 7 300 7 210 H16 Pirtti 5 115 5 510 5 590 5 610 5 650 5 670 5 700 H17 Lehtoniemi 1 508 1 780 2 220 2 640 3 050 3 450 3 860 H18 Rautaniemi 4 905 4 830 4 950 5 060 5 130 5 200 5 290 J11 Pitkälahti 574 580 580 570 570 560 550 J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 548 570 660 850 1 040 1 270 1 500 B Sorsasalo 175 180 180 170 170 170 170 KESKEINEN KAUPUNKIALUE 84 896 85 160 85 650 86 200 86 640 87 150 87 590 386 Länsi-Riistavesi 794 790 780 780 780 790 800 387 Itä-Riistavesi 429 430 430 430 430 430 430 388 Melalahti 929 960 950 950 950 950 960 464 Puutossalmi 602 630 630 630 630 640 650 465 Pellesmäki 1 424 1 500 1 520 1 530 1 540 1 560 1 570 466 Kurkimäki 954 1 040 1 070 1 100 1 110 1 130 1 150 467 Haminalahti 1 103 1 120 1 130 1 140 1 150 1 160 1 170 468 Hirvilahti 489 520 510 510 510 510 510 482 Ranta-Toivala 248 260 260 260 260 260 270 483 Jännevirta 227 220 220 230 230 230 230 484 Kurkiharju 492 510 520 520 520 530 530 501 Vehmersalmi 1 957 2 020 2 010 2 000 2 000 2 000 2 000 601 Karttula 3 446 3 470 3 460 3 460 3 460 3 480 3 500 701-703 Nilsiä* 6 329 6 470 6 460 6 460 6 460 6 460 6 450 MAASEUTUALUEET 19 423 19 940 19 950 20 000 20 030 20 130 20 220 Alueille sijoittumattomat ja muut alueet 2 054 KUOPIO YHTEENSÄ 106 375 105 900 106 600 107 200 107 900 108 500 109 100 Aluetietojen lähteenä on käytetty kuntarekisteritietoja, jotka eroavat jonkin verran virallisesta väkiluvusta. * Nilsiän ennuste, Tilastokeskus

LIITE 3. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2004-2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 E1 Keskusta 95 97 38 224 138 209 27 94 112 148 E2 Niirala 0 65 0 56 65 1 0 0 2 2 E3 Haapaniemi 0 0 0 47 0 0 0 0 0 70 E4 Rönö ja sen lähisaaret 1 2 8 0 2 1 1 1 0 0 E5 Siikalahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 C1 Puijonlaakso-Taivaanp. 52 150 55 0 0 0 57 0 2 0 C21 Julkula 0 1 0 1 7 1 0 0 0 0 C22 Niuva-Länsipuijo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 0 2 0 15 2 0 0 0 0 C4 Puijo (Inkilänmäki) 0 7 0 0 0 0 20 0 89 113 D1 Itkonn.-Männistö-Linn. 1 15 0 1 0 0 61 343 0 83 D2 Saarijärvi-Rahusenk. 1 0 12 1 1 0 1 0 1 0 D3 Kettulanlahti 2 0 0 0 1 0 0 1 0 1 D4 Kelloniemi-Likolahti 2 0 0 0 2 0 0 0 0 0 F21 Neulamäki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 G Pieni Neulamäki 0 0 1 0 1 1 1 7 2 2 H21 Särkiniemi-Särkilahti 52 0 7 0 0 0 1 0 14 2 H11 Levänen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 H12 Jynkkä 0 2 1 0 4 2 0 4 0 1 J11 Pitkälahti 9 8 5 2 1 3 1 2 1 0 H14 Litmanen 5 8 3 3 2 2 12 0 3 12 H16 Pirtti 79 104 111 115 50 19 10 38 23 103 H17 Lehtoniemi-Keilankanta 0 0 0 0 0 89 123 61 315 212 H18 Rautaniemi 62 80 88 85 145 115 140 172 158 107 J13 Kiviharju 2 2 0 0 2 0 0 0 0 0 J14 Vanuvuori 0 0 1 1 0 0 1 6 0 0 J15 Hiltulanlahti 2 2 1 0 3 0 0 3 1 1 B Sorsasalo 2 3 0 0 1 0 0 0 0 0 Keskeinen kaup.alue 369 546 333 536 440 445 456 732 723 862 386 Länsi-Riistavesi 5 4 2 6 3 1 1 2 7 8 387 Itä-Riistavesi 1 2 2 3 1 2 3 3 2 2 388 Melalahti 8 5 7 12 9 2 3 7 2 3 464 Puutossalmi 6 3 7 4 2 4 4 6 5 5 465 Pellesmäki 15 14 14 19 18 13 11 12 8 13 466 Kurkimäki 9 8 8 11 11 4 6 3 2 2 467 Haminalahti 4 13 20 18 12 10 11 13 17 14 468 Hirvilahti 1 1 5 6 5 2 1 0 2 0 482 Ranta-Toivala 2 4 5 3 3 3 0 1 1 1 483 Jännevirta 1 1 0 1 2 1 1 1 1 2 484 Kurkiharju 4 3 2 2 3 1 4 1 5 1 501 Vehmersalmi * 0 4 15 5 6 1 7 6 5 601 Karttula ** 7 9 6 701-703 Nilsiä 34 Maaseutualueet yht. 60 58 76 100 74 49 46 63 67 96 Kaupunki yhteensä 429 604 409 636 514 494 502 795 790 958 Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot * Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. ** Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta. *** Nilsiän kunta liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta.

V. 2014-2018 KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2014 alkaneet 2014 2015 2016 2017 2018 2017-2014-2018 käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet 2015 - Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO 2014- LIIKENNE 2016 - NEULANIEMI PAPPILANMÄKI PUIJONLAAKSO SAVILAHTI SAVISAARI - 2015 - MÄNNISTÖ 2015 - Kaudella 2014-2018 rakennettava katu Kaudella 2014-2018 rakennettava kevyen liikenteen väylä 2016 - MALJALAHTI 2018 20182018 HALMETIE 2017 SAMMALLAHTI 2014KÄRÄNKÄ KUIKKALAMPI - LEHTORINNE 20172017 PIENI NEULAMÄKI LEHTONIEMI SAARIST0KAUPUNKI 2016 2016 KEILANRINNE RAUTANIEMI PETONEN SAVOLANNIEMI ALA-PIRTTINIEMI HILTULANLAHTI 2016 - Kh kesäkuu 2014