KUOPION VÄESTÖENNUSTE (-2030)

Transkriptio

1 KUOPION VÄESTÖENNUSTE (-23) Koko kaupungin väestöennuste vuosille Alueittainen väestöennuste vuosille Kuopio 28 Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja strategiapalvelu

2 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 28:1 ISSN KUOPION VÄESTÖENNUSTE (-23) Koko kaupungin väestöennuste vuosille Alueittainen väestöennuste vuosille Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja strategiapalvelu Kuopio

3 2

4 3 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO 5 1. TAUSTAA VÄESTÖENNUSTEIDEN LAATIMISELLE 6 2. KUOPION VÄESTÖKEHITYS VIIME VUOSINA 6 3. AIEMMAN KOKO KAUPUNGIN ENNUSTEEN TOTEUTUMINEN 9 4. ENNUSTEOHJELMA 1 5. KUOPION PERUS-, TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET VUOTEEN Kuopion perusennuste vuoteen Kuopion trendi- ja tavoite-ennusteet vuoteen Perusennuste kuvina ikäryhmittäin ALUEITTAINEN ENNUSTE Ennustemenetelmä Aiemman ennusteen toteutuminen Ennusteen perustelut ja olettamukset ALUEITTAISEN ENNUSTEEN TULOKSET Kuopio yhteensä Keskeisen kaupunkialueen alueiden ennusteet Maaseutualueiden ennusteet 74 LIITTEET 99 Liite 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 199, 1995, 2, (1.1.) Liite 2. Väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin vuonna 27 (1.1.) Liite 3. Kuopion väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuosille 28-22, 225 ja 23 (1.1.) Liite 4. Kuopion väestön ikäryhmien suhteelliset osuudet vuosina (1.1.) ja ennuste vuosille 28-22, 225 ja 23 (1.1.) Liite 5. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 2, 25 ja 27 (1.1.) ja ennusteen toteutuminen vuoteen 27 (1.1.) Liite 6. Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite vuotiaat suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 215 Liite 16. Saaristokaupungin väestö ja ennuste vuoteen 215 Liite 17. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina Liite 18. Syntyneet suunnittelualueittain vuosina 199, Liite 19. Kuolleet suunnittelualueittain vuosina , 1998, 2-26 Liite 2. Luonnollinen väestönmuutos suunnittelualueittain vuosina 2-26 KARTAT 12 Kartta 1. Nykyinen voimassaoleva suunnittelualuejako / keskeinen kaupunkialue Kartta 2. Nykyinen voimassaoleva suunnittelualuejako / maaseutualueet Kartta 3. Saaristokaupungin rakentamisen eteneminen 25-21

5 4

6 5. JOHDANTO Kuopion kaupungin väestöennusteet ikäryhmittäin ja suunnittelualueittain laaditaan noin kahden kolmen vuoden välein. Edellinen ennuste valmistui marraskuussa 25. Nyt valmistunut koko kaupungin ennuste ikäryhmittäin on laadittu vuosille (1.1.) ja alueittainen ennuste vuosille (1.1.). Väestöennuste sisältää Kuopiossa vakinaisesti asuvat henkilöt ja laitosväestön, muttei Kuopiossa tilapäisesti asuvia noin 3 henkilöä, jotka ovat enimmäkseen opiskelijoita. Kuopion kaupungin ns. perusennuste on lievästi tavoitteellinen trendiennuste väestön kehityksestä. Perusennuste toimii palvelujen ja toimintojen suunnittelussa ja se on jaettu suunnittelualueille. Kuopion perusennusteen rinnalle on lisäksi laadittu kaksi vaihtoehtoista laskelmaa: trendi- ja tavoite-ennusteet. Trendiennusteen perusteena on käytetty paria viimeistä muuttotappiollista vuotta (25-26) ja se on puhdas skenaario vastaavan pienemmän väestönkasvun jatkumisesta. Tavoite-ennuste on taas hyvin tavoitteellinen strateginen ennuste, jonka mukaan Kuopion tavoitteena on nostaa väestönkasvu vähitellen muiden suurten kaupunkien tasolle. Tavoite-ennustetta käytetään mm. kaupunkirakenteen ja maankäytön maksimiennusteena. Tässä raportissa pääpaino on vahvasti perusennusteen ja sen perusteella laaditun alueittaisen ennusteen esittelyssä. Perusennusteen mukaan Kuopion väestönmäärä lisääntyy lähivuosina noin 4 asukkaalla/vuosi. Väestönkasvusta runsaat puolet tulee luonnollisesta väestönkasvusta ja vajaat puolet muuttovoitosta. Ennustettu väestönkasvu on yhteensä noin 7 henkilöä vuoteen 23, jolloin Kuopion väkiluku on noin 98 asukasta. Vuosien mittaan luonnollinen väestönkasvu vähenee ja vuosittainen väestönkasvuodotus pienenee. Alueittainen ennuste on laadittu vuoteen 215 saakka ja se sisältää tavallisissa asunnoissa asuvat kuopiolaiset. Alueilla asuva laitosväestö sijoittuu ryhmään alueille sijoittumattomat, johon kuuluvat myös ulkomailla tilapäisesti olevat. Pääsääntöisesti alueittainen ennuste on laadittu Kuopion virallisille tilastoalueille eli suunnittelualueille, mutta joillakin alueilla väestömäärän ollessa hyvin pieni alueita on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Ennusteraportin luvussa 7 on esitelty suunnittelualueiden ennusteet sekä pieni kuvaus joka alueesta. Lisäksi ennustealueen väestöstä, muuttoliikkeestä ja asumisesta on mukana tilastotaulukko sekä muutamia kuvia. Ennen alueiden esittelyä vastaavat tiedot on koottu myös Kuopiosta yhteensä (7.1.). Aivan julkaisun lopussa on laaja liiteosio, jossa on esitelty mm. väestökehitystietoa Kuopiosta, koko kaupungin väestöennuste vuoteen 23 sekä ennustealueiden yhteenvetotaulukot suunnitteluikäryhmittäin. Kuopion väestöennusteraportti on laadittu Hallinto- ja kehittämiskeskuksessa, talous- ja strategiapalvelu -yksikössä. Raportti on luettavissa ja tulostettavissa (pdf.) yksikön internet -sivuilla osoitteessa: / virastot ja laitokset / Hallinto- ja kehittämiskeskus / Talous- ja strategiapalvelu / tilastot ja raportit. Lisätietoa ennusteesta antavat: suunnittelija Katri Hiltunen, puh sekä tietopalvelusihteeri Pirjo Valo (tilastot) puh , tai etunimi.sukunimi@kuopio.fi.

7 6 1. TAUSTAA VÄESTÖENNUSTEIDEN LAATIMISELLE Kuopiolle on jo usean vuosikymmenen ajan laadittu oma väestöennuste suunnittelun apuvälineeksi. Aikoinaan tähän käytäntöön päädyttiin, koska Tilastokeskuksen ennusteet eivät osoittautuneet käyttökelpoiseksi Kuopion kohdalla ja koska tarvittiin myös alueellisia ennusteita palvelujen suunnittelun perustaksi. Tilastokeskuksen ennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia ja vastaavat lähinnä Kuopion nyt laadittua puhdasta trendiennustetta. Niiden laadinnassa on tehty useita kompromissiratkaisuja, jotka yksittäisten kuntien kohdalla eivät aina johda parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Lisäksi Tilastokeskuksen ennusteet eivät huomioi pidemmän aikavälin kehitystä, vaan lähinnä peilaavat muutaman edellisvuoden kehitystä tulevaisuuteen. Kuopion kohdalla Tilastokeskuksen ennusteet ovat aina ennustaneet toteutunutta hitaampaa väestönkasvua, kuolleisuus on ollut niissä yliennustettua ja muuttoliike toteutunutta heikompaa (netto). Kuopion oma ennuste (perusennuste) on perustunut pidemmän aikavälin trendiin ja siihen on sisällytetty myös lievää tavoitteellisuutta. Kuopion väestökehitys on vaihdellut melko paljon viime vuosina. Vuosina 25 ja 26 väestönkasvu jäi selvästi ennustettua pienemmäksi toteutumatta jääneen muuttovoiton vuoksi. Tässä ennusteessa lähdetään siitä, että nämä vuodet ovat olleet poikkeuksellisia ja siten muuttoliikkeen osalta on käytetty pidemmän aikavälin trendiä ennusteen perusteena Kuopion uusi ennuste edellyttää hyvää talouskehitystä ja viime vuosien hyvän työpaikkakasvun jatkumista sekä asuntotuotantotavoitteiden toteutumista. Asuntotuotannossa tavoitteena on saada Lehtoniemen ja Pappilanmäen kerrostalorakentaminen vauhtiin, Pihlajalaakson täydennysrakentamisalueen kaava valmiiksi sekä Rautaniemen, Ala-Pirttiniemen sekä Hiltulanlahden kaavat ja suunnitelmat toteutumaan nykyisten aikataulujen mukaan. 2. KUOPION VÄESTÖKEHITYS VIIME VUOSINA Kuopion väestönkasvu tuli vaikeammin ennustettavaksi 199-luvun lopulla. Melko vakaista noin,5 prosentin kasvuvuosista siirryttiin aikaan, jolloin väestönkasvu alkoi vaihdella enemmän juuri muuttovoiton vuoksi. Luonnollinen väestönkasvu on jatkunut melko tasaisena, mutta vuosittain muuttoliike on nettona vaihdellut muuttovoiton ja muuttotappion välillä. Kuopion väestönmuutokset vuosina Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönmuutos Maassamuutto - kuntaan muutto kunnasta muutto Muuttoliike, netto Siirtolaisuus, netto Korjauserä VÄESTÖN LISÄYS ') Lähde: Väestönmuutokset = kuntarekisterit, mutta *) Väestön lisäys = virallinen väestönkasvu Korjauserä = laskennallinen erotus viralliseen väkilukuun nähden.

8 7 Kuopiossa asui vakinaisesti 9 96 henkilöä vuoden 27 alussa. Vuosina väestönkasvu vaihteli henkilön välillä. Kaikkina näinä vuosina muuttoliike (netto) oli lievästi negatiivinen, kun lasketaan yhteen maassamuuton ja siirtolaisuuden määrät. Vuosittain siirtolaisuus (netto) oli positiivinen ja maassamuutto negatiivinen. Muuttoliikkeen vuoksi väestönkasvu hidastui ja oli pelkästään luonnollista väestönkasvua. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Kuopio on kuitenkin saanut osakseen pääsääntöisesti muuttovoittoa ja viime vuosien heikomman kehityksen ajatellaan olleen enemmän tilapäistä Kuopion kohdalla. Kuopion väestönkasvu on vaihdellut vajaasta 8 henkilöstä lähes 7 henkilöön viimeisen kymmenen vuoden aikana. Väestönlisäys Kuopiossa ja arvio vuodelle Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Kuntarekisterit Luonnollinen väestönmuutos Luonnollinen väestönkasvu on ollut tärkeä Kuopion kasvutekijä viime vuosina. Valtakunnallisesti on ennustettu, että kasvukeskuksissa väestönkasvu painottuu myös tulevina vuosina entistä vahvemmin luonnolliseen väestönkasvuun. Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän (27) 1 mukaan kasvukeskusten tärkein kasvutekijä on syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna eivätkä enää suuret muuttovoitot kuten aikaisemmin. Kaupunkikeskukset kasvavat jatkossa enemmänkin vanhan muuton hedelmistä jo niihin muuttaneiden nuorten ihmisten lapsista kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Suuremmat muuttovoitot tulevat jatkossa ulkomailta. Kuopiossa syntyneiden määrä on ollut noin tuhannen lapsen paikkeilla jo pitkään. Hieman keskimääräistä nuorempi väestörakenne ja opiskelijoiden runsas määrä pitävät syntyvyyden korkeana. Samaan aikaan väestön ikääntymisen myötä kuolleiden määrä on hitaasti lisääntymässä. Viime vuosina syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus, luonnollinen väestönmuutos, on ollut positiivinen vajaat 3 henkilöä. Kuolleiden määrä on ollut hieman yli 7 henkilöä vuosittain. Vuonna 27 väestökehitys näyttää toteutuvan lähelle ennustetun mukaisena ja kuolleiden määrä on lisääntynyt hieman viime vuosista. 1 Myrskylä, Pekka (27). Tieto&Trendit-lehti, nro 14/27, verkkojulkaisu, Tilastokeskus. 27.

9 8 Muuttoliike Muuttoliike (nettomuutto) on ensi sijassa syynä Kuopion väestönkasvun vaihteluihin. Vuosina Kuopion muuttovoitto oli keskimäärin 1 henkilöä/vuosi ja viimeisen viiden vuoden aikana määrä on ollut keskimäärin 3 henkilöä/vuosi. Näissä luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus (muuttoliike ulkomailta). Vuosina 25 ja 26 muuttoliike oli negatiivinen (kts. kuva), vaikka siirtolaisuus oli selvästi positiivinen. Kuntien saamat voitot maassamuutosta ovat pienentyneet ja vain muutamat suuret kasvuseutukunnat (mm. pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku Oulu ja Jyväskylä) ovat saaneet vahvaa muuttovoittoa osakseen. Myös niiden muuttovoitot ovat pienentyneet. Useiden arvioiden mukaan tulevaisuudessa kilpailu muuttovoitoista kasvukeskusten välillä tulee kiristymään ja muuttovoitot tulevat pienentymään. Kasvua ennakoidaan saatavan enemmän ulkomailta tulevasta muutosta. 6 Kuopion muuttoliike (netto) v (mukana myös siirtolaisuus) Lähde: Kuntarekisterit Kuopion muuttoliike painottuu vahvasti nuoriin. Viime vuosina noin 62 prosenttia tulomuuttajista on ollut vuotiaita, joiden määrä tulomuuttajissa on myös kasvanut eniten 2-luvulla. Suhteessa kasvua on tullut kuitenkin eniten vuotiaisiin, joiden määrä tulomuuttajissa on lisääntynyt noin 3 prosenttia vuodesta 2. Pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopion tulomuuttajissa suurimmat ryhmät ovat työlliset (4 vuonna 24) ja opiskelijat (29 ). Myös Kuopiosta poismuuttavat vastaavat iältään paljolti tänne tulevia: 55 prosenttia lähtijöistä on ollut viime vuosina iältään vuotta. Noin 46 prosenttia lähtömuuttajista rekisteröitiin työlliseksi muuttovuoden lopulla ja noin 2 prosenttia lähti opiskelemaan. Kuopio saa vuosittain muuttovoittoa vuotiaista nuorista (kts. seuraava kuva) ja eniten menetetään vuotiaita sekä alle 15-vuotiaita lapsia. Nettona Kuopio saa muuttovoittoa oman maakunnan alueelta sekä muualta Itä-Suomen läänistä ja menettää muuttajia nettona enemmän Eteläja Länsi-Suomen suuriin kaupunkeihin sekä oman seutukunnan muihin kuntiin.

10 9 6 5 Kuopion muuttoliike (netto) ikäryhmittäin 2-26 (mukana siirtolaisuus) Lähde: Tilastokeskus 3. AIEMMAN KOKO KAUPUNGIN ENNUSTEEN TOTEUTUMINEN Kuopion vuonna 25 laaditun väestöennusteen tavoite jäi toteutumatta muuttovoiton osalta. Vuoden 27 alussa kaupungin väkiluku oli jäljessä 38 henkilöä (-,4 ) ennustetusta eli kahden vuoden aikana Kuopion kasvu oli sitä luokkaa, mitä sen oli odotettu olevan yhden vuoden aikana. Vuosina luonnollinen väestönkasvu ylittyi noin 6 henkilöä ja tämä johtui ennustettua pienemmästä kuolleiden määrästä. Muuttovoitto-odotus sen sijaan jäi kokonaan toteutumatta. Aiemman, vuonna 25, laaditun ennusteen toteutuminen vuonna 27 (1.1.) (1.1.) -6-v v v v v v v. 75-v. Yhteensä * Ennuste Abs. ero Suht. ero - -1,3 -,3-2,1-3,8 2, -,6,6 -,5 -,4 *) Vehmersalmen kunta liittyi vuoden 25 alusta Kuopion kaupunkiin. Kuopion väestökehitys on jäänyt jälkeen väestöennusteesta useiden ikäryhmien kohdalla. Eniten eroja on nuorten ikäryhmien kohdalla, koska niiden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Mm. opiskelijoiden kirjautuminen kuopiolaisiksi vaihtelee vuosittain. Muissa ikäryhmissä erot ovat pienehköjä ja pienten lasten sekä työikäisten kohdalla selitettävissä muuttovoitto-odotuksen jäätyä toteutumatta. Ikääntyvien osalta erot toteutumaan ovat myös hyvin pieniä. Parhaiten ennuste on toteutunut ala-asteikäisten kohdalla.

11 1 4. ENNUSTEOHJELMA Kuopion uudet väestöennusteet on laadittu talous- ja strategiapalvelussa rakennetulla ennusteohjelmalla. Ennusteohjelma 2 on toteutettu Microsoft Office Excel -taulukkolaskentaohjelman pohjalle ja siinä ikäryhmittäinen ennuste on laadittu yksivuotistarkkuudella. Kaikki kaupungin eri ennusteet (perus-, trendi- ja tavoite-ennuste) sekä myös suunnittelualueittaiset ennusteet on laadittu samalla taulukkolaskentaohjelmalla. Ennusteohjelmassa edellisvuoden toteutunutta väestöä vanhennetaan vuodella, minkä lisäksi vuosittain ennusteeseen vaikuttavat syntyvyys (hedelmällisyyskertoimet ikäryhmittäin), kuolevuus (kuolleisuuskertoimet) sekä muuttoliike (muuttoliikekertoimet). Koko kaupungin tasolla ennuste huomioi sukupuolen, mutta alueittaisessa ennusteessa se ei ole mukana. Koko kaupungin ennusteen kuolleisuuskertoimia on käytetty alueiden ennusteissa, mutta hedelmällisyyskertoimet ja muuttoliikekertoimet vaihtelevat alueiden välillä 5. KUOPION PERUS-, TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET VUOTEEN 23 Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin on uusittu vuoteen 23 saakka. Kuopion strategisena tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja vetovoimainen kasvukeskus ja nostaa väestönkasvu vähitellen muiden suurten kaupunkien tasolle. Perusennusteen rinnalle on laadittu strateginen selvästi tavoitteellisempi ns. tavoite-ennuste, jossa väestönkasvua odotetaan huomattavasti perusennusteen tasoa enemmän. Lisäksi viime vuosien heikon muuttoliikekehityksen vuoksi on laadittu hyvin pessimistinen puhdas trendiennuste. Perusennusteesta nämä kaksi eroavat ainoastaan muuttovoittoodotusten osalta, muutoin hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimet ovat kaikissa ennusteissa samat. Tässä raportissa pääpaino on perusennusteen esittelyssä, koska se on jaettu alueille ja se toimii myös palvelujen suunnittelun apuvälineenä. Perusennuste sisältää pientä tavoitteellisuutta muuttovoiton osalle. Trendi- ja tavoite-ennuste esitellään lyhyesti kohdassa 5.2. Seuraava kuva esittää Kuopion perusennusteen sekä vaihtoehtoiset ennusteet vuoteen Kuopion toteutunut väestö ja uusi ennuste vuoteen tavoite PERUS trendi Lähde: Kuopion väestöennuste vuoteen 23 (27) 2 Ennusteohjelman suunnittelussa on hyödynnetty osin Siilinjärven väestöennusteohjelman rakenteen periaatteita.

12 Kuopion perusennuste vuoteen 23 Kuopion perusennuste vuosille perustuu ajatukseen, että mennyttä kehitystä peilataan tulevaisuuteen. Perusennusteen laskennassa käytetään pidemmän aikavälin muuttoliikkeen trendiä ja siten muuttovoittoa odotetaan saatavan tulevina vuosina. Ennuste perustuu oletukseen, että alueen talouskehitys ja liiketoiminta kehittyvät myönteisesti ja työpaikkojen sekä työllisyyden kasvu jatkuvat. Kehityksen ennustetaan jatkuvan tasaisena tulevina vuosina. Asuntotuotannon toteutuminen suunnitellusti vaikuttaa eniten ennusteen toteutumiseen ja mikäli asuntotuotantotavoitteista jäädään, heijastuu se vääjäämättä ennusteen osuvuuteen. Kuopion perusennusteen mukaan kuopiolaisten määrä lisääntyy lähivuosina noin 4 henkilöä/vuosi ja yhteensä noin 7 asukkaalla vuoteen 23. Ennusteessa Kuopion väkiluku on 98 henkilöä vuonna 23. Lähivuosina kasvusta runsas puolet on luonnollista väestönkasvua ja loput on muuttovoittoa. Vuosien mittaan väestön ikärakenne vanhenee, luonnollinen väestönkasvu pienenee ja muuttovoiton osuus kasvaa. Lähivuosien muuttovoitto-odotus on 18-2 henkilöä/vuosi. Kuopiossa nuorten ja työikäisten määrät vähenevät, lasten määrät säilyvät lähellä nykytasoa ja ikääntyvien määrät lisääntyvät ennustekaudella. 75 vuotta vanhempien ikäryhmissä määrät jopa yli kaksinkertaistuvat nykyisestä vuoteen 23 mennessä. Verrattuna aiempaan ennusteeseen nyt valmistuneessa ennusteessa vuotiaiden määrä ovat noussut, koska kuolleisuuden pieneneminen on ollut tässä ikäryhmässä odotettua suurempaa. Kuopion perusennuste ikäryhmittäin on esitetty liitteessä 3. ja ikäryhmien suhteelliset osuudet ovat liitteessä Kuopion väestönmuutokset ikäryhmittäin vuoteen 23 (uusi ennuste) Lähde: Kuopion väestöennuste vuoteen 23 (27) Syntyvyys Keskimääräistä nuorempi väestön ikärakenne pitää syntyvyyden korkeana Kuopiossa. Viime vuosina Kuopiossa on syntynyt yhteensä noin tuhat lasta. Kuopion keskimääräinen kokonaishedelmällisyysluku eli kunkin naisen elinaikanaan synnyttämä lapsimäärä on ollut viime vuosina keskimää-

13 12 rin 1,6-1,7 lasta ja ennusteessa kokonaishedelmällisyyslukuna on käytetty 1,66 lasta. Hedelmällisyyden muutosta ajassa on vaikea arvioida suuntaan tai toiseen, minkä vuoksi ennusteessa on arvioitu kokonaishedelmällisyyden säilyvän viime vuosien tasolla koko ennustekauden ajan. Kuitenkin on muistettava, että pienetkin muutokset syntyvyydessä voivat johtaa merkittäviin muutoksiin väestönkehityksessä pitkällä aikavälillä. Hedelmällisyyskertoimet vaihtelevat iän ja alueiden välillä paljon: Kuopiossa korkeimmat hedelmällisyyskertoimet ovat vuotiaiden kohdalla ja uusilla pientaloalueilla. Kuolevuus Kuolevuus on alentunut jatkuvasti koko maassa ja vastaavan kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kuopion ennusteessa on käytetty hyväksi pääsääntöisesti Tilastokeskuksen kuolleisuuskertoimia. Tilastokeskuksen Kuopiolle käyttämät kuolleisuuskertoimet ovat ikääntyvien kohdalla vuosittain yliennustaneet kuolleiden määrän, ja tämän vuoksi näissä ikäryhmissä on käytetty Kuopion omia kertoimia. Kuolevuuden aleneminen on huomioitu kaikissa ikäryhmissä ja kertoimia on muunnettu ajassa Tilastokeskuksen kerrointen tavoin. 14 Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönkasvu vuosina ja ennuste vuoteen Syntyneet 8 6 Kuolleet 4 2 Luonnollinen väestönkasvu Lähde: Kuntarekisterit ja Kuopion väestöennuste vuosille (27) Muuttoliike Muuttoliike on vaikeimmin ennustettava tekijä. Kuopion muuttoliike on vaihdellut paljon eri vuosien välillä ja aivan viime vuosina muuttoliike on ollut nettona negatiivinen. Vuosina muuttovoitto, joka sisältää siirtolaisuuden, oli keskimäärin 1 henkilöä vuosittain, mutta viimeisten viiden vuoden aikana muuttovoitto on pienentynyt keskimäärin 3 henkilöön/vuosi. Kuntien välinen muuttoliike (netto) on ollut useana vuonna Kuopiolle negatiivinen, kun taas siirtolaisuudesta on saatu muuttovoittoa. Kuopion väestöennusteen perusteena on käytetty pidemmän aikavälin muuttoliikkeen trendiä, jonka lisäksi muuttoliike sisältää tavoitteellisuutta.

14 13 Perusennusteen mukaan Kuopio saa tulevina vuosina muuttovoittoa keskimäärin 18-2 henkilöä/vuosi. Muuttovoitto-oletus sisältää muuttovoiton kuntien välisestä muuttoliikkeestä sekä siirtolaisuudesta. Muuttoliikkeen ikärakenne on edellisvuosien kaltainen: Kuopio saa muuttovoittoa nuorista ja menettää nuoria lapsiperheitä sekä työikäistä väestöä. Ikääntyvien osalta odotetaan myös pientä muuttovoittoa. Pientä tavoitteellisuutta on viety ennusteeseen kaikkien ikäryhmien osalle Kuopion trendi- ja tavoite-ennusteet vuoteen 23 Kuopion perusennusteen rinnalle on laadittu kaksi vaihtoehtoista ennustetta: puhdas trendiennuste ja strateginen tavoite-ennuste. Näissä ennusteissa on samat hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimet ja siten ne eroavat perusennusteesta ainoastaan muuttokerrointen osalta. Trendiennuste heijastaa parin viime vuoden muuttoliikekehitystä ja olettaa muuttoliikkeen olevan nettona negatiivinen ennustekauden ajan. Tavoite-ennuste on sen sijaan hyvin tavoitteellinen muuttovoiton osalta ja oletuksena on vuosittain lähes kaksinkertainen muuttovoitto perusennusteeseen verraten. Trendiennuste Trendiennuste on erittäin pessimistinen, ei toivottava, tulevaisuuden kuva Kuopion kehityksestä. Trendiennusteessa Kuopion väestönkasvu jää ennustekaudella ainoastaan luonnollisen väestönkasvun varaan ja muuttoliike on lievästi nettona negatiivinen. Myös luonnollinen väestönkasvu pienenee nopeasti ennustekaudella kuolleiden määrän lisääntyessä. Trendiennusteessa väestönkasvu jäisi lähivuosina noin 2 asukkaan tasolle/vuosi ja pienentyisi tästä läpi ennustekauden. Kaiken kaikkiaan väestönkasvu on tässä ennusteessa vajaat 1 4 henkilöä vuoteen 23. Tavoite-ennuste Kuopion tavoite-ennuste on strateginen maankäytön maksimiennuste. Sen mukaan Kuopion väestökasvu voimistuu muiden suurten kasvavien kaupunkien tasolle. Väestönkasvu on noin,8 prosenttia ja runsaat 6 asukasta/vuosi. Suurempi muuttovoitto vaikuttaa myös luonnolliseen väestönkasvuun. Muuttoliikkeen tavoitteellisuutta on mukana kaikissa ikäryhmissä siten, että muuttotappioikäryhmissä muuttotappiot pienenevät ja muuttovoittoikäryhmissä kasvavat. Tavoiteennusteessa Kuopion väestömäärä on noin 14 henkilöä vuonna 23. Ero perusennusteeseen on koko ajanjaksolta noin 6 henkilöä eli 26-3 henkilöä/vuosi Perusennuste kuvina ikäryhmittäin Seuraavissa kuvissa on esitetty Kuopion perusennuste vuosille suunnitteluikäryhmittäin. Kuvissa on esitetty myös edellinen vuonna 25 laadittu ennuste katkoviivoin.

15 ja 7-12-vuotiaiden toteutunut kehitys vuosina ja ennuste vuoteen v v. -6-v. Vanha ennuste 7-12-v. Vanha ennuste ja vuotiaiden toteutunut kehitys vuosina ja ennuste vuoteen v v v. Vanha ennuste v. Vanha ennuste

16 vuotiaiden toteutunut kehitys vuosina ja ennuste vuoteen v v. Vanha ennuste ja 4-64-vuotiaiden toteutunut kehitys ja ennuste vuoteen v v v. Vanha ennuste 4-64-v. Vanha ennuste

17 ja 75+ vuotiaiden toteutunut kehitys vuosina ja ennuste vuoteen v. 75+-v v. Vanha ennuste 75+-v. Vanha ennuste

18 17 6. ALUEITTAINEN ENNUSTE 6.1. Ennustemenetelmä Alueittainen ennusteohjelma on laadittu koko kaupungin ennusteen tavoin ja ennuste on yksivuotisikäryhmittäinen. Alueittaisen ennusteen lähtökohtana on alueittainen väestö ja ennuste ulottuu vuoteen 215 (1.1.). Tulokset esitetään suunnittelu- ja viisivuotisikäryhmittäin pyöristettynä kymmenille. Yksivuotistarkkuudella saadut tulokset ovat suuntaa-antavia. Myöskään sukupuoli ei ole alueiden väestön ennustamisessa enää mukana. Alueina ovat Kuopion tilastolliset suunnittelualueet, joista muutamia alueita on yhdistetty väestömäärän pienuuden vuoksi. Alueittainen ennuste ei huomioi laitoksissa asuvaa väestöä. Alueiden ennusteissa käytetään erilaisia syntyvyys- ja muuttoliikekertoimia, mutta kuolleisuuskertoimet on säilytetty kaikille alueille samoina Aiemman ennusteen toteutuminen Kuopion alueittainen väestökehitys on toteutunut viime vuosina lähes vuonna 25 laaditun ennusteen mukaisesti. Vanhoilla alueilla väestömäärät ovat pääsääntöisesti vähentyneet ja useilla niistä väheneminen on ollut ennustettua voimakkaampi. Uusilla asuntotuotantoalueilla väestömäärät ovat lisääntyneet erittäin nopeasti ja lähes asunto-ohjelmoinnin mukaan. Hyvin yleisesti toteutuman erot väestöennusteeseen ovat selitettävissä asuntotuotannon muutosten avulla. Keskustassa ja muilla opiskelijoiden suosimilla asuntoalueilla opiskelijoiden vaihteleva kirjautumiskäytäntö selittää suurimman osan ennusteen eroista. Vilkas sisäinen muuttoliike ja aktiivinen asuntomarkkinoiden toiminta ovat vaikuttaneet suuresti viime vuosien väestökehitykseen. Vanhoilla pientaloalueilla tapahtuu jatkuvasti hidasta uusiutumista, joka lisääntyy vilkkaiden asuntomarkkinoiden aikana. Iäkkäämpää väestöä muuttaa keskustaan ja muille kerrostaloalueille ja lapsiperheitä asettuu asumaan pientaloihin. Rivitaloalueilla muuttovilkkaudet ovat suurempia kuin omakotitaloalueilla. Kuopiossa on viime vuosina muuttanut noin henkilöä vuosittain asunnosta toiseen. Muuttovilkkaus on suurin nuorten kohdalla. Koko kaupungin tasolla vuoden 27 alussa ennusteesta jäätiin noin 38 henkilöä (,4 ). Alueittaisen ennusteen ja toteutuman ero vuonna 27 on esitetty liitteessä 5. Suurimmat alueittaiset erot ennusteeseen olivat seuraavilla alueilla: Väestömäärä toteutui ennustettua pienempänä: H14 Litmanen -18 (-2,1 ) F21 Neulamäki -158 (-2,9 ) H21 Särkiniemi-Särkilahti -123 (-3,1 ) E1 Keskusta -11 (-,9 ) E3+E5 Haapaniemi-Siikalahti -88 (-2,2 ) Väestömäärä toteutui ennustettua suurempana: E2 Niirala + 63 (1,7 ) H18 Rautaniemi + 54 (2,5 ) Maaseutualueet yhteensä (3,2 ) Rautaniemessä väestönkasvu on ollut hieman ennustettua suurempaa. Syynä tähän on kaupungin omakotitalotonttitarjonnan lisääminen ja vilkastunut rakentaminen viime vuosina. Rautaniemen alueelta on luovutettu rakentajille keskimäärin 15 tonttia vuosittain ja suurimmalla osalla tonteista rakentaminen on alkanut heti. Savolanniemessä rivitalorakentaminen on ollut hieman ennakoitua hitaampaa ja väestönkasvu koko Pirtin alueella on jäänyt hieman ennustettua pienemmäksi.

19 18 Keskustassa ja sen lähialueilla sekä Neulamäessä ja Puijonlaaksossa asuu paljon opiskelijoita sekä muita tilapäisesti Kuopiossa asuvia, minkä vuoksi näiden alueiden väestökehityksen ennustaminen on melko vaikeaa. Maaseutualueilla väestömäärät ovat lisääntyneet ennustettua enemmän. Etenkin eteläiselle maaseutualueelle on rakennettu paljon uusia asuntoja, joiden määrää on vaikea ennustaa. Maaseutualueilla rakentaminen on ollut suurelta osin hajarakentamista yksityisille tiloille. Vuonna 25 laaditussa ennusteessa asuntotuotantoa ennakoitiin maaseutualueille jo selvästi enemmän kuin aiemmin, mutta määrä on kasvanut edelleen tästä. Vuonna 26 maaseutualueille valmistui ennätysmäärä, yhteensä 76 uutta asuntoa. Myös lähivuosina maaseutualueille ennustetaan valmistuvan runsaasti asuntoja, jonka lisäksi myös sisäinen muuttoliike jatkuu vilkkaana. Väestökehitys suunnittelualueittain vuosina on esitetty liitteessä Ennusteen perustelut ja olettamukset Erot väestön ikärakenteessa ovat suuret suunnittelualueiden välillä. Eroja selittävät mm. alueen ikä, asuntokanta ja ominaisuudet (esim. hallintamuodot, etäisyys keskustasta). Asuntokannan ominaisuudet määräävät paljolti, millaisena alueen väestön ikärakenne, syntyvyys ja muuttovilkkaus ilmenevät. Esimerkiksi paljon pieniä vuokra-asuntoja tai opiskeluasuntoja omaavat alueet ovat muuttovilkkaimpia alueita, kun taas pientaloalueilla muuttovilkkaus on pienempi. Myös suunnittelualueiden sisällä voi esiintyä suuriakin eroja muuttovilkkaudessa juuri asuntokannan mukaan. Keskustassa ja sen lähialueilla syntyy lapsia keskimääräistä vähemmän ja lisäksi niiltä muutetaan paljon poispäin pienten lasten kanssa (muuttoliike nettona negatiivinen). Alueiden välisten suurten erojen vuoksi alueittaiset ennusteet on laadittu seuraavasti: Jokaiselle suunnittelualueelle on laadittu erikseen vanhan asuntokannan ennuste 3 sekä uustuotannon ennuste 4, jotka on yhdistetty lopulliseksi ennusteeksi vuosittain. Jokaisella suunnittelualueella on käytetty hyväksi sen omia muuttoliikekertoimia. Muuttoliikkeestä on tarkasteltu vähintään neljän viime vuoden trendikehitystä (23-26) muuttoliikekerrointen valitsemiseksi. Jokaisella suunnittelualueella on käytetty omia hedelmällisyyskertoimia 5, jotka perustuvat viime vuosien toteutuneeseen syntyvyyteen alueella. Kuopion eri alueilla hedelmällisyyskertoimet eroavat toisistaan prosenttia keskiarvosta (1 = 1,66). Alin syntyvyys on Keskustassa ja korkein Saaristokaupungissa. Kaikilla suunnittelualueilla on käytetty koko kaupungin kuolleisuuskertoimia. Todellisuudessa kuolleisuus vaihtelee alueiden välillä jonkin verran. Asunto-ohjelmointi vuosille on uustuotannon ennusteen perusteena. Uusiin asuntoihin muuttava väestö on ennustettu alueittain asuntokunnan koon ja henkilöiden iän mukaan. Uusilla alueilla asuntojen rakentamisen toteutuminen suunnitellusti on eräs eniten ennusteen osuvuuteen vaikuttavista tekijöistä. Asunto-ohjelmointi on laadittu hankekohtaisena ennusteena lähivuosille ja määräennusteena loppukaudelle ja sen valmisteluun ovat osallistuneet talous- ja strategiapalvelun, kaavoituksen ja asuntotoimen yksiköt. Mikäli asuntotuotanto uusilla alueilla jää ohjelmoitua pienemmäksi, väestönkasvu hidastuu ennusteesta ja tämä vaikuttaa myös vanhojen alueidenkin väestökehitykseen. Juuri asuntotuotannon muutosherkkyyden vuoksi alueittaisen ennusteen epävarmuus kasvaa jatkuvasti, mitä pidemmälle ajassa ennustetaan. Tämän vuoksi alueittainen ennuste ulottuu vain vuoteen 215 saakka. Voimakkaan kysynnän aikana uusia asuntotuotantokohteita voi lähteä liikkeelle hyvinkin nopeasti asunto-ohjelmoinnin ulkopuolelta ja siten kaikki asuntotuotantokohteet eivät ole vielä ennusteen tekohetkellä tiedossa tuleville vuosille. Vastaavasti korkotason muutoksiin asuntojen ostajat reagoivat hyvinkin nopeasti ja rakennushankkeet voivat viivästyä ohjelmoidusta. 3 Vanhan asuntokannan ennuste = väestö jo olemassa olevissa asunnoissa. 4 Uustuotannon ennuste = alueelle vuoden aikana valmistuneisiin asuntoihin muuttava väestö. 5 Hedelmällisyyskerroin = syntyneiden lukumäärä äidin iän mukaan suhteutettuna kaikkiin ikäryhmän naisiin.

20 19 NYKYINEN ASUNTOKANTA edellisvuoden alun väestöä vanhennetaan yksivuotisikäryhmittäin + syntyvyys - kuolleisuus = luonnollinen väestönmuutos +/- muuttoliike (netto) = väestönkehitys ikäryhmittäin UUDET ASUNNOT uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrä vuosittain ja yksivuotisikäryhmittäin - asuntotuotanto alueittain, talotyypeittäin ja hallintasuhteen mukaan (8 erilaista rakentamistyyppiä, joissa asumisväljyys vaihtelee) = väestönkehitys ikäryhmittäin VÄESTÖENNUSTEET ALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN Vanhan kannan ennuste Vanhan asuntokannan ennuste kuvaa väestökehitystä alueen vanhoissa asunnoissa. Vanhan asuntokannan ennuste on suoraan alueen lopullinen ennuste niillä alueilla, joille ei ole tiedossa ja ennakoitu rakennettavan uusia asuntoja. Kuopiossa on useita tällaisia vanhoja alueita (esim. Neulamäki, Kelloniemi). Vanhan kannan ennusteessa edellisvuoden väestöä vanhennetaan vuodella ja vuosittain -vuotiaiksi tulee syntyneiden lasten määrä vähennettynä muuttoliikkeellä. Syntyneet lapset saadaan kertomalla vuotiaat hedelmällisyyskertoimilla ja jaettuna kahdella 6. Muuttoliikkeen vaikutus on laskettu ennusteeseen vuosittain ja ikäryhmittäin muuttoliikekertoimien avulla. Kuolleisuus vähentää vuosittain väestönmäärää. Uustuotannon ennuste Uustuotannon ennuste perustuu asuntotuotannon ennakointiin vuosille Kaiken kaikkiaan koko ennustekaudella on arvioitu valmistuvan noin 5 3 uutta asuntoa. Merkittävimmät uustuotantoalueet sijaitsevat Saaristokaupungin alueella (Savolanniemi, Rautaniemi, Lehtoniemi- Keilankanta ja Ala-Pirttiniemi), jonka lisäksi uusia asuntoja rakennetaan paljon Keskustaan, Pappi- 6 Alueittainen ennuste ei erottele sukupuolta, joten se olettaa alueen väestön olevan puoliksi miehiä ja naisia.

21 2 lanmäelle, Pihlajalaaksoon sekä Hiltulanlahteen. Myös valmistuvien uusien asuntojen tuotantoarviota on nostettu maaseutualueille edellisestä ennusteesta ja yhteensä kaikille Kuopion maaseutualueille arvioidaan valmistuvan lähivuosina noin 8-1 asuntoa ja loppukaudella noin 5-6 asuntoa. Asuntotuotanto on ennakoitu suunnittelualueittain, talotyypeittäin sekä hallintasuhteen mukaan. Uusiin asuntoihin muuttava väestö on ennustettu viime vuosina toteutuneen keskimääräisen kehityksen mukaan. Tämä tarkoittaa, että asuntokuntien koko ja muuttavan väestön ikärakenne vaihtelevat talotyypin ja hallintasuhteen sekä alueen sijainnin mukaan ja ennusteessa on käytetty hyväksi tietoa viime vuosilta. Esimerkiksi Keskustan uusiin omistus- ja vuokra-asuntoihin ennakoidaan muuttavan vastaavanikäistä väestöä kuin viime vuosina. Uusiin pientaloasuntoihin muuttavat eroavat myös keskimäärin hieman toisistaan Saaristokaupungissa ja maaseutualueilla. Uustuotannon rakennustyypit ja asuntokuntien koko: 1. Kerrostalo keskustassa / omistusasunto 1,6 asukasta / asunto 2. Kerrostalo keskustassa / vuokra-asunto 1,7 asukasta / asunto 3. Kerrostalo muilla alueilla / omistusasunto 1,8 asukasta / asunto 4. Kerrostalo muilla alueilla / vuokra-asunto 2,6 asukasta / asunto 5. Opiskelija-asunnot 1,7 asukasta / asunto 6. Rivitalo 3, asukasta / asunto 7. Omakotitaloasunnot Saaristokaupungissa 3,6 asukasta / asunto 8. Omakotitaloasunnot maaseutualueilla 3,2 asukasta / asunto Kuopion ennusteeseen viety asuntotuotanto alueittain vuosina Valmistumisvuoden mukaan Suunnittelualue / alue tarkemmin Asuntotuotanto / asuntoa Yht./ as E1 Keskusta ,8 E2 Niirala ,4 E3 Haapaniemi ,1 C3 Päiväranta 15 15,3 C4 Pihlajalaakso ,9 C21 Julkula 1 7 8,2 C22 Länsipuijo ,7 D1 Pappilanmäki , D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 1 1 2, D3 Kettulanlahti ,1 H21 Särkiniemi-Särkilahti 1 1,2 H11+G Levänen-Pieni Neulamäki 1 1 2, H12 Jynkkä ,2 H14 Litmanen ,2 J11 Pitkälahti ,2 H16 Pirtti ,4 H17 Lehtoniemi-Keilankanta ,1 H18 Rautaniemi ,2 J14-15 Hiltulanlahti-Vanuvuori ,4 B Sorsasalo ,2 386 Länsi-Riistavesi ,7 387 Itä-Riistavesi ,4 388 Melalahti , 464 Puutossalmi ,8 465 Pellesmäki ,7 466 Kurkimäki ,2 467 Haminalahti ,6 468 Hirvilahti ,6 482 Ranta-Toivala ,5 483 Jännevirta ,3 484 Kurkiharju ,5 51 Vehmersalmi ,1 Kaikki alueet yhteensä ,

22 21 Täydennysrakentamisalueet Uusi alueittainen ennuste huomioi seuraavat täydennysrakentamisalueet: Pappilanmäki => Pappilanmäen rakentaminen alkaa vuonna 28. Alueelle tulee yhteensä runsaat 25 asuntoa, jotka valmistuvat noin neljän vuoden aikana. Pappilanmäen ennuste sisältyy suunnittelualueen Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto (D1) ennusteeseen. Pihlajalaakso => Pihlajalaakson rakentaminen on arvioitu alkavaksi vuonna 29. Alueelle valmistuu noin 65 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa, joiden valmistuminen on arvioitu vuosille Uusi rakentaminen sisältyy suunnittelualueen Puijo (Inkilänmäki, C4) ennusteeseen. Länsi-Puijo => Länsi-Puijon koulun ympäristöön kaavoitetaan uusia rivitaloasuntoja. Tavoitteena on, että kaavoitus käynnistyy vuonna 28 ja asunnot rakennetaan vuosina Uusien asuntojen määräksi on arvioitu vajaat 1 asuntoa. Rakentaminen on huomioitu Niuva-Länsipuijo-Rypysuo (C22)-alueen ennusteessa. Maljalahti => Keskustan alueelle Maljalahteen on suunniteltu uusi kerrostalojen täydennysrakentamiskohde. Maljalahdessa rakentaminen alkaa heti nykyisten sataman kortteleiden jälkeen eli arviolta noin vuonna Maljalahden rakentaminen sisältyy Keskustan (E1) väestöennusteeseen. Saaristokaupunki Saaristokaupunkiin sijoittuu valtaosa Kuopion asuntotuotannosta vuosina Saaristokaupungin alueeseen luetaan kuuluvaksi Pirtistä pienalueet Savolanniemi ja Pirttiniemi sekä suunnittelualueista Rautaniemi ja Lehtoniemi-Keilankanta. Yhteensä alueille sijoittuu 2 1 asuntoa, joista noin 39 prosenttia Lehtoniemen alueelle, noin 36 prosenttia Rautaniemen alueelle ja loput 25 prosenttia Pirttiin. Kaiken kaikkiaan vuosina Saaristokaupunkiin rakennetaan noin 42 prosenttia Kuopion asunnoista. Lehtoniemeen rakennetaan paljon kerrostaloasuntoja ja ensimmäisen kerrostalon rakentaminen käynnistyi syksyllä 27. Muille alueille rakennetaan pääosin pientaloasuntoja. Kuopion asuntomessut sijoittuvat Lehtoniemen Hakolahteen vuonna 21. Savolanniemi on tällä hetkellä vilkas rivitalorakentamisen alue, Rautaniemessä rakennetaan runsaasti omakotitaloja ja vuonna 21 alkaa omakotitalorakentaminen myös Pirttiniemessä. Tavoitteena on, että kaupunki luovuttaa keskimäärin 15 uutta omakotitalotonttia rakentajille vuosittain. Omakotitalojen osalta ennuste huomioi viiveen tonttien luovutuksesta aina talojen valmistumiseen: Esimerkiksi vaikka Pirttiniemestä luovutetaan noin 15 tonttia vuonna 21, niin käytännössä vain osa määrästä ehtii valmistua samana vuonna. Seuraava taulukko kuvaa ennusteeseen vietyä asuntotuotantoa vuosina Saaristokaupungin alueella. Saaristokaupungin väestöennuste on esitetty liitteessä 16. Saaristokaupungin asuntotuotanto vuosina Valmistumisvuoden mukaan Suunnittelualue / alue tarkemmin Asuntotuotanto / asuntoa Yht./ as H16 Pirtti (Savolanniemi) ,8 H16 Pirtti (Ala-Pirttiniemi) ,1 H17 Lehtoniemi-Keilankanta ,7 H18 Rautaniemi ,4 Saaristokaupunki yhteensä ,

23 22 7. ALUEITTAISEN ENNUSTEEN TULOKSET Saaristokaupunki on väestöltään Kuopion voimakkaimmin kasvava alue vuoteen 215 mennessä. Lähivuosina väestönkasvu painottuu Pirtin Savolanniemeen ja Rautaniemeen, kun taas vuosikymmenen vaihteessa väkiluku alkaa kasvaa myös Lehtoniemi-Keilankanta alueella sekä Ala- Pirttiniemessä. Pirtin väkiluku kasvaa nykyisestä noin 4 5 henkilöstä noin 5 7 henkilöön ja Rautaniemen väestönmäärä nykyisestä noin 2 12 henkilöstä noin 4 4 henkilöön vuoteen 215 mennessä. Lehtoniemen ennustettu väkiluku on noin 1 8 henkilöä vuoden 215 alussa. Lähivuosina lasten määrä on voimakkaassa kasvussa Savolanniemen ja Rautaniemen alueilla, jonne sijoittuu pääosa Kuopion pientalotuotannosta. Näille alueille rakennetaan jatkuvasti uusia asuntoja ja lisäksi olevissa asunnoissa syntyvyys on erittäin korkea. Vuoteen 215 mennessä alle kouluikäisten määrä lisääntyy noin 23 lapsella molemmilla Rautaniemen ja Lehtoniemi- Keilankannan alueilla. Ala-asteikäisten määrä lisääntyy Rautaniemessä noin 35 lapsella ja Lehtoniemi-Keilankannan alueella noin 13 lapsella vuoteen 215. Muita ennustekaudella väestöltään selvästi kasvavia alueita ovat Kuopiossa Hiltulanlahti, Keskusta ja Pihlajalaakso (Inkilänmäen ennusteessa). Lisäksi Pappilanmäellä sekä useilla maaseutualueilla väestönmäärät lisääntyvät. Keskustassa rakentaminen painottuu tämän vuosikymmenen lopulla sataman kortteleihin siirtyen ensi vuosikymmenellä Maljalahteen. Hiltulanlahdessa rakentaminen alkaa vuonna 211 koulun ympäristössä. Alueittaisen ennusteen mukaan väestönmäärä vähenee useilla vanhoilla alueilla, joissa myös ikärakenne vanhenee. Voimakkaimmat muutokset on ennustettu Litmasen, Neulamäen, Puijonlaakson ja Jynkän alueille (kts. seuraava kuva). Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle kouluikäisten ja alaasteikäisten määrät vähenevät eniten Litmasella. Väestönmuutokset alueittain vuosina Mukana viisi väestöltään eniten kasvavaa ja vähenevää aluetta KUOPIO YHTEENSÄ 3 22 Rautaniemi 2 27 Lehtoniemi-Keilankanta 1 75 Pirtti 1 24 Hiltulanlahti Inkilänmäki (Pihlajalaakso) Saarijärvi-Rahusenkangas Jynkkä Puijonlaakso-Taivaanpankko Neulamäki Litmanen

24 23 Raportin loppuosassa on esitetty ennusteen tulokset ennustealueittain. Ennustealueet vastaavat suurelta osin Kuopion tilastollisia suunnittelualueita, mutta joidenkin kohdalla on myös alueita yhdistetty 7 suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Jokaisen ennustealueen aukeama käsittää lyhyen kuvauksen alueesta, väestöstä, asuntotuotannosta ja ennusteesta. Lisäksi 2-luvun kehityksestä on koottu taulukko, jossa on tietoa mm. väestönmuutoksista, asumisesta ja asuntotuotannosta. Alueen asuntokanta talotyypeittäin ja nettomuuttoalttius 8 ovat mukana kuvina, joiden jälkeen ennuste on esitelty taulukkona ja kuvina. Liitteissä ovat koontitaulukot ennusteesta alueittain ja ikäryhmittäin. 7 Haapaniemen (E3) ja Siikalahden (E5) suunnittelualueet on yhdistetty ennustealueeksi. Leväsen (H11) ja Pieni Neulamäen (G) alueet on yhdistetty ennustealueeksi. Hiltulanlahden (J15), Vanuvuoren (J14) ja Kiviharjun (J13) alueet on yhdistetty ennustealueeksi. 8 Nettomuuttoalttius = alueelle muuttaneiden ja alueelta poismuuttaneiden erotus suhteutettuna vuoden alun väestöön. Kuvissa nettomuuttoalttius on kuvattu ikäryhmittäin ja mikäli nettomuuttoalttius on negatiivinen, alueelta muuttaa vuosittain enemmän ikäryhmään kuuluvia poispäin. Vastaavasti mikäli nettomuuttoalttius on positiivinen, saa alue ikäryhmään kuuluvista muuttovoittoa. Kuvissa nettomuuttoalttius kuvaa koko 2-luvun keskimääräistä kehitystä eli ikäryhmien vuosittaisista nettomuuttoalttiuksista on laskettu keskiarvo.

25 Kuopio yhteensä Kuopion väestörakenne on suurten yliopistokaupunkien tapaan koko maan keskimääräistä nuorempi. Tulomuuttajissa on paljon nuoria, jotka nuorentavat muutoin vanhenevaa väestöä. Väestön keski-ikä on pikku hiljaa noussut myös Kuopiossa ja vuoden 27 alussa se oli 39,3 vuotta. Viime vuosina Kuopiossa on syntynyt noin tuhat lasta vuosittain ja kuolleiden määrä on ollut noin 7 henkilöä vuodessa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kuopio on saanut muuttovoittoa. Kuopion väkiluku oli noin 91 vuoden 27 alussa. Vuosina 25 ja 26 väestönkasvu oli runsaat 2 henkilöä/vuosi, mutta koko 2-luvulla se on ollut keskimäärin 34 henkilöä/vuosi. Viime vuosina Kuopioon on valmistunut 4-6 uutta asuntoa vuosittain ja lähivuosina asuntotuotannon ennakoidaan asettuvan noin 6-7 asunnon tasolle. Saaristokaupunki on Kuopion merkittävin kasvusuunta ja sen lisäksi uusia asuntoja sekä väestönkasvua odotetaan myös Keskustaan, Hiltulanlahteen sekä Pappilanmäen ja Pihlajalaakson täydennysrakentamisalueille. Asumisväljyys on kasvanut, mutta asuntokunnan keskikoko on pysynyt ennallaan. Väestöennusteen toteutuessa Kuopion väestönmäärä lisääntyy noin 3 2 asukkaalla vuoteen 215 mennessä ja väestön ikärakenne vanhenee. Alle kouluikäisten ikäryhmään odotetaan lievää kasvua ja muiden lasten ikäryhmien odotetaan pienenevän vuoteen 215 mennessä. Ikääntyvien määrät lisääntyvät vuosittain. Ikäryhmien ennustettu kehitys on esitetty tässä raportissa sivuilla Väestönmuutokset - syntyneet /vuosi kuolleet /vuosi luonnollinen väestönmuutos tulomuuttajat lähtömuuttajat nettomuutto Väestön keski-ikä 37,7 37,9 38,1 38,3 38,7 39, 39,3 Asuminen - asuntotuotanto, asuntoja/vuosi asumisväljyys m2/henk 34,5 34,5 34,9 35,2 35,2 34,8 34,8 - asuntokunnan keskikoko, henk. 1,9 1,9 1,9 1,9 1,8 1,8 1,9 Lähde: Kuntarekisterit 3 Kuopion asuntokanta , Kuopion nettomuuttoalttius ikäryhmittäin 2-luvulla 25 6, 2 4, asuntoja Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Muut 2,, -2, YHT , Nettomuuttoalttius = tulomuuttajat - lähtömuuttajat suhteutettuna väestöön

26 25 VUOSI YHT Kuopion väestö 5-vuotisryhmittäin naiset miehet Kuopion väestöennuste 5-vuotisryhmittäin v. 215 naiset miehet Kuopion väestöennuste 5-vuotisryhmittäin v. 23 naiset miehet Kuopion väestö ikäryhmittäin

27 Keskusta (E1) Keskustassa väestön ikärakenne on Kuopion alueista vanhin. Vuoden 27 alussa väestön keskiikä oli 46,2 vuotta. Vanhustalouksien määrä on suuri ja lapsiperheitä on suhteellisen vähän. Asunnoissa asuu keskimäärin 1,4 henkilöä, joka on kaupungin pienimpiä. Luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen eli kuolleiden määrä ylittää vuosittain syntyneiden määrän. Lisäksi vanhoissa asunnoissa muuttoliike on ollut negatiivinen vuosittain. Keskustaan muuttaa jatkuvasti vuotiaita nuoria, kun taas vuotiaiden muuttoliike on ollut suurempi alueelta poispäin. Keskustassa asuu paljon opiskelijoita ja sen vuoksi syntyneiden määrä on siellä kaupungin pienin suhteessa nuorten naisten määrään. Lisäksi pienten lasten kanssa muutetaan alueelta enemmän poispäin eli muuttoliike on nettona negatiivinen. 2-luvulla alle kouluikäisten määrä on pienentynyt keskustassa noin sadalla lapsella, vaikka uusia asuntoja on rakennettu koko ajan lisää. Alaasteikäisissä vastaava muutos on ollut pienempi. Vilkkaan asuntorakentamisen vuoksi Keskustan väestömäärä on ollut viime vuosina kasvava. Vuoden 27 alussa Keskustassa asui noin henkilöä. Vuodesta 2 väkiluku on lisääntynyt vajaat 5 henkilöä ja uusia asuntoja on valmistunut noin 6 lisää. Asunnoista suuri osa on rakennettu sataman alueelle, mutta myös torin ympäristön kortteleihin. Tällä hetkellä uusia asuntoja rakennetaan runsaasti sataman kortteleihin. Satamassa ns. Valintatalon ja vanhan meijerin kortteleiden jälkeen täydennysrakentaminen etenee Maljalahteen. Vuosina keskustaan on ennakoitu valmistuvan yhteensä noin 6 uutta asuntoa ja sen jälkeen määrä on noin 1 asuntoa/vuosi. Tulevina vuosina väestömäärä lisääntyy viime vuosien tapaan ja yhteensä noin 45 henkilöä vuoteen 215 mennessä. Pienten lasten määrä säilyy nykytasolla Väestönmuutokset - syntyneet /vuosi kuolleet /vuosi luonnollinen väestönmuutos tulomuuttajat lähtömuuttajat nettomuutto Väestön keski-ikä 45,9 45,7 45,8 45,7 45,7 46, 46,2 Asuminen - asuntotuotanto, asuntoja/vuosi asumisväljyys m2/henk 39,8 39,5 39,7 39,8 38,9 39, 39,7 - asuntokunnan keskikoko, henk. 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,3 1,4 9 Keskustan asuntokanta , 3, Keskustan nettomuuttoalttius ikäryhmittäin 2-luvulla asuntoja 6 3 Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Muut 2, 1,, -1, -2, YHT Nettomuuttoalttius = tulomuuttajat - lähtömuuttajat suhteutettuna väestöön