KUOPION VÄESTÖENNUSTE (-2030)

Transkriptio

1 KUOPION VÄESTÖENNUSTE (-2030) Koko kaupungin väestöennuste vuosille Alueittainen väestöennuste vuosille

2 2

3 Kuopion kaupunki Tavoite ja kehittämissuunnitelmat TA 2012:2 ISSN KUOPION VÄESTÖENNUSTE ( 2030) Koko kaupungin väestöennuste vuosille Alueittainen väestöennuste vuosille Kuopion kaupunki Konsernipalvelu; Talous ja strategiapalvelu ja Strateginen maankäytön suunnittelu 3

4 4

5 Sisällysluettelo 1. Taustaa ennusteen laatimiselle ja ennustemenetelmistä Koko kaupungin ennuste Ennustemenetelmistä Koko kaupunki... 8 Kuopion väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Alueittaiset ennusteet Keskeinen kaupunkialue Keskustan (E1) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Niiralan (E2) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Haapaniemen ja Siikalahden (E3 ja E5) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Rönön ja sen lähisaarten (E4) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Puijonlaakso Taivaanpankon (C1) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Julkulan (C21) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Niuva Länsipuijo Rypysuon (C22) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Puijonsarvi Päivärannan (C3) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Puijon (Inkilänmäki Pihlajalaakso) (C4) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Itkonniemi Männistö Linnanpellon (D1) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Saarijärvi Rahusenkankaan (D2) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Kettulanlahden (D3) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Kelloniemi Likolahden (D4) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Neulamäen (F21) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Särkiniemi Särkilahden (H21) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Leväsen ja Pienen Neulamäen (H11 ja G) väestö vuosina (1.1.)ja ennuste vuoteen Jynkän (H12) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Litmasen (H14) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Pirtin (H16) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Lehtoniemi Keilankannan (H17) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Rautaniemen (H18) väestö vuosina (11) ja ennuste vuoteen Pitkälahden (J11) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Hiltulanlahden (J13 J15) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Sorsasalon (B) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Maaseutualueet Länsi Riistaveden (386) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Itä Riistaveden (387) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Melalahden (388) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Puutossalmen (464) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Pellesmäen (465) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Kurkimäen (466) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Haminalahden (467) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Hirvilahden (468) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen

6 Ranta-Toivalan (482) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Jännevirran (483) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Kurkiharjun (484) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Vehmersalmen (501) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen Karttulan (601) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen LIITTEET Liite 1. Kuopion väestö vuosina 1990, (1.1) ja väestöennuste ikäryhmittäin vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.) Liite 2. Väestö suunnittelualueittain Liite 3. Väestö suunnittelualueittain vuonna 2011 (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020, ikäryhmittäiset taulukot Liite 4. Syntyneet suunnittelualueittain vuosina Liite 5. Kuolleet suunnittelualueittain vuosina Liite 6. Luonnollinen väestönkasvu suunnittelualueittain Liite 7. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina KARTAT Suunnittelualuejako Kuopion keskeiseltä alueelta Suunnittelualuejako Kuopion maaseutualueelta 6

7 1 Taustaa ennusteen laatimiselle ja ennustemenetelmä 1.1. Koko kaupungin ennuste Kuopion keväällä 2011 tarkistettu uusi väestöennuste lupaa vahvaa väestönkasvua kaupungille tulevina vuosina. Vuoden 2011 alussa kaupungin väkiluku oli runsaat henkilöä ja vuoteen 2020 mennessä väestönkasvun arvioidaan nousevan aina lähelle asukasta (nykyisillä kuntarajoilla). Lähivuosina väestönmäärä lisääntyy keskimäärin henkilöllä/vuosi. Vuonna 2030 Kuopion väkiluvun ennustetaan olevan henkilöä (nykyisillä kuntarajoilla). Kuopion ennuste ikäryhmittäin ja vuoteen 2030 on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ennustetusta väestönkasvusta noin 40 prosenttia on luonnollista väestönkasvua ja noin 60 prosenttia on muuttovoittoa. Pikku hiljaa luonnollinen väestönkasvu vähenee kuolleiden määrän kasvun myötä. Muuttovoitosta suurin osa on ollut maan sisäisestä muuttoliikkeestä aiheutuvaa, mutta myös ulkomailta saatu muuttovoitto on ollut kasvussa. Viime vuosina Kuopio on saanut vuosittain muuttovoittoa (netto) noin henkilön verran, josta ulkomailta tulleiden osuus on ollut nettona noin 120 henkilöä. Koko maan tavoin Kuopion väestön ikärakenne vanhenee. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu ja myös vuotiaiden määrä lisääntyy nykyisestä noin puolella. Lasten ja nuorten määrät lisääntyvät hivenen ja työikäisten ikäluokat (25-64-v.) säilyvät yhteensä lähellä nykytasoa. Kaupungin sisällä ikäryhmittäiset ja alueelliset muutokset ovat kuitenkin varsin merkittäviä: lapsiperheiden määrä lisääntyy Saaristokaupungissa ja Hiltulanlahdessa, kun taas ikääntyvien määrät lisääntyvät lähes kaikilla alueilla Ennustemenetelmistä Kuopion kaupungille on jo vuosikymmenten ajan laadittu omat väestöennusteet noin 2-4 vuoden väliajoin. Nyt viimeisimmät ennusteet on laadittu omalla, itse rakennetulla, excel-pohjaisella ohjelmalla konsernipalvelussa (Talous- ja strategiapalvelu / Strateginen maankäyttö). Perusteet omien ennusteiden laatimiselle ovat seuraavat: 1) Tilastokeskuksen ennuste ei ole vastannut Kuopion tarpeita lukuisten ennustevirheiden vuoksi eli Tilastokeskuksen ennuste on ollut aina viime vuosina alimittainen Kuopiolle. 2) Palveluverkoston ja palveluiden suunnittelussa tarvitaan alueittaiset ennusteet, joiden perustaksi on laadittu myös oma koko kaupungin ikäryhmittäinen ennuste. 7

8 Kuopion väestöennusteen lähtötiedot perustuvat Kuopion omiin kuntarekistereihin. Lähtötietoja ovat väestötiedot yksivuotisikäryhmittäin, syntyvyys äidin iän mukaan, hedelmällisyys, kuolleisuus ja muuttoliike yksivuotisikäryhmittäin. Ennusteohjelmassa edellisvuoden toteutunutta väestöä vanhennetaan vuodella, minkä lisäksi vuosittain ennusteeseen vaikuttavat syntyvyys (hedelmällisyyskertoimet ikäryhmittäin), kuolevuus (kuolleisuuskertoimet) sekä muuttoliike (muuttoliikekertoimet). Koko kaupungin tasolla ennuste huomioi sukupuolen, mutta alueittaisessa ennusteessa se ei ole enää mukana. Alueittainen ennuste on tehty vuoteen 2020 saakka. Kaikkien alueiden kohdalla on käytetty samoja kuolleisuuskertoimia, mutta hedelmällisyyskertoimet ja muuttoliikekertoimet vaihtelevat alueiden välillä eli ne ovat jokaisen alueen kohdalla laskettu alueen omista historiatiedoista. Alueittaisen ennusteen osuvuuteen vaikuttaa eniten se, kuinka ennakoitu asuntotuotanto toteutuu. Ennusteeseen on viety vuosien ennakoitu ja ohjelmoitu asuntotuotanto alueittain: yhteensä noin asuntoa eli keskimäärin 750 asuntoa/vuosi. Asuntotuotanto on ennakoitu talotyypeittäin sekä hallintomuodoittain ja näihin uusiin asuntoihin muuttava väestö on ennustettu ikäryhmittäin ja perhekoon mukaan. Esimerkiksi vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen keskimääräinen perhekoko on 1,3 henkilöä/asunto, kun taas Saaristokaupungin omakotitaloihin muuttavan perheen koko on 3,5 henkilöä/asunto. Lisätietoja ennustemenetelmästä ja ennusteen taustatiedoista: suunnittelija Katri Hiltunen, tai etunimi.sukunimi@kuopio.fi 2 Koko kaupunki Kuopion uudet ennusteet vuoteen Uusi tavoite-ennuste - 11 Uusi perusennuste -11 Vanha perusennuste - 07 Lähde: Tilastokeskus ja kaupungin omat ennusteet 8

9 Tilastokeskus Kuopion uusi oma ennuste Kuopion vanha ennuste + Karttulan ennuste YHT Kuopion uusi tavoite-ennuste

10 Kuopion väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2030 VUOSI YHT ENNUSTE

11 3 ALUEITTAISET ENNUSTEET 3.1. KESKEINEN KAUPUNKIALUE 11

12 12

13 Keskustan (E1) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Keskustassa asui vuoden 2011 alussa henkilöä eli noin kahdeksasosa kuopiolaisista. Alueen asukkaissa on keskimääräistä enemmän opiskelijoita ja eläkeläisiä ja asuntokunnat ovat kaupungin pienimpiä, vain 1,3 henkilöä asuntoa kohden. Asukkaiden keski-ikä 45,6 vuotta, on Kuopion korkeimpia. Keskustassa asutaan pääasiassa kerrostaloissa 1-2 henkilön talouksissa. Keskustaan on rakennettu neljän viimeisen vuoden aikana noin 600 uutta asuntoa. Viime vuosina rakentaminen on ollut voimakkainta satamassa, mutta tulevien vuosien aikana rakentaminen keskittyy Maljalahdelle. Tämän lisäksi ruutukaava-alueella on yksittäisiä täydennysrakentamiskohteita. Uusien asuntojen myötä väestömäärän ennustetaan nousevan noin tuhannella uudella asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. 13

14 Niiralan (E2) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Niiralan alueella asui vuoden 2011 alussa 3759 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien aina näihin vuosiin saakka. Alueelle ei ole suunnitteilla uutta asuntorakentamista, minkä vuoksi väestömäärän ennustetaan vähenevän hitaasti tulevina vuosina. Alueella asuu keskimääräistä enemmän opiskelijoita. Asuntokunnassa asuu vain 1,5 henkilöä eli vähemmän kuin Kuopiossa keskimäärin. Niiralan asuntokanta on rakennettu pääosin luvuilla ja asunnoista noin 1/3 on omakotitaloissa ja 2/3 kerrostaloissa. Uusimmat kerrostalot rakennettiin vuosina Pyöräkadun ja Niiralankadun varteen, ja niissä on noin 450 asuntoa. 14

15 Haapaniemen ja Siikalahden (E3 ja E5) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Haapaniemi-Siikalahden alueen väestömäärä oli vuoden 2011 alussa 4000 asukkaan tuntumassa. Määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla, mutta sen ennustetaan vähenevän parilla sadalla asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Alueen asukkaiden keski-ikä on selvästi muuta kaupunkia korkeampi ollen noin 44 vuotta. Eläkeläisten osuus väestömäärästä on suuri ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Myös vuotiaita nuoria aikuisia asuu alueella enemmän kuin Kuopiossa keskimäärin. Alueen asuntokunnat ovat Kuopion pienimpiä. Alueen asunnoista noin 84 % on kerrostaloissa, 13 % omakotitaloissa ja loput rivitaloissa. Rakentaminen alueella on ollut varsin vähäistä. Alueella valmistui vuonna 2007 muutamia kerrostalokohteita ja uusi kohde on parhaillaan rakentumassa Kuopionlahden rantaan. 15

16 Rönön ja sen lähisaarten (E4) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Rönössä ja sen lähisaarissa asui vuoden 2011 alussa 556 henkilöä. Asukasmäärä oli enimmillään vuonna 2008, jolloin alueella oli noin 600 asukasta. Asukasmäärä on lähtenyt hiljalleen vähenemään ja ennusteen mukaan vuoden 2020 asukasmäärä on noin 500 henkilöä. Alueella on vain omakoti- ja rivitaloasuntoja, näin ollen asumisväljyys ja asuntojen koko on Kuopion suurimpia. Keskimääräinen asumisväljyys on noin 49 m2 asukasta kohden. Alueen asukkaiden keski-ikä on 38,6 vuotta. Työikäisten osuus väestömäärästä on selkeästi korkeampi kuin muualla Kuopiossa, 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on puolestaan Kuopion pienimpiä. 16

17 Puijonlaakso-Taivaanpankon (C1) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Puijonlaaksossa asui vuoden 2011 alussa noin 6400 henkilöä. Enimmäismäärästään 1970-luvun lopulta alueen väestömäärä on vähentynyt parilla tuhannella luvun alkupuolen täydennysrakentaminen käänsi väestömäärän uudelleen kasvuun. Uusien kerrostalokohteiden ennustetaan lisäävän väestömäärää vuosittain vielä noin 50 asukkaalla. Alueen asuntokuntien keskikoko on Kuopion pienimpiä ja 65 vuotta täyttäneiden sekä opiskelijoiden osuudet ovat väestöstä suurempia kuin kaupungissa keskimäärin. Väestön keski-ikä on noin 43 vuotta. Puijonlaaksossa yli 90 % asunnoista on kerrostaloissa ja loput pääasiassa rivitaloissa. 17

18 Julkulan (C21) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Vuoden 2011 alussa Julkulassa asui 2558 asukasta. Väestömäärä on ollut lievässä laskussa. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, ja varsinkin alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on Kuopion keskiarvoa huomattavasti suurempi. Vaikka yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti, se on edelleen Kuopion matalimpia. Julkulan asunnoista noin 60 % on rivitaloasuntoja, 20 % on omakoti- ja 20 % kerrostaloasuntoja. Alueen asunnot ja asuntokunnat ovat keskimääräistä suurempia. Keskimääräinen asunnon koko on noin 83 m2, ja asuntokunnan koko on 2,2 asukasta asuntoa kohden. 18

19 Niuva-Länsipuijo-Rypysuon (C22) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Niuva-Länsipuijo-Rypysuon alueella asui vuoden 2011 alussa 2326 henkilöä. Alueen väestömäärä oli enimmillään noin 3500 asukasta 1980-luvun puolivälin paikkeilla, mutta on siitä hiljalleen vähentynyt. Nyt väheneminen on lähes pysähtynyt ja asukasmäärä on vakiintunut 2300 asukkaan paikkeille. Väestön keski-ikä, 43,4 vuotta, on korkeampi kuin Kuopiossa keskimäärin. Ikääntyvien määrän alueella ennustetaan kasvavan, lasten määrä pysynee nykyisissä lukemissa. Suunnittelualueen asuinkerrostaloista valtaosa sijaitsee Länsi-Puijolla ja Rypysuolla. Niuvassa asuinrakennukset ovat pääasiassa omakoti- ja rivitaloja. Alueella ei ole viimevuosina juurikaan rakennettu, mutta vuosille on suunnitteilla uusia rivitaloja Länsi- Puijolle. 19

20 Puijonsarvi-Päivärannan (C3) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Päivärannassa asui vuoden 2011 alussa 2424 asukasta ja väestömäärän ennustetaan vähenevän parilla sadalla vuoteen 2020 mennessä. Päivärannan väestön keski-ikä on 38,1 vuotta. Alle kouluikäisten ja 7-18-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin. Asumisväljyys on 36,6 m2 henkilöä kohden, mikä on Kuopion keskiarvoa pienempi. Alueella on rakennettu viime vuosina muutamia pientaloja, mutta lähivuosille ei ole tiedossa mitään mittavaa uutta rakentamista. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia alueelle selvitetään. 20

21 Puijon (Inkilänmäki-Pihlajalaakson) (C4) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Suunnittelualueella asui vuoden 2011 alussa 2533 asukasta luvun loppupuolella lähes 4500 asukkaaseen yltänyt väestömäärä on pienentynyt runsaasti ja oli pienimmillään hieman alle Väestömäärä on alkanut kasvaa ja vuonna 2020 alueella on ennusteen mukaan noin 3200 asukasta. Alueen väestön keski-ikä on 40,1 vuotta, mikä vastaa koko Kuopion keski-ikää. Lasten osuus väestöstä on hieman pienempi ja keski-iän ylittäneiden osuus on suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin vuotiaiden osuus väestöstä tulee kasvamaan. Kallantien varteen vuonna 2011 aloitetulle Pihlajalaakson alueelle on suunnitteilla 450 uutta rivi- ja kerrostaloasuntoa, joihin arvioidaan muuttavan vuoteen 2020 mennessä noin 900 asukasta. Pihlajalaakson alueen ensimmäiset kerrostalot ovat rakenteilla. Koko suunnittelualueen nykyisestä asuntokannasta noin 78 % on kerrostaloissa, 18 % omakotitaloissa ja 4 % rivitaloissa. 21

22 Itkonniemi-Männistö-Linnanpellon (D1) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Vuoden 2011 alussa suunnittelualueella asui 5136 asukasta. Alueen asuntokunnat ovat Kuopion pienimpiä, asunnossa asuu keskimäärin 1,48 asukasta. Alueella asuu jonkin verran vähemmän lapsiperheitä ja enemmän keski-iän ohittaneita kuin Kuopiossa keskimäärin; väestön keski-ikä on 44 vuotta. Pappilanmäelle on rakennettu uusia kerrostaloasuntoja ja alueen rakentaminen jatkuu edelleen. Lisäksi nk. Gottlundin kortteliin ja entisen Männistön koulun läheisyyteen on tulossa lisää asuntoja. Kaiken kaikkiaan vuoteen 2020 mennessä ennustetaan rakentuvan noin 400 uutta asuntoa, sen myötä asukasmäärän ennustetaan nousevan 5430:een. 22

23 Saarijärvi-Rahusenkankaan (D2) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Saarijärven ja Rahusenkankaan alueella oli yhteensä 4426 asukasta vuoden 2011 alussa. Väestön keski-ikä on alueella Kuopion korkeimpia, 44,9 vuotta. Lapsiperheiden osuus on keskimääräistä pienempi ja keski-iän ohittaneiden osuus suurempi. Vuoden 2020 ennusteessa vuotiaiden osuus on huomattavasti kaupungin keskiarvoa suurempi. Väestömäärä on vähentynyt jatkuvasti luvulta ja suunta tulee jatkumaan samanlaisena. Saarijärvi on kerrostalovaltaista ja Rahusenkangas pientalovaltaista asuinaluetta luvun puolivälissä Rahusenkankaalle rakennettiin jonkin verran uusia rivi- ja omakotitaloasuntoja, tulevina vuosina alueelle ei ole odotettavissa uutta rakentamista. 23

24 Kettulanlahden (D3) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Kettulanlahdessa oli vuoden 2011 alussa 767 asukasta. Väestömäärä pysyi pitkään 850 asukkaan tuntumassa, mutta vuoden 2005 jälkeen se alkoi hitaasti vähetä. Tulevina vuosina vastaavan kehityksen ennustetaan jatkuvan. Alueella on vuotiaiden osuus suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin, alle kouluikäisten lasten osuus on pienempi. 65 vuotta täyttäneiden osuus on tällä hetkellä selkeästi suurempi kuin muualla Kuopiossa. On odotettavissa, että vuotiaiden osuus on Kuopion suurimpia vuonna Alueen väestön keski-ikä on 43,9 vuotta. Alueen asumisväljyys ja asuntojen keskikoko on Kuopion suurimpia. Asukasta kohden on käytössä keskimäärin 45,5 m2 ja asunnot ovat kooltaan keskimäärin 95,9 m2. Asuntokunnan keskikoko on 2,1 asukasta. Asuntokanta on kokonaisuudessaan pientaloja, ja niistäkin vain 4 % on rivitaloja, loput ovat omakotitaloja. Alueella ei ole rakennettu viime vuosina, mutta täydennysrakentamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. 24

25 Kelloniemi-Likolahden (D4) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Kelloniemi-Likolahden alueella asui vuoden 2011 alussa 2023 asukasta. Vuonna 1990 väestömäärä oli vielä yli 3000 asukasta, josta se on vähentynyt tasaisesti vuotiaiden osuus väestöstä on Kuopion keskiarvoa huomattavasti suurempi, lasten ja nuorten osuus on hieman keskiarvoa pienempi. Vuoden 2020 ennusteessa väestönmäärän arvioidaan olevan lähellä nykyistä. Asuntokuntien keskikoko on 1,9 asukasta asuntoa kohden. Asumisväljyys ja asuntojen keskikoko on Kuopion keskiarvon luokkaa. Kelloniemen asunnoista noin 70 % on kerrostaloissa, 20 % rivitaloissa ja 10 % omakotitaloissa. Alueella ei ole rakennettu uutta 80-luvun jälkeen, mutta nyt suunnitelmissa on täydennysrakentamista alueen keskustaan vuoden 2015 jälkeen, minkä ennustetaan lisäävän myös alueen asukasmäärää hivenen. 25

26 Neulamäen (F21) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Vuoden 2011 alussa Neulamäessä asui 5431 asukasta. Määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1990, jolloin alueella asui yli 7000 asukasta. Väestömäärän ennustetaan vähenevän edelleen. Alueella asuu paljon opiskelijoita ja työikäisiä, vanhusten osuus väestöstä on Kuopion pienimpiä. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on vähentynyt huimasti alueen valmistumisen jälkeen. Nykyisin lasten osuus väestöstä on pienempi kuin Kuopion keskimäärin. Alueen asukkaiden keski-ikä on 36,2 vuotta. Asuntokannasta 2/3 on kerrostaloasuntoja ja 1/3 pientaloasuntoja. Asuntojen keskikoko on 63,8 m2 ja asumisväljyys 1,7 henkilöä asuntoa kohden. Alueelle ei ole rakennettu 1990-luvun jälkeen uutta, eikä vuoteen 2020 ole tiedossa eikä ennuste sisällä täydennysrakentamisesta alueen sisään. Sen sijaan Neulamäen viereen tutkitaan Savilahden ja Savisaaren rakentamista (osayleiskaavatyö) ja näiltä alueilta asukkaat tukeutuvat jatkossa Neulamäen palveluihin. Lisäksi laajoja rakentamismahdollisuuksia on myös Neulaniemessä, joka tulee suunnitteluun Savilahti-Savisaaren jälkeen. 26

27 Särkiniemi-Särkilahden (H21) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Särkiniemi Särkilahden alueella oli vuoden 2011 alussa 3904 asukasta. Vuosina Särkilahden asuinalueen rakentamisen myötä asukasluku kasvoi yli tuhannella asukkaalla. Kasvu on kääntynyt lievään laskuun ja väestömäärän on ennustettu vähenevän lievästi edelleen. Väestön keski-ikä on 37,9 vuotta, mikä on matalampi kuin Kuopiossa keskimäärin. Alle 40-vuotiaiden osuus väestöstä on kaupungin keskiarvoa suurempi. Asumisväljyys alueella on Kuopion tiiviimpiä, keskimäärin 35,1 m2 asukasta kohden. Alueen asunnoista 70 % on kerrostaloasuntoja, 17% rivitaloasuntoja ja 13 % omakotitaloasuntoja. Alueelle on kaavoitettu muutamia uusia täydennysrakentamiskortteleita pientaloille. 27

28 Leväsen ja Pienen Neulamäen (H11 ja G) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Suunnittelualueella asui vuoden 2011 alussa 1290 asukasta. Väestömäärä alkoi vähentyä alueella 2000-luvun alussa ja vähenemisen on ennustettu jatkuvan edelleen. Ennusteessa lasten ja nuorten osuus väestöstä pienenee edelleen ja 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. Alueen asunnoista on 43 % rivitaloasuntoja, 42 % ja noin 15 % on omakotitaloja. Alueella ei ole rakennettu juurikaan uusia asuntoja viimeaikoina, eikä suunnitteillakaan ole uusia asuntokohteita. 28

29 Jynkän (H12) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Jynkän väestömäärä vuoden 2011 alussa oli 3367 henkilöä. Määrä on vähentynyt lievästi 1990-luvulta lähtien ja ennusteet seuraavalle kymmenelle vuodelle ovat samansuuntaiset. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on jonkin verran suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin, 75 vuotta täyttäneitä on selvästi vähemmän. Jynkässä asutaan suuremmissa asunnoissa kuin Kuopiossa keskimäärin, asuntojen keskikoko on noin 86 m2. Asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,2 asukasta. Asuntokannasta noin 22 % on kerrostaloasuntoja, 34% omakotitaloasuntoja ja 44% rivitaloasuntoja. Alueelle on rakennettu muutamia omakotitaloja viimevuosina, uutta asuntorakentamista ei ole suunnitteilla. 29

30 Litmasen (H14) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Litmasen suunnittelualueella oli vuoden 2011 alussa asukasta. Alueen väestömäärä kasvoi vuosituhannen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen alkoi vähentyä. Korkeimmillaan väkiluku oli 9750 asukasta vuonna Vuonna 2020 alueella ennustetaan asuvan noin 7200 asukasta. Alueella lasten osuus väestöstä on pienentynyt, mutta on edelleen Kuopion keskiarvoa suurempi. Asukkaiden keski-ikä on selvästi pienempi kuin Kuopiossa keskimäärin ollen 35,2 vuotta. Eläkeikäisten osuus väestöstä on pieni. Alueen asunnoista 60% on kerrostaloasuntoja, joista suurin osa sijaitsee Pyörössä. 23 % asunnoista on rivitaloasuntoja ja 17% on omakotitaloasuntoja. Alueella on rakennettu edelleen jonkin verran pientaloja. Suurempia asuinrakennushankkeita ei ole suunnitteilla. 30

31 Pirtin (H16) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Pirtin suunnittelualueella oli 4837 asukasta vuoden 2011 alussa. Aluetta on rakennettu 1990-luvulta alkaen ja väestömäärä on lisääntynyt jatkuvasti ja vuoteen 2020 mennessä alueen väkiluvun ennustetaan lisääntyvän vielä tuhannella asukkaalla. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, lasten osuus väestöstä on lähes kaksinkertainen Kuopion keskiarvoon verrattuna. Syntyvyys alueella on Kuopion korkeimpia ja asukkaiden keski-ikä on Kuopion matalimpia, 29,1 vuotta. Asuntojen keskikoko on noin 90,5 m2, mikä on Kuopion alueista suurimpia. Pirtissä asuntokuntien koot ovat Kuopion suurimpia, keskimäärin 2,7 henkilöä asuntoa kohden. Asumisväljyys on puolestaan Kuopion pienimpiä 33,1 m2 asukasta kohden. Alueen asuntojakauma on tasainen, kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasuntoja on noin saman verran. Viimeisten 10 vuoden aikana alueelle on rakennettu noin 100 pientaloasuntoa vuosittain. Ala-Pirttiniemeen ja Savolanniemeen tullaan edelleen rakentamaan voimakkaasti ja odotettavissa on noin 400 uutta asuntoa vuoteen 2020 mennessä. 31

32 Lehtoniemi-Keilankannan (H17) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Lehtoniemen uutta asuinaluetta alettiin rakentamaan vuonna Asukasluku vuoden 2011 alussa oli 484. Lehtoniemi on Kuopion voimakkaimmin kasvava asuinalue. Pääasiassa alueelle tullaan rakentamaan kerros- ja rivitaloasuntoja noin asuntoa vuosittain. Vuoteen 2020 mennessä alueella ennustetaan asuvan noin 3800 asukasta. Tällä hetkellä työikäisten osuus väestöstä on suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin, keski-ikä on 38,8 vuotta. Vuoden 2020 ennusteessa alle kouluikäisten lasten osuuden väestöstä odotetaan kasvavan, syntyvyys alueella on Kuopion suurimpia. Alueelle ennustetaan muuttavan nuoria perheitä. 32

33 Rautaniemen (H18) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Rautaniemessä asui vuoden 2011 alussa 3723 asukasta. Aluetta alettiin rakentaa voimakkaasti vuonna Viimeisen kolmen vuoden aikana alueelle on rakentunut noin sata asuntoa vuodessa. Asukasmäärän kasvu on ollut voimakasta. Seuraavien kymmenen vuoden aikana alueelle ennustetaan rakentuvan noin asuntoa vuodessa ja asukasmäärän lisääntyvän noin 1500:lla. Alueella asuu pääasiassa lapsiperheitä, asukkaiden keski-ikä on 27,6 vuotta, mikä on Kuopion alueista pienin. Asuntokuntien ja asuntojen keskikoko on Kuopion alueista suurimpia. Asunnossa asuu keskimäärin 3,5 asukasta ja asunnon keskikoko on 135 m2. Alueen asunnoista viidennes on rivitaloja ja loput omakotitaloja. 33

34 Pitkälahden (J11) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Pitkälahden alueella asui vuoden 2011 alussa 588 asukasta. Väestömäärä kasvoi vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen vakiintui nykyiselle tasolleen luvun lopulle ennustetaan väestömäärän lievää laskua. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja syntyvyys on suurta. Asuntokuntien keskikoko on 2,2 asukasta asuntoa kohden ja asuntojen keksikoko on noin 89 m2. Asuntokannasta 73% on omakotitaloasuntoja, 4% rivitaloasuntoja ja 23% kerrostaloasuntoja. Alueelle on rakennettu muutamia omakotitaloja vuosittain. Uutta rakentamista ei ole odotettavissa. 34

35 Hiltulanlahden (J13-J15) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Suunnittelualueella oli vuoden 2011 alussa 576 asukasta. Väestömäärä pysyi pitkään 500 asukkaan tuntumassa, viimeisten 5 vuoden aikana on ollut lievää kasvua. Vuoden 2015 jälkeen on asukasmäärässä odotettavissa voimakkaampaa kasvua kun Hiltulanlahden uudelle kaava-alueelle aletaan rakentaa. Vuoteen 2020 mennessä alueelle on ennustettu tuhatta uutta asukasta. Alueella alle 13-vuotiaiden lasten osuus väestöstä on suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin. Alle kouluikäisten lasten osuuden väestöstä ennustetaan kasvavan miltei kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Alueella on pääasiassa omakotitaloja ja asumisväljyyskin on Kuopion alueista suurimpia, 45m2 henkilöä kohden. Asuntokunnissa on keskimäärin 2,2 asukasta. 35

36 36

37 3.2 MAASEUTUALUEET 37

38 Länsi-Riistaveden (386) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Länsi-Riistaveden suunnittelualue sijaitsee Jännevirran ja Melalahden välissä Kuopion Itäisellä maaseutualueella. Vuoden 2011 alussa alueella asui 782 asukasta. Väestömäärä on ollut vähän kasvussa 1990-luvun lopulta lähtien. Tulevien kymmenen vuoden ennusteessa väestömäärän ennakoidaan pysyttelevän 800 asukkaan tuntumassa. Ala-asteikäisten lasten osuus väestöstä on huomattavasti suurempi, kuin mitä Kuopiossa keskimäärin. Yläasteikäistenkin osuus on alueella kaupungin keskitasoa suurempi vuotiaiden osuus puolestaan on kaupungin keskitasoa pienempi. Alueen kaikki asunnot ovat omakotitaloissa. Asumisväljyys ja asuntojen koko ovat kaupungin keskitasoa suurempia. Asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,1 henkilöä. Länsi-Riistavedelle on rakennettu muutamia omakotitaloja vuosittain. Asuntorakentamisen arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina samalla tasolla. 38

39 Itä-Riistaveden (387) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Itä-Riistaveden suunnittelualue sijaitsee Kuopion itäosassa ympäröiden osittain Melalahtea. Suunnittelualueella asui 421 asukasta vuoden 2011 alussa. Myös tulevina vuosina väestömäärän ennustetaan pysyvän hyvin samalla tasolla. Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on suurempi kuin Kuopion keskimäärin, alakouluikäisten osuus taas on Kuopion pienimpiä vuotiaiden osuus väestöstä on huomattavasti suurempi kuin Kuopion alueilla keskimäärin. Asumisväljyys on alueella keskimäärin 54,3m2 asukasta kohden, mikä on kaupungin väljimpiä. Asuntokunnat ovat pieniä, asunnossa asuu keskimäärin 1,7 asukasta. Itä-Riistavedellä on ainoastaan omakotitaloasutusta. Alueelle rakennetaan muutamia uusia omakotitaloja vuosittain. 39

40 Melalahden (388) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Melalahden suunnittelualue käsittää Riistaveden kyläkeskuksen ja sitä ympäröivät alueet. Alueella asui 914 asukasta vuoden 2011 alussa. Väestömäärä on kasvanut hiljalleen vuodesta 2005 lähtien, ja väestömäärän ennustetaan lähivuosina vakiintuvan 950 asukkaan tuntumaan. Alueella asuu jonkin verran Kuopion keskimääräistä enemmän lapsiperheitä sekä vanhusväestöä, mutta vähemmän nuoria aikuisia. Melalahden asunnoista 5% on kerrostaloissa, 34% rivitaloissa ja 61% omakotitaloissa. Alueelle on rakennettu muutamia rivi- ja omakotitaloja vuosittain. Asuntotuotannon tasoksi ennustetaan tulevina vuosina noin 5-10 asuntoa/vuosi. 40

41 Puutossalmen (464) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Etelä-Kuopion maaseutualueella sijaitseva Puutossalmen suunnittelualue sijaitsee Hiltulanlahden, Vanuvuoren ja Pellesmäen itäpuolella. Alue rajoittuu idässä Kallaveteen ja Vehmersalmeen. Puutossalmella asui vuoden 2011 alussa 601 asukasta ja alueen väkimäärän ennakoidaan vähän kasvavan koko ennustekauden ajan. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja syntyvyys on väestömäärään suhteutettuna suurta. Väestön keski-ikä on 38 vuotta. Asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,6, henkilöä, mikä on Kuopion keskimääräistä suurempi. Alueella asutaan ainoastaan omakotitaloissa, joita on valmistunut noin viisi taloa vuosittain. Lähivuosina rakentamisvauhdin arvioidaan pysyvän samanlaisena. 41

42 Pellesmäen (465) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Pellesmäen suunnittelualue käsittää Sotkanniemen, Ritisenlahden ja Vehmasmäen kylät. Alueella asui vuoden 2011 alussa asukasta. Väestömäärä on kasvanut vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja kasvun ennustetaan jatkuvan muutamalla kymmenellä asukkaalla vuosittain. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja suhteellinen syntyvyys on maaseutualueiden korkeimpia. Maaseutualueille tyypillisesti alueella asuu nuoria, vuotiaita, hyvin vähän. Asuntokuntien keskikoko on 2,6 asukasta asuntoa kohden, mikä on selvästi suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin. Myös asunnot ovat keskitasoa suurempia, keskimäärin 111 m2. Alueelle on viimeaikoina rakennettu noin omakotitaloa vuosittain. Rakentamistahdin ennustetaan olevan tulevina vuosina noin kymmenen omakotitaloa/vuosi. 42

43 Kurkimäen (466) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Kurkimäki sijaitsee Kuopion eteläisellä maaseutualueella, Pellesmäen suunnittelualueen länsi puolella. Kurkimäessä asui vuoden 2011 alussa 973 asukasta. Määrä on noussut jatkuvasti ja odotettavissa on edelleen väestönkasvua. Alueella asuu paljon lapsiperheitä: alle 16- vuotiaiden osuus väestöstä on selkeästi Kuopion keskiarvoa korkeampi. 65 vuotta täyttäneitä puolestaan on vähemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Kurkimäkeen on rakennettu uusia pientaloja noin kymmenen vuosittain. Uusi suunnittelussa oleva kaava-alue mahdollistaa noin 50 uuden talon rakentamisen tulevina vuosina ja tämän vuoksi rakentamistahdin odotetaan säilyvän 5-10 talon vuositasolla. 43

44 Haminalahden (467) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Haminalahden alueelle kuuluvat Haminalahden lisäksi Kaislastenlahden ja Rytkyn kylät. Suunnittelualueella oli vuoden 2011 alussa 1016 asukasta. Väestömäärä on kasvanut hitaasti viime vuosina ja vuoteen 2020 mennessä alueelle ennustetaan noin 150 henkilön lisäystä. Alueella on lapsiperheitä jonkin verran Kuopion keskiarvoa enemmän. Alakouluikäisten ja heitä nuorempien osuus väestöstä on kasvanut ja ennustetaan kasvavan edelleen. Eläkeikäisten osuus väestöstä on Kuopion keskiarvoa pienempi. Haminalahden suunnittelualueella on ainoastaan omakotitaloasutusta ja alueelle on rakennettu taloa vuosittain. Tulevina vuosina alueelle on ennustettu rakentuvan noin kymmenen omakotitaloa vuosittain. Asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,4 henkilöä, asunnot ovat suuria, keskimäärin 105 m2. 44

45 Hirvilahden (468) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Hirvilahden suunnittelualueeseen kuuluvat Hirvilahden kylän lisäksi Niemisjärvi ja Lamperila. Alueella oli vuoden 2011 alussa 521 asukasta. Väestömäärä on pysynyt pitkään likimain samana, reilun 500 asukkaan tuntumassa. Ennustekaudella väestömäärän on arvioitu pysyvän suunnilleen ennallaan. Lasten osuus väestöstä noudattelee pitkälti Kuopion keskiarvoa, nuorten aikuisten osuus väestöstä on vähäistä, kun taas vuotiaiden osuus on kaupungin keskiarvoa selkeästi suurempi. Luonnollinen väestönkasvu on alueella negatiivista ja alue uusiutuu muuttoliikkeen kautta. Hirvilahden asunnot ovat pääasiassa omakotitaloja, mutta muutamia rivitaloasuntojakin alueella on. Alueelle rakennetaan muutama omakotitalo vuosittain. Asumisväljyys on Kuopion suurimpia ja keskimäärin 51,8m2 asukasta kohden. 45

46 Ranta-Toivalan (482) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Ranta-Toivalan suunnittelualue sijaitsee Kuopion pohjoispuolella. Alueella oli vuoden 2011 alussa 248 henkilöä. Väestömäärä on kasvanut hiljalleen vuosituhannen vaihteesta lähtien ja pientä kasvua on ennustettu edelleen. Alueella asuu jonkin verran enemmän lapsiperheitä, kuin keskimäärin muilla suunnittelualueilla, muta väestön vaihtuvuus on aika vähäistä ja syntyneiden määrä on jonkin verran kuolleiden määrää pienempi. Alueen väestön keski-ikä on ollut kasvussa jo joitakin vuosia ja ennustekauden lopulla 65 vuotta täyttäneiden osuuden arvellaan yltävän noin neljännekseen väestöstä. Suunnittelualueen asutus on kokonaan omakotitaloasutusta. Alueelle rakennetaan jatkossakin muutamia omakotitaloja vuosittain. Asumisväljyys on 51,7m2 asukasta kohden. 46

47 Jännevirran (483) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Jännevirran suunnittelualue sijaitsee Kuopion pohjoispuolen maaseutualueella. Väestömäärä vuoden 2011 alussa oli 214 henkilöä, määrä on pysynyt likimain samana koko 2000-luvun ja tilanteen ennustetaan pysyvän samana vuoteen 2020 saakka. Alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin, vuotiaiden osuus on kaksinkertainen kaupungin keskiarvoon nähden. Alueen asuntokunnat ovat kaupungin keskiarvoa suurempia ja niissä asuu keskimäärin 2,5 asukasta. Suunnittelualueella on ainoastaan omakotitaloasutusta, ja niitä rakennetaan alueelle parin omakotitalon vuosivauhdilla. 47

48 Kurkiharjun (484) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Kurkiharjun suunnittelualue sijaitsee Jännevirran ja Ranta-Toivalan eteläpuolella. Vuoden 2011 alussa alueella asui 496 asukasta. Väestömäärä on pysynyt pitkään likimain samana; tuleville vuosille on ennustettu pientä kasvua. Alueella asuu jonkin verran enemmän lapsiperheitä kuin Kuopiossa keskimäärin, varsinkin alakouluikäisten lasten osuus on keskimääräistä suurempi, kun taas vuotiaita nuoria on vähän. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on suurempi kuin Kuopiossa keskimäärin. Alueen väestön keski-ikä on 43,1 vuotta ja ikärakenne on Kuopion vanhimpia. Maaseutualueelle tyypillisesti alueen asuntokanta koostuu omakotitaloista. Alueelle rakennetaan uusia omakotitaloja muutaman rakennuksen vuosivauhdilla. Asuntokunnat ovat vähän pienempiä kuin Kuopiossa keskimäärin, 1,7 asukasta. 48

49 Vehmersalmen (501) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Vehmersalmen suuri suunnittelualue sijaitsee Kuopion kaakkoisosassa. Vuoden 2011 alussa alueella asui 2002 henkilöä. Väestömäärän väheneminen on pikkuhiljaa pysähtynyt, ja asukasluvun ennustetaan pysyvän likimain samana tulevina vuosina. Vehmersalmen ikärakenne on Kuopion vanhinta, asukkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Alueen asukkaista noin neljännes on 65 vuotta täyttäneitä. Luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen. Alueella on sekä rivi- että omakotitaloasutusta. Tulevina vuosina uusia omakotitaloja arvioidaan rakennettavan noin viisi vuosittain. 49

50 Karttulan (601) väestö vuosina (1.1.) ja ennuste vuoteen 2020 VUOSI YHT Ennuste Karttula sijaitsee Kuopion länsiosassa. Karttulan kunta liitettiin osaksi Kuopiota vuoden 2011 alussa, jolloin väestömäärä oli 3432 henkilöä. Väkiluku on pysynyt lähes samana jo pitkään, ennusteessa suurta muutosta ei ole odotettavissa. Väestörakenteenkin ennustetaan pysyvän samankaltaisena seuraavat kymmenen vuotta. Alle 19-vuotiaiden osuus väestöstä on hieman suurempi kuin Kuopion keskimäärin, myös vuotiaita on väestöstä keskimääräistä suurempi osa. Alueen asukkaiden keski-ikä on 41,4 vuotta, mikä on hieman Kuopion keskiarvoa korkeampi. 80 % asunnoista on omakotitaloja, 16 % rivitaloasuntoja ja 4 % kerrostaloasuntoja. Alueen tulevan asuntotuotannon tahdin arvioidaan olevan noin 10 asuntoa vuosittain. 50

51 LIITTEET 51

52 52

53 Kuopion väestö vuosina 1990, (1.1.) ja väestöennuste ikäryhmittäin vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.) PERUSENNUSTE (2011) LIITE 1 VUOSI YHT * ** ENNUSTE * Vuoden 2005 alussa Vehmersalmen liittyminen Kuopioon nosti Kuopion väkilukua n henkilöllä. ** Vuoden 2011 alussa Karttulan liittyminen Kuopioon nosti Kuopion väkilukua n henkilöllä. 53

54 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN LIITE 2 Suunnittelualue YHT E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti C1 Puijonlaakso- Taivaanpankko C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C21 Julkula C22 Niuva-Länsipuijo D1 Itkonniemi-Männistö- Linnanpelto D2 Saarijärvi-Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti B Sorsasalo G Pieni Neulamäki H12 Jynkkä H11 Levänen J11 Pitkälahti H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi-Keilankanta H18 Rautaniemi J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti Keskeinen kaupunkialue yht Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula Maaseutualueet yhteensä Muut alueet* Alueettomat Kuopio yhteensä * Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä 54

55 LIITE3 VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2011 (1.1.) JA ENNUSTE VUOTEEN 2020 KOKO VÄESTÖ Pyöristetty ennuste E1 Keskusta E2 Niirala E3-E5 Haapaniemi-Siikalahti E4 Rönö ja sen lähisaaret KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo LÄNTINEN PUIJO C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto D2 Saarijärvi - Rahusenkangas D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi - Likolahti ITÄINEN PUIJO JA KOILLINEN ALUE F21 Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki H12 Jynkkä NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ H14 Litmanen H16 Pirtti H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti ETELÄINEN KAUPUNKIALUE J13-J15 Hiltulanlh-Kiviharju-Vanuvuori B Sorsasalo MUUT KAUPUNKIALUEET Länsi-Riistavesi Itä-Riistavesi Melalahti Puutossalmi Pellesmäki Kurkimäki Haminalahti Hirvilahti Ranta-Toivala Jännevirta Kurkiharju Vehmersalmi Karttula MAASEUTUALUEET Muu / Tuntematon / Alueettomat KAUPUNKI YHTEENSÄ

56 56

57 57

58 58

59 59

60 60

61 61

62 62

63 63

64 64

65 65

66 66