KUOPIO ALUEITTAIN 2000

Transkriptio

1 KUOPIO ALUEITTAIN 2000 KUOPIO 2003

2 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2003:6 KUOPIO ALUEITTAIN VÄESTÖLASKENTATIETOJA 10 VUODEN AJALTA Keskushallinnon suunnittelutoimisto Kuopio 2003

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 ALUEJAKO... 6 TILASTOKUVIOT JA -TILASTOAINEISTO... 7 Profiilikuviot ja tilastoaineisto Profiileissa käytetyt muuttujat Muut tilastokuviot Muuttujat aiheittain KOKO KAUPUNKI ALUEET Keskusta Niirala Haapaniemi Siikalahti Puijonlaakso - Taivaanpankko Julkula Niuva - Länsi-Puijo Päiväranta Puijo Itkonniemi - Männistö - Linnanpelto Saarijärvi Kettulanlahti Kelloniemi - Likolahti Neulamäki Särkiniemi Levänen Jynkkä Petosen puistokaupunki Saaristokaupunki Litmanen Pirtti Kiviharju - Vanuvuori - Hiltulanlahti Eteläinen maaseutu Länsiranta Itäinen maaseutu Melalahti LIITTEET Muuttujat aiheittain Kartat

4 ESIPUHE Kuopio alueittain julkaisussa kuvataan tilastotietojen pohjalta Kuopion asuinalueiden kehitystä verraten tilannetta myös kaupungin keskimääräiseen. Kaupunkitason vertailussa mukana ovat 14 väestömäärältään suurinta kaupunkia. Kuopio alueittain -julkaisua on tehty vuodesta 1980 lähtien ja sen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen viiden vuoden väliajoin tapahtuvaan väestölaskentaan. Julkaisun sisältö on aiemman mukainen ja siten alueittaiset aikasarjat ovat vertailukelpoisia keskenään. Aluejakoon on vuosien varrella tehty pieniä muutoksia. Väestölaskentatietojen lisäksi tilastotietojen lähteenä on käytetty Kuopion kuntarekisterin väestötietoja. Kaupunkivertailussa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja. Julkaisu on tarkoitettu yleistiedoksi Kuopion ja sen asuinalueiden tilasta sekä antamaan tiivistettyä perustietoa suunnittelulle. Tilastotiedot antavat keskimääräisen kuvan alueesta tällä aluejaolla, mutta eivät ota huomioon sitä, että erot alueiden sisällä ns. pienalueilla voivat olla hyvinkin suuria. Julkaisussa käytettyä tilastoaineistoa on saatavissa suunnittelutoimistosta.

5 ALUEJAKO Aluejakona on käytetty suurimmalta osin suunnittelualuejakoa, mutta varsinkin maaseutualueella suunnittelualueita on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Asuinalueiden nimet ja niitä vastaavat suunnittelualuetunnukset: - Keskusta E1 ja E4 - Niirala E2 - Haapaniemi E3 - Siikalahti E5 - Puijonlaakso-Taivaanpankko C1 - Julkula C21 - Niuva-Länsipuijo C22 - Puijonsarvi (Päiväranta) C3 - Puijo (Inkilänmäki) C4 - Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto D1 - Saarijärvi-Rahusenkangas D2 - Kettulanlahti D3 - Kelloniemi-Likolahti D4 - Neulamäki F21 - Särkiniemi H2 - Jynkkä H11 - Levänen H12 - Petosen puistokaupunki H14 ja J11 - Saaristokaupunki H16, H17 ja H18 - Litmanen H14 - Pirtti H16 - Kiviharju-Vanuvuori-Hiltulanlahti J13, J14 ja J15 - Eteläinen maaseutu 464, 465 ja Länsiranta 467 ja Itäinen maaseutu 482, 483, 484, 386 ja Melalahti 388 Asuinalueittaiset tiedot puuttuvat seuraavilta suunnittelualueilta: - Hiihtokentän koulualue E6 - Laivonsaari C5 - Savilahti F1 - Kolmisoppi-Vuorilampi F22 - Neulaniemen kärkiosa F3 - Sorsasalo B - Etelä-Kallaveden saaristo Pohjois-Kallaveden saaristo 475 Alueittaisia tietoja ei ole väestömäärältään pieniltä alueilta, mutta ne ovat mukana koko kaupungin keskimääräisissä luvuissa. Salassapitosäännöksistä johtuen joitakin tietoja ei esitetä, mikäli ne koskevat alle viittä tapausta.

6 TILASTOKUVIOT JA TILASTOAINEISTO Profiilikuviot ja tilastoaineisto Asuinalueittainen vertailu ja Kuopion vertailu on tehty muuttujista lasketuilla tunnusluvuilla, yleensä prosenteilla. Tilastotiedot ovat suurimmaksi osaksi Tilastokeskuksen tekemästä vuoden 2000 lopulta olevasta väestölaskennasta (VAL 2000), josta saadaan vertailukelpoista alueittaista tietoa. Viimeisimmät aineistot työssäkäyntitiedoista valmistuivat keväällä Väestötiedot ovat vuodenvaihteesta 2002/2003. Väestölaskentoja on tehty valtakunnallisesti viiden vuoden välein. Laskennat olivat pitkään lomakekyselyjä, mutta vuoden 1990 laskennasta lähtien ne on toteutettu kokonaan rekisteripohjaisesti. Tärkeimmät vuoden 2000 väestölaskennassa käytettävät rekisterit ja hallinnolliset aineistot ovat: - Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä (henkilöt, rakennukset ja huoneistot) - Verohallinnon rekisterit - Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot - Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri - Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterit eläkkeensaajista - Työministeriön työnhakijarekisteri - Tilastokeskuksen tutkintorekisteri - Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri ja - Pääesikunnan varusmiesrekisteri. Profiilikuvioissa profiilin jokainen vaakapylväs kuvaa eri aihetta, joten profiilin pylväitä ei voi verrata keskenään. Jokaisella profiilin pylväällä on oma mittakaava aiheen pienimmästä ja suurimmasta arvosta riippuen. Profiilin aiheista on myös erilliset vertailukuvat julkaisun loppupuolella. Kuopion kaupunkiprofiilissa vertailussa ovat mukana Helsinki, Tampere, Espoo, Turku, Vantaa, Lahti, Oulu, Pori, Jyväskylä, Kotka, Vaasa, Lappeenranta ja Joensuu. Profiileissa käytetyt muuttujat Tiedot ovat vuoden 2000 lopun tietoja, jos aikaa ei erikseen mainita 0-6 -v. osuus väestöstä v. osuus väestöstä v. täytt. osuus väestöstä Väh. keskiast. suor. % 15 v. täytt vuotiaiden osuus alueen väestöstä vuotiaiden osuus alueen väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus alueen väestöstä Vähintään keskiasteen suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä: Koulutusaste perustuu koulutusaikaan. Keskiasteen koulutus kestää pääsääntöisesti 2-3 vuotta eli yhteensä vuotta peruskoulun alusta.

7 Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä: Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 18- vuotias lapsi. Vanhusasuntokunnat % asuntokunnista Vanhusasuntokuntien osuus asuntokunnista. Vanhusasuntokunnassa asuu vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Työllinen työvoima % väestöstä Teollisuus ja rakentaminen % (C-F) Työllisen työvoiman osuus alueen väestöstä Teollisuus ja rakentaminen: Kaivos- ja kaivannaistoiminta, teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, rakennustoiminta Yksityiset palvelut % (G-K) Yksityisten palvelut: Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta Yhteiskunnalliset palvelut % (L-Q) Työttömiä työvoimasta % Valtionveronalaiset tulot / 15 -v. Kerrostaloasunnot % asunnoista Yhteiskunnalliset palvelut: Julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Työttömien osuus alueen työvoimasta Valtionveronalaiset tulot 15 vuotta täyttänyttä kohti Asuinkerrostaloissa olevien asuntojen osuus Omistusasunnot % asunnoista Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista. V rak. asunnot % asuntokannasta Vuosina rakennettujen asuntojen osuus asuntokannasta. Muut tilastokuviot ja tilastoaineisto Muut tilastokuviot ovat alueen väestökehityksestä vuosilta ja ennusteesta vuoteen 2010, työllisestä työvoimasta sosioekonomisen aseman mukaan vuodelta 2000, lapsiperheistä vuosilta , asuntokunnista henkilöluvun mukaan vuodelta 2000 ja asunnoista rakentamiskauden mukaan vuonna Tilastotiedoissa on alueen kehitystä kuvaavia tietoja väestöstä, työvoimasta, koulutusasteesta, tulotasosta, perheistä ja asuntokunnista sekä asunnoista. Väestötiedot ovat kaupungin omista rekistereistä ja muut tilastot ovat Tilastokeskuksen vuosien 1990,1995 ja 2000 väestölaskennoista.

8 Muuttujat aiheittain Julkaisun lopussa on erillisiä kuvioita muuttujien vaihtelusta vertailukaupungeittain ja alueittain. Alueittaisissa kuvioissa ovat lisäksi kuviot lapsiperheistä ja yhden henkilön asuntokunnista. Alueittaisissa kuvioissa on myös Kuopion keskimääräinen arvo. Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne kuvaa alueen asukkaiden kuulumista tiettyyn ikäryhmään. Ikäryhmien osuudet vaihtelevat eri alueilla. Väestön ikärakenne on nuori uusilla kasvavilla alueilla, joissa asuu paljon lapsiperheitä ja syntyvyys on korkea. Myös vanhoilla alueilla väestön ikärakenne voi nuortua muuttoliikkeen seurauksena. Alueen väestömäärä vähenee yleensä siinä vaiheessa, kun perheiden aikuistuvat lapset muuttavat omaan asuntoon pysyvästi. Alueen sijainti ja sen tarjoamat palvelut vaikuttavat väestöryhmien hakeutumiseen eri alueille. Sen vuoksi esimerkiksi alueiden, joilla on opiskelija-asuntoja, ikärakenne uusiutuu jatkuvasti nuorten muuttoliikkeen kautta, vaikka alueet muuten olisivat vanhoja. Keskustan ja palvelukeskusten läheisyyteen sijoittuu mm. iäkkäämpää ja autotonta väestöä. Työvoima ja työpaikat Työvoimaan luetaan alueen kaikki vuotiaat työlliset tai työttömät henkilöt. Mm. alueen opiskelijavaltaisuus pienentää työvoiman osuutta väestöstä. Alueella asuvan työllisen toimiala määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työssä olevat saavat saman toimialan ammatista riippumatta. Alueella työllisen työvoiman rakenne määräytyy kuitenkin usein osaksi alueen tarjoamien työpaikkojen kautta. Esimerkiksi jos alueella on runsaasti teollisuustyöpaikkoja, siellä myöskin teollisuustyöntekijöiden osuus on muita alueita suurempi. Samoin maa- ja metsätalouden harjoittajat löytyvät luonnollisesti maaseutualueilta. Työttömyys kulkee osin ihmisen elinkaaren mukana ja on yleisintä alueilla, joissa on nuoria lapsiperheitä. Asuntokunnat ja lapsiperheet Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Alueen tarjoamat asunnot ja palvelut määräävät suurelta osin myös asunnoissa asuvien henkilöiden lukumäärää. Asuntokuntakoko on pieni alueilla, joilla on paljon opiskelija- ja vanhusväestöä. Lapsiperheet etsiytyvät alueille, joilla on heille kohdistettuja palveluja. Yksinhuoltajien osuus väestöstä on suurinta siellä, missä etäisyydet näihin palveluihin ovat lyhyet. Koulutustaso Koulutukseksi katsotaan kaikki sellainen perusasteen jälkeinen loppuun suoritettu koulutus, jonka kesto on vähintään 400 tuntia. Mitä pitempi koulutus, sitä korkeampi on koulutusaste. Alueen opiskelija-asunnoissa asuvat opiskelijat nostavat alueen koulutustasoa. Samoin alueen tarjoamat työpaikat vaikuttavat koulutustasoon, kun työntekijät hakeutuvat asumaan lähelle työpaikkansa asuinaluetta. Tulotaso Henkilön tulotasoon vaikuttavat hänen koulutuksensa ja tulojen rakenne. Työllisen työvoiman tulotaso on korkeampi kuin muulla väestönosalla. Alueilla, joilla on paljon opiskelijoita tai korkea työttömyys, on myös tulotaso matalampi kuin niillä alueilla, joilla työllisen työvoiman osuus on korkea. Henkilön tulotaso kulkee elinkaaren mukana; esim. opiskelu- tai varusmiesaikana tulotaso on matalampi kuin myöhemmin työelämässä.

9 KOKO KAUPUNKI

10 KUOPIO - Kuopio sijoittuu usein keskivaiheille 13 suurimman kaupungin joukossa - paljon keskiasteen koulutuksen saaneita - työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suuri ja työllisten osuus pieni - asumisväljyys on kaupunkien joukossa pienimpiä Kuopion profiili suhteessa 13 suurimpaan kaupunkiin MIN Kuopio MAX 0-6 -vuotiaat väestöstä (%) v.2000 Turku 7 8 Espoo 10 Yli 75 -vuotiaat väestöstä (%) v.2000 Vantaa 3 6 Turku 8 Väestön keski-ikä vuonna 2000 Espoo 35 37,7 Kotka 41 Keskiasteen koul. saaneet % 15 v. täytt. Espoo Joensuu 41 Korkea-asteen koul. saaneet % 15 v. täytt. Pori 21 27,7 Espoo 40 Työllinen työvoima väestöstä (%) v.2000 Pori 39 40,7 Vantaa 52 Työv. ulkop. olevat (%) väestöstä v.2000 Vantaa 44 51,7 Kotka 52 As.kuntien keskik. (hlöä/ ask.) 2000 Turku 1,9 2,1 Espoo 2,4 Yhden henkilön asuntokunnat (%) 2000 Espoo 32 39,5 Turku 48 Asumisväljyys (m2/ hlö) v.2000 Vantaa 32 32,6 Pori 37 Asuntojen keskipinta-ala (m2) v.2000 Helsinki Espoo 75 Pientaloasunnot % asunnoista v.2000 Omistusasunnot % asunnoista v.2000 Helsinki 13 Helsinki 43 31,6 51,4 Pori 52 Pori VÄESTÖKEHITYS VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN Kuopiossa asui henkilöä vuosien 2002/2003 vaihteessa. Vuoden 2000 lopussa (väestölaskenta) väkiluku oli henkilöä. Vuonna 2010 Kuopion väkiluvun ennustetaan olevan n , jolloin vuosittaiseksi lisäykseksi on oletettu runsaat 500 henkilöä. Vuonna 2020 väkiluvun arvioidaan olevan ja vuonna 2030 hieman yli asukasta Kuopio *2005 * Väestön keski-ikä oli vuoden 2003 alussa 38,1 vuotta, joka on pienempi kuin maassa keskimäärin ja vertailukaupunkien keskitasoa. Alle kouluikäisiä oli n. 6700, työikäisiä vuotiaita n ja 75 vuotta täyttäneitä vanhuksia n henkilöä. Eläkeikäisten osuuden ennakoidaan kasvavan vuoden 2010 jälkeen suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

11 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Kuopio Alemmat toimihenkilöt Kuopio 0 38% 22% 33% Ylemmät toimihenkilöt 7% Työntekijät ja muut Yrittäjät LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA % 36 % 32 % 29 % 26 % ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN KUOPIOSSA VUONNA hlöä 32% 1 hlöä 40% 13% 3 hlöä 5% 11% 5+ hlöä 4 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN KUOPIOSSA VUONNA 2000 Väestöstä henkilöä (48%) kuului työvoimaan vuonna Työvoimasta työllisiä oli henkilöä ja työttömiä 6500 henkilöä. Vuonna 2000 työttömien osuus työvoimasta oli 15,6%, josta se on pienentynyt 12,5%:iin elokuussa Työllisistä suurin osa työskentelee palvelualoilla: yhteiskunnallisissa palveluissa 41% ja yksityisissä palveluissa 37%, teollisuudessa ja rakennustoiminnassa 19% ja maa- ja metsätaloudessa 1,6%. Kuopiossa oli yhteensä noin työpaikkaa vuoden 2000 lopussa. Kuopiossa työssäkäyvistä noin asui myös Kuopiossa ja siten joka viides tuli tänne töihin muista kunnista. Eniten Kuopiossa käydään töissä Siilinjärveltä (n henkilöä v. 2000) ja Karttulasta (n. 450 henkilöä). Vastaavasti osa kuopiolaisten työssäkäynnistä suuntautuu Kuopion ulkopuolelle. Vuonna 2000 noin kuopiolaista kävi töissä muualla ja eniten Siilinjärvellä (n henkilöä). Vuonna 2000 työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä (52%) oli vertailukaupungeista neljänneksi korkein. Työvoiman ulkopuolella olevista lapsia, nuoria ja opiskelijoita oli yli puolet ja eläkeläisiä 40%. Vuodesta 1990 opiskelijoiden ja eläkeläisten määrä on lisääntynyt Kuopiossa. Kuopiossa oli vuoden 2000 lopulla noin lapsiperhettä, mikä on 26% kaikista asuntokunnista. Lapsiperheistä 22% oli yksinhuoltajaperheitä. Kuopiossa asutaan hieman ahtaammin kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2000 lopussa asumisväljyys oli 32,6 m 2 /henkilö. Vertailukaupungeista Kuopiota pienempi asumisväljyys on vain Helsingissä ja Vantaalla. Asuntokunnan keskikoko 2,1 henkilöä/asuntokunta on vertailukaupunkien keskitasoa % % 23% 11% 3% 4% 17% vuotta täyttäneestä väestöstä keskiasteen tutkinnon suorittaneita on 39% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osuus samasta joukosta on 28%. Valtionveronalaiset tulot jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti olivat noin euroa vuonna

12 KUOPIO VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ miehiä , , ,2 TYÖVOIMA ( VUOTIAAT) YHTEENSÄ , , ,3 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT , , , vuotiaat , , ,0 Opiskelijat tai koululaiset , , ,0 Eläkeläiset , , ,7 Muut (mm. varusmiehet) , , ,3 Työvoimaan kuulumattomat yht , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä , , ,7 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta , , ,6 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät , , ,4 - joista maatalousyrittäjiä 691 1, , ,9 Ylemmät toimihenkilöt , , ,7 Alemmat toimihenkilöt , , ,6 Työntekijät , , ,7 Muut, tuntematon , , ,6 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 999 2, , ,6 Mineraalien kaivu ( C ) 62 0,2 47 0,2 50 0,1 Teollisuus ( D ) , , ,1 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 376 1, , ,0 Rakennustoiminta ( F ) , , ,7 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) , , ,0 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) , , ,1 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) , , ,8 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) , , ,9 Toimiala tuntematon (X) 714 1, , ,6 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä , , ,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita , , ,7 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet , , ,0 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet , , ,7 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon , , ,3

13 KUOPIO TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) tulot tulonsaajaa (työvoima, v,) kohti tulot työllistä työvoimaa kohti PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa vuotiaita lapsia , , ,0 - näistä yksinhuoltajaperheet , , ,1 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia Lapsia perhettä kohti 1,7 1,7 1,7 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia , , ,5 2 hengen asuntokuntia , , ,9 3 hengen asuntokuntia , , ,4 4 hengen asuntokuntia , , ,5 5 hengen asuntokuntia , , ,5 6+ hengen asuntokuntia 511 1, , ,2 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 Asuntokunnissa henkilöitä Henkilöitä/asuntokunta 2,3 2,2 2,1 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot , , ,4 - erilliset pientalot , , ,9 - kytketyt pientalot , , ,5 Asuinkerrostalot , , ,6 Muut rakennukset 503 1, , ,0 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä , , ,0 Asunnoissa henkilöitä Asunnon keskikoko m2/asunto Pinta-ala/henkilö m Henkilöitä huonetta kohti 0,7 0,7 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot , , ,2 Vuokra- tai työsuhdeasunnot , , ,6 - aravavuokra-asunnot , , ,0 Hallintaperuste muu tai tuntematon ,5 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot , , ,7

14 ALUEET

15 KESKUSTA JA RÖNÖ JA SEN LÄHISAARET - ikärakenne: Keskusta vanha, Rönö nuori - alueella noin kolmasosa Kuopion yhteiskunnallisten palvelujen sekä kaupan ja ravitsemus ja majoitustoiminnan työpaikoista - asuntokunnat pieniä: alueella runsaasti sekä opiskelija- että vanhusasuntokuntia - lapsiperheistä kolmannes yksinhuoltajaperheitä Keskusta ja Rönö sekä sen lähisaaret min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus väestöstä ,2 7, v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus väestöstä ,0 10, v. täytt. osuus 65v. täytt. väestöstä osuus väestöstä ,8 26,7 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. täytt. % 15v väest. täytt. väest ,7 68,5 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 22,1 21,4 34,1 36, Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 38,1 40,7 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 12,4 18,9 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 36,9 40,5 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) palvelut % (L-Q) 29 % 40,9 44,4 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta8 13,6 15,6 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v täytt Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista 66,2 0 91,8 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 47,1 51,2 89 V v rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 12,2 16, e1+e4 0 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN *2005 * Keskustan alueella, Rönö mukaan lukien, asuu noin henkilöä ja väkiluvun odotetaan edelleen kasvavan. Vuodelle 2010 väkiluvuksi on ennustettu noin henkilöä ja vuoteen 2015 runsaat asukasta. Alueen väestöstä 60% on naisia. Keskustassa väestön ikärakenne on kaupungin vanhimpia - alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on pienin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus suurin. Lapsia alueella asuu vähän ja väestön keski-ikä oli vuoden 2003 alussa 46 vuotta. Rönössä väestö on sen sijaan hyvin nuorta ja väestön keski-ikä on 34 vuotta.

16 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Alemmat toimihenkilöt 37% Ylemmät toimihenkilöt 28% 28% 7% Yrittäjät Keskustan alueella työllisen työvoiman osuus väestöstä on kasvanut viime vuosina, mutta on edelleen pieni. Yli puolet väestöstä on työvoiman ulkopuolella olevia; eläkeläisiä ja opiskelijoita. Vuonna 2000 alueella asui noin eläkeläistä ja noin opiskelijaa. E1+E4 Työntekijät ja muut LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA Työllisestä työvoimasta 44% on sijoittunut yhteiskunnallisiin palveluihin, 19% kaupan, ravitsemis- ja majoitustoiminnan palveluihin ja 15% rahoitus- ja vakuutustoimintaan. Työttömyys on kaupungin keskitasoa E1-E % 15% 10% 10% 9% Keskustan alueella asuu runsaasti vanhusasuntokuntia ja nuorten asuntokuntia. Lapsiperheitä on vähän, vajaa 10% asuntokunnista. Lapsiperheistä kolmannes on yksinhuoltajaperheitä. ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Keskusta ja Rönö lähialueineen 1 hlöä Alueen asuntokunnista lähes 60% on yhden henkilön asuntokuntia, mikä on eniten Kuopiossa. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntia on yhteensä lähes 90%. 58% 3% 1% 6% 5+ hlöä 4 hlöä Keskustan alueella asukkaiden tulotaso ja koulutustaso ovat korkeammat kuin kaupungissa keskimäärin. 31% 3 hlöä 2 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Keskusta ja Rönö lähialueineen % % 8% 13% 2% 7% 12% Keskustan täydennysrakentaminen vilkastui selvästi 1990-luvulla, jolloin Keskustaan rakennettiin noin uutta kerrostaloasuntoa lisää. Vastaavasti Rönöön valmistui noin 200 pientaloasuntoa. Kaiken kaikkiaan noin puolet Keskustan asunnoista on omistusasuntoja. Alueella on myös asumisoikeusasuntoja. Täydentävä asuntorakentaminen jatkuu myös lähivuosina ja uutena alueena suunnitellaan asuinrakentamista Maljalahden rantaan.

17 KESKUSTA (E1+E4 RÖNÖ JA SEN LÄHISAARET) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ miehiä , , ,3 TYÖVOIMA ( VUOTIAAT) YHTEENSÄ , , ,2 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT , , , vuotiaat , , ,7 Opiskelijat tai koululaiset , , ,8 Eläkeläiset , , ,1 Muut (mm. varusmiehet) 278 5, , ,5 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä , , ,1 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 246 5, , ,6 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 285 6, , ,4 - joista maatalousyrittäjiä 33 0,8 3 0,1 6 0,1 Ylemmät toimihenkilöt , , ,8 Alemmat toimihenkilöt , , ,7 Työntekijät , , ,9 Muut, tuntematon 345 8,2 50 1, ,2 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 56 1,3 22 0,7 28 0,6 Mineraalien kaivu ( C ) 10 0,2 5 0,2 6 0,1 Teollisuus ( D ) , , ,7 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 37 0,9 32 1,0 40 0,9 Rakennustoiminta ( F ) 233 5,5 86 2, ,9 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) , , ,2 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 217 5, , ,1 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) , , ,2 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) , , ,4 Toimiala tuntematon (X) 89 2,1 90 2,7 86 2,0 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä , , ,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita , , ,5 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet , , ,2 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet , , ,4 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon , , ,5

18 KESKUSTA (E1+E4 RÖNÖ JA SEN LÄHISAARET) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) tulot tulonsaajaa (työvoima, v,) kohti tulot työllistä työvoimaa kohti PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa vuotiaita lapsia , , ,0 - näistä yksinhuoltajaperheet , , ,1 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia Lapsia perhettä kohti 1,5 1,5 1,5 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia , , ,1 2 hengen asuntokuntia , , ,5 3 hengen asuntokuntia 492 8, , ,3 4 hengen asuntokuntia 265 4, , ,1 5 hengen asuntokuntia 67 1,1 52 0,8 64 0,9 6+ hengen asuntokuntia 16 0,3 15 0,2 16 0,2 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 Asuntokunnissa henkilöitä Henkilöitä/asuntokunta 1,7 1,6 1,6 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 220 3, , ,1 - erilliset pientalot 175 2, , ,0 - kytketyt pientalot 45 0, , ,1 Asuinkerrostalot , , ,2 Muut rakennukset 138 2, , ,7 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä , , ,0 Asunnoissa henkilöitä Asunnon keskikoko m2/asunto Pinta-ala/henkilö m Henkilöitä huonetta kohti 0,6 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot , , ,4 Vuokra- tai työsuhdeasunnot , , ,2 - aravavuokra-asunnot 202 2, , ,0 Hallintaperuste muu tai tuntematon 422 5,3 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 178 2, , ,9

19 NIIRALA - vanha alue kävelymatkan päässä keskustasta - uusia asuntoja valmistunut Mustinlampi-Pyöräkatu alueelle - Valkeisenlammen puistoaluetta uudistettu useiden vuosien ajan - työttömyys keskimääräistä matalampi - lapsiperheitä vähän - yhden henkilön asuntokuntia paljon Niirala min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus väestöstä ,1 7, v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus väestöstä ,5 10, v. täytt. osuus 65v. täytt. väestöstä osuus väestöstä ,8 18,4 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. täytt. % 15v väest. täytt. väest ,7 68,0 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 16,6 22,1 34 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 21,4 28,4 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 40,742,1 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 15,8 18,9 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 35,5 36,9 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) palvelut % (L-Q) 29 % 40,9 46,7 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta 8 12,1 15,6 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v täytt Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista 0 60,2 66,2 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 51,2 57,1 89 V v rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 2,2 16, e2 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN *2005 * Niiralassa asui vuoden 2003 alussa n henkilöä. Viime vuosina väestönmäärä on lisääntynyt täydennysrakentamisen myötä. Enimmillään alueella on asunut noin 6500 henkilöä 1960-luvun puolivälissä. Tulevina vuosina väestömäärän ennakoidaan säilyvän jokseenkin samana. Alue on Keskustan tavoin vielä ikärakenteeltaan vanhaa, mutta lasten osuus väestöstä on kääntynyt hienoiseen nousuun ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on pienentynyt. Väestö uusiutuu hitaasti pientaloissa ja uusia asuntoja on rakennettu Mustinlampi- Pyöräkadun alueelle. Niiralan väestön keskiikä on viime vuosina vähän laskenut ja oli 41 vuotta vuoden 2003 alussa.

20 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Ylemmät toimihenkilöt 30% 8% Yrittäjät Niiralassa työllisen työvoiman osuus väestöstä on noussut (n. 42%), vähän kaupungin keskitasoa suuremmaksi. Työllisestä työvoimasta lähes puolet työskentelee yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Työttömiä on keskimääräistä vähemmän. Alemmat toimihenkilöt 36% 26% Työntekijät ja muut Työvoiman ulkopuolella olevista noin puolet on eläkeläisiä ja neljäsosa lapsia. E E2 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA % 25% 19% 18% 18% Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on kaupungin pienimpiä, noin 18%. ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Niirala 1 hlöä 46% Asuntokuntakoko on pienentynyt ja vuoden 2000 lopulla asuntokunnista yli 45% oli yhden henkilön asuntokuntia. Alue on opiskelijoiden suosiossa ja noin kolmannes asunnoista on vuokrakäytössä. 2 hlöä 32% 12% 5% 6% 3 hlöä 5+ hlöä 4 hlöä Niiralan tulotaso ja koulutustaso ovat kaupungin keskitasoa vähän korkeampia. ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Niirala % 16% 34% 7% 3% 2% 9% Niiralan rakennuskanta on kaupungin vanhimpia. Asuntokanta koostuu peruskorjatuista, enimmäkseen luvuilla rakennetuista pientaloista ja luvuilla rakennetuista kerrostaloista. Uusia, 1990-luvulla rakennettuja, asuntoja vain noin 2% asunnoista. Pientalojen perusparannukset ovat tuoneet uutta sukupolvea alueelle. Mustinlampi-Pyöräkatu -alueen uusiin kerrostaloasuntoihin on muuttanut myös nuorempaa väestöä sekä opiskelijoita.

21 NIIRALA (E2) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ miehiä , , ,3 TYÖVOIMA ( VUOTIAAT) YHTEENSÄ , , ,0 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT , , , vuotiaat , , ,3 Opiskelijat tai koululaiset , , ,7 Eläkeläiset , , ,2 Muut (mm. varusmiehet) 116 6,5 72 4,0 98 5,8 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä , , ,1 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 73 4, , ,1 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 123 7,9 94 8, ,0 - joista maatalousyrittäjiä 6 0,4 1 0,1 3 0,2 Ylemmät toimihenkilöt , , ,2 Alemmat toimihenkilöt , , ,2 Työntekijät , , ,6 Muut, tuntematon 108 7,0 9 0,8 27 2,0 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 15 1,0 11 1,0 9 0,7 Mineraalien kaivu ( C ) 0 0,0 1 0,1 0 0,0 Teollisuus ( D ) , , ,4 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 16 1,0 17 1,5 9 0,7 Rakennustoiminta ( F ) 105 6,8 50 4,4 72 5,3 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) , , ,7 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 107 6,9 61 5,4 81 5,9 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) , , ,9 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) , , ,7 Toimiala tuntematon (X) 29 1,9 22 1,9 25 1,8 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä , , ,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita , , ,0 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet , , ,4 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet , , ,5 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon , , ,0

22 NIIRALA (E2) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) tulot tulonsaajaa (työvoima, v,) kohti tulot työllistä työvoimaa kohti PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa vuotiaita lapsia , , ,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 36 11, , ,6 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia Lapsia perhettä kohti 1,6 1,7 1,7 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia , , ,8 2 hengen asuntokuntia , , ,8 3 hengen asuntokuntia , , ,6 4 hengen asuntokuntia 148 8, , ,1 5 hengen asuntokuntia 70 4,2 55 3,4 59 3,5 6+ hengen asuntokuntia 10 0,6 12 0,7 18 1,1 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 Asuntokunnissa henkilöitä Henkilöitä/asuntokunta 2,0 2,0 1,9 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot , , ,8 - erilliset pientalot , , ,6 - kytketyt pientalot 0 0,0 3 0,2 3 0,2 Asuinkerrostalot , , ,6 Muut rakennukset 25 1, , ,6 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä , , Asunnoissa henkilöitä Asunnon keskikoko m2/asunto Pinta-ala/henkilö m Henkilöitä huonetta kohti 0,6 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot , , ,1 Vuokra- tai työsuhdeasunnot , , ,8 - aravavuokra-asunnot 132 7, , ,8 Hallintaperuste muu tai tuntematon 57 3,1 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 47 2,6 74 4, ,0

23 HAAPANIEMI - Keskustan läheinen alue - väestön ikärakenne keskimääräistä vanhempi - paljon yhden henkilön asuntokuntia - keskimääräistä korkeampi työttömyys Haapaniemi min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus väestöstä ,1 7, v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus väestöstä ,7 10, v. täytt. osuus 65v. väestöstä täytt. osuus väestöstä ,8 21,4 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. täytt. % 15v väest. täytt. väest ,2 66,7 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 22,1 27,9 34 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 21,4 30,6 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 37,0 40,7 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 18,9 20,7 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 37,4 36,9 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) % palvelut (L-Q) 29 % 39,4 40,9 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta8 15,6 18,3 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v täytt Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista0 66,2 81,4 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 45,4 51,2 89 V v rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 3,8 16, e3 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN *2005 * Haapaniemen alueella asui vuoden 2003 alussa noin henkilöä. Väestömäärä on ollut pitkään hitaasti vähenevä ja vuodelle 2010 alueen väestömääräksi on ennakoitu noin asukasta. Lasten osuus väestöstä on Keskustan jälkeen pienin. Alueen väestön keski-ikä vuoden 2003 alussa oli 44 vuotta, joka on kaupungin korkeimpia.

24 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Alemmat toimihenkilöt 35% 24% Ylemmät toimihenkilöt 6% Yrittäjät Työllisen työvoiman osuus väestöstä on 37%, mikä on kaupungin pienimpiä. Heistä noin 40% työskentelee yhteiskunnallisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveysalalla ja 16% rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöpalveluissa. E E3 35% Työntekijät ja muut LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA % 24% 21% 17% 13% Työttömyys alueella on korkeammalla kuin kaupungissa keskimäärin. Vuonna 2000 työvoiman ulkopuolella olevia oli 55% väestöstä. Suurin osa (n. 58%) heistä on eläkeläisiä ja opiskelijoita (19%). Lapsiperheitä on suhteellisen vähän ja lapsiperheiden osuus asuntokunnista on kaupungin pienimpiä (13%). Väestön tulotaso ja koulutustaso ovat hieman kaupungin keskimääräistä alempia. ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Haapaniemi 1 hlöä 52% Haapaniemellä asuu paljon pieniä asuntokuntia: yhden henkilön asuntokuntien osuus on noussut yli puoleen ja on Keskustan tapaan korkeimpia kaupungissa. 2 hlöä 32% 5% 2% 9% 5+ hlöä 4 hlöä 3 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Haapaniemi % 36% 12% 8% 22% 7% 4% Haapaniemi on enimmäkseen kerrostaloaluetta kävelymatkan päässä keskustasta. Yli 80% asuntokunnista asuu kerrostaloissa. Haapaniemi on Kuopion vanhimpia alueita, jota on kuitenkin rakennettu useilla vuosikymmenillä. Eniten alueella on luvulla rakennettuja asuntoja, mutta asuntoja on runsaasti myös 1980 ja luvuilta

25 HAAPANIEMI (E3 ) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ miehiä , , ,9 TYÖVOIMA ( VUOTIAAT) YHTEENSÄ , , ,3 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT , , , vuotiaat , , ,6 Opiskelijat tai koululaiset , , ,1 Eläkeläiset , , ,7 Muut (mm. varusmiehet) 132 6,8 94 4, ,5 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä , , ,0 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 124 7, , ,3 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 97 6,4 82 7,5 70 6,0 - joista maatalousyrittäjiä 2 0,1 4 0,4 0 0,0 Ylemmät toimihenkilöt , , ,4 Alemmat toimihenkilöt , , ,0 Työntekijät , , ,7 Muut, tuntematon ,3 8 0,7 34 2,9 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 9 0,6 10 0,9 5 0,4 Mineraalien kaivu ( C ) 4 0,3 1 0,1 4 0,3 Teollisuus ( D ) , , ,6 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 16 1,1 11 1,0 16 1,4 Rakennustoiminta ( F ) 100 6,6 47 4,3 72 6,2 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) , , ,3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 103 6,8 82 7,5 83 7,1 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) , , ,0 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) , , ,4 Toimiala tuntematon (X) 30 2,0 28 2,6 27 2,3 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä , , ,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita , , ,2 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet , ,8 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet , , ,4 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon , , ,8

26 HAAPANIEMI (E3 ) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) tulot tulonsaajaa (työvoima, v,) kohti tulot työllistä työvoimaa kohti PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa vuotiaita lapsia , , ,0 - näistä yksinhuoltajaperheet , , ,9 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia Lapsia perhettä kohti 1,6 1,6 1,6 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia , , ,3 2 hengen asuntokuntia , , ,7 3 hengen asuntokuntia , , ,8 4 hengen asuntokuntia 159 8, ,7 87 4,8 5 hengen asuntokuntia 50 2,7 36 2,0 35 1,9 6+ hengen asuntokuntia 12 0,7 15 0,8 9 0,5 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 Asuntokunnissa henkilöitä Henkilöitä/asuntokunta 2,0 1,8 1,7 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot , , ,4 - erilliset pientalot , , ,2 - kytketyt pientalot 93 5,1 90 4,9 94 5,2 Asuinkerrostalot , , ,2 Muut rakennukset 15 0,8 10 0,5 8 0,4 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä , , Asunnoissa henkilöitä Asunnon keskikoko m2/asunto Pinta-ala/henkilö m Henkilöitä huonetta kohti 0,6 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot , , ,4 Vuokra- tai työsuhdeasunnot , , ,8 - aravavuokra-asunnot , , ,0 Hallintaperuste muu tai tuntematon 37 1,9 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 34 1, , ,9

27 SIIKALAHTI - Hermanninrannan uusi alue Haapaniemen kärjessä kuuluu Siikalahden alueeseen - keskustaa lähellä oleva kerrostalovaltainen alue - väestöä ja asuntoja vähän; suurin osa asunnoista on rakennettu luvuilla Hermanninrannan alueelle - ikärakenne kaupungin keskitasoa - työvoiman osuus väestöstä suuri, työttömiä vähän - korkea koulutus- ja tulotaso Siikalahti min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus väestöstä ,6 8, v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus väestöstä ,6 10, v. täytt. osuus 65v. täytt. väestöstä osuus väestöstä ,213,8 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. % täytt. 15v väest. täytt. väest ,7 75,2 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 22,1 23,8 34 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 15,0 21,4 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 40,7 47,4 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 11,4 18,9 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 36,9 40,5 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) palvelut % (L-Q) 29 % 40,9 46,1 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta8 9,9 15,6 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v täytt Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista 0 66,2 93,0 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 36,9 51,2 89 V v rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 16,7 72, e5 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA JA ENNUSTE VUOTEEN *2005 * Siikalahden alueella asui vuoden 2003 alussa n henkilöä. Alueen väestömäärä on kasvanut vuodesta 1995 parilla sadalla. Jatkossa väestömäärä näyttää pysyvän melko samana, vuodelle 2015 on ennakoitu samoin noin asukasta. Valtaosa väestöstä asuu Hermanninrannan alueella, jonne viimeiset asunnot valmistuivat vuonna Alueen ikärakenne on lähellä kaupungin keskitasoa. Väestön keski-ikä oli vuoden 2003 alussa 37 vuotta; hieman kaupungin keskitasoa pienempi.

28 E E5 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA Alemmat toimihenkilöt 44% Ylemmät toimihenkilöt 24% 25% 7% Yrittäjät Työntekijät ja muut LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA % 25% 19% 31% 25% ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Siikalahti 1 hlöä 38% Siikalahden alueen väestöstä suuri osa on työllistä työvoimaa. Heidän osuutensa väestöstä (47%) on kaupungin korkeimpia. Yhteiskunnallisiin palveluihin, lähinnä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin sijoittuu 46% ja muihin palveluihin noin 24% työllisistä. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla työskentelee vain vähän (11%). Alueella on matala työttömyys. Työvoiman ulkopuolella olevista alle 15- vuotiaiden ja opiskelijoiden osuus on suurempi kuin kaupungissa keskimäärin. Eläkeläisten osuus on myös noussut vuodesta Väestömäärän myötä myös alueen lapsiperheiden määrä ja osuus kasvoivat 1990-luvun alkupuolella. Sittemmin lapsiperheiden määrä on pysytellyt ennallaan ja osuus on pudonnut neljännekseen asuntokunnista. Väestö on keskimäärin kaupungin koulutetuinta ja alueen tulotaso oli vuoden 2000 lopun valtionverotuksessa kaupungin korkeimpia. Siikalahdessa asuu paljon pieniä asuntokuntia ja lähes kolme neljästä alueen asuntokunnasta on yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. 2 hlöä 35% 4% 7% 16% 5+ hlöä 4 hlöä 3 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Siikalahti 17% % 2% 2% 4% Alueella on ollut teollisuusrakentamista jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta varsinaisia asuinrakennuksia on alettu rakentamaan vasta 1980 luvun loppupuolella. Asuntokanta onkin nuorta, lähes kokonaan Hermanninrantaan keskittynyttä kerrostaloasutusta. 72%

29 SIIKALAHTI (E5) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ miehiä , , ,6 TYÖVOIMA ( VUOTIAAT) YHTEENSÄ , , ,6 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT , , , vuotiaat 39 35, , ,2 Opiskelijat tai koululaiset 19 17, , ,2 Eläkeläiset 41 37, , ,5 Muut (mm. varusmiehet) 11 10,0 31 6,5 42 8,2 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä , ,4 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 124 7, ,6 57 9,9 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 25 13, ,4 36 6,9 - joista maatalousyrittäjiä 1 0,5 0 0,0 0 0,0 Ylemmät toimihenkilöt 42 22, , ,9 Alemmat toimihenkilöt 77 40, , ,0 Työntekijät 44 23, , ,4 Muut, tuntematon 15 7,9 2 0,5 14 2,7 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 2 1,0 4 1,1 2 0,4 Mineraalien kaivu ( C ) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Teollisuus ( D ) 17 8,9 36 9,6 30 5,8 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 1 0,5 4 1,1 5 1,0 Rakennustoiminta ( F ) 13 6,8 12 3,2 24 4,6 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) 68 35, , ,0 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 10 5,2 28 7,5 35 6,8 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) 18 9, , ,8 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) 56 29, , ,1 Toimiala tuntematon (X) 6 3,1 9 2,4 8 1,5 Työllinen työvoima yhteensä , , ,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä , , ,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita , , ,2 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet , , ,6 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 44 16, , ,5 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon 92 33, , ,8

30 SIIKALAHTI (E5) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) tulot tulonsaajaa (työvoima, v,) kohti tulot työllistä työvoimaa kohti PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa vuotiaita lapsia , , ,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 5 16, , ,8 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia Lapsia perhettä kohti 1,5 1,6 1,7 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia 59 38, , ,9 2 hengen asuntokuntia 54 34, , ,7 3 hengen asuntokuntia 24 15, , ,3 4 hengen asuntokuntia 16 10, ,3 38 7,2 5 hengen asuntokuntia 2 1,3 16 3,9 14 2,7 6+ hengen asuntokuntia 0 0,0 4 1,0 7 1,3 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 Asuntokunnissa henkilöitä Henkilöitä/asuntokunta 2,0 2,2 2,1 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 24 15,5 20 4,8 18 3,4 - erilliset pientalot 17 11,0 13 3,1 13 2,5 - kytketyt pientalot 7 4,5 7 1,7 5 0,9 Asuinkerrostalot , , ,2 Muut rakennukset 14 9,0 14 3,4 18 3,4 Asuntokunnat yhteensä , , ,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä , ,0 574 Asunnoissa henkilöitä Asunnon keskikoko m2/asunto Pinta-ala/henkilö m Henkilöitä huonetta kohti 0,7 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot , , ,9 Vuokra- tai työsuhdeasunnot 48 27, , ,8 - aravavuokra-asunnot 0 0,0 36 7, ,8 Hallintaperuste muu tai tuntematon 96 16,7 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 4 2,3 26 5,7 49 8,5