MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Samankaltaiset tiedostot
MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Määrätty integraali. Markus Helén. Mäntän lukio

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Numeerinen integrointi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

4.3 Moniulotteinen Riemannin integraali

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

(ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G:

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Luentoesimerkki: Riemannin integraali

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Numeerinen integrointi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 6: Vektorikentän viivaintegraali

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Matematiikan tukikurssi

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

Todista suoraan integraalin määritelmään perustuen tasointegraalin ominaisuus. λ f = λ f,

peitteestä voidaan valita äärellinen osapeite). Äärellisen monen nollajoukon yhdiste on nollajoukko.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

Matematiikan tukikurssi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

A Lausekkeen 1,1 3 arvo on 1,13 3,3 1,331 B Tilavuus 0,5 m 3 on sama kuin 50 l 500 l l C Luvuista 2 3, 6 7

4.3.7 Epäoleellinen integraali

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

= ( F dx F dy F dz).

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

Sarjat ja integraalit

Kun yhtälöä ei voi ratkaista tarkasti (esim yhtälölle x-sinx = 1 ei ole tarkkaa ratkaisua), voidaan sille etsiä likiarvo.

Transkriptio:

MS-A25/MS-A26 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 216 1 Perustuu Antti Rasilan luentomonisteeseen vuodelta 215. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 1 / 19

Newtonin menetelmä Newtonin menetelmällä voidaan löytää (vähintäänkin derivoituvan) funktion f : R R nollakohta eli yhtälön f (x) = ratkaisu. Silloin kun menetelmä toimii, se suppenee hyvin nopeasti. Silloin kun ei, niin... Lähdetään liikkeelle jostakin pisteestä x, joka on alkuarvaus yhtälön ratkaisulle. Arvioidaan funktiota f sen tangenttisuoralla pisteessä, eli funktiolla l(x) = f (x ) + f (x )(x x ). Ratkaistaan yhtälö l(x 1 ) =. Toistetaan edellinen käyttäen alkuarvauksena lukua x 1 luvun x : sijasta j.n.e. Tämä menettely johtaa algoritmiin, jossa iteraatioaskeleet saadaan kaavasta x n+1 = x n f (x n) f n =, 1, 2,.... (x n ) Suppeneminen ja löytyvä nollakohta riippuvat alkuarvauksesta x. Piirrä kuva iteraation etenemisestä! Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 2 / 19

Esimerkki 1 Etsitään likiarvo luvulle 5. Koska 2 = 4 < 5 < 9 = 3, niin valitaan x = 2 läheltä ratkaisua. Tässä f (x) = x 2 5, joten f (x) = 2x. Saadaan x 1 = x f (2) f (2) = 2 4 5 2 2 = 9 4. x 2 = x 1 f (9/4) f (9/4) = 9 4 27/16 5 = 161 2 9/4 72 2.2361. Huomaa, että 5 2.23668, eli jo kahdella iteraatiolla saatiin varsin hyvä likiarvo. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 3 / 19

Esimerkki 2 Etsitään funktion f (x) = x 3 x + 1 nollakohdat. Piirtämällä kuvaaja nähdään, että funktiolla on vain yksi nollakohta jossain pisteiden 2 ja 1 välissä. Asetetaan x = 1. Koska f (x) = 3x 2 1 iteratioksi saadaan Saadaan x n+1 = x n x3 n x n + 1 3x 2 n 1. x = 1, x 1 = 1.5, x 2 = 1.347826, x 3 = 1.3252. x 4 = 1.324718, x 5 = 1.324717,... Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 4 / 19

Newtonin menetelmä monen muuttujan tapauksessa Newtonin menetelmä toimii myös funktion f : R n R n tapauksessa. Tällöin iteraatiokaavassa oleva derivaatta pitää korvata Jacobin matriisilla Iteraatioaskeleeksi saadaan f(x) =. f 1 f 1 x 1 f 2 f 2 x 1 f m x 1 x 2 x 2. f m x 2 f 1 x n f 2 x n. f m x n. x n+1 = x n f(x n ) 1 f(x n ), n =, 1, 2,..., missä f(x n ) 1 on f(x n ):n käänteismatriisi. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 5 / 19

Esimerkki 3 Etsitään f(x) =, kun x = (1,, 1) ja f(x, y, z) = (x 2 + y 2 + z 2 3)i + (x 2 + y 2 z 1)j + (x + y + z 3)k. Hahmottele kuvaa! Saadaan Voidaan laskea 2x 2y 2z f(x, y, z) = 2x 2y 1. 1 1 1 x 1 = (3/2, 1/2, 1), x 2 = (5/4, 3/4, 1) ja x 2 = (9/8, 7/8, 1) mikä on terveellisintä tehdä tietokoneella. Nähdään, että iteraatiot konvergoivat kohti pistettä (1, 1, 1), joka on tehtävän tarkka (ja kaikesta päätellen ainoa) ratkaisu. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 6 / 19

Tasointegraali Olkoon R 2 joukko tasossa ja f : R skalaarikenttä. Halutaan määritellä tasointegraali f (x, y) da. Integraalin arvo on pinnan z = f (x, y) ja xy-tason väliin jäävän alueen tilavuus. Tutkitaan aluksi erikoistapausta = [a, b] [c, d]: 111111111111111 111111111111111 111111111111111 111111111111111 111111111111111 111111111111111 Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 7 / 19

Yhden muuttujan tapaus Yhden muuttujan tapauksessa integraali saadaan Riemannin summien raja-arvona Formaalisti ˆ b a f (x) dx = lim n n f (x i ) x, missä a = x, x 1,..., x n = b on välin [a, b] tasavälinen jako ja x on jakovälin pituus. i=1 Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 8 / 19

Usean muuttujan tapaus (tasointegraali, R 2 ) Jaetaan tason osajoukko = [a, b] [c, d] tasavälisesti ruudukoksi niin, että kummallakin akselilla on n jakopistettä: Nyt voidaan määritellä n f (x, y) da = lim n i=1 j=1 n f (x i, y j ) x y, missä x ja y vastaavat jakovälien pituutta x ja y-suunnassa: x = b a n, y = d c. n Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 9 / 19

Usean muuttujan tapaus (avaruusintegraali R 3 ) Tason tapauksessa edellä määriteltyä integraalia kutsutaan tasointegraaliksi. Samaan tapaan voidaan määritellä avaruusintegraali: f (x, y, y) dv = lim n n n i=1 j=1 k=1 n f (x i, y j, z k ) x y z, kun = [a 1, b 1 ] [a 2, b 2 ] [a 3, b 3 ] R 2 ja f : R. Tässä x = b 1 a 1, y = b 2 a 2 n n ja z = b 3 a 3. n Vieläkin useamman muuttujan funktioita f : R n R, missä n 2, voi integroida samaan tapaan. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 1 / 19

Huomautuksia Yhden muuttajan tapauksessa integraaleille pätee Analyysin peruslause: f (x) = d dx ˆ x c f (t) dt, kun c, x [a, b] ja f : [a, b] R on jatkuva funktio. Analyysin peruslauseesta seuraa, että integrointi ja derivointi ovat toistensa vastaoperaatiota, mikä johtaa moniin integroinnissa hyödyllisiin kaavoihin. Valitettavasti Analyysin peruslauseelle ei ole yksikäsitteistä, selkeää vastinetta usean muuttujan tapauksessa. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 11 / 19

Moninkertainen integraali Monen muuttujan integraaleja voidaan usein kuitenkin laskea moninkertaisina integraaleina. Kaksiulotteinen tapaus (integrointialue suorakaide) f (x, y) da = ˆ d ˆ b c a f (x, y) dx dy, kun = [a, b] [c, d]. Kolmiulotteinen tapaus (integrointialue suorakulmainen särmiö) f (x, y, z) dv = ˆ b3 ˆ b2 ˆ b1 kun = [a 1, b 1 ] [a 2, b 2 ] [a 3, b 3 ]. a 3 a 2 a 1 f (x, y, z) dx dy dz, Mikäli funktio f : R n R (n = 2, 3,...) on jatkuva, niin integroimisjärjestyksellä ei ole väliä integraalin arvon kannalta. Laskujen helppouden kannalta väliä kuitenkin on. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 12 / 19

Esimerkki 4 Olkoon f (x, y) = xy 2. Lasketaan f (x, y) da, missä = {(x, y) R 2 : x 1, y 1}. Aluksi kirjoitetaan tasointegraali kaksinkertaisena integraalina, ja lasketaan xy 2 da = xy 2 dx dy = = [ x 2 y 2 2 y 2 2 dy = ] 1 dy x= ] 1 [ y 3 6 y= = 1 6. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 13 / 19

Esimerkki 5 Olkoon f (x, y, z) = xye z. Lasketaan f (x, y, z) dv, missä = [, 2] [, 1] [ 1, 1]. Kirjoitetaan avaruusintegraali kolminkertaisena integraalina. Lasketaan ˆ 2 xye z dv = xye z dx dy dz = 1 = x 2 ye z 2 1 2 x= y 2 e z 1 1 dy dz = y= dz = 1 1 = e z 1 = e z= 1 e 1. e z dz 2ye z dy dz Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 14 / 19

Integrointi yleisemmissä alueissa 1/2 Tutkitaan funktiota f : R, joka on määritelty tason (tai avaruuden) osajoukossa. Tähän asti on oletettu, että on suorakaide (vast. suorakulmainen särmiö). Yleisemmässä tapauksessa voidaan tarkastella suorakulmiota ˆ, jolle ˆ. Jotta integraali olisi määritelty, täytyy joukon olla siisti (esim. riittää, että reuna on paloittain sileä). 11111111 111111 11 11 111 111 111 111 111 11 11 111111111111111 11111111111111 1111111111111 1111111111111 111111111111 11111111111 111111111 111111 Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 15 / 19

Integrointi yleisemmissä alueissa 2/2 Määritellään funktio ˆf : ˆ R seuraavasti: { f (x, y), kun (x, y), ˆf (x, y) =, kun (x, y) ˆ \. Nyt voidaan määritellä f (x, y) da := ˆ ˆf (x, y) da. Samaan tapaan voidaan määritellä myös avaruusintegraali ei-suorakulmaisen integroimisalueen tapauksessa: f (x, y, z) dv := ˆf (x, y, z) dv, kun ˆ on suorakulmainen särmiö ja ˆ. ˆ Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 16 / 19

Esimerkki 6 1/2 Olkoon = {(x, y) R 2 : < x < 1, < y < x}. Lasketaan funktion f (x, y) = xy integraali yli alueen. 11 111 111 1111 1111 11111 11111 111111 111111 1111111 1111111 11111111 11111111 111111111 111111111 1111111111 1111111111 11111111111 11111111111 111111111111 111111111111 1111111111111 1111111111111 11111111111111 11111111111111 111111111111111 111111111111111 = xy 2 2 xy da = x y= dx = ( ˆ x x 3 2 ) xy dy dx dx = x4 8 1 x= = 1 8. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 17 / 19

Esimerkki 6 2/2 Integrointi on mahdollista suorittaa myös toisessa järjestyksessä: ( ) xy da = xy dx dy = = x 2 y 2 1 x=y ] 1 [ y 2 4 y 4 8 dy = y= y y 2 y 3 2 dy = 1 4 1 8 = 1 8. Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 18 / 19

Esimerkki 7 Lasketaan funktion f (x, y) = e x2 e x2 da = ( ˆ x Sijoituksella t = x 2, dt = 2x dx saadaan 1 2 e t dt = 1 2 et 1 integraali Esimerkin 6 alueessa. ) e x2 dy dx = t= = e 2 1 2. Huom. Integroimisjärjestyksellä on väliä. Integraali ( ) e x2 dx dy on hyvin vaikea laskea. y xe x2 dx Jarmo Malinen (Aalto-yliopisto) MS-A25/MS-A26 Kevät 216 19 / 19