1 Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma Ahlmanin ammatti -ja aikuisopisto www.ahlman.fi
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Kiusaamisen määrittely... 4 2.1 Nettikiusaaminen... 6 2.4 Kiusaamisen muotoja: väkivalta, häirintä, syrjintä... 7 3 Kiusaamisen ennaltaehkäisy... 8 3.1 Normikriittisyys... 9 4 Puuttumismalli kiusaamistilanteisiin... 10 4.1 Jos joudut kiusaamisen kohteeksi... 11 4.2 Lopeta nettikiusaaminen... 12 5 Arviointi ja seuranta... 14
3 1 Johdanto Tämän suunnitelman tarkoituksena on antaa tietoa kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisystä oppilaitoksessa sekä ohjata Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston henkilökunnan toimintaa kiusaamistilanteisiin puuttumisessa. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia suunnitelma opiskelijoiden suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna tämä suunnitelma. Suunnitelmalla ja siihen sisältyvien toimintamallien käyttöönotolla pyritään takaamaan turvallinen opiskelu- ja työympäristö opiskelijoille ja henkilökunnalle. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998 ja työturvallisuuslaki 738/2002). Kiusaamista, häirintää, syrjintää ja väkivaltaa ehkäistään parhaiten luomalla kouluun turvallinen, yhteisöllinen ilmapiiri. On tärkeää, että koulu on yhteisö, jossa toimintakulttuuriin ja varhaisen tuen järjestämiseen kiinnitetään huomiota. Ahlmanin koulussa opiskelijat ja henkilökunta toimivat kaikki yhdessä viihtyisän opiskeluympäristön sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta. Mahdollisiin kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- ja väkivaltatilanteisiin tulee puuttua välittömästi. Kaikilla tulee olla tiedossa, kenelle voi kertoa huolenaiheista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä seuraa Ahlmanin koulussa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti opiskelijoiden hyvinvointia sekä kiusaamisen yleisyyttä. Tämä suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa, joka on hyväksytty Ahlmanin koulun Säätiön johtokunnassa 6.4.2017. Suunnitelma ohjaa Ahlmanin koulun arkea. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Kiusaamiseen on puututtava ajoissa ja aktiivisesti: sen lopettamisessa tarvitaan sekä koulun henkilökunnan että opiskelijoiden tekoja ja sitoutumista väkivallan vastaiseen toimintaan. Kiusaaminen harvoin loppuu itsekseen, jos asialle ei tee mitään.
4 2 Kiusaamisen määrittely Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan henkilöön toistuvasti ja systemaattisesti kohdistuvaa vallan väärinkäyttöä. Usein kiusaaminen on toisen haavoittamista tavalla, joka liittyy kiusatun minuuteen: ulkonäköön, taustaan, perheeseen tai identiteettiin. Mitkä tahansa ihmisten väliset erimielisyydet eivät ole kiusaamista vaan kiusaamiseksi sanotaan vasta sellaista toimintaa, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista yhdelle ja samalle henkilölle. Keskeisintä on huomioida kohteeksi joutuneen oma kokemus tilanteesta - jo muutamasta kerrasta voi kiusatulle tulla kokemus kiusaamisen uhkasta. Kiusaamista on: Päivästä päivään jatkuva nimittely ja epäystävällinen puhetyyli. Jos joku nimittelee sinua kerran esim. tyhmäksi, se on huonoa käytöstä, ei kiusaamista. Kaikki käyttäytyvät joskus huonosti ja sanovat tyhmiä asioita. Kiusaaminen on ikävää, vahingoittavaa käytöstä, joka toistuu usein ja kohdistuu aina samaan ihmiseen. Pilkkaaminen netissä, tekstit, kuvat, sekä toisen nimellä esiintyminen esim. netin keskusteluryhmissä. Toisen satuttaminen fyysisesti. Toisen tavaroiden vahingoittaminen tai ottaminen ilman lupaa. Jatkuva ilmeily ja ilveily, epäystävälliset katseet ja kaikenlainen sanaton haukkuminen. Ryhmän ulkopuolelle jättäminen. Jokainen saa valita omat ystävänsä. Mutta jos ryhmässä yksi tai muutamat jätetään aina yksin eikä haluta tehdä yhteistyötä esim. oppimisympäristöjen eri työtehtävissä, se on kiusaamista. Uhkailu väkivallalla, vahingonteolla tai jopa surmaamisella. Ikävät puheet ja juorut toisten selän takana. Puhu toisista ainoastaan sellaisia asioita, jotka voit sanoa heille itselleen kasvotusten, silmiin katsoen. Tutkimusten mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa 5-9% opiskelijoista kokee kiusaamista. Haukkuminen, nimittely ja niin sanottu epäsuorakiusaaminen, esimerkiksi ryhmästä pois sulkeminen, ovat ammattioppilaitoksissa tyypillisimpiä kiusaamisen muotoja.
5 Kiusaamisen tunnuspiirteitä Perustuu epätasapainoon kiusatun ja kiusaajan välillä. Kiusaamisessa vallitsee epätasapaino osapuolten välillä - kiusaamistilanteessa kiusattu saa jollain tavalla yliotteen kiusatusta. Kiusattu voi olla henkisesti, fyysisesti tai sosiaalisesti alisteisessa suhteessa kiusaajaan. Kiusaaja voi olla sanavalmiimpi, fyysisesti vahvempi tai hän osaa manipuloida kaverinsa kiusattua vastaan. Ulos sulkee kiusatun muusta ryhmästä. Kiusaaminen on ele, jolla opiskelijalle näytetään, että hän ei kuulu joukkoon eikä kelpaa omana itsenään. On tarkoituksellista, jatkuvaa, systemaattisesti yhteen henkilöön kohdistuvaa. Kukaan ei kiusaa tietämättään. Rajanveto erilaisten yksittäisten ristiriitatilanteiden ja varsinaisen kiusaamisen välille ei aina ole selkeää ja yksinkertaista. Opiskelijoiden erimielisyydet ovat voineet alkaa myös vapaa-ajalla ja jatkua jo pidempään, muuttuen pikkuhiljaa kiusaamiseksi. Liittyy koulussa/ryhmissä vallitseviin normeihin. Kiusaaminen kytkeytyy yhteisön normeihin monilla tavoilla. Normit vahvistavat olemassa olevia valtasuhteita, jotka mahdollistavat kiusaamisen. Kun opiskelija käyttäytyy tavalla, joka poikkeaa normeista, kuuluu esimerkiksi johonkin ryhmään, jota ei yleisesti hyväksytä, hän törmää todennäköisesti syrjivään asenteeseen. Kiusaaminen pitää yllä valtanormeja. Kiusaaminen ryhmäilmiönä Kiusaamiselle tyypillistä on, että se tapahtuu ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole vain kiusaajan ja kiusatun kahdenkeskinen tapahtuma vaan kiusaamisprosessi liittyy jollain tavalla kaikkien ryhmän jäsenten toimintaan. Kiusaamisen aloittava ja aktiivisesti toimiva kiusaajan tarvitsee toiminnan jatkumiseksi mukaan muita ryhmäläisiä, jotka joko lähtevät kiusaamiseen aktiivisesti mukaan tai muuten hyväksyvät/vahvistavat omalla toiminnallaan kiusaamisen. Kiusaaminen ryhmässä voi kytkeytyä esimerkiksi opiskelijoiden ryhmäytymisprosessiin. Ryhmän muodostuessa ilman ulkopuolista ohjausta ryhmä voi jakaantua kuppikuntiin, jolloin enemmistöryhmään valikoituu samankaltaisen arvomaailman ja yhteensopivat vuorovaikutustaidot omaavia jäseniä. Enemmistöryhmän vieroksunnan kohteeksi joutuneet, vähemmistöryhmiin kuuluvat opiskelijat saattavat joutua kokemaan hauskanpidon varjolla tehtyä kiusaamista kuten esimerkiksi ilkeämielistä läpänheittoa, kuittailua tai juoruilua.
6 Kiusaaminen rikoksena Kiusaaminen voi olla myös asianomistajarikos, jolloin yleensä uhri tekee rikosilmoituksen ja asiaa menee poliisin selvitettäväksi. Tällöin seuraamuksesta päättää syyttäjä tai tuomioistuin. Kiusaaminen voi pitää sisällään muun muassa: - laittoman uhkauksen - kunnianloukkauksen - pahoinpitelyn - pakottamisen - luvattoman käytön - varkauden - rikokseen yllyttämisen 2.1 Nettikiusaaminen Nettikiusaaminen on: pilkkaavat viestit ja kommentit netissä juoruilu tai toisen henkilökohtaisten tietojen levittäminen loukkaavien valokuvien levittäminen (aina on viisainta kysyä ennen julkaisua, haluaako kuvassa esiintyvät ihmiset kuvaansa netissä julkaistavaksi) valokuvien muokkaaminen loukkaaviksi ja niiden levittäminen toisen nimellä esiintyminen toisen salasanojen käyttäminen ilman lupaa eristäminen, eli kiusatun sulkeminen kaverilistoilta, ryhmistä tai jättämällä kiusatun kommentit huomiotta täysin (esimerkiksi Facebookissa koko muu koululuokka voi olla kutsuttu ryhmään, mutta kiusattua ei hyväksytä osaksi ryhmään, vaikka hän yrittäisikin siihen liittyä) uhkailevat viestit
7 2.4 Kiusaamisen muotoja: väkivalta, häirintä, syrjintä Määrittely Mitä väkivaltaa/ häirintä/syrjintää kohdanneen tulee tehdä? Miten tilanteeseen puututaan? - Ahlmanin koulun toimintaohjeet Väkivalta Häirintä Syrjintä Väkivalta on vallankäyttöä, Häirintä on jonka avulla väkivaltaa järjestelmällistä ja käyttävä osapuoli pyrkii jatkuvaa toista alistavaa hallitsemaan ja toimintaa tai kontrolloimaan toista. käyttäytymistä. Se on Väkivalta voi olla fyysistä aina lain ja yleisen käsiksi käymistä, mutta hyvän tavan vastaista. myös esimerkiksi nimittelyä, Häirinnälle on tyypillistä mitätöintiä, taloudellista se, ettei toista kontrollointia ja hyväksytä sellaisena ihmissuhteista eristämistä. kuin hän on. Häirintää voi ilmetä sanoin, toimin tai asentein. Opiskelijaan kohdistuvassa väkivaltatilanteessa kysymyksessä on aina opiskeluympäristön turvallisuuteen liittyvä asia. Tekijä voi joutua teon johdosta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan eriarvoisesti ilman hyväksyttävää syytä. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Väkivaltaiselle/häirintää tai syrjintää aiheuttavalle opiskelijalle tulee heti ilmaista, ettei hänen menettelynsä ole hyväksyttävää ja vaatia sen lopettamista. Kirjaa tarkkaan ylös ilmenemismuodot, toistuvuus, oma reagointitapasi, keitä oli paikalla tilanteessa. Jos tekijä kielloista välittämättä jatkaa toimintaansa, hänelle tulee ilmoittaa, että asia viedään välittömästä tiedoksi Ahlmanin koulun rehtorille. Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston kriisitilanteiden toimintamalli Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston järjestyssäännöt Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
8 3 Kiusaamisen ennaltaehkäisy Kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä on keskeistä vaikuttaa oppilaitoksessa vallitsevaan ilmapiiriin. Opiskelijat ja henkilökunta vaikuttavat omalla käyttäytymisellään ja esimerkillään koulun yleistunnelmaan ja toimintakulttuuriin onko se reilu ja hyväksyvä vai erilaisuutta arvottava ja mitätöivä? Myönteinen ilmapiiri lisää suvaitsevaisuutta ennaltaehkäisten kiusaamista: jokaisen on hyväksyttävä, että koulussa on erilaisia ihmisiä. On hyvä tarkkailla minkälainen ilmapiiri koulussa ja oppitunneilla on. Minkälaista vuorovaikutusta opiskelijoiden välillä on? Entä miten opettaja, opiskelijat ja koulun muu henkilökunta kohtaavat toisensa? Keskeiset periaatteet ja menetelmät: koulun ilmapiiriin vaikuttaminen Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen Kaikkien kanssa on pystyttävä asialliseen yhteistyöhön ja kaikkia kohtaan on käyttäydyttävä hyvien käytöstapojen mukaan. Yhteisiä pelisääntöjä on noudatettava. Dialogisuus opetusmenetelmänä ja vuorovaikutustapana Sisäinen turvallisuuden tunne sosiaalisissa tilanteissa muodostuu opiskelijalle, kun hänen kokemustaan kuunnellaan ja arvostetaan ja kaikki koulussa ovat sitoutuneita tällaiseen toimintatapaan. Tällaisessa ilmapiirissä ryhmän tai yksilöiden ristiriitoja uskalletaan käsitellä reflektoivasti ja ratkaisuja etsien ei syyllisiä etsien tai muita selän takana arvostellen. Kaikki työntekijät sitoutuvat väkivallan vastaiseen toimintaan Aikuisella on oltava tietoisuus siitä, millaisen mallin ja esikuvan hän omalla käyttäytymisellään ja toiminnallaan antaa nuorille. Tähän perustuen jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on omalla toiminnallaan osoitettava ehdotonta kielteistä suhtautumista kiusaamisen kaikkiin muotoihin. Ryhmän yhteishengen luominen, ryhmäytyminen Ryhmänohjaajan tunnit ja henkilökohtaiset keskustelut (esimerkiksi HOPSkeskustelut) ovat tärkeitä tilanteita ottaa puheeksi myös omassa ryhmässä viihtyminen. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kannustavan ja suvaitsevan ryhmähengen muodostumiseen. Ryhmäytyminen on koko lukuvuoden ajan tapahtuva prosessi, jota toteutetaan arjen opetustilanteissa ryhmänohjaajan tai opettajan johdolla. Opiskelijapalautteet Ahlmanin koulun opiskeluilmapiiriä ja opiskelijoiden hyvinvointia arvioidaan lukuvuosittain erilaisilla palautekyselyillä - joka toinen vuosi järjestetään valtakunnallinen kouluterveyskysely, joka toinen vuosi oppilaitoksen oma hyvinvointikysely. Tulokset käsitellään ja tarvittavista toimenpiteistä päätetään Ahlmanin yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opiskelijat vastaavat myös
9 valmistuvan opiskelijan kyselyyn - opetuksen toteutukseen ja kehittämiseen liittyen jokaisen pakollisen tutkinnon osan jälkeen opiskelijat vastaavat Webropol-kyselyyn. Kyselyn toteuttamisesta vastaa One-tiimi ja kyselyn tulokset käsitellään ryhmittäin yhdessä opettajan/opettajien ja koulutuspäällikön kanssa. 3.1 Normikriittisyys Kiusaamisen ja syrjinnän taustalla ovat usein ulkopuolistavat normit. Normit ovat oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat ja minkälaisia heidän tulisi olla. Oletukset liittyvät esimerkiksi ihmisen sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään, uskontoon tai toimintakykyyn. Syrjivät normit ovat syntyneet yhteiskunnassa pitkän ajan kuluessa ja niiden tiedostamiseksi tarvitaan ymmärrystä siitä, mistä ajatusmallit tulevat. Kiusaamisen taustalla voi esimerkiksi olla opiskelijoiden tieto siitä, että kiusattu ei ole aivan kuin muut. Kiusaaminen on vallankäyttöä, joka kohdistetaan usein juuri siihen osaan opiskelijan minuutta, joka poikkeaa yleisestä normista. Se voi olla silmälasit, vääränlainen sukupuolen ilmaisu, lihavuus, ihonväri tai perhetausta. Vähemmistöt ja normista erityisen paljon poikkeavat opiskelijat joutuvat tuntemaan ryhmästä ulossulkemisen seuraukset kaikista kipeimmin. Opiskelija, jonka keho, vaatteet, ulkonäkö, perhetausta tai tapa puhua poikkeaa oletetusta, joutuu kohtaamaan normista poikkeamisen seuraukset yhä uudelleen. Kiusaaminen on ulossulkemisen ele, jolla opiskelija erotetaan meistä. Normeja ylläpidetään osoittamalla yksilölle, että hän ei kuulu joukkoon. Normit jakavat ihmiset meihin ja muihin. Kiusaamisen ja syrjinnän ennaltaehkäisyssä on tärkeää tuoda taustalla oleva normatiivisuus näkyviin. Normikriittisyys tarkoittaa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kriittistä tarkastelua, syrjivien rakenteiden tunnistamista ja pyrkimystä niiden muuttamiseen. Yhteisössä, jossa poikkeavat suljetaan pois toiminnasta, yhteisön rakenne perustuu väkivallan uhkaan. Se aiheuttaa sisäisiä jännitteitä, jotka purkautuvat esimerkiksi kiusaamalla. Yhtenäisyyden ja samanlaisuuden vaatimusta kouluissa on tärkeää käsitellä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko, sillä jokainen on yksilöllinen omine piirteineen, persoonallisuuksineen ja taustoineen. Normikriittisten menetelmien avulla yhteisöllisyyttä koulussa voidaan rakentaa positiivisella tavalla, joka eivät jätä ketään ulkopuolelle. Kun normikriittisyyttä käytetään oppilaitoksen käytäntöjen, opetustilanteiden ja sosiaalisten kohtaamisten tarkasteluun, heikkenevät samalla valtasuhteet, jotka vaikuttavat kiusaamisen ja ulossulkemisen taustalla. Normikriittisyys on näin hyvä kiusaamisen ennaltaehkäisijä.
10 4 Puuttumismalli kiusaamistilanteisiin 1. Opettajan, rehtorin tai muun koulun työntekijän on puututtava kiusaamiseen heti, kun siitä on saatu tieto tai kiusaamista on havaittu. Kiusaamistapaukset käsitellään mahdollisimman pian niiden tultua esille. 2. Opinto-ohjaaja selvittää, onko muilla opettajilla havaintoja kiusaamisesta. Koulun opettajilla, opinto-ohjaajilla ja rehtorilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa alle 18- vuotiaan opiskelijan vanhemmille tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta. Samalla pohditaan yhdessä, onko kyseessä tilanne, jossa tarvitaan poliisin apua. 3. Opinto-ohjaaja ja kuraattori tapaavat kiusatun ja kiusaajan erikseen. Kiusattu tavataan ensin ja tämän jälkeen kiusaaja/kiusaajat. 4. Kiusatun tapaaminen. Tuodaan esille huoli, tehdyt havainnot ja kartoitetaan kiusatun näkemys tilanteesta sekä keitä kiusaamiseen on osallistunut. Tuodaan esille, ettei kiusaamista oppilaitoksessa sallita ja että tilanteeseen on puututtava ja puuttumisen jälkeen vielä seurattava. Kerrotaan kiusatulle miten toimia, jos kiusaaminen vielä jatkuu. Sovitaan seurantatapaaminen. Selvitetään kiusatun mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve (käytettävissä ovat kouluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut). Opiskelijan suostumuksella asia voidaan viedä opiskeluhuollon moniammatillisen asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. Tarjotaan opiskelijalle mahdollisuutta sovittelu- keskusteluun, jossa kiusattu tapaa kiusaajan/kiusaajat turvallisessa ympäristössä. 5. Kiusaajan tapaaminen. Tuodaan esille tapahtumat sekä muu selville saatu tieto kiusaamisesta. Pyritään painottamaan omia tai muun henkilön havaintoja, näin ei tehdä kiusatusta kantelijaa. Kiusaajalle tehdään selväksi, ettei kiusaaminen ole koskaan oikeutettua. Otetaan puheeksi kiusaamisen pahimmillaan tuomat ikävät seuraamukset kiusatulle (eristäytymistä, ahdistusta, koulusta pois jäämistä, vaikeuksia opiskelun etenemisessä jne.). Pyritään saamaan kiusaaja pohtimaan, miten voi omaa käytöstään muuttaa niin että kiusaaminen loppuu. Hyväksytään tosiasia, ettei kaikkien tarvitse olla kavereita keskenään, mutta kaikkia täytyy sietää ja kaikkia täytyy kohdella asiallisesti. Kerrotaan seuraamukset, jos kiusaaminen edelleen jatkuu. Sovitaan seurantatapaaminen. Selvitetään kiusaajan mahdollinen psykososiaalisen tuen tarve (käytettävissä ovat kouluterveydenhuollon palvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut). Opiskelijan suostumuksella asia voidaan viedä opiskeluhuollon moniammatillisen asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. 6. Mahdollinen sovittelu -tilanne. Sovittelu -tilanteessa kiusaajat pyytävät anteeksi kiusatulta. Samalla sovitaan, mitä seuraa, jos kiusaaminen vielä toistuu.
11 7. Seurantakeskustelu sovitaan 1-2 viikon päähän ensimmäisestä tapaamisesta. Ennen seurantatapaamista selvitetään opettajien näkemys tilanteesta. Opiskelijat tavataan edelleen erikseen. jos todetaan kiusaamisen loppuneen, asian käsittely päättyy jos kiusaaminen on edelleen jatkunut, viedään asia tiedoksi rehtorille Kiusaamisen selvittelystä ja siihen liittyvistä tapaamisista kirjataan ylös seuraavat asiat: mitä on tapahtunut ketkä ovat olleet osallisina mitä on sovittu kiusaajan ja kiusatun kanssa, seurantatapaamisen päivämäärä 8. Jos seurantatapaamisessa tulee esille kiusaamisen edelleen jatkuneen samojen henkilöiden taholta, viedään asia rehtorille tiedoksi. Rehtorin toimenpiteinä voivat olla puhuttelu ja/tai kurinpidolliset toimenpiteet. 9. Kurinpidolliset toimenpiteet ovat määriteltynä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston järjestyssäännöissä. 4.1 Jos joudut kiusaamisen kohteeksi 1. Jos joudut kiusaamisen kohteeksi, on tärkeää pysyä mahdollisimman rauhallisena ja käyttäytyä jämäkästi. Erittäin tärkeää on, ettet suostu ajattelemaan olevasi huonompi ja alempiarvoisempi kuin muut. Älä anna kiusaajien murentaa itsetuntoasi! 2. Keskity rauhoittamaan hengityksesi. Kun hengität hitaasti, rauhallisesti ja syvään, olet rauhallisempi ja pystyt ajattelemaan sekä toimimaan järkevästi. Mitä rauhallisempi olet, sitä enemmän sinulla on voimaa harkita, mitä sanot ja teet. 3. Käske kiusaajia lopettamaan. Sano se rauhallisesti, järkevästi ja voimakkaasti. Voit sanoa ääneen, että tämä on kiusaamista ja haluat, että he lopettavat heti. Sano rauhallisen voimakkaasti: Lopeta nyt heti! 4. Ole tarkkana, ettet ala itse käyttäytyä hyvien käytöstapojen vastaisesti. Älä nimittele kiusaajia, vaikka he saattavat nimitellä sinua. Voit suojata ja puolustaa itseäsi satuttamiselta, mutta älä lyö ja potki kiusaajia. 5. Jos kiusaajat heittelevät tavaroitasi, voit yrittää 1-2 kertaa ottaa tavarasi takaisin itsellesi. Jos heittely jatkuu, älä yritä enempää. Sillä juuri sitä he haluavat, että saavat sinut ryntäilemään hassun näköisenä ympäriinsä. Voit sanoa: Minä en juokse teidän perässänne. Olette korvausvelvollisia, jos tavarani menee rikki. 6. Ilmoita kiusaamisesta heti opettajalle ja opiskeluhuoltohenkilöstölle (opinto-ohjaaja, kuraattori). Kiusaamista ei pidä sietää. Siitä pitää ilmoittaa heti koulun työntekijöille, joiden velvollisuus on puuttua kiusaamiseen. Sinun ei tarvitse selvitä kiusaamisesta yksin. Jos lähettyvilläsi ei ole esimerkiksi opettajaa ja sinulla on puhelin, voit soittaa opinto-ohjaajalle,
12 kuraattorille tai jollekin läheisellesi heti kiusaamistilanteessa ja kertoa, mitä on tapahtumassa. 7. Katso tarkkaan, ketkä osallistuvat kiusaamiseen ja paina mieleesi, mitä kukin kiusaaja tekee ja sanoo. Paina kiusaajien nimet mieleen, jos tiedät ne. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että kiusaamisen ilmenemismuodot, toistuvuus ja kiusatun reagoinnit kirjataan ylös. Tämä on tärkeää siksi, että osaat kertoa tapahtumista koulun työntekijöille, esimerkiksi asiaa selvittävälle opettajalle tai rehtorille tarkasti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Tästäkin syystä on hyvä, että keskityt aivan ensimmäiseksi rauhoittumiseen. Jos olet poissa tolaltasi ja tilanne on sekava, et ehkä pysty kertomaan tapahtumista tarkasti ja saatat väittää jonkun tehneen jotain, mitä hän ei ole tehnyt. 8. Käy tapahtumat läpi opettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin tai läheisesi kanssa. Tapahtumat kannattaa kirjoittaa tarkasti paperille. 9. Osallistu sovitteluun. Sovittelu -tilanteessa kiusaajat pyytävät anteeksi. Samalla sovitaan, mitä seuraa, jos kiusaaminen vielä toistuu. Rehtori, opettajat ja opiskeluhuollon henkilöstö (opinto-ohjaaja, kuraattori) ovat velvollisia seuraamaan, ettei kiusaaminen enää jatku. 10. Jäikö kiusaaminen painamaan mieltäsi? Jos sinulla ei ole kiusaamisen selvittämisen jälkeen hyvä mieli, vaan mietit sitä edelleen ja ajattelet olevasi huono, koska sinua kiusattiin, ota asia puheeksi aikuisten kanssa. Juttele läheistesi, opettajan, opintoohjaajan, kuraattorin, koulupsykologin tai muun luotettavan ihmisen kanssa. On tärkeää, ettei kiusaaminen jätä pysyvää jälkeä itsetuntoosi. Kun sinua arvostellaan 1. Kuvittele päällesi haarniska. Mitkään sanat eivät pysty satuttamaan sinua tämän haarniskan läpi! 2. Päätä, mitä uskot. Kenenkään sanoja ei tarvitse uskoa. Esimerkiksi opettajatkaan eivät aina käyttäydy hyvin ja oikeudenmukaisesti. Päätä itse, uskotko arvosteluun ja onko se hyväksi sinulle. 3. Vastaa arvosteluun jämäkästi: Totta, minä tein väärin. Yritän käyttäytyä tästä eteenpäin toisella tavalla. Se on vaikeaa minulle. Yritän harjoitella tekemään sen paremmin. Tuo, mitä sanot, ei ole oikein. 4. Ota aikalisä. Jos olet tunnemyllerryksen vallassa, voit pyytää: En pysty käsittelemään tätä nyt. Minun täytyy ensin rauhoittua. Voidaanko puhua tästä myöhemmin? 4.2 Lopeta nettikiusaaminen Jos sinua kiusataan netissä: Älä vastaa mitään kiusaamisviesteihin ja -kommentteihin. Laki ei tunne sanallisia hätävarjelutilanteita. Jos lähdet mukaan suunsoittoon netissä, nettikiusaaja saattaa
13 syyttää myös sinua kiusaamisesta kiivastuksissa kirjoitettujen solvausten ja uhkausten vuoksi. Tallenna pilkkaavat viestit, keskustelut ja kuvat. Älä poista niitä heti, vaan näytä ne läheisillesi ja ottakaa niistä kuvakaappaukset, joista näkyy, milloin ja missä ne on julkaistu. Sen jälkeen voitte poistaa ne. Jos kyseessä on koulukiusaamiseen liittyvä tapaus, kannattaa asiasta kertoa koulun henkilökunnalle ja pyrkiä sovittelemaan asiaa koulun toimesta. Alle 18 -vuotiaan opiskelijan kohdalla mikään ei myöskään estä kiusatun vanhempia ottamasta yhteyttä suoraan kiusaajan vanhempiin. Nettikiusaaminen on laitonta ja nettipalveluiden käyttösääntöjen vastaista. Ilmoita nettipalvelun ylläpidolle laittomista viesteistä. Seurauksena voi olla, että viestien levittäjä menettää palvelun käyttöoikeudet ja esimerkiksi nimelläsi tehty valeprofiili poistetaan palvelusta. Laita kiusaaja tai kiusaajat estolistalle, niin he eivät näe profiilejasi ja julkaisujasi eri nettipalveluissa. Tilanteen selvittämiseen voi auttaa nettipoliisi: https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/poliisit_sosiaalisessa_mediassa Nettipoliisin yleisin toimintatapa hoitaa kiusaamistapauksia on käydä huomauttamassa kiusaajaa poliisiprofiililla tapahtuneesta. Tämän osalta on erittäin hyviä kokemuksia kiusaamisen loppumisesta nuorten ja aikuistenkin osalta. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta saa tukea ja neuvoja, miten nettikiusaaminen saadaan loppumaan: puh 116111 tai www.mll.fi/nuortennetti Jos kiusaamista ei saada tämänkään jälkeen loppumaan, voidaan harkita rikosilmoituksen tekemistä. Rikosilmoituksen voi tehdä joko poliisin nettisivujen kautta sähköisesti tai käymällä poliisilaitoksella. Kiusaajan viestit olisi hyvä pitää tallessa mahdollista esitutkintaa varten. Lähde: Helsingin nettipoliisi
14 5 Arviointi ja seuranta Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opiskeluhuoltoryhmässä seurataan Ahlmanin hyvinvointikyselyn ja valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia kiusaamisen osalta sekä kiusaamis- ja häirintätapausten selvittelyiden määriä. Lähteet Juusola, M. 2015. Rajat kuntoon! Puolensa pitäminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Helsinki: Voimakirja Oy. OAJ, Kuntaliitto, Vanhempainliitto. 2016. Meidän koulussa on ilo olla ja oppia -dokumentti. Seta ry. 2013. Älä oleta normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry, Seta ry. Printon, Tallinn: Kirjapaino.