EU:N TUTKIMUSPOLITIIKAN TULEVAT SUUNTAVIIVAT

1.7.2004 11/011/2004 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Perustuslain 97 Asia EU:N TUTKIMUSPOLITIIKAN TULEVAT SUUNTAVIIVAT Kauppa- ja teollisuusministeriö toimittaa eduskunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti perusmuistion, joka sisältää valtioneuvoston alustavan kannan komission tiedonantoon EU:n tutkimuspolitiikan tulevista suuntaviivoista. Ministeriö toimittaa tiedonannon suomenkielisenä, heti kun se on käytettävissä. Osastopäällikön sijainen Teollisuusneuvos Paula Nybergh Erityisasiantuntija Sakari Immonen LIITTEET EU-perusmuistio 30.6.2004 Komission tiedonanto COM(2004) 353, 16.6.2004

2 (14) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ EU-PERUSMUISTIO 30.6. 2004 ASIA: KOMISSION TIEDONANTO TIEDE JA TEKNOLOGIA, EUROOPAN TULE- VAISUUDEN AVAIMET TUTKIMUKSEN TUKEMISEKSI HARJOITETTA- VAN POLITIIKAN SUUNTAVIIVAT UNIONISSA KOKOUS: Epävirallinen kilpailukykyneuvosto 1.-3.7.2004 Maastrichtissa KÄSITTELYVAIHE JA KÄSITTELYN TARKOITUS: ASIAKIRJAVIITTEET: Komissio julkaisi tiedonannon 7. puiteohjelman suuntaviivoista 16.6.2004. Tiedonanto muodostaa keskeisen tausta-asiakirjan, jonka pohjalta epävirallinen kilpailukykyneuvosto keskustelee Maastrichtissa 2.-3.7.2004 unionin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tulevaisuudesta. Alankomaiden tavoitteena on, että neuvosto antaa syksyllä virallisen palautteen tiedonannon keskeisiin ehdotuksiin päätelmien muodossa. Komission virallinen ehdotus 7. puiteohjelmasta on odotettavissa vuoden 2005 alkupuolella, mahdollisesti helmikuussa. COM(2004) 353, 16.6.2004 EU:N OIKEUDEN MUKAINEN OIKEUSPERUSTA / PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY: - KÄSITTELIJÄT: Suomen kanta: KTM, neuvotteleva virkamies Sakari Immonen, p. 1606 3665 OPM, opetusneuvos Mirja Arajärvi, p. 1607 7285 PLM, tohtori Matti Vuorio Tekes, johtaja Petri Peltonen Tekes, avaruustoimintayksikön päällikkö Esa Panula-Ontto Suomen Akatemia, ylijohtaja Anneli Pauli Kannanmuodostus tiedonantoon on kesken. Perusmuistiossa esitetään vasta Suomen alustavia näkemyksiä erityisesti komission esittämiin puiteohjelman uusiin elementteihin. Yleisiä näkökohtia

3 (14) Puiteohjelman tehtävänä on synnyttää kansainvälisen yhteistyön kautta aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja siten täydentää ja integroida kansallisia toimia. Puiteohjelmassa tehtävän tutkimuksen ensisijaisena lähtökohtana on pidettävä eurooppalaisen teollisen kilpailukyvyn ja tutkimuksen kilpailukyvyn edistämistä. Rahoitettavan tutkimuksen tuloksia tulee levittää ja hyödyntää mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Nykyisen puiteohjelman toimivat hankemuodot tulisi säilyttää ja niiden rahoitusta lisätä. Ehdotetut uudet puiteohjelman laajennukset (perustutkimusrahoitus, teknologiayhteisöt) ja niihin liittyvät instrumentit tulisi ottaa varovaisesti mukaan. Tutkimusrahoituksen lisääminen Hallitus on todennut kannanotossaan rahoituskehystiedonantoon 11.2.2004, että Suomi tukee tutkimusrahoituksen lisäämistä edellyttäen, että se tuo lisäarvoa kansalliseen toimintaan. Puiteohjelmabudjetin lisäyksen ei saa korvata kansallisia t&k-panostuksia. On tärkeää, että kukin jäsenmaa huolehtii riittävien julkisten resurssien ja kannusteiden käytöstä t&k-toimintaan ja osaamispohjaisen talouden edistämiseen. Perustutkimus Suomi tukee lähtökohtaisesti komission esitystä, jonka mukaan puiteohjelmaan sisällytetään erillinen perustutkimuksen rahoittamiseen keskittyvä osio. Perustutkimuksen vahvistamista tarvitaan nostamaan Euroopan talouden ja tutkimuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Aikaisempien kannanottojen mukaisesti Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena, että EUtasolla rahoitettaisiin yksittäisiä pienehköjä hankkeita, vaan rahoitus tulisi kohdistaa hankkeille, jotka ovat liian suuria tai riskialttiita yhden maan rahoitettaviksi. Uuden järjestelmän tehtävänä ei pidä olla kansallisen rahoituksen puutteiden paikkaaminen, vaan sen tulee kannustaa eurooppalaisia tutkijoita verkottumaan. Hankkeet voivat olla yhden organisaation hallinnoimia, mutta niiden tulee olla avoimia koko eurooppalaiselle tutkijayhteisölle. Toiminnan tulee selkeästi tukea eurooppalaisen yhteistyön kehittymistä. Komissio esittää harkittavaksi kolme vaihtoehtoista hallintomallia uuden rahoitusmekanismin toimeenpanolle. Artiklaan 171 perustuva komission perustama yhteisyritys tai vastaava muu järjestely (esim. säätiö) antaisi organisaatiolle suuren riippumattomuuden komissiosta ja jäsenmaista, mutta samalla saattaisi komission tilanteeseen, jossa sillä ei olisi mahdollisuutta suoraan valvoa uuden organisaation toimintaa. Asetukseen 58 pohjautuva toimeenpaneva virasto (executive agency) säilyttäisi päätösvallan pitkälle komissiolla, jolloin tiedeyhteisön vaikutusvalta jäisi rajoitetuksi. Kolmas vaihtoehto olisi unionin klassinen virastomalli, joka olisi edellisten välissä riippumatto-

4 (14) muuden näkökulmasta. Viimeisestä mallista ei kuitenkaan ole rahoittajataho - esimerkkiä. Perustutkimuksen rahoituksen hallintomalli tulisi toteuttaa siten, että hankkeiden arviointi perustuu riippumattomaan tieteelliseen asiantuntemukseen (peer review) ja että valintamenettely on läpinäkyvä jäsenmaiden näkökulmasta. Komissiolla on oltava hallinnollinen ja taloudellinen vastuu. Lisäksi tulee huomioida komitologiasäännökset, joiden nojalla jäsenmaat osallistuvat tällä hetkellä työohjelmien laadintaan ja suurten hankkeiden hyväksyntään. Tarkemman kannan määrittely perustutkimuksen hallintoon edellyttää eri lisäselvityksiä eri vaihtoehtoihin liittyvistä eduista ja haitoista. Hallinnon ulkoistamiseen liittyy aina huomattavia haasteita. Hallinnon eriyttäminen omaan organisaatioonsa saattaisi esimerkiksi heikentää edellytyksiä tutkimustulosten teolliselle ja yhteiskunnalliselle hyödyntämiselle. 1 2 Teknologiayhteisöt Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti teknologiayhteisöihin (European Technology Platforms, ETP) uutena teolliseen tutkimukseen liittyvänä yhteistyökonseptina. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että EU tukee aktiivisesti teknologisten innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää public-private yhteistyötä. Samoin teknologiayhteisöt vahvistavat puiteohjelman botttom up tyyppistä toimintamallia, jossa puiteohjelman tutkimussisältöjä suunnitellaan toimialojen eri toimijoiden ja sidosryhmien yhteisesti tekemän strategiatyön perusteella. Teknologiayhteisöjen on rakennuttava sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti kiinteäksi osaksi puiteohjelmakokonaisuutta. Niiden piirissä laadittavat strategiset tutkimusagendat tulisi huomioida myös puiteohjelman muiden osa-alueiden suunnittelussa. On ensiarvoisen tärkeää, että teknologiayhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa kansallisten tutkimus- ja teknologiaohjelmien kanssa. Vain siten voidaan varmistaa, että teknologiayhteisöillä luodaan aidosti eurooppalaista lisäarvoa ja kriittistä massaa. Tiivis vuorovaikutus kansallisen tutkimuksen kanssa edistää myös tulosten laaja-alaista hyödyntämistä kansallisesti teollisuudessa ja erityisesti pk-yrityksissä. Teknologiayhteisöjen on aktiivisesti verkotuttava ja luotava yhteyksiä myös Euroopan ulkopuoliseen huippututkimukseen.

5 (14) Teknologiayhteisöillä ja niiden tuottamilla tuloksilla tulee lisäksi tukea Eurooppalais-ten pk-yritysten toimintaedellytysten parantamista ja innovatiivisuuden vahvistamista. Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia teknologiayhteisöihin tulee lisätä. Suomen näkemyksen mukaan teknologiayhteisöt tulisi olla koko tulevan puiteohjelman ajan sovellettu toimintamuoto, jolloin uusia teknologiayhteisöaloitteita voitaisiin tehdä säännöllisesti koko puiteohjelmakauden ajan. Teknologiayhteisöt ovat laaja ja varsin kunnianhimoinen uusi t&k-yhteistyön muoto. Niiden käytännön toteuttamiseen liittyy edelleen poikkeuksellisen paljon haasteita ja varsin perustavia avoimia kysymyksiä: - Miten varmistetaan, että teknologiayhteisöaloitteita saadaan myös muilta kuin vain olemassa olevilta vahvoilta teollisilta toimialoilta? Useimmat tiedossa olevat teknologiayhteisöaloitteet näyttävät syntyvän vahvojen eurooppalaisten teollisuuden kattojärjestöjen avulla, joilla on jo muutenkin vakiintuneet yhteydet komissioon. Uudet ja nousevat toimialat voivat jäädä huomioimatta ja näin teknologiayhteisöjen kenttä voi jäädä sisällöltään ja osallistujiltaan kapea-alaiseksi. - Miten varmistetaan teknologiayhteisöjen tarpeeksi läpinäkyvä valmistelu ja syntyvien teknologiayhteisöjen keskinäinen vuorovaikutus? Komission nykyistä vahvempi rooli teknologiayhteisöjen valmistelun tukena on tarpeen. - Teknologiayhteisöjen arviointi- ja valintamenettelyt ovat epäselvät. Ketkä valitsevat teknologiayhteisöt ja millä kriteereillä? Milloin valinnat tehdään? - Eri tyyppisten teknologiayhteisöjen hallinnointimenettelyt vaativat selventämistä. Eritoten artikla 171 soveltuvuus ja tarkoituksenmukaisuus tutkimuksellisten hankkeiden toteutusperustaksi on syytä harkita tarkoin. 2.1.1 2.1.2 Tutkijaliikkuvuus Tutkijaliikkuvuutta koskevat tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta niiden painoarvo on hyvin erilainen. Liikkuvuus tulisi nähdä osana tutkijakapasiteetin kehittämistä, ei itsetarkoituksena. Kun Marie Curie -ohjelmaa kehitetään, ei pitäisi luoda monia erilaisia rahoitusmuotoja em. tavoitteiden mukaisesti vaan pyrkiä muodostamaan laajempia kokonaisuuksia kuten eurooppalaiset tutkijakoulut ja huippuyksiköiden tai merkittävien infrastruktuurien ympäristössä toimivat tutkijankoulutus- ja liikkuvuusohjelmat. Näiden kokonaisuuksien puitteissa voitaisiin tukea naispuolisia tutkijoita sekä heikommilta alueilta

6 (14) tulevia tutkijoita silloin kun se on relevanttia. Erityisesti tulisi EU:n ja muun maailman välinen liikkuvuus sisällyttää osaksi kaikkea Marie Curie -toimintaa. Yksittäiset apurahat tulisi rajoittaa kaikkein lupaavimmille nuorille tutkijoille post doc - vaiheessa oman kansainvälisen tutkimusryhmän muodostamiseen. Elinikäisen oppimisen periaate tulisi ottaa huomioon siten, että luovutaan ehdottomista ikärajoituksista. Suositeltavaa kuitenkin on, että tutkijan uran eri vaiheissa oleviin sovelletaan eri kriteereitä. Tutkijoiden urakehitykseen tulee hyväksyä erilaisia polkuja. 2.1.2.1 2.1.2.2 2.1.2.3 Tutkimusinfrastruktuuri Usean maan yhteisten tutkimusinfrastruktuurien rakentaminen on muodostumassa yhä tärkeämmäksi, kun laitteistot ovat yhä kalliimpia. Myös laitteistojen käytön tehostaminen mm. laajentamalla käyttäjäkuntaa (vierailevien tutkijoiden määrärahat) tai sopimalla laitteistojen koordinoidusta käytöstä on kannatettavaa. Yhteiset tietoverkot ja niihin liittyvät palvelut ovat tärkeä strateginen tutkimusresurssi, ja niiden rahoittaminen puiteohjelmasta on perusteltua. Muiden suurten tutkimusinfrastruktuurien rahoittaminen puiteohjelmasta tuntuu ongelmalliselta, ellei infrastruktuuri ole luonteeltaan sellainen, että se palvelee kaikkia jäsenmaita ja muita puiteohjelmaan liittyneitä maita. Kun eri maiden tutkimus painottaa eri asioita, tuntuisi paremmalta, että suuret infrastruktuurit edelleen pääsääntöisesti rahoitetaan osallistuvien maiden kansallisilla panostuksilla, varsinkin kun puiteohjelmaan tuskin tulee merkittävää lisärahoitusta tutkimusinfrastruktuureihin. Puiteohjelma soveltuu nykyisellään parhaiten keskisuurten infrastruktuurien, mukaan lukien tietopankit ja tutkimusasemaverkot, rahoittamiseen. Uusia infrastruktuureja koskevien selvitys- ja valmisteluprojektien rahoittaminen puiteohjelmasta on perusteltua. Rahoitettavat projektit pitää valita kilpailun ja arvioinnin perusteella. 2.2 Avaruustutkimus Tiedonannossa mainitut avaruustoiminnan painopisteet (navigointi, ympäristö, tietoliikenne, avaruustiede) ovat myös Suomen kansallisen avaruusstrategian painoaloja lukuun ottamatta kansainvälistä avaruusasemaa ja avaruuteen suuntautuvia tutkimusmatkoja.

7 (14) Komission suunnitelmat ovat avaruustutkimuksen tulevan sisällön osalta hyvin linjassa Suomen tavoitteiden kanssa. Suomi hyötyy avaruustoiminnasta niin teknologisesti kuin avaruustoiminnan sovellusten kautta. Satelliittien tuottamaa tietoa hyödynnetään esimerkiksi eri liikennemuotojen logistiikassa, metsävarojan inventoinnissa, talvimerenkulussa, vesivoiman tuotannossa ja ympäristön tilan seurannassa. Satelliittikuvia hyödynnetään myös puolustussektorin sovelluksissa. Avaruustoiminnan vaikuttavuus on sen synnyttämää suoraa liikevaihtoa merkittävästi suurempi. Avaruustoiminnan hyödyntäminen EU:n toiminnan eri sektoreilla ulottuu puiteohjelman ulkopuolelle. Suomi katsoo, että eurooppalaisen yhteistyö avaruusteknologian ja avaruustieteen aloilla on nykyisellään hyvin koordinoitua Euroopan avaruusjärjestön toimesta. EU:n tulisi puiteohjelman toimeenpanossa hyödyntää ESAn ohjelmia ja muita olemassa olevia rakenteita. On Suomen edun mukaista, että tietty osuus tavoitellusta tutkimusrahoituksen kasvusta kohdistuu avaruustoiminnan sovellusten kehittämiseen. Avaruushankkeiden erityispiirteenä on aito monikansallisuus ja avaruusinfrastruktuurin strateginen luonne. Siten avaruusteknologioiden kehittämisessä voidaan hyväksyä jopa muihin toimialoihin verraten suurehkokin julkisen sektorin osuus t&k panostuksista. EU:n avaruusteknologioiden käyttämän rahoituksen tulisi seurata EU:n tutkimusbudjetin yleistä kehitystrendiä. Merkittävästi keskimääräistä kasvua nopeammalle kasvulle on vaikea nähdä perusteita. Turvallisuustutkimus Suomi tukee turvallisuustutkimuksen ottamista mukaan unionin tutkimustoimi ntaan, mutta vasta koekaudelta saatujen kokemusten jälkeen voidaan perustellusti ottaa kantaa sen pysyvämmästä organisointitavasta ja rahoituksen tasosta. Periaatteellisella tasolla komission esittämiin ongelmiin (valtion tai kansalaisten turvallisuus, liikenteen ja viestintäverkostojen turvallisuus ja terrorismin, erityisesti kansainvälisen terrorismin, vastainen toiminta) pureutuva kansainvälinen tutkimustoiminta on Suomen kannalta kannatettavaa, ja jäsenmaiden kannalta suorastaan välttämätöntäkin, kun ottaa huomioon näiden ongelmien ja ilmiöiden valtioiden rajat ylittävän luonteen. Suomi katsoo, että EU:n tutkimuksen puiteohjelma tulisi lähtökohtaisesti säilyttää luonteeltaan siviilitutkimukseen keskittyvänä. Käynnistetyn pilottiohjelman tutkimusteemat liittyvät siviilimaanpuolustuksen tarpeisiin ja ovat ilmeisen hankalasti sovitettavissa puiteohjelmaan, koska niihin liittyy tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia. Sen sijaan voidaan pitää perusteltuna, että osa ns. kaksikäyttöteknologiaan liittyvästä tutkimuksesta rahoitetaan puiteohjelmasta. Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta ovat satelliittijärjestelmät, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilaallisessa toiminnassa. Kun EU:n puolustusviraston toiminta käynnistyy henkilörekrytointien jälkeen talvella 2004-2005, saadaan sellaista kokemusta, joka vaikuttaa myös Suomen kannanottoihin

8 (14) turvallisuustutkimuksen institutionaalisesta asemasta joko osana unionin tutkimuksen puiteohjelmaa, erillisenä tutkimusohjelmana tai osana puolustusviraston toimintaa. PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ: Yhteenveto komission ehdotuksista: Komissio hyväksyi tiedonannon tutkimuksen 7. puiteohjelman (2007 2010) suuntaviivoista 16.6.2004. Tiedonanto on tarkoitettu keskusteluasiakirjaksi. Vuoden jälkipuoliskon aikana käytävän keskustelun perusteella komissio antaa vuoden 2005 alussa virallisen esityksen 7. puiteohjelmasta. Pitäen lähtökohtana Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa ja Barcelonan tavoitetta nostaa Euroopan tutkimuspanostus kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta komissio ehdottaa puiteohjelmaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, sen laajentamista uusille tutkimusaloille ja sen budjetin kaksinkertaistamista vuositasolla vuoteen 2010 mennessä kuudennen puiteohjelman rahoitustasosta, joka on noin 5 miljardia euroa vuodessa. Rahoitustason nostamisessa on huomioitu komission suunnitelmat vahvista avaruusalan ja turvallisuus/puolustusalan tutkimusta. Tiedonanto sisältää lisäksi yleisellä tasolla ehdotuksia tulevan puiteohjelman toimeenpanon välineistä ja organisoinnista. Uuden ohjelman rakenne perustuisi kuuteen päätavoitteeseen ja niihin liittyviin instrumentteihin: 1. Eurooppalaisen osaamisen vahvistaminen strategisen teknologisen tutkimuksen aloilla rahoittamalla tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteisiä tutkimushankkeita. Kyseessä on vakiintuneen tutkimusyhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen soveltamalla nykyisiä hankemuotoja (mm. integroidut hankkeet, huippuosaamisen verkostot ja periteiset pienehköt hankkeet). Yhteistyö kattaa laajasti soveltavan tutkimuksen eri alat mm. biotieteet, tieto- ja viestintäteknologiat, materiaali- ja valmistusteknologiat, ravinnon, energian, liikenteen, ympäristön ja yhteiskunnallisen tutkimuksen. 2. Teollisuuden kytkeminen entistä vahvemmin mukaan puiteohjelman suunnitteluun ja toimeenpanoon perustamalla uusien teknologisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa tukevia teollisuuden, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden toimijoiden laajaan yhteistyöhön perustuvia teknologiaplatformeja. Kyseessä on uusia yhteistyömuoto, jolla tähdätään merkittävien eurooppalaisten teknologisten aloitteiden synnyttämiseen. 3. Perustutkimuksen tukeminen rahoittamalla yksittäisiä huipputason tutkimusryhmiä eri tieteen ja teknologian aloilla. Komissio ehdottaa uuden, ensisijaisesti perustutkimukseen liittyvän rahoitusinstrumentin käyttöönottoa.

9 (14) 4. Tutkijaliikkuvuus ja koulutus: Tarkoituksen on vahvistaa nykyisiä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta jäsenmaiden välillä ja kansainvälisesti sekä tuetaan tutkijakoulutusta. 5. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvän yhteistyön vahvistaminen: tutkimuslait-teistojen yhteiskäyttö, yhteiset tietopankit, tutkijoiden sähköisen tietoverkon vahvistaminen, rahoitustuki uusien infrastruktuurien rakentamiselle, Euroopan osallistuminen kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin. 6. Kansallisten tutkimustoimien ja politiikkojen koordinointi: Jäsenmaiden harjoittaman tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan ja sen vaikuttavuuden arviointi, mikä on ollut mukana jo 6. puiteohjelmassa. Komissio suunnittelee mittavia uusia ohjelmia myös turvallisuus- että avaruustutkimuksen aloille. Ne käynnistyisivät samaan aikaan 7. puiteohjelman kanssa vuoden 2007 alussa. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, toteutetaanko ne osana puiteohjelmaa vai erillisinä ohjelmina. Kummankin ohjelman toteutuminen ja toimeenpanon järjestelyt riippuvat myös neuvoteltavana olevan perustuslaillisen sopimuksen sisällöstä. Komission perustelut Komission mukaan vuosikymmenen alussa Lissabonissa ja Barcelonassa asetuista ollaan pahasti jäljessä. Tutkimusrahoituksen keskimääräinen kansantuoteosuus on pysynyt kahdessa prosentissa, monissa isoissa jäsenmaissa suorastaan laskenut. Pääkilpailijat USA (2.8 %) ja Japani (yli 3 %) panostavat tutkimukseen selvästi enemmän. Tutkimus on yhä kalliimpaa. Esimerkiksi uuden lääkkeen kehittäminen maksaa kaksi kertaa ja uuden mikroelektroniikan komponentin kehittäminen kymmenen kertaa enemmän kuin 20 vuotta sitten. Puiteohjelman on reagoitava menossa olevaan kehitykseen, joka edellyttää, että kaikkein kovimmin kilpailuilla aloilla, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, bio- ja nanoteknologiassa, ilmailu- ja energiateknologiassa, tutkimus- ja kehitystyötä on tehtävä yhä tiiviimmässä yhteistyössä Euroopan tasolla. Tukemalla yhteistyötä puiteohjelmalla voidaan tuoda eurooppalaiseen tutkimukseen lisäarvoa, joka perustuu kriittisen massan aikaan saamiseen kasvualoilla, huippututkimuksen tukemiseen lisäämällä yhtäältä tutkijoiden välistä kilpailua ja toisaalta heidän yhteistyötään sekä katalysoimalla kansallisia tutkimusaloitteita ja parantamalla tutkimuksen koordinaatiota jäsenmaiden välillä.. Puiteohjelman rahoituksen tuntuvalla nostamisella voidaan osaltaan edistää Barcelonan kolmen prosentin tavoitteen saavuttamista. Puiteohjelman rahoitustuella ja yhteistyömuodoilla voidaan myös kannustaa yrityksiä panostamaan enemmän tutkimukseen. Eurooppalaiset yritykset käyttävät liikevaihdostaan vähemmän tutkimuksen kuin amerikkalaiset ja japanilaiset kilpailijansa. Toinen on-

10 (14) gelma on, että Euroopassa tutkimuksella hankittu tieto muuttuu tehottomasti kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Eurooppalaiset yritykset tekevät 170 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohti, kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 400. Yhteisö tukee nykyään monin tavoin pk-yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimi ntaa. Nämä toimet edellyttävät uudelleen järjestelyä. Edelleen puiteohjelmalla tulee vahvistaa tutkijavoimavaroja tavoitteena nostaa tutkijoiden määrä Euroopassa kahdeksaan tuhannesta työntekijästä, kun nyt luku on kuusi. Tavoitteena tulisi myös olla kolmansien maiden tutkijoiden työskentelyn lisääminen Euroopassa. Tutkimuksen rahoitus Komissio esittää tiedonannossaan vuosien 2007 2013 rahoitusnäkymistä kilpailukykyä vahvistaville toimille (sisämarkkinat, tutkimus, TEN-verkot ja koulutus) erittäin voimakasta rahoituslisäystä. Kokonaisuudessaan tämän alueen varat kasvaisivat nykyisestä 8-9 miljardista eurosta vuodessa noin 26 miljardiin euroon vuodessa seuraavan rahoituskauden loppuun mennessä. Nyt annetussa tiedonannossa komissio katsoo, että tutkimusrahoitus tulisi kaksinkertaistaa vuositasolla nykyisestä. Kun kuudennen puiteohjelman budjetti on noin 5 miljardia euroa vuodessa, komission ehdotus merkitsisi, että EU:n tutkimusmenot kasvaisivat vuositasolla 10 miljardiin euroon seuraavan rahoituskauden aikana. Rahoitustason nostamisessa on huomioitu komission suunnitelmat vahvistaa avaruusalan ja turvallisuusalan tutkimusta. Tiedonantoon ei kuitenkaan sisälly selkeää ehdotusta 7. puiteohjelman budjetin koosta. Rahoituskehyksistä käytyjen keskustelujen yhteydessä komissio on indikoinut, että se tulee esittämään 7. puiteohjelman budjetin kasvattamista noin 60 prosentilla 6. puiteohjelman tasosta. Euroissa ilmaistuna budjetti kasvaisi 20 miljoonasta noin 32 miljardiin. Tutkimusbudjetin kasvu painottuisi uusille toimintasektoreille, perustutkimukseen ja teknologiaplatformeihin/aloitteisiin, turvallisuuteen ja avaruuteen. Tarkempi kuvaus uusista ja uudistetuista osioista Perustutkimus Komissio julkaisi helmikuussa tiedonannon perustutkimuksesta (Eurooppa ja perustutkimus, KOM (2004)9 lopullinen), jossa määriteltiin komission linjaukset perustutkimuksen roolista Euroopassa tulevaisuudessa. Tiedonannossa esiteltiin uusi rahoitusjärjestelmä perustutkimukselle tulevassa puiteohjelmassa. Komissio ehdottaa, että Euroopassa tulisi ottaa käyttöön Euroopan tason tukijärjestelmä, josta tuettaisiin yksittäisten tutkimusryhmien hankkeita NSF:n individual grants tapaan. Kyseinen uusi rahoitusmuoto olisi yksi peruspilari EU:n tulevassa toiminnassa tutkimuksen alalla. Rahoitus tulisi suu-

11 (14) nata kilpailullisin perustein valittaville hankkeille, joita toteuttavat lähinnä perustutkimuksen alalla yksittäiset tutkimusryhmät. Ryhmien tulisi toimia mieluummin Euroopan kuin kansallisella tasolla ja tutkia uusia tieteenaloja ja aiheita. Uuden tiedonannon mukaan rahoituksen ainoana kriteerinä tulee olla korkea tieteellinen taso (excellence). Tavoitteena on nostaa eurooppalaisen tutkimuksen dynamiikkaa, luovuutta, tasoa ja näkyvyyttä. Tutkimusteemat ja hankkeet olisivat peräisin tiedeyhteisöltä. Hankkeilta ei edellytettäisi jäsenmaiden välistä yhteistyötä. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnin tulisi perustua tieteellisin kriteerein valittujen arviointipaneelien raportteihin (peer review -menettely). Tiedonannossa ei käsitellä tarkemmin perustutkimuksen rahoituksen mekanismia. Teknologiayhteisöt Komissio on käynnistänyt vuodesta 2001 lähtien noin 20 niin kutsuttua teknologiayhteisöt (Technology Platforms) joko omasta aloitteestaan tai eurooppalaiselta t&k-kentältä tulleiden aloitteiden perusteella. Useimmiten teollisuusvetoisten teknologiayhteisöjen tavoitteena on vauhdittaa teknologisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Käytännössä niiden avulla pyritään tuottamaan yhteisiä eurooppalaisia visioita ja lähestymistapoja eri teknologioihin, määrittelemään strategisia tutkimustavoitteita ja mobilisoimaan riittävä kriittinen massa yhteisiin hankkeisiin. Strategisten tavoiteohjelmien kautta yritykset pääsevät vaikuttamaan puiteohjelman ja siihen otettavien tutkimusteemojen suunnitteluun. Komission rahoitustuki yksittäisille tutkimushankkeille tulee kuitenkin perustumaan avoimiin tarjouskilpailuihin. Tutkimuksen pääosaston lisäksi kaikki muutkin pääosastot ovat osallistuneet teknologiyhteisöjen kehittelyyn. Niihin on pyritty samaan mukaan teollisuuden lisäksi myös julkisia tutkimusorganisaatioita, viranomaisia, kuluttajajärjestöjä ja kolmannen sektorin organisaatioita. Komissio ei varsinaisesti rahoita yhteisöjen strategiatyötä, mutta myöntää 6. puiteohjelmasta osarahoitusta niiden tekemään strategiatyöhön. Myös kansallisten rahoittajien ERA-NET -hankkeet (European Research Area Network) voivat toimia teknologiayhteisön toimintaa ohjaavana tai seuraavana elimenä. Jotkut 6. puiteohjelman tutkimusprojektit ovat myös syntyneet teknologiayhteisöissä tai ne on voitu sijoittaa niiden yhteyteen. Komissio itse on mukana yhteisöjen neuvoa-antavissa elimissä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan nyt käynnissä olevista yhteisöistä valitaan joitakin, joiden aloitteet toimeenpannaan perustamissopimuksen artiklassa 171 tarkoitettuina yhteisyrityksinä (Joint Undertaking) tai muina oikeudellisesti itsenäisinä organisaatioina (Joint Technology Initiatives). Esimerkkinä järjestelystä, jossa on käytetty artiklan 171 mukaista järjestelyä, mainitaan satelliittinavigointihanke Galileo. Nämä hankkeet valitaan mahdollisesti jo syksyllä 2004. Valinnalle asetettuja kriteerejä ovat esimerkiksi: Teknologiayhteisön kunnianhimoisuus, investointitarpeen mittavuus, eurooppalainen lisäarvo, tutkijatarve useita tuhansia, nykyiset instrumentit eivät riitä/sovellu, laajojen sidosryhmien sitoutuminen, kansallinen tuki ja sitoumus, teollisuuden investointivalmiudet, tekniset ja hallinnolliset toimintatavat tunnistettu.

12 (14) On tärkeää huomata, että teknologiayhteisöjen ideoimiin hankkeisiin on lisäksi tarkoitus myötää tukea 7. puiteohjelman muista osioista. Vetyteknologiaa ja polttokennoja (Hydrogen and Fuel Cells) koskevaa teknologiayhteisöä on pidetty mallina muille teknologiayhteisöille. Teknologiayhteisöjen rakenteet ja toimintatavat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisia. Komissio on tässä vaiheessa halunnut antaa yhteisöille laajat vapaudet muovata toimintaansa. 2.2.1.1 Tutkijaliikkuvuus- ja koulutus Tavoitteena on tehdä Euroopasta houkuttelevampi parhaille tutkijoille ja edistää tutkijoiden urakehitystä Euroopassa vahvistamalla nykyistä Marie Curie ohjelmaa ja painottaen nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkijoiden peruskoulutusta tukemalla koulutusrakenteita, erityisesti tieteidenvälisiä; naisten roolia ja paikkaa tieteessä ja tutkimuksessa; osaamisen siirtoa teknologisesti heikoimmin kehittyneille alueille ja pkyrityksiin; tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden kansainvälistämistä EU:n ulkopuolelle; elinikäisen oppimisen periaatetta ja urakehitystä. 2.2.1.1.1 Tutkimusinfrastruktuuri Tavoitteena on kehittää Euroopan kannalta tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja. Euroopan infrastruktuurifoorumin (ESFRI) toiminnan ohella komissio pitää tärkeänä tukea ja kehittää eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja. Tähän asti unionin toimet ovat rajoittuneet pääasiassa infrastruktuureihin pääsyn helpottamiseen, mikä tarkoittaa tutkimuslaitteistojen ja vastaavien avaamista toisten jäsenmaiden tutkijoiden käyttöön. Komissio esittää, että tätä toimintaa vahvistetaan sekä aletaan tukea myös uusien infrastruktuurien rakentamista ja toimintaa samaan tapaan kuin on rahoitettu Euroopan laajuisia verkostoja (TEN). Rahoituksen kohteina mainitaan vapaaelektronilaseri sekä nanoelektroniikka. Samaa toimintatapaa käytetään myös tietoverkon ja sen käytön (GEANT ja GRID) sekä sähköisen tieteellisen julkaisutoiminnan ja bioinformatiikan tietokantojen tukemiseen. Avaruustutkimus Avaruustutkimus on käsitelty tiedonannossa hyvin lyhyesti. Komissio korostaa yleisesti, että EU:n ja ESAn välillä solmittu puitesopimus yhteistyön tiivistämisestä ja käytännön organisoinnista luo edellytykset yhteisen Eurooppalaisen avaruuspolitiikan kehittämi-

13 (14) selle. Uusi avaruuspolitiikka puolestaan tukee monipuolisesti unionin poliittisia tavoitteita eri toimintasektoreilla. Tiedonannossa painotetaan eurooppalaisen avaruusohjelman merkitystä erityisesti satelliittipaikannukselle (Galileo-hanke), ympäristön monitorointi ja turvallisuudelle (GMES-hanke), tietoliikenteelle ja avaruustieteelle (mm. kansainvälinen avaruusasema). Näin komissio indikoi EU:n tutkimustoiminnan ja rahoituksen painottumista jatkossa näille alueille ja hankkeille. Komissio on esitellyt laajasti näkemyksiään eurooppalaisen avaruusyhteistyön kehittämisestä, erityisesti EU:n ja ESAn keskinäisestä yhteistyöstä, avaruuspolitiikan vihreässä kirjassa (21.1.2003) ja avaruuspolitiikan valkoisessa kirjassa (11.11.2003). Suomen näkemykset komission ehdotuksiin sisältyvät näistä asiakirjoista laadittuihin perusmuistioihin. Turvallisuustutkimus Myös turvallisuustutkimus on käsitelty hyvin lyhyesti tiedonannossa. Turvallisuuteen liittyvä tutkimustoiminta määritellään tiedonannossa hyvin laajasti: se voi palvella valtion tai kansalaisten turvallisuutta, liikenteen ja viestintäverkostojen turvallisuutta ja terrorismin, erityisesti kansainvälisen terrorismin, vastaista toimintaa. Turvallisuustutkimuksen tavoitteena lisätä osaamista, joka liittyy turvallisuusriskien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja valvontaan sekä konfliktien syiden analysoitiin. Tiedonannossa ei oteta vielä minkäänlaista kantaa varsinaisen turvallisuustutkimusohjelman sisällöllisiin painotuksiin tai sen hallinnointiin. Komission tavoitteena kuitenkin, että tämän alan laaja EU:n rahoittama ohjelma käynnistyisi vuoden 2007 alusta eli samaa aikaan 7. puiteohjelman kanssa. Komission päätti 3.4.2004 kolmivuotisen koeluontoisen turvallisuustutkimusohjelman (Preparatory Action on Security Research) toteuttamisesta vuosina 2004-2006. Yhtenä motiivina ohjelman aloittamiselle on sotilaallisissa uhkakuvissa tapahtuneet muutokset, joiden seurauksena sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja on hämärtynyt ja osittain poistunut. USA:n aloittama homeland security -toiminta on myös ollut tutkimusohjelman mallina, johon komission käyttämät korkean tason asiantuntijat ohjelmaa valmistellessaan viittasivat. Tuossa valmistelussa myös suomalaiset olivat korkealla tasolla edustettuna mukana. Suomalaisen terminologian mukaisesti turvallisuustutkimuksella tarkoitetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen eli kokonaismaanpuolustukseen liittyvää tutkimustoimintaa. Nämä aiheet kattavassa valtioneuvoston 27.11.2003 hyväksymässä strategiassa käsitellään aivan samaa ongelmakenttää, ja valtioneuvoston siinä määrittämät kehittämisen painopisteet lähivuosille (johtamisessa tarvittava tilannekuva, rikollisuuden ja terrorismin paljastava tiedustelutoiminta, sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan varmistaminen sekä terveydensuojelu) ovat myös pitkälti samoja, mitä komissio on ottanut pilottiohjelmassaan omiksi tutkimusalueikseen, nimi ttäin: a) tilannetietoisuuden parantaminen tärkeimmistä turvallisuusuhista,

14 (14) b) verkotettujen järjestelmien suojaus ja turvallisuuden optimointi c) suojautuminen terrorismilta (mukaan lukien biologisten ja kemiallisten aineiden käytöltä) d) kriisinhallinnan parantaminen (mukaan lukien evakuoinnit sekä etsintä- ja pelastusoperaatiot) e) informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmien yhteensopivuuden saavuttaminen. Turvallisuustutkimus sijoittuu tietyssä mielessä puiteohjelmissa olleen kaksikäyttötutkimuksen ja toistaiseksi EU:n toiminnan ulkopuolella vielä olleen sotilaallisen tutkimuksen väliin. Vallitsevaan asiaintilaan on kuitenkin tulossa tässä suhteessa muutos, kun saman aikaisesti komission turvallisuustutkimusohjelman aloittamisen kanssa neuvosto on perustamassa myös mm (sotilaallisen) puolustustutkimuksen ja teknologian kehittämisen tehtäväkenttäänsä ottavaa Euroopan puolustusvirastoa (European Defence Agency), jonka muut tehtävät ovat sotilaallisten voimavarojen kehittäminen, puolustusmateriaalien hankintojen edistäminen ja Euroopan puolustusteknologian ja -teollisuuden vahvistaminen. Myös turvallisuustutkimusohjelmassa on mukana eurooppalaisen teollisuuden potentiaalin kehittäminen. Aloitteet turvallisuustutkimuksessa ja puolustustutkimuksessa ovat siten vähintäänkin rinnakkaisia, mutta myös jossain määrin päällekkäisiä. Suomi on suhtautunut puolustusviraston perustamiseen myönteisesti ja aikoo olla aktiivinen sen toiminnassa. Puiteohjelman toimeenpanon ja hallinnon kehittäminen Komission tavoitteena on ulkoistaa tiettyjä puiteohjelman osia, joista perustutkimuksen tukeminen on yksi. Komissio esittää kolmea eri vaihtoehtoa hallintomalliksi: komission toimeenpaneva virasto, perinteinen EU:n virasto ja artiklaan 171 perustuva yhteisyritys. Ulkoistamisen tulee tiedonannon mukaan tyydyttää kolmea perusperiaatetta: tiedeyhteisön päätösvalta, komission poliittinen ja talouden vastuu sekä yhteisöllinen luonne juste retourin välttämiseksi. KANSALLINEN KÄSITTELY: EU-asiain komitean Tutkimus ja teknologia jaosto 18.6.2004 EU-ministerivaliokunta 30.6.2004 EDUSKUNTAKÄSITTELY: - KANSALLINEN LÄINSÄÄDÄNTÖ: - TALOUDELLISET VAIKUTUKSET: - MUUT MAHDOLLISET ASIAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: -