Espoossa sijaitsevien ilman huoltajaa alaikäisinä maahan tulleiden oleskeluluvan saaneiden ryhmä- ja perheryhmäkotien valvontaraportti

Espoossa sijaitsevien ilman huoltajaa alaikäisinä maahan tulleiden oleskeluluvan saaneiden ryhmä- ja perheryhmäkotien valvontaraportti

Valvontaraportti 1 (6) 1 Yleistä valvontatoimesta, valvonnan tavoitteet ja raportin sisältö Kunta on vastuussa alueellaan toimivien sosiaalipalveluja tuottavien yksiköiden valvonnasta yhdessä aluehallintoviraston kanssa. Valvonta koskee sekä kunnan omaa toimintaa että yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ostamia palveluita. Palveluiden tulee yhdenvertaiset huolimatta siitä, mikä taho ne järjestää. Valvira ja aluehallintovirastojen yhteistyössä laatima Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016 2019 sisältää keskeiset valvontaa ohjaavat linjaukset. Suunnitelmallista valvontaa ohjataan kolmen kokonaisuuden avulla, jotka ovat palveluiden rakenne, palveluiden saatavuus sekä palveluiden sisältö ja laatu. Valvonnassa pyritään varmistamaan että Espoon alueella sijaitsevat yksiköt vastaavat osaamiltaan toiminnan sisällöltään ja tiloiltaan niitä vaatimuksia joita yksiköille on annettu. Omavalvontasuunnitelmasta on säädetty yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien osalta jo vuonna 2011 (Laista yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011). Uudessa sosiaalihuoltolaissa (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) omavalvonta on säädetty otettavaksi käyttöön kaikissa sosiaalihuollon palveluissa 1.4.2015 alkaen, joten myös kaupungin omissa yksiköissä on pitänyt tehdä omavalvontasuunnitelma. Espoon alueella sijaitsevien ryhmä- ja perheryhmäkotien valvonta kuuluu Aikuisten sosiaalipalveluille, joiden alaisuuteen kuuluvat Maahanmuuttajapalvelut sekä ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleiden asuminen. Valvonnan käytännön toteutuksesta vastasivat vuonna Aikuisten sosiaalipalvelujen vs. asiantuntija ja Maahanmuuttajapalveluiden palvelupäällikkö. Tässä valvontaraportissa kuvataan lyhyesti valvonnan piirissä olevat yksiköt, valvonnan käytännön toteutus, tehdyt havainnot. Näillä valvontakäynneillä ei kuultu asiakkaita. Syynä tähän oli nopealla, noin viikon varoitusajalla tehdyt valvontakäynnit. Asiakkaat olivat valvontakäyntien aikana koulussa, eikä poissaolo valvontakäyntien vuoksi olisi ollut perusteltua. Lisäksi olisi pitänyt järjestää tulkit ja alaikäisten osalta ilmoittaa edustajille. 2 Valvonnan piirissä olevat yksiköt, asiakkaat ja asiakasohjaus palveluihin Valvonnan piirissä on viisi yksikköä. Kivenlahden perheryhmäkoti ja Hirviportin perheryhmäkoti ovat Espoon kaupungin omaa toimintaa. Edellä mainittujen lisäksi valvontakäynnit tehtiin SOS-lapsikylän Perheryhmäkotiin, Finnsin Tukiasuntolaan ja Espoon

Valvontaraportti 2 (6) Tukiasumisyksikköön. Yhteensä asiakaspaikkoja 106. Kaikki yksiköt on suunnattu alaikäisinä ilman huoltajaa maahan tulleille oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneille nuorille. Kivenlaahden perheryhmäkoti on toiminut parikymmentä vuotta. Hirviportti ja yksityisten palveluntuottajien perheryhmäkodit ovat aloittaneet nykyisen toimintansa syksyllä 2016. Kivenlahden perheryhmäkodissa on 10 paikkaa, joista kuusi perheryhmäkodissa ja neljä viereisessä talossa harjoitteluasunnoissa. Hirviportin perheryhmäkodissa 14 paikkaa kahdessa vierekkäisessä rakennuksessa. Sos-Lapsikylän perheryhmäkodissa on 14 paikkaa ja tämän lisäksi tukiasuntoja, joista yksi on viidelle hengelle ja yksi yksiö. Perheryhmäkoti sijaitsee Matinkylässä ja tukiasunnot Tapiolassa SOSlapsikylän välittömässä läheisyydessä. Finnsin tukiasuntolalassa on 38 paikkaa, joista 10 on omia yksiöitä samassa pihapiirissä. Loput ovat kahden hengen soluhuoneita. Espoon Tukiasumisyksikössä palveluntuottajana on A-klinikka Oy, joka on A-klinikkasäätiön omista. Asiakaspaikkoja on vähintään 25 soluhuoneissa sekä 5 yksiötä, jotka sijaitsevat samassa rakennuksessa. Asiakaspaikat olivat valvontakäyntien aikaan yhtä paikka lukuun ottamatta täynnä. Asiakkaista oli ainoastaan yksi tyttö. Asiakkaiden kansalaisuuksia ei käyty läpi tarkemmin mutta keskustelujen perusteella ylivoimaisesti suurin osa oli Afganistanista. Valtaosa asiakkaista oli 16-17 -vuotiaita. Nuorin asiakas oli 13-vuotias. Asiakkaat muuttavat viimeistään pois 21-vuotiaina. Asiakasohjaus palveluihin tapahtuu ELY-keskuksen, kunnan ja palveluntuottajien yhteistyössä siten, että nuorelle pyritään löytämään sopiva paikka. Käytännössä kaikki asiakaspaikat ovat 100% täynnä. 3 Valvonnan käytännön toteutus 2017 Valvontakäynnit tehtiin tiiviissä aikataulussa johtuen Aikuisten sosiaalipalvelujen työntekijävaihdoksista. Yksiköt olivat tietoisia siitä, että valvontakäynnit tehdään kevään 2017 aikana. Varsinaisiin valvontakäynteihin heillä oli kuitenkin aikaa valmistautua noin viikko. Palvelupäällikkö sopi jokaisen yksikön kanssa erikseen valvontakäynnin ajankohdan, jonka jälkeen heille lähettiin sähköisesti tieto valvontakäynneistä ja valvontakäynnit suorittavien yhteystiedot. Yksiköistä pyydettiin toimittamaan Avin tarkastuslomake kaksi päivää ennen käyntiä. Omavalvontasuunnitelmat oli toimitettu jo aiemmin palvelupäällikölle, joten ne niitä ei tarvinnut enää toimittaa. Valvontakäynneistä pyydettiin ilmoittamaan yksiköissä työntekijöille ja asiakkaille.

Valvontaraportti 3 (6) Valvontakäynteihin osallistui vs. asiantuntija ja palvelupäällikkö työparina. Jokaiseen käyntiin varattiin aikaa kaksi tuntia. Käynnit suoritettiin kolmen työpäivän aikana huhtikuussa 2017. Valvontakäynteihin kului lisäksi työaikaa valmistautumiseen ja jokaisen yksikön lausunnon sekä tämän raportin kirjoittamiseen. Valvontakäynneistä on kirjoitettu yksikkökohtaiset raportit, jotka yksiköt saa tarkistaa ennen kun ne lähetetään Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon tämän raportin liitteenä. 4 Havainnot valvontakäynneillä 4.1 Omavalvontasuunnitelma 4.2 Henkilöstö Omavalvontasuunnitelma oli laadittu kaikissa yksiköissä. Suunnitelmat oli laadittu kattavasti. Valvontakäynneillä käytiin läpi jokaisen yksikön omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelman kehittämiseen liittyen annettiin muutamia ehdotuksia, jotka liittyivät suunnitelmien kehittämiseen entistä konkreettisimmiksi ko. yksikköön liittyviksi ja siihen että asiakasnäkökulma tulisi paremmin esiin. Kahdessa yksikössä omavalvontasuunnitelma oli tulostettuna asiakastilassa, muissa työntekijöiden toimistotiloissa. Valvontakäynneillä muistutettiin siitä, että omavalvontasuunnitelma tulisi olla asiakkaiden saatavilla yhteisistä tiloista ja sen laatimiseen/päivittämiseen tulisi ottaa mukaan myös asiakkaita. Lisäksi kehotettiin käymään omavalvontasuunnitelma läpi yhdessä asiakkaiden kanssa ottaen huomioon heidän ikänsä ja kielitaitonsa. Jokaisessa yksikössä oli vastuuhenkilön kelpoisuuden täyttävä henkilö. Yhdessä yksikössä oli parhaillaan meneillään vastaavan ohjaajan rekrytointi. Kolmessa yksikössä vastaavat ohjaajat olivat Sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneita ja yhdellä oli Sosionomi YAMK -tutkinto. Jokainen yksikkö toimitti henkilöstölistan, josta käy ilmi tutkinnot. Valtaosa työntekijöistä oli suorittanut sosiaali- ja/tai terveydenhuollon tutkinnon. Osalla työntekijöistä oli yliopistotutkintoja ja osalla työntekijöistä oli useampia tutkintoja eri aloilta. Terveydenhuollon ammattilaiset tarkistettiin JulkiTerhikistä.. Sosionimien ja sosiaalityöntekijöiden laillistaminen tulee olla tehtynä vuoden 2017 loppuun mennessä, joten pätevyydet tarkistetaan seuraavaan valvontakäynnin yhteydessä. Kaikki organisaatiot tarjoavat omaa täydennyskoulutusta. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan voi osallistua myös ulkopuolisiin koulutuksiin. Ryhmätyönohjaus oli järjestetty kaikissa yksiköissä. Lisäksi kaikissa

Valvontaraportti 4 (6) yksiköissä oli käytössä kehityskeskustelut, varhaisen puuttumisen mallit ja erilaisia työhyvinvointi ja -viihtyvyyskyselyitä. 4.3 Toimitilat 4.4 Asiakkaan asema ja oikeudet Yksiköiden tilat olivat toimintaan sopivia. Perheryhmäkodit olivat enemmän kodinomaisia ja tukiasuntola ja tukiasumisyksikkö enemmän asuntolamaista asumista. Jokaisessa yksikössä oli käytössä yhteisiä tiloja asiakkaille ja henkilökunta oli helposti saatavilla. Täysin esteetön tila on ainoastaan Hirviportin perhetukiyksikkö mutta Finnsin tukiasumisyksikköä lukuun ottamatta liikuntarajoitteiset asiakkaat voisivat asua niissä. Osalla asiakkaista oli lukittavat huoneet ja osalla ei. Henkilökunnalla on hälytysnapit ja vartiointi on järjestetty. Omavalvontasuunnitelmissa oli kattavasti otettu huomioon niin sisäisiä kuin ulkoisiakin vaaratilanteita. Yhteiset tilat ja esteettömyys, henkilökohtaiset asunnot, turvallisuus, tapaturmien ehkäisy ja kameravalvonta on käytössä yhtä yksikköä lukuun ottamatta ja sitä käytetään lähinnä ulkoa tulevien uhkien torjuntaan. Yksiköissä on käytössä käytännöt uhka- ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen sekä käytännöt niiden käsittelyyn. Yksiköissä on tehty tarvittavat suunnitelmat, esim. pelastus- ja lääkehoitosuunnitelmat. Maahanmuuttajapalveluista on asiakkaalle nimetty sosiaalityöntekijä ja - ohjaaja. Asiakkaille on nimetty yksikössä omaohjaajat. Lisäksi heille on määrätty virallinen edustaja. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaan asiakassuunnitelman laatimisesta puolivuosittain. Suunnitelman laatimisessa on sosiaalityöntekijän lisäksi läsnä vähintään asiakas, edustaja ja omaohjaaja. Vain muutamilla asiakkaista on omaisia, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä. Asiakkaille ei ole määrätty asiakasmaksua. Yksiköissä ei käytetä rajoitteita tai pakotteita. Perustellusta syystä asiakkaan huone voidaan tutkia tai poistaa häneltä vaarallisia esineitä. 4.5 Asiakkaan hoito, huolenpito ja kuntoutus Asiakkaille laaditaan yksiköissä puolen vuoden välein hoito- ja kasvatussuunnitelma, josta vastaa omaohjaaja Sosiaalityön asiakassuunnitelman pohjalta. Asiakassuunnitelma ja hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden välein vuorotellen. Suunnitelmien tavoitteena on edistää kotoutumista, osallisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Asiakkaat käyvät koulussa ja heitä tuetaan osallistumaan harrastus- ja muuhun toimintaan yksiköiden ulkopuolella. Yksiköt järjestävät asiakkaiden mielenkiinnon mukaan ohjelmaa ja retkiä yksiköissä. Tavoitteena on tukea nuoria itsenäiseen elämiseen.

Valvontaraportti 5 (6) 4.6 Asiakirjahallinto ja dokumentointi Kaikki asiakkaat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin, joka vastaa heidän terveydenhoidostaan. Monilla asiakkailla on vaikeita ja traumaattisia kokemuksia taustalla. Hyvinvointia seurataan päivittäin osana arkea ja asiakkaita ohjataan tarvittaessa terveydenhuollon palveluihin. Kaikissa yksiköissä on käytössä asiakastietojärjestelmät. Espoon kaupungin omat yksiköt kirjaavat Sosiaali-Efficaan, A-klinikan Tukiasumisyksikkö Mediatriin ja Sos-lapsikylä ja Finssin Tukiasuntolan Nappula -tietojärjestelmään. Työntekijöille on järjestetty koulutusta ja he ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Yksiköissä on lisäksi joitakin asiakirjoja, esim. kopiot oleskelulupakorteista, joita säilytetään asiakaskansioissa lukituissa kaapeissa toimistotiloissa. Asiakkaiden muuttaessa pois yksiköistä asiakirjojen arkistoinnista vastaa Maahanmuuttajapalvelut. 4.7 Miten asiakas toimii jos haluaa tehdä kantelun tai valituksen 4.8 Asiakaspalautteen keruu 5 Toiminnan kehittämistarpeet Asiakkaiden on mahdollisuus tuoda esiin asioita, joihin he ovat tyytymättömiä. Näitä asioita voidaan käsitellä omaohjaaja ja yksikön tasolla. Tarvittaessa niitä voidaan viedä eteenpäin. Pyydetty jatkossa kiinnittämään huomiota siihen, miten näitä tilanteita dokumentoidaan. Valvontakäynneillä kävi ilmi, että asiakkailla voi olla vaikeuksia erottaa kantelun ja valituksen ero. Asiakkaiden edustajat ovat tietoisia toimintakäytännöistä ja voivat myös tarvittaessa viedä asiaa eteenpäin. Joissakin yksiköissä on kerätty asiakaspalautetta mutta sitä ei käsitelty valvontakäynneillä tarkemmin. Kivenlahden perheryhmäkotia lukuun ottamatta kaikkien yksiköiden toiminta on uutta. Hirviportin toiminta on määräaikaista riippuen tukiasumisen tarpeesta eli oleskeluluvan saaneiden määristä. Toiminnan kehittymistä määrittelee paljon paitsi ilman huoltajaa maahan tulevien määrä, myös oleskelulupien myöntämisen periaatteet sekä asuntojen saaminen niille, jotka eivät kuulu enää tukiasumisen tai jälkihuollon piiriin. Yhteistyö Maahanmuutapalveluiden ja Espoon alueella toimivien ryhmäja perheryhmäkotien välillä koettiin toimivaksi, joten sitä kannattaa kehittää edelleen. Omavalvontasuunnitelmien kehittäminen edelleen entistä asiakaslähtöisimmiksi ja asiakkaan näkökulman huomioon ottavaksi on tärkeää. Omavalvontasuunnitelmista voisi tehdä selkokielisiä versioita.

Valvontaraportti 6 (6) 6 Valvontatyöparin kehittämisajatuksia valvontaan Vuoden 2018 valvontakäynneillä tulisi haastatella asiakkaita ja kuulla heitä. Myös työntekijöitä voisi haastatella. Vuonna 2018 valvontakäynnit voisi suorittaa ilmoittamalla yksiköille ennakkoon aikajakson, jolloin tarkastukset tehdään. Tarkastusten painopiste voisi olla arjessa.