TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA LOPPUKERTOMUS

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA LOPPUKERTOMUS Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 16.2.2017 Tavoite: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Tukikelpoinen alue: Manner-Suomi Ohjelmakausi: 2007 2013 Ohjelmanumero (CCI-nro): 2007 FI 052 PO 001

Sisältö YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA... 3 1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON... 5 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi... 5 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen... 5 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen... 6 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki... 17 1.1.4 Laadullinen analyysi... 17 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta... 24 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen... 24 1.2.2 Välittävät toimielimet... 24 1.2.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus... 26 1.2.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus... 26 1.2.5 Valvonta... 27 1.2.6 Seurantajärjestelmät... 32 1.3 Seurantakomitea... 33 1.4 Kohdatut ongelmat... 34 1.5 Tarkastusviranomaisen toiminta... 35 1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset... 37 1.7 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot... 37 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan... 37 1.9 Arviointi... 41 2. TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN... 46 2.1 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 46 2.1.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 46 2.1.2 Kohdatut ongelmat... 50 2.1.3 Hanke-esimerkkejä... 50 2.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy... 54 2.2.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 54 2.2.2 Kohdatut ongelmat... 59 1

2.2.3 Hanke-esimerkkejä... 60 2.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen... 62 2.3.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 62 2.3.2 Kohdatut ongelmat... 67 2.3.3. Hanke-esimerkkejä... 67 2.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 71 2.4.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi... 71 2.4.2 Kohdatut ongelmat... 75 2.4.3. Hanke-esimerkkejä... 75 3. OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN... 78 4. TEKNINEN TUKI... 79 5. TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN... 80 Liite 1: Manner-Suomen ESR-ohjelman indikaattoritiedot... 85 Liite 2: ESR-ohjelman alkuperäinen ja muutettu rahoitustaulukko sekä toteutuneet maksatukset... 87 Liite 3: Rahaston käytön menoluokittaista jakautumista koskevat tiedot sekä vertailu ohjelmaasiakirjassa olevaan indikatiiviseen jakaumaan... 88 Liite 4: Seurantakomitean kokoukset 2007-2017... 90 Liite 5: Valtakunnalliset kehittämisohjelmat... 91 2

YHTEENVETO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteutettiin koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ohjelman tavoitteena oli keskittyä tärkeimpiin työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan haasteisiin siten, että ESR-toimenpiteet täydentävät ja tuovat aitoa lisäarvoa kansalliseen toimintaan. Ohjelma koostui viidestä toimintalinjasta: Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinja 5: Tekninen tuki Ohjelmassa oli viisi osiota: valtakunnallinen osio sekä alueosiot Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueille. Valtakunnallinen osio toteutettiin valtakunnallisina kehittämisohjelmina Itä-Suomen ulkopuolella. Ohjelma-asiakirjan rahoitustaulukossa oli oma kehys Itä-Suomelle, joka oli ns. siirtymäkauden aluetta. Muilla ohjelmaosioilla oli yhteinen rahoituskehys, jonka jakaantumisesta päätettiin kansallisesti. Itä-Suomi rahoitti omasta rahoituskehyksestään lähes kaikkiin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Toimintalinjat olivat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja indikaattoritavoitteet oli asetettu yhteisesti koko ohjelmalle. Ohjelman julkinen rahoituskehys oli alun perin 1,414 miljardia euroa. Taloudellisen tilanteen johdosta eduskunta päätti leikata vuosina 2012-2013 ohjelman valtion vastinrahoitusta, jota ei mm. kuntien jo muutenkin tiukan taloustilanteen johdosta pystytty myöhemmin kuntarahoituksella kompensoimaan. Ohjelmaan tehtiin tämän johdosta vuonna 2015 muutos, jolla julkinen rahoituskehys pienennettiin 1,338 miljardiin euroon. Uudesta rahoituskehyksestä maksettiin 102 %. Eniten maksatuksia suhteessa kehyksiin oli toimintalinjoissa 2 ja 3 (106 % ja 107 %). Teknisen tuen toimintalinjasta maksettiin 104 %. Seuraavaksi eniten maksatuksia oli toimintalinjalla 1 (100 %). Hitaimmin toteutui toimintalinja 4 (58 %). Ohjelmassa rahoitettiin 2 770 hanketta. ESR-hankkeissa aloitti ohjelmakaudella yhteensä 512 688 henkilöä. Aloittaneille asetettu ohjelmatason tavoite ylitettiin toteuman ollessa 114 %. Naisten osuus aloittaneista oli hieman yli puolet (53 %). Uusia yrityksiä perustettiin 17 848, joten tavoite ylitettiin huomattavasti (255 %). Uusia työpaikkoja syntyi koko ohjelmakaudella 34 490, mikä ylitti asetetun tavoitetason lähes kolminkertaisesti (287 %). Tavoitteiden näin huomattavaa ylitystä, rahoituskehyksen pieneneminen huomioiden, voidaan osaksi pitää osoituksena realististen tavoitetasojen asettamisen vaikeudesta. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen vaikutti hanketoimintaan monella tavalla. Ohjelmakauden valmistelu oli alkanut talouden nousukauden aikana, mutta ohjelmakauden käynnistyessä työllisyystilanne oli jo vaikeutunut huomattavasti. Ohjelman toteutus alkoi hitaasti, hankkeiden suunnitelmia jouduttiin muuttamaan, organisaatioiden resurssit hillitsivät niiden mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan alkuperäisellä tavalla ja jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. 3

ESR-hankkeiden kytkentää alueiden ja ministeriöiden strategioihin voidaan kuitenkin pitää onnistuneena. ESR-ohjelmalla kyettiin lieventämään taantuman vaikutuksia ja pitämään yllä tai parantamaan hankkeisiin osallistuneiden henkilöiden osaamista ja työkykyä. Alueellisilla hankkeilla aktivoitiin yhteistyötä ja pureuduttiin alueellisiin tarpeisiin. Valtakunnallisilla hankkeilla puolestaan koordinoitiin kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä luotiin laajoja verkostoja, joissa hyvien käytäntöjen leviämistä edisti eri hallinnonalojen yhteistyö. Ohjelmakaudella onnistuttiin myös tunnistamaan tekijöitä, jotka edistävät hankkeiden vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Näitä malleja voitiin hyödyntää ohjelmakauden 2014-2020 hankkeiden suunnittelussa. Ohjelmakauden 2007-2013 loppua kohden yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö lisääntyi huomattavasti, mikä osaltaan mahdollisti keskittymisen hankkeiden laadulliseen sisältöön. Tämä loi pohjaa myös ohjelmakauden 2014-2020 toteuttamiselle hallinnollisesti yksinkertaisemmilla menettelyillä. Manner-Suomen ESR-ohjelman hallinnoinnissa tapahtui ohjelmakaudella kaksi merkittävää muutosta: työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen 1.1.2008 sekä ELY-keskusten perustaminen vuonna 2010. Tässä kertomuksessa käytetään viranomaisista pääsääntöisesti niitä nimiä, jotka olivat voimassa ohjelmakauden lopussa. 4

1. KATSAUS TOIMENPIDEOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON 1.1 Saavutettu edistyminen ja sen analyysi 1.1.1 Toimenpideohjelman konkreettinen edistyminen Manner-Suomen ESR-ohjelmalle oli asetettu toimintalinjoille 1-4 tavoitteet hankkeissa aloittaneiden henkilöiden, uusien yritysten ja uusien työpaikkojen lukumäärälle. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen indikaattoreiden vuosittainen ja kumulatiivinen toteuma. Vuosittaisia tavoitteita ei ohjelma-asiakirjassa ollut asetettu vaan toteumalle oli asetettu tavoite ainoastaan koko ohjelmakaudelle. Ohjelma lähti käytännöllisesti katsoen käyntiin vasta vuonna 2008. Taulukko 1. Tuotosindikaattorit Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 28 11 803 42 376 50 007 44 985 39 252 32 864 19 086 2 352 242 753 47,3 % - naiset Toteuma 8 12 039 45 550 53 219 51 364 44 859 38 685 21 795 2 416 269 935 52,7 % - yhteensä Toteuma 36 23 842 87 926 103 226 96 349 84 111 71 549 40 881 4 768 512 688 100,0 % Tavoite 450 000 Toteuma% 0,0 5,3 19,5 22,9 21,4 18,7 15,9 9,1 1,1 113,9 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 688 1 486 2 123 2 751 1 670 1 135 407 44 10 304 57,7 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 470 1 057 1 464 1 917 1 318 957 319 42 7 544 42,3 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 1 158 2 543 3 587 4 668 2 988 2 092 726 86 17 848 100,0 % Tavoite 7 000 Toteuma% 16,5 36,3 51,2 66,6 42,6 29,9 10,4 1,2 255,0 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 1 104 2 182 3 638 5 233 3 585 2 557 1 960 203 20 462 59,3 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 808 1 725 2 490 3 342 2 380 1 768 1 320 195 14 028 40,7 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 1 912 3 907 6 128 8 575 5 965 4 325 3 280 398 34 490 100,0 % Tavoite 12 000 Toteuma% 15,9 32,5 51,1 71,4 49,7 36,0 27,3 3,3 287,4 Yllä olevasta taulukosta käy ilmi, että hankkeissa aloittaneiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 2010, jonka jälkeen aloittaneiden määrä laski tasaisesti. Viimeisenä toteutusvuonna 2015 näkyi jo selkeästi ohjelmakauden sulkemisen vaikutus hanketoiminnan merkittävänä vähenemisenä. Kaikkiaan hankkeissa aloitti lähes 513 000 henkilöä. Hankkeissa aloittaneiden osalta ohjelmakauden tavoite ylitettiin, sillä toteuma oli 114 %. Naisten osuus aloittaneista oli hieman yli puolet (53 %); naisten osuus säilyi suunnilleen samana koko ohjelmakauden. Uusien yritysten ja uusien työpaikkojen toteuma kasvoi vuoteen 2011 asti. Uusia yrityksiä perustettiin ohjelmakaudella lähes 18 000, joten tavoite ylitettiin yli kaksinkertaisesti toteuman ollessa 255 %. Uusien työpaikkojen määrä alkoi pudota merkittävästi vuodesta 2012 lähtien. Uusia työpaikkoja syntyi koko ohjelmakaudella yli 34 000, mikä ylittää asetetun tavoitetason lähes kolminkertaisesti, toteuman ollessa 288 %. Tavoitetasojen huomattava ylitys on osittain osoitus tavoitteiden asetannan vaikeudesta, sillä ohjelman myöhäinen käyntiinlähtö ei kuitenkaan vaarantanut tavoitteiden saavuttamista ohjelmatasolla. Indikaattoreiden tavoitetasoihin on kiinnitetty huomiota ohjelmakauden 2014-2020 ohjelma-asiakirjan laadinnassa ja pyritty tavoitteet asettamaan mahdollisimman realistisesti. 5

Hankkeissa aloitti koko ohjelmakaudella eli vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä lähes 513 000 henkilöä. Hankkeiden loppuun suorittaneita oli lähes 489 000 ja syystä tai toisesta keskeyttäneitä oli 18 000. Ohjelmakaudella ei raportoinnissa edellytetty seurattavaksi kaikkien yksittäisten henkilöiden työmarkkina-aseman muutosta vaan ainoastaan kumulatiivisia tietoja. Täten yksiselitteistä kuvaa kaikkien hankkeiden työllisyysvaikutuksista on vaikea saada. Kumulatiivisia tietoja tarkasteltaessa voidaan kuitenkin havaita, että hankkeiden lopettaneiden ja keskeyttäneiden joukossa yhteen laskien oli yli 23 000 henkilöä enemmän työssä olevia kuin hankkeiden aloittaneiden joukossa ja vastaavasti työttömänä olevien määrä oli hankkeiden lopettaneissa ja keskeyttäneissä yhteen laskien lähes 36 000 pienempi kuin hankkeiden aloittaneiden joukossa. Lisäksi voidaan todeta, että hankkeissa lopettaneita ja keskeyttäneitä oli lähes 6 000 vähemmän kuin hankkeissa aloittaneita, joten näiden henkilöiden tilanteesta ei ole mitään tietoa. Näistä henkilöistä suurin osa oli toimintalinjoissa 1 ja 3. Hankkeisiin osallistuneiden työllistymistä seurattiin toimintalinjassa 2, jossa oli asetettu tavoitteeksi, että enintään tietty määrä henkilöitä olisi työttömänä tai pitkäaikaistyöttömänä 3 kk:n kuluttua hankkeen päättymisestä. Seurantaa voitiin tehdä kuitenkin vain niiden henkilöiden osalta, jotka olivat rekisteröityneet TE-toimistoon. Työttömänä oli 3 kk:n kuluttua hankkeen päättymisen jälkeen hieman oletettua enemmän mutta pitkäaikaistyöttömäksi jääneiden osuus sen sijaan ei ylittynyt. Ainoastaan lähes 500 henkilön tilanteesta ei ole tietoa toimintalinjassa 2 ja toisaalta työssä olevien määrän kasvu oli suurin juuri toimintalinjassa 2, joten voitaneen päätellä, että tältä osin työllistämistoimet olivat onnistuneita. Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että ohjelmalla saavutetut vaikutukset eivät näy ainoastaan työllistymistilanteiden muutoksina tai työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntymisenä. Ohjelmalla paitsi kehitettiin erilaisia toimintamalleja myös parannettiin osallistujien osaamista. Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toteutui yli 7,4 miljoonaa koulutus- ja henkilötyöpäivää. Ohjelman avulla yli 7 800 henkilöä suoritti tutkinnon tai tutkinnon osan. Hankkeissa vuoden 2015 loppuun mennessä aloittaneista 18 % oli 15-24-vuotiaita, 45 % oli 25-44- vuotiaita, 24 % 45-54-vuotiaita ja 11 % 55-64-vuotiaita. Yli 64-vuotiaita oli vuoden 2015 loppuun mennessä hieman yli 5 000 henkilöä eli 1 %. Aloittaneista opetushenkilöstöön kuuluvia oli lähes 37 000 henkilöä, joista naisia oli yli 23 000. Hankkeisiin mukaan tulleista lähes 95 000 yrityksestä 52 % oli alle viiden hengen yrityksiä. Tarkemmat ohjelmaa koskevat indikaattoritiedot ovat raportin liitteenä 1. 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen ESR-ohjelman varojen jaot perustuivat osittain maakuntien yhteistyöasiakirjaprosessiin (MYAKprosessiin) ja osittain hallinnonaloittaisiin tulosjohtamisneuvotteluihin (tujo-neuvottelut) tai muihin sopimuksiin. Osa varoista jätettiin jakamatta myöhempää käyttöä, mm. äkillisiä rakennemuutoksia, varten. Seuraavassa taulukossa on kuvattu ohjelman kumulatiivinen rahoitus vuoden 2016 lopussa. Taulukossa on maksatushakemuksiin sisällytetyt ja rahoittajien hyväksymät kokonaiskustannukset toimintalinjoittain. Taulukossa on myös eritelty Itä-Suomen siirtymäalueen ja muun Suomen osuus kokonaisuudesta. 6

Taulukko 2. Rahoitustiedot Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Toimenpideohjelman kokonaisrahoitus (unionin ja kansallinen) Unionin rahoitusosuuden laskentaperuste (julkiset tai kokonaismenot) Tuensaajan maksamien todennettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä (1) Vastaava julkinen rahoitus (1) Toteutumisaste % a b c d julkiset menot e = d/a Toimintalinja 1 422 816 330 Julkiset menot 527 860 539,13 423 262 896,14 100 % - Manner-Suomi ilman siirtymäaluetta Ei sovelleta Julkiset menot 396 399 021,37 312 516 093,61 Ei sovelleta -Itä-Suomen siirtymäalue Julkiset menot 131 461 517,76 110 746 802,53 Toimintalinja 2 419 241 126 Julkiset menot 470 215 101,31 445 076 086,32 106 % - Manner-Suomi ilman siirtymäaluetta Ei sovelleta Julkiset menot 365 533 910,50 347 501 734,71 Ei sovelleta -Itä-Suomen siirtymäalue Julkiset menot 104 681 190,81 97 574 351,61 Toimintalinja 3 362 593 061 Julkiset menot 404 933 430,77 389 280 836,87 107 % - Manner-Suomi ilman siirtymäaluetta Ei sovelleta Julkiset menot 286 874 054,15 276 288 902,67 Ei sovelleta -Itä-Suomen siirtymäalue Julkiset menot 118 059 376,62 112 991 934,20 Toimintalinja 4 79 742 900 Julkiset menot 46 944 330,13 46 040 521,61 58 % - Manner-Suomi ilman siirtymäaluetta Ei sovelleta Julkiset menot 38 341 530,33 37 501 017,66 Ei sovelleta -Itä-Suomen siirtymäalue Julkiset menot 8 602 799,80 8 539 503,95 Toimintalinja 5 53 516 391 Julkiset menot 55 859 007,95 55 859 007,95 104 % - Manner-Suomi ilman siirtymäaluetta Ei sovelleta Julkiset menot 41 610 124,09 41 610 124,09 Ei sovelleta -Itä-Suomen siirtymäalue Julkiset menot 14 248 883,86 14 248 883,86 YHTEENSÄ 1 337 909 808 1 505 812 409,29 1 359 519 348,89 102 % (1) Kumulatiivisesti ilmoitettuna. Kansallisesti määritetyn tavoitteen mukaan kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuuden julkisesta kokonaisrahoituksesta tuli alunperin olla ohjelmatasolla 14,1 %. Suomen talous supistui ohjelmakaudella pidemmän aikaa eikä nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ollut odotettavissa. Kuntarahoitusta ei kertynyt odotettua määrää. Lisäksi eduskunta leikkasi valtion vastinrahaa vuosina 2012-2013 ja se nosti kuntarahoituksen vaatimuksen 15,8 %:iin. Ohjelmatasolla kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuutta veivät merkittävästi alaspäin toimintalinjan 1 hankkeet, koska pääsääntöisesti yritysten ja niiden henkilökunnan kehittämiseen liittyvään toimintaan ei kuntarahoitusta kertynyt kuten muissa toimintalinjoissa. Myös toimintalinjassa 4 kuntarahoituksen osuus oli alhainen, mutta koska toimintalinjan rahoituskehys oli suhteellisen pieni, ei alhaisella kuntarahoituksen kertymisellä ollut ohjelman kokonaisuuden kannalta suurta vaikutusta. Koska valtion vastinrahoituksen leikkausta ei monista toimenpiteistä huolimatta pystytty kompensoimaan kuntarahoituksella, tehtiin komissiolle ohjelmanmuutosesitys EUosarahoitussuhteen korottamisesta 44 %:sta 46 %:in pienentämällä kansallisen julkisen rahoituksen osuutta rahoitustaulukossa. Ohjelman muuttamisen tarve oli ollut tiedossa jo pitkään ja siitä oli keskusteltu ohjelman seurantakomitean kokouksissa ja asia oli tuotu myös esille vuosikertomuksissa. Tämä muutosesitys oli mahdollista tehdä, koska Manner-Suomen ESR-ohjelmassa EUosarahoitussuhde oli alle asetuksessa määritellyn 50 %:n rajan. Toimintalinjat etenivät melko tasaisesti lukuun ottamatta toimintalinjaa 4, joka eteni huomattavan hitaasti. Yleisasetukseen 1083/2006 tehdyn muutoksen johdosta ei ohjelma-asiakirjan muutosta kuitenkaan ollut tarpeen tehdä, mikäli toimintalinjan kehys ylittyi enintään 10 %. Tästä johtuen hieman epätasainen eteneminen ei ollut Suomelle ongelma, sillä mikään toimintalinjoista ei ylittänyt yleisasetuksessa säädettyä rajaa. Näin ollen ohjelmanmuutos koski ainoastaan osarahoitussuhteen muutosta. Komissio hyväksyi Suomen tekemän ohjelmanmuutosesityksen 24.8.2015. Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutui taulukon 3 mukaisesti. Ohjelma-asiakirjan alkuperäinen, muutettu ja toteutunut rahoitustaulukko ovat liitteessä 2. 7

Taulukko 3. Julkisen rahoituksen toteutuminen toimintalinjoittain Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU Valtio Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 422 816 330 Maksettu 194 700 932 178 384 923 50 177 041 423 262 896 100 % 11,9 % 823 514 293 TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymmisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 419 241 126 Maksettu 204 735 000 167 646 805 72 694 282 445 076 086 106 % 16,3 % 775 574 292 TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 362 593 061 Maksettu 179 069 185 148 673 441 61 538 211 389 280 837 107 % 15,8 % 953 408 479 TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 79 742 900 Maksettu 21 178 640 18 873 595 5 988 287 46 040 522 58 % 13,0 % 123 374 313 TL 5: Tekninen tuki 53 516 391 Maksettu 25 695 144 30 163 864 0 55 859 008 104 % 0,0 % 96 581 865 Kaikki yhteensä 1 337 909 808 Maksettu 625 378 900 543 742 628 190 397 820 1 359 519 349 102 % 14,0 % 2 770 490 801 Maksettu julkinen rahoitus Manner-Suomen ESR-ohjelmassa 120 % 100 % 100 % 106 % 107 % 104 % 102 % 80 % 60 % 58 % 40 % 20 % 0 % Tl 1 TL 2 Tl 3 Tl 4 Tl 5 Yhteensä Kuva 1. Toimintalinjojen toteuma suhteessa ohjelma-asiakirjan rahoitustaulukon kehyksiin Eniten maksatuksia toteutui toimintalinjassa 3 (107 %), seuraavaksi eniten toimintalinjassa 2 (106 %) ja toimintalinjassa 1 (100 %). Toimintalinja 4:n toteuma-aste oli 58 %. Teknisen tuen toteuma-aste oli 104 %. Julkisen rahoituksen suhteen tarkasteltuna keskimääräisesti suurimmat hankkeet löytyivät toimintalinjasta 2 ja pienimmät hankkeet puolestaan toimintalinjasta 4. Toimintalinja 2:n hankkeet sisälsivät mm. merkittävästi työvoimapoliittisia toimia, mikä lisäsi julkisen rahoituksen osuutta. 8

Rahoituksen kohdentuminen ohjelmaosioittain Ohjelma jakaantui neljään suuralueittaiseen osioon ja yhteen valtakunnalliseen osioon. Siirtymäalueena Itä-Suomella oli oma EU-rahoituskehys 179 787 114 euroa, josta toteutui 96 %. Valtakunnallisen osion ja Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen suuralueiden osioiden rahoituskehykset oli sovittu kansallisesti. Maksatukset eri ohjelmaosioissa toteutuivat seuraavasti: Taulukko 4. Julkinen rahoitus ohjelmaosioittain ja toimintalinjoittain Maksettu julkinen Toimintalinjat Ohjelmaosio 1 2 3 4 5 Kaikki yhteensä Etelä-Suomi 68 119 289 56 529 440 52 554 692 3 366 309 180 569 730 Itä-Suomi 110 746 803 97 574 352 112 991 934 8 539 504 14 248 884 344 101 476 Länsi-Suomi 57 673 174 64 901 981 55 542 101 5 005 902 183 123 158 Pohjois-Suomi 45 565 771 34 269 287 49 599 935 3 277 536 132 712 529 Valtakunnallinen 141 157 860 191 801 027 118 592 174 25 851 271 41 610 124 519 012 456 Kaikki yhteensä 423 262 896 445 076 086 389 280 837 46 040 522 55 859 008 1 359 519 349 Toimintalinjan 1 rahoitusta käytettiin suhteellisesti eniten Etelä-Suomessa, toimintalinjan 2 rahoitusta käytettiin korostetusti valtakunnallisessa osiossa, toimintalinjan 3 rahoitusta painotettiin suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa ja toimintalinjan 4 rahoitusta valtakunnallisessa osiossa. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien laatiminen aloitettiin ministeriöissä keväällä 2007. Tällöin laadittiin mm. ohjelmien hallintomallit. Kehittämisohjelmaluonnokset lähetettiin maaliskuussa tiedoksi toteuttajaministeriöiden alueviranomaisille. Ministeriöittäisten toimintalinjakohtaisten rahoituskehysten sopiminen loi pohjaa kehittämisohjelmien rahoituskehysten määrittelylle. Seurantakomitea hyväksyi kokouksissaan yhteensä 23 valtakunnallista kehittämisohjelmaa käynnistettäväksi Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisessa osiossa. Toimintalinja 1 Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK (TEM) Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina (TEM) Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma APAKE (TEM) Yrittäjyyskasvatuksella muutosvoimaa (OKM) Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma (OKM) Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana (OKM) Tasa-arvoa työelämään ja yhteiskuntaan (STM) Terveenä ja osaavana työssä (STM) Toimintalinja 2 Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat (TEM, STM) Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (TEM) Työstä työhön kehittämisohjelma (TEM) Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen (TEM, OKM) Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin (OKM) Toimintalinja 3 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (TEM, OKM) 9

Yritysharavan valtakunnallinen kehittämisohjelma (KOTTI) (TEM) Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma (TEM) Osaajana työmarkkinoille (OKM) Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi (OKM) Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (OKM) Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi (OKM) Aluelähtöisten osaamisklustereiden toiminnan edistäminen ja kansainvälistäminen (TEM, OKM) Toimintalinja 4 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa (TEM) Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi (TEM) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toteutettiin yhteensä kolmeatoista kehittämisohjelmaa, joista kolmea toteutettiin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja yhtä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. TEM:n hallinnonalan hankkeita rahoitettiin ministeriöstä ja suurimmaksi osaksi ELY-keskuksista. Ministeriöön oli perustettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien koordinaatiohankkeet, jotka kehittivät, keräsivät ja levittivät hyviä käytäntöjä, järjestivät koulutuksia ja seminaareja kehittämisohjelmiin kuuluville alueellisille hankkeille sekä pyrkivät koordinoimaan mm. tiedotusta. Koordinaatiohankkeet oli sijoitettu ministeriön substanssiosastoille sen varmistamiseksi, että toiminta olisi linjassa ministeriön strategian kanssa ja että hankkeissa kehitetyt käytännöt olisivat mahdollisimman nopeasti siirrettävissä ministeriön hallinnonalan ns. normaaliin toimintaan. Koordinaatiohankkeiden ohjausryhmissä oli mahdollisuuksien mukaan poikkihallinnollinen sekä myös työmarkkinajärjestöjen edustus. Opetus- ja kulttuuriministeriössä toteutettiin yhtätoista kehittämisohjelmaa, joista kaksi siis oli yhteisiä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kanssa. Yhden kehittämisohjelman rahoituksesta vastasi pääasiassa aina yksi ELY-keskus tai Opetushallitus. Ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-osastolta oli nimitetty kullekin kehittämisohjelmalle omat vastuuhenkilönsä. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli myös nimittänyt omiin kehittämisohjelmiinsa ohjausryhmät, jotka seurasivat ohjelmien toteutumista strategiatasolla. Toimintamalli tiivisti yhteistyötä ministeriön ja Opetushallituksen sekä aluehallinnon välillä ja ministeriön substanssiohjaus tehostui. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutettiin kolmea valtakunnallista kehittämisohjelmaa, joista yhtä toteutettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kanssa. Kaikki STM:n hankkeet rahoitettiin suoraan ministeriöstä. Ministeriössä työskentelevät ohjelmakoordinaattorit hoitivat ohjelmien hallinnoinnin muun työnsä ohella ja ohjelmien toteutuksessa olivat kiinteästi mukana myös STM:n kansallisen puolen sisältöasiantuntijat. Kehittämisohjelmien sisältöä ja tuloksia on kuvattu liitteessä 5. Jokainen hallinnonala järjesti työkokouksia omien aluehallintoviranomaistensa kanssa. Ministeriöt kävivät myös mm. tujo- tai muut vastaavat neuvottelut, joiden pohjalta määräytyivät kunkin viranomaisen kehittämisohjelmakohtaiset määrärahajaot ja vastuut. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat käynnistyivät alueellisten hankkeitten tavoin vuonna 2008. 10

Taulukko 5. Toteutunut julkinen rahoitus kehittämisohjelmittain ja hallinnonaloittain Maksettu julkinen yhteensä Kehittämisohjelma OKM STM Hallinnonala TEM Kaikki yhteensä Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma 34 551 464 34 551 464 Aluelähtöisten osaamisklustereiden toiminnan edistäminen ja kansainvälistäminen 3 021 721 7 972 863 10 994 583 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi 16 707 368 16 707 368 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa 20 380 843 20 380 843 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen 14 165 990 14 165 990 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi 5 470 429 5 470 429 Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana 10 546 878 10 546 878 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi 6 128 214 6 128 214 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma 17 940 289 17 940 289 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 4 657 239 27 529 811 32 187 050 Osaajana työmarkkinoille 34 448 977 34 448 977 Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan 37 456 420 37 456 420 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspa 13 191 016 11 403 741 24 594 757 Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin 41 111 602 41 111 602 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen 13 569 108 13 569 108 Tasa-arvoa työelämään ja yhteiskuntaan 3 667 936 3 667 936 Terveenä ja osaavana työssä 8 308 420 8 308 420 Työstä työhön -kehittämisohjelma 513 201 513 201 Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat 3 956 706 100 463 359 104 420 065 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina 18 034 273 18 034 273 Yrittäjyyskasvatuksella muutosvoimaa 10 652 180 10 652 180 Yritysharavan valtakunnallinen kehittämisohjelma (KOTTI) 3 223 030 3 223 030 Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisohjelma 8 329 255 8 329 255 Kaikki yhteensä 161 919 294 15 933 062 299 549 976 477 402 332 Ohjelmakauden eräänä tavoitteena oli saada aikaan aiempaa suurempia hankkeita. Täten tavoiteltiin hankehallinnon suhteellisen osuuden pienentämistä ja vaikuttavuuden lisäämistä. Suurimmat hankkeet olivat valtakunnallisessa osiossa (keskimäärin 725 000 euroa), jossa hankkeiden keskimääräinen koko oli noin kaksi kertaa suurempi kuin Etelä- ja Pohjois-Suomen suuralueiden hankkeissa, joissa se oli runsaat 300 000 euroa. Länsi-Suomen ja Itä-Suomen hankkeiden keskimääräinen koko oli suunnilleen yhtä suuri eli noin 471 000 euroa. Myös hankkeilla tuettujen uusien yritysten ja työpaikkojen hinta vaihteli ohjelmaosioittain. Teknisen laskennan perusteella edullisimmin uudet työpaikat syntyivät Etelä-Suomessa ja uudet yritykset Länsi-Suomessa. Kalleimmat työpaikat ja yritykset puolestaan syntyivät Pohjois-Suomessa. 11

Taulukko 6. Hankkeiden keskimääräinen koko sekä uusien työpaikkojen ja uusien yritysten keskimääräinen hinta ohjelmaosioittain toimintalinjoissa 1-4 Ohjelmaosio Yhtensä /hanke Indikaattori Lkm /indik Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Valtakunnallinen Yhteensä Maksettu julkinen Maksettu julkinen Maksettu julkinen Maksettu julkinen Maksettu julkinen Maksettu julkinen 180 569 730 329 852 592 183 123 158 132 712 529 477 402 332 1 303 660 341 328 309 Uudet työpaikat 470 546 Uudet työpaikat 470 754 Uudet työpaikat 353 900 Uudet työpaikat 724 434 Uudet työpaikat 487 532 Uudet työpaikat 8 708 6 735 5 779 2164 11 104 34 490 20 736 48 976 31 688 61 327 42 994 37 798 Hankkeita Hankkeita Hankkeita Hankkeita Hankkeita Hankkeita 550 701 389 375 659 2 674 Uudet yritykset Uudet yritykset Uudet yritykset Uudet yritykset Uudet yritykset Uudet yritykset 3 792 3 058 4 664 699 5 635 17 848 47 619 107 865 39 263 189 861 84 721 73 042 Rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Hankkeisiin maksetusta kumulatiivisesta julkisesta rahoituksesta kohdentui 32 % hankkeisiin, joissa hakijana oli valtion viranomainen, 12 % kuntayhtymien sekä yliopistojen hankkeisiin ja 10 % ammattikorkeakoulujen hankkeisiin. Valtion viranomaisten suurta osuutta selittää mm. se, että hankekokonaisuuksiin sisällytettäville työvoimapoliittisille toimille sekä pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluille tuli lainsäädäntösyistä aina perustaa valtion viranomaisten hallinnoima hanke. Näissäkin hankkeissa kuitenkin esimerkiksi koulutukset ja konsultoinnit kilpailutettiin ja niiden toteuttajina toimivat yritykset. KOKO ESR-OHJELMA Yliopisto 12 % Yritys 8 % Ammatillinen oppilaitos 4 % Ammattikorkeakoulu 10 % Järjestö tai yhdistys 7 % Kunta 8 % Valtion viranomainen 32 % Kuntayhtymä 12 % Tutkimuslaitos 1 % Säätiö 4 % Muu Muu yhteisö oppilaitos 0 % 1 % Maakuntaliitto 0 % Muu 1 % Kuva 3. Julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Rahoituksen kohdentuminen Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin ESR-asetuksen 1081/2006 artiklan 4 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ESR:stä tuettavat toimet ovat Euroopan työllisyysstrategian mukaisia ja edistävät sen perusteella toteutettavia toimia. 12

Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan 9 mukaan jäsenmaan tulee käyttää asetuksen mukaista kategorisointi- eli menoluokitusta. Näillä menoluokilla seurataan ns. Lissabonin strategian toteutumista ja sitä, että rahoitus kohdistuu kilpailukyvyn edistämistä ja työpaikkojen luomista koskeviin tavoitteisiin. Liitteessä 3 on taulukko hyväksyttyihin hankkeisiin maksetuista ESRosuuksista menoluokittain. Liitteestä näkyy myös ohjelmakauden alussa arvioitu varojen indikatiivinen kohdentuminen menoluokittain. Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjat kohdentuivat päämenoluokkiin seuraavasti: Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 26,7 % 31,1 % Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen 23,6 % 41,4 % Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi 13,6 % 16,7 % Indikatiivinen osuus ohjelmaasiakirjassa Maksettu Inhimillisen pääoman kehittäminen 14,3 % 24,4 % Tekninen tuki 4,0 % 4,1 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kuva 2. ESR-rahoituksen maksatukset ja ohjelma-asiakirjan indikatiiviset arviot menoluokittain Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen menoluokkaan kohdistui hankkeita huomattavasti vähemmän kuin ohjelmaa suunniteltaessa arvioitiin. Ohjelman valmisteluvaiheessa painotettiin osaavan työvoiman saatavuutta silloisessa taloustilanteessa. Taloustilanteen muuttuminen epäsuotuisammaksi kuitenkin vähensi työvoiman tarvetta. Muiden päämenoluokkien suhteellinen osuus oli vastaavasti oletettua suurempi, etenkin inhimillisen pääoman kehittäminen. Koska ohjelma-asiakirjassa oleva menoluokkataulukko oli indikatiivinen, se ei rajoittanut ohjelman toimenpiteiden suuntaamista, mikä mahdollisti ohjelman toimenpiteiden kohdentamisen yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten edellyttämällä tavalla. Rahoituksen kohdentuminen Eurooppa 2020 strategian mukaisiin lippulaivoihin ja tavoitteisiin Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2010 Eurooppa 2020 strategian. Strategian tavoitteena on päästä irti talous- ja rahoituskriisistä ja auttaa EU:n taloutta valmistautumaan uuteen vuosikymmeneen. 1 Komissio määritteli seuraavat kolme keskeistä kasvun veturia ja niille lippulaivahankkeet: 1) Älykäs kasvu (Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Euroopan digitaalistrategia); 2) Kestävä kasvu (Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka) ja 3) Osallistava kasvu (Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi). 1 Lisätietoja: http://ec.europa.eu/europe2020/europe-2020-in-a-nutshell/targets/index_fi.htm 13

Täsmällistä tietoa ei ESR-ohjelman rahoituksen kohdentumisesta lippulaivoihin ollut saatavilla, koska tietojärjestelmissä ei edellytetty tämän kaltaista luokittelua hankekohtaisesti. Manner-Suomen ESRohjelmasta arvioidaan menoluokkien perusteella kohdistuneen Nuoret liikkeellä lippulaivaan noin 20 %, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaan noin 36 %, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumiin noin 32 % sekä Innovaatiounioni-lippulaivaan noin 13 %. Eurooppa 2020 -strategian linjausten pohjalta jäsenmaat laativat omat kansalliset Eurooppa 2020 strategiansa. Eurooppa-neuvosto on antanut kullekin jäsenmaalle suosituksia, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Ohjelmassa kuvataan, miten kansalliset tavoitteet saavutetaan ja EU:n antamat suositukset on otettu huomioon. ESR-ohjelman kannalta Eurooppa 2020 tavoitteista keskeisimmät Suomen tavoitteet ja toteumat käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko 7: Eurooppa 2020 strategian mukaiset tavoitteet ja kansalliset tavoitteet EU:n yleistavoite Suomen tavoite 2020 Suomen tilanne 2014 Työllisyysaste (20-64 v) 75 % 78 % 73,1 Koulupudokkaat (18-24 v) 10 % 8 % 9,5 % 1) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet (30-34 v) Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävät 40 % 42 % 45,3 % 2) 20 milj. vähemmän 770 000 909 000 1) Koulutuksen varhain päättäneet 18-24 vuotiaat nuoret, jotka ovat ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa eivätkä opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa 2) Luku perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen LÄHDE: Suomen kansallinen uudistusohjelma, kevät 2016 Manner-Suomen ESR-ohjelmalla tuettiin edellä mainittua työllisyysasteen parantamista esimerkiksi edistämällä yrittäjyyttä ja työntekijöiden sopeutumista muutoksiin. Tavoitetta tuettiin myös parantamalla työttömien työllistymismahdollisuuksia mm. koulutuksella ja kehittämällä välityömarkkinoita sekä edistämällä siirtymistä koulutuksesta työelämään ja huomioimalla työelämän tarpeet koulutuksessa. Koulupudokkuutta vähennettiin hankkeilla, joissa mm. parannettiin opiskelijoiden elämänhallintataitoja ja edistettiin moniammatillista yhteistyötä sekä kehitettiin opiskelijoille yksilöllisiä oppimisen polkuja. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden määrään vaikutettiin hankkeilla, joissa tehostettiin ohjaus- ja neuvontapalveluita ja kehitettiin esimerkiksi työnantajien, opettajien ja ohjaajien osaajaverkostoja. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää pyrittiin alentamaan hankkeissa, joissa edistettiin työttömien ja osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille erilaisten tukitoimenpiteiden ja palvelumallien kehittämisen avulla. Haastavimman kohderyhmän palveluissa merkittävä asema oli kolmannen sektorin toimijoilla, jotka työskentelivät lähellä kohderyhmää. Erilaiset matalan kynnyksen palvelut osoittautuivat toimiviksi. EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Vaikka Itämeren alueen strategian rakenne uudistui vuonna 2013 ja painopisteiden määrä kasvoi kahdella ja niiden määritelmiä tarkistettiin, ei toimivaa seurantajärjestelmää kuluvan kauden osalta enää ollut mielekästä uudistaa. 14

Itämeren alueen strategiaa tukeviin hankkeisiin maksetusta julkisesta rahoituksesta suurin osa (50 %) sijoittuu ESR-ohjelman toimintalinjaan 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen). Kaikkein merkittävin suhteellinen rooli Itämeren strategian hankkeilla oli toimintalinjassa 4, jossa niihin varattu rahoitus oli 28 % toimintalinjan koko julkisesta rahoituksesta. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmassa tunnistettiin yhteensä 385 vähintään yhtä strategian painopistealuetta tukevaa hanketta, mikä oli 14 % kaikista ohjelman toimintalinjoissa 1-4 rahoitetuista hankkeista. Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin maksettiin 198 miljoonaa euroa, eli 15 % kaikesta toimintalinjoihin 1-4 maksetusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan valtaosa Itämeren alueen strategiaa tukevista ESR-hankkeista liittyi strategian II pilariin (Itämerestä vaurauden alue) ja erityisesti sen painopistealueeseen B8 (Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen toteuttaminen: Yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen) johon kohdistui 43 % Itämeren alueen strategiaa tukevista ESR-hankkeista ja 51 % niihin kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta. Toinen merkittävämpi painopistealue oli C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla), johon kohdistui 40 % strategiaa tukevista ESR-hankkeista ja 30 % niiden julkisesta rahoituksesta. Taulukko 7. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet ESR-ohjelmassa toimintalinjoittain ja painopistealueittain Itämeri-painopistealue Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla Rajat ylittävän rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen Itämeren alueelta ja yhteistyön parantaminen tulli- ja veroasioissa YHTEENSÄ Toimintalinja 1 2 3 4 Yhteensä Lkm Julkinen rahoitus Lkm Julkinen rahoitus Lkm Julkinen rahoitus Lkm Julkinen rahoitus Lkm % Julkinen rahoitus % 2 140 491 1 674 952 36 18 829 838 7 1 127 672 46 12 % 20 772 953 10 % 2 1 232 763 2 1 % 1 232 763 1 % 102 77 761 602 4 827 800 46 15 830 117 15 6 330 552 167 43 % 100 750 071 51 % 3 738 818 8 2 739 671 11 3 % 3 478 489 2 % 35 19 973 425 36 17 025 614 68 27 524 416 15 5 605 719 154 40 % 70 129 175 35 % 1 387 663 1 392 666 2 1 % 780 329 0 % 1 123 004 1 0 % 123 004 0 % 1 421 122 1 0 % 421 122 0 % 1 202 269 1 0 % 202 269 0 % 144 99 125 003 42 18 949 487 162 66 751 740 37 13 063 943 385 100 % 197 890 174 100 % 37 % 50 % 11 % 10 % 42 % 34 % 10 % 7 % 100 % 100 % 15

Tuki kohderyhmittäin Euroopan sosiaalirahaston tuki jakaantui kumulatiivisesti tarkasteltuna kohderyhmittäin taulukon 7 mukaisesti. Tuen määrä on laskettu suhteessa kussakin ryhmässä olevaan henkilömäärään. Laskennallisesta tuesta kumulatiivisesti tarkastellen suurin osa kohdistui aloittaneiden henkilöiden osalta työssä oleviin. Työssä olevien suhteellinen osuus kuitenkin laski ohjelmakauden alusta, jolloin se oli 71 %. Sekä työttömien että työelämän ulkopuolella olevien osuudet vastaavasti nousivat. Alle 25-vuotiaita oli 18 % ja myös heidän osuutensa nousi ohjelmakauden alusta. Hankkeilla tuettiin merkittävästi nuorisotakuun toteuttamista ja pyrittiin edistämään nimenomaan nuorten työllistymistä sekä koulutukseen siirtymistä ja opintojen keskeyttämisen vähentämistä. Vastaavasti 24-44 ja 45-54-vuotiaiden osuus vähentyi ohjelmakauden kuluessa. Heikossa työmarkkina-asemassa olevista maahanmuuttajat muodostivat suurimman ryhmän (6 %), joskin heidän osuutensa laski ohjelmakauden alun 7,1 %:sta. Aloittaneiden koulutustasoa tarkasteltaessa suurin osa oli keskiasteen (34 %) ja korkea-asteen (36 %) koulutuksen saaneita henkilöitä. Taulukko 9. Tuki kohderyhmittäin Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Maksettu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki* % Työssä (sisältää yrittäjät) 336 323 65,6 375 897 790 62,7 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 96 292 18,8 126 027 154 21,0 Työelämän ulkopuolella yhteensä 80 073 15,6 97 758 813 16,3 Aloittaneet yhteensä 512 688 100,0 599 683 757 100,0 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 93 980 18,3 117 001 990 19,5 55-64-vuotiaat 58 092 11,3 67 141 611 11,2 184 143 600 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 2 452 0,5 3 566 581 0,6 Maahanmuuttajia 29 183 5,7 41 013 790 6,8 Vajaakuntoisia, vammaisia 4 430 0,9 6 144 840 1,0 Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 10 853 2,1 16 188 361 2,7 66 913 572 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 94 353 18,4 117 154 384 19,5 Keskiasteen koulutus 172 546 33,7 199 888 333 33,3 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 61 005 11,9 67 976 616 11,3 Korkea-asteen koulutus 184 784 36,0 214 664 423 35,8 100,0 599 683 757 100,0 *Ilman teknistä tukea Äkillinen rakennemuutos Rakennerahastolain 1406/2006 pykälä 10 määritteli, että osa rakennerahastovaroista voitiin jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Tässä kansallisessa varauksessa oli kyse Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Tätä ns. joustovarausta osoitettiin pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen 16

alueille. Joustovaraus täydensi kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja kuten muutosturvaa ja työllisyyspoliittisia koulutusmäärärahoja. Hallitusohjelman mukaisesti äkillisen rakennemuutoksen toimintamallia alettiin uudistaa vuonna 2014. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi marraskuussa 2014, että äkillisen rakennemuutosten hallinnan malliin liitettiin ennakoiva elinkeinorakenteen uudistaminen. HALKE (Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä) lakkautti marraskuussa 2014 TEM:in ja VM:n yhteisen Rakennemuutokseen reagointi työryhmän, jonka tehtävänä oli ollut koordinoida ja linjata äkillisissä rakennemuutostilanteissa käynnistettäviä tukitoimenpiteitä sekä rahoitusta. Sen tehtävistä vastasi jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön asettama rakennemuutosten koordinaatiotyöryhmä. Vuodesta 2014 alkaen ei rakennerahastovaroja enää jaettu äkilliseen rakennemuutokseen. Ohjelmakauden aikana rakennemuutokseen maksettiin julkista rahoitusta yhteensä 46,0 miljoonaa euroa, joka oli 3,4 % kaikesta maksetusta julkisesta rahoituksesta. 1.1.3 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Manner-Suomen ohjelmassa ei ollut peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea. 1.1.4 Laadullinen analyysi Ohjelmakaudella alkanut globaali taantuma ja sen seurausvaikutukset olivat keskeisin ohjelmatyön edellytyksiin vaikuttanut tekijä. Ohjelmakauden valmistelu tapahtui talouden nousukauden aikana, eikä globaalia talouskriisiä osattu ennakoida eikä siten ottaa huomioon ohjelmakauden suunnittelussa. Keskeisimmin taantuma vaikutti ESR-ohjelman toteuttamiseen vaikeutuneena työllisyystilanteena. Ohjelman työllisyystavoitteet jäivät osittain saavuttamatta ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjunta ei onnistunut odotetussa määrin. Työllisyystavoitteet lisäsivätkin joissain tapauksissa painetta ottaa hankkeisiin valmiiksi työkykyisiä henkilöitä, mikä vaikeutti vaikeasti työllistyvien erityisryhmien asemaa. Vaikkei välittömien tai pysyvien työllisyysvaikutusten luominen vaikeassa taloustilanteessa kaikilta osin onnistunut, ohjelmatyöllä oli myös merkittävä vaikutus taantuman vaikutuksia lieventävänä tekijänä sekä pitemmän aikavälin työllisyyspoliittisena instrumenttina. Hankkeiden avulla voitiin pitää yllä ja edistää osallistujien työkykyä ja osaamista ja yleistä hyvinvointia sekä työmarkkinavalmiuksia. Samoin hanketoiminnalla kehitettiin erilaisia palvelumalleja ja -prosesseja niin yrityksille kuin henkilöasiakkaille ja asiantuntijoille. Pelkkä välittömien kvantitatiivisten työllisyysvaikutusten arviointi voi siis antaa yksipuolisen kuvan ohjelmatyön vaikutuksesta työllisyyden, elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden toiminnan kokonaiskuvaan. Ohjelmakaudella eteen tulleisiin haasteellisiin tilanteisiin sopeutumisessa oli yhtenä keskeisenä tekijänä varsinkin koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, joka kyettiin yhdistämään hyvin tuloksin mm. yritystoiminnan tukemiseen. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen vaikeutti osaltaan hankkeiden aikaansaamien hyvien tulosten juurruttamista. Organisaatioiden resurssien supistaminen supisti myös organisaatioiden mahdollisuuksia jatkaa toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Entistä enemmän tulisikin pyrkiä panostamaan myös hankkeiden tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen hankerahoituksen turvin pidentämällä hankkeiden toteutusaikaa. Hankkeiden kytkentä alueiden ja ministeriöiden strategioihin oli onnistunut. ESR-ohjelman merkitys nähtiin huomattavana alueellisia toimijoita kokoavana ja uudenlaisen alueellisen yhteistyön aktivoijana, jonka kautta edistettiin koulutusta ja osaamista sekä ehkäistiin työttömyyttä. Ohjelman 17

koettiin myös toisaalta edesauttaneen aidosti alueellisista painopisteistä ja resursseista lähtevää toimintaa ja mahdollistaneen tarvittaessa myös nopeaa reagointia ja täsmätoimenpiteitä, mikä oli erityisen tärkeätä rakennemuutosalueilla. Maan harvaan asuttujen alueiden kehittämisen ja muutosjoustavuuden näkökulmasta ESR-ohjelma oli keskeinen väline. Valtakunnallisilla hankkeilla taas kyettiin muun muassa koordinoimaan kehittämis- ja koulutustoimintaa ja luomaan laajoja verkostoja sekä tuottamaan tietoa lainsäädännön tueksi. Monien valtakunnallisten hankkeiden kesken pyrittiin tietoisesti kehittämään tulosten tuotteistamista, jotta ne olisivat paremmin hyödynnettävissä ja omaksuttavissa kansallisiin politiikkoihin. Hankkeiden vaikuttavuutta ja niissä kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä edisti merkittävästi toimintamalli, jossa hankkeen toteuttamiseen osallistui eri hallinnonalojen edustajia eri puolilta maata. Tällaisilla hankkeilla voitiin edistää myös hanketoteuttajien projektiosaamista ja vahvistaa verkostojen syntymistä. Yksinkertaistettujen kustannusmallien lisääntynyt käyttöönotto ohjelmakauden loppupuolella mahdollisti entistä enemmän keskittymisen hankkeiden laadullisen sisällön parantamiseen ja hyvien ja vaikuttavien tulosten aikaansaamiseen. Myös esiselvityshankkeet osoittautuivat hyödyllisiksi. Hanketoteuttamisen riskiä voitiin esiselvityshankkeilla pienentää ja samalla saatiin arvokasta lisätietoa hankkeen sisällön fokusoimisesta. ESR-hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulosten pysyvyydestä tehtyjä selvityksiä hyödynnettiin uuden ohjelmakauden valmistelussa, mm. valintaperusteiden määrittelyssä ja hankehakemusten arvioinnissa. Kansainvälisistä kytkennöistä oli hankkeille merkittävää hyötyä, mutta kansainvälistä toimintaa ei kuitenkaan toteutettu siinä laajuudessa, kuin ohjelmakautta aloitettaessa odotettiin. Kansainvälisen yhteistyön rajallisuus johtui mm. yhteisten teemojen ja rakenteiden puuttumisesta. Horisontaaliset painotukset Syksyllä 2016 hallintoviranomainen lähetti ESR- ohjelman seurantakomitean jäsenille ja rahoittajille kyselyn, jossa tiedusteltiin heidän käsitystään mm. siitä, miten ohjelmalla oli kyetty huomioimaan horisontaaliset painopisteet. Horisontaalisia painopisteitä olivat tasa-arvo, kestävä kehitys, kumppanuus ja innovatiivisuus. Seuraavassa on hyödynnetty em. kyselyyn saatuja vastauksia (N=24). Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean hyväksymien valintaperusteiden mukaan rahoitettavien hankkeiden tuli edistää vahvasti ainakin yhtä horisontaalista painopistettä. Välittävät toimielimet määrittelivät EURA 2007 seurantajärjestelmään missä määrin kukin hanke tuki tasaarvoa, kestävää kehitystä, kumppanuutta ja innovatiivisuutta. Seuraava taulukko kuvaa rahoittajien näkemystä siitä, miten hankkeet tukivat horisontaalisia painopisteitä. Tasa-arvon osalta useimmat hankkeet (73 %) luokiteltiin rahoittajien toimesta sukupuolineutraaleiksi. Näin oli siitä huolimatta, että hankkeitten rahoituspäätösten valmistelun yhteydessä pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että hankkeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä nostettaisiin esille tiettyyn sukupuoleen kohdistuvat toimenpiteet ja tavoitteet. Tasa-arvon horisontaalisen painopisteen edistämisen kannalta keskeinen merkitys ohjelmakaudella 2007-2013 oli tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulma-aiheisella koulutus- ja tiedotustyöllä. Tasaarvokoulutuksen koettiin olleen runsasta ja teemaan liittyvää aineistoa olleen runsaasti saatavilla. Vastauksissa korostuva tasa-arvoaiheinen koulutus ja tiedotus liittyivät erityisesti valtakunnalliseen, tasa-arvoaiheiseen kehittämisohjelmaan. Koulutuksella lisättiin tietoisuutta ja tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja sen edistämisen menetelmistä ESR-hankkeissa ja niiden parissa työskentelevien viranomaisten keskuudessa. Valtavirtaistamisella pyrittiin lisäämään tasa-arvoa edistävien käytäntöjen johdonmukaista integroimista hanketyön kaikkiin vaiheisiin ja osa-alueisiin. Joissain tapauksissa koulutuksen kautta omaksuttujen tietojen koettiin kuitenkin olevan vaikeita soveltaa 18

käytäntöön varsinaisessa hanketyössä. Valtavirtaistaminen on toinen keskeinen osa EU:n tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa. Toinen osa tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiasta sisältää erillishankkeet. Tasa-arvon painopistettä edistettiinkin myös erillishankkeissa, jotka kohdentuivat muun muassa naisten johtajuuden edistämiseen ja työelämän sukupuolisegregaation vähentämiseen. Miesten tai naisten tasa-arvoa merkittävästi edistäviä tai tasa-arvopainotteisia hankkeita oli kuitenkin vain 27 %. Vastauksissa todettiin myös, että horisontaalisen periaatteen edistymisen tai vaikuttavuuden mittaaminen on hankalaa ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että tasa-arvonäkökulman kestävä ja johdonmukainen integrointi projektisyklin kaikkiin vaiheisiin vaatii edelleen kehittämistä. Tasaarvoasioiden koettiin jääneen yleisellä tasolla irralliseksi ja pintapuoliseksi varsinaisen hanketoiminnan osalta. Tasa-arvo arvioitiin horisontaalisten painopisteiden edistymistä kartoittavassa kysymyksessä ESR-ohjelman toiseksi vähiten edistetyksi horisontaaliseksi periaatteeksi (arvo 56,04 välillä 0-100). Taulukko 10. Horisontaaliset painopisteet Manner-Suomen ESR-ohjelmaan hyväksytyissä hankkeissa, maksettu julkinen rahoitus ja hankkeiden lukumäärä (Lähde: EURA 2007) HORISONTAALINEN PAINOTUS Maksettu julkinen rahoitus Kaikki Kpl yhteensä % Tasa-arvo Miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 6 641 580 1 % Kpl 22 1 % Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 21 985 263 2 % Kpl 48 2 % Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 57 149 961 4 % Kpl 114 4 % Sukupuolineutraali projekti Julkinen rahoitus 992 070 843 76 % Kpl 1 944 73 % Tasa-arvopainotteinen projekti Julkinen rahoitus 225 812 694 17 % Kpl 546 20 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 303 660 341 100 % Kpl 2 674 100 % Ympäristö/Kestävä kehitys Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti Julkinen rahoitus 525 979 785 40 % Kpl 1 073 40 % Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta Julkinen rahoitus 777 680 556 60 % Kpl 1 601 60 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 303 660 341 100 % Kpl 2 674 100 % Kumppanuus Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti Julkinen rahoitus 208 815 976 16 % Kpl 409 15 % Kumppanuutta selvästi edistävä projekti Julkinen rahoitus 1 094 844 365 84 % Kpl 2 265 85 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 303 660 341 100 % Kpl 2 674 100 % Innovatiivisuus Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena Julkinen rahoitus 553 300 003 42 % Kpl 1 030 39 % Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti Julkinen rahoitus 750 360 338 58 % Kpl 1 644 61 % Yhteensä Julkinen rahoitus 1 303 660 341 100 % Kpl 2 674 100 % 19

Merkittävästi kestävää kehitystä edistävien hankkeiden osuus oli rahoittajien tekemän luokittelun mukaan 40 %. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella yksiselitteisen tulkinnan tekeminen kestävän kehityksen horisontaalisen painopisteen toteutumisesta osoittautui hankalaksi. Kestävän kehityksen vaikuttavuuden arvioinnin todettiin olevan huomattavan vaikeaa. Toisaalta kestävän kehityksen horisontaalisen painopisteen koettiin toteutuneen ESR-hankkeissa yleisellä tasolla hyvin. Se miellettiin hanketyössä läpileikkaavaksi periaatteeksi ja sen koettiin tulleen huomioiduksi hankevalinnoissa. Ohjelmassa ei rahoitettu hankkeita, jotka eivät vastanneet kestävän kehityksen periaatteita. Kestävän kehityksen nähtiin toteutuneen ohjelmatyössä varsinkin taloudellisen ja erityisesti sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta, jotka ilmenivät vahvimmin toimintalinjojen 1 ja 2 kautta. Sosiaalisen kestävyyden teemaa edustivat muun muassa maahanmuuttajille ja syrjäytyneille kohdennetut hankkeet. Kestävän kehityksen ympäristö- ja kulttuurinäkökulmien arvioitiin jääneen pintapuolisiksi ja etäisiksi. Kestävä kehitys arvioitiin horisontaalisten painopisteiden edistymistä kartoittavassa kyselyssä ESRohjelman vähiten edistetyksi horisontaaliseksi periaatteeksi (arvo 53,91 välillä 0-100), mikä tukee näkemystä painopisteen osittain vajavaisesta toteutumisesta. Suurin osa hankkeista edistää rahoittajien käsityksen mukaan kumppanuutta; näiden hankkeiden osuus oli 85 %. Ohjelmakauden lopussa tehdyn kyselyn mukaan kumppanuuden horisontaalisen periaatteen edistämisen arvioitiin edenneen ESR-ohjelmatyössä kaudella 2007-2013 varsin hyvällä menestyksellä. Kumppanuuden todettiin olleen keskeinen painopiste hankkeiden toteutuksessa ja se koettiin jopa vahvimmaksi ja parhaiten onnistuneeksi painopisteeksi ESR-ohjelmassa. Kumppanuutta kehittyi hanketyössä monipuolisesti ja alaisesti eri toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten, kolmannen sektorin ja koulutusorganisaatioiden välillä. Hanketoiminnan koettiin olleen kumppanuuteen ja verkostojen luomiseen voimakkaasti kannustavaa, ja sen nähtiin toteutuneen erityisen hyvin laajoissa valtakunnallisissa hankkeissa. Kumppanuutta ei tuota automaattisesti pelkkä hankkeen toteuttaminen yhteistyössä, vaan aidon ja tuloksellisen kumppanuuden toteutumiselle nähtiin olennaisena edellytyksenä toimijoiden oma tahtotila ja avoimuus tasavertaiselle yhteistyölle. Myös pysyvien, hankkeiden jälkeen jatkuneiden kumppanuuksien muodostumisen arvioitiin toteutuneen hyvin. Eräs keskeinen ohjelmakauden piirre kumppanuuden näkökulmasta oli kansalaisjärjestöjen roolin kasvu. Kumppanuuden yleisesti hyvästä edistymisestä huolimatta joissain tapauksissa kumppanien roolien koettiin olleen paikoitellen epäselviä, minkä nähtiin lisänneen turhaa kilpailua ja päällekkäisyyksiä. Joissain tapauksissa pienten toimijoiden nähtiin jääneen osittain ulkopuolisiksi. Kumppanuus arvioitiin kyselyssä selvästi parhaiten edistetyksi horisontaaliseksi periaatteeksi ESRohjelmassa. (71,04 välillä 0-100), mikä tukee käsitystä kumppanuuden painopisteen hyvästä toteutumisesta. Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottavien hankkeiden suhteellinen määrä oli rahoittajien tekemän luokittelun mukaan 61 %. Kyselyn perusteella innovatiivisuuden painopisteen nähtiin toteutuneen pääosin onnistuneesti. Innovatiivisuus nähtiin hankevalinnoissa keskeisenä teemana ja tavoitteena, johon myös pyrittiin ohjelmatyössä aktiivisesti ja tietoisesti. Lisäksi ESR-toiminnan koettiin olevan lähtökohtaisesti innovatiivista ja kokeilevuuden mahdollistavaa. Innovaatioita syntyi toimintatapoja uusimalla ja uusia 20

menetelmiä sekä teknologioita hyödyntämällä. Painopisteen koettiin olleen erityisen vahvasti mukana korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeissa, ja sen nähtiin olleen keskeinen erityisesti ohjelman toimintalinjalla 3. Käytännön esimerkkeinä innovatiivisuuden edistämisestä mainittiin verkostoitumiseen kehitetyt uudet mallit, koulutus- ja kehittämistoimet, osallistuminen TE-palveluprosessien kehittämiseen, sähköisten informaatiopalvelujen hyödyntäminen, uudet tavat järjestää työvoimakoulutusta (esimerkiksi lyhytkestoiset koulutukset) sekä nuorille suunnattu palvelumalli. Innovatiivisuuden tuloksellisempaan edistämiseen nähtiin potentiaalia, erityisesti sosiaalisten innovaatioiden osalta. Innovatiivisuuden edellytyksiä arvioitiin voitavan kehittää ESR-toiminnassa terävöittämällä hankkeiden kohdentamista tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaisempiin kohteisiin ja hankkeisiin sekä mahdollistamalla vapaammin paikallisia kokeiluja valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Innovatiivisuus arvioitiin horisontaalisen painopisteen edistymistä kartoittavassa kysymyksessä toiseksi parhaiten edistetyksi horisontaaliseksi periaatteeksi ESR-ohjelmassa. (58,57 välillä 0-100) Vaikka hankkeiden rahoittajien tekemien hankekohtaisten luokittelujen kumulatiiviset arviot ja syksyllä 2016 tehdyn koko ohjelmakauden vaikutelmia koskeneen kyselyn arviot poikkeavat toisistaan hieman, on mielenkiintoista havaita, että horisontaalisten painopisteiden toteutumisen järjestys on silti parhaiten toteutuneiden painopisteiden (kumppanuus ja innovatiivisuus) osalta sama. Kyselyssä tasa-arvon arvioitiin toteutuneen merkittävästi paremmin kuin hankekohtaisessa arvioinnissa, mikä saattaa osittain johtua hankekohtaisen tasa-arvon arvioinnin moniportaisuudesta. Kuva 4. Horisontaaliset painopisteet vuonna 2016 tehdyn kyselyn perusteella ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet ESR-asetuksen 1081/2006 artiklan 10 mukaisiin erikseen raportoitaviin asioihin lukeutuivat tasaarvoa, maahanmuuttajia, vähemmistöjä ja muita epäedullisessa asemassa olevia ja innovatiivisia toimia sekä valtioiden ja alueiden välisiä toimia koskevat seikat. Artikla 10:n mukaiset toimet olivat monimuotoisia ja toteutuivat erilaisella painotuksella eri toimintalinjoissa. 21

- Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja mahdolliset sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Tasa-arvoon liittyviä asioita käsiteltiin jo edellä horisontaalisten painopisteitten kohdalla. Tasaarvon valtavirtaistamiseen tähtääviä hankkeita oli kaikilla hallinnonaloilla. Tasa-arvokysymykset koettiin jossain määrin hankalana naisten ja miesten osallistumisen työelämään ollessa lähes samalla tasolla. Toisaalta esimerkiksi miesten ja naisten palkkaeroihin ei koettu voitavan hanketoiminnalla merkittävästi vaikuttaa. Tärkeässä asemassa tasa-arvokysymysten ymmärtämisen ja tietoisuuden lisäämisessä oli Valtavakehittämisohjelma. Se tuotti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen standardin yhteistyössä Gender CoP-verkoston (European Community of Practice on Gender Mainstreaming) kanssa. Kehittämisohjelma järjesti koulutuksia, seminaareja ja työpajoja. Näiden ansiosta eri tahojen tasaarvo-osaaminen lisääntyi. Tasa-arvotietämystä lisättiin myös Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan kehittämisohjelmassa ja monissa yksittäisissä hankkeissa. Hankkeissa tarjottiin esimerkiksi tukea ja tarvittaessa myös koulutusta tasa-arvokysymysten tunnistamiseen liittyvissä asioissa ja lisättiin tietämystä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa. Hankkeissa laadittiin oppaita ja koulutusta eri tarkoituksiin. Esimerkiksi opettajille ja oppilaanohjaajille tarjottiin tukea sukupuolisensitiiviseen oppilaanohjaukseen liittyen. Hankkeissa kiinnitettiin myös huomiota sukupuoleen liittyviin rakenteisiin ja stereotypioihin ja kiinnitettiin huomiota työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyviin haasteisiin. Samoin toteutettiin erityisiä miehille tai naisille suunnattuja hankkeita. - Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaalisen integroitumisensa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Teemaan liittyviä hankkeita toteutettiin kaikissa Manner-Suomen ohjelman osioissa. Kaikkiaan lähes 30 000 maahanmuuttajaa osallistui ohjelman hankkeisiin. Hankkeissa tehtiin yhteistyötä kuntien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Maahanmuuttajien kanssa toimiville tahoille järjestettiin aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia sekä tuotettiin erilaista kirjallista materiaalia. Maahanmuuttajille sekä heidän perheilleen järjestettiin myös ohjaus-, neuvonta-, koulutus- ja työllistämispalveluja. Palveluja järjestettiin poikkihallinnollisina toimenpiteinä, joiden ansiosta asiantuntijaverkostojen työ tiivistyi ja kuntien maahanmuuttotyö tehostui. Maahanmuuttajien työelämään osallistumista edistettiin järjestämällä mm. ammatillista kielikoulutusta ja ammattiosaamiseen liittyvää koulutusta. Koulutusta järjestettiin vastaamaan eri koulutustason omaaville maahanmuuttajille. Hankkeisiin osallistuneiden yritysten ja muiden työyhteisöjen monikulttuuriset taidot vahvistuivat ja organisaatioiden valmiudet työllistää maahanmuuttajia lisääntyivät. Valtakunnallinen koordinaatiohanke toimi maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen tukena. Lisäksi julkaistiin mm. selvitys maahanmuuttajien työllistymisen esteistä 2 ja osaamisen tunnistamisesta. 3 Valtakunnallisen projektiverkoston asiantuntemusta hyödynnettiin uuden kotoutumista edistävän lain valmistelussa ja toimeenpanossa. Lisäksi toteutettiin suomen ja ruotsin kielen opiskelupalvelu www.kotisuomessa.fi. - Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vähemmistöjen työelämään integroimista edistettiin etenkin välityömarkkinoiden toimivuuden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävissä hankkeissa. Hanketoimintaa järjestettiin 2 http://www.intermin.fi/julkaisu/132011?docid=24895 3 http://www.intermin.fi/julkaisu/062011?docid=24885 22

niin saamelaisille, romaneille kuin ruotsinkielisillekin. Vähemmistöjen ryhmään luokiteltiin myös pakolaiset. Hankkeissa huomioitiin kielelliset ja kulttuuriset perusoikeudet ja vahvistettiin niin kohderyhmien kuin opettajien ja muiden palveluverkostoissa toimivien osaamista. Vähemmistöön kuuluvia henkilöitä oli ohjelmassa lähes 2 500. Heitä osallistui toimintalinjojen 1-3 hankkeisiin ja suurin osa osallistui hankkeisiin, joihin osallistui myös muita henkilöitä. Pääsääntöisesti tällaisten yhteishankkeiden voidaankin katsoa edistävän integroitumista kaikkein parhaiten. - Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Työmarkkinoiden näkökulmasta epäedullisessa asemassa olevia henkilöitä osallistui hankkeisiin yhteensä yli 10 000 suurin osa toimintalinjassa 2. Heille tarkoitetuissa hankkeissa rakennettiin mm. yhteistyöverkostoja kuntouttavan työtoiminnan tueksi. Hanketoiminnalla kehitettiin toimintaa hankkeisiin osallistuneiden työelämään integroitumisen edistämiseksi, mukana oli siten myös moniammatillisia palveluja tarjoavia verkostoja. Hankkeisiin osallistui TE-toimistojen, oppilaitosten, kuntien sosiaalitoimen, KELAn ym. tahojen asiakkaita. Hankkeissa oli mukana vammaisia ja osatyökykyisiä, rikostaustaisia, päihdeongelmaisia ja eri tavoin syrjäytyneitä henkilöitä, joiden sosiaalista osallisuutta kyettiin vahvistamaan. Kohderyhmään kuuluvat tarvitsivat myös erityistä tukea opiskelun aloittamiseksi ja opintojen jatkamiseksi. Henkilökohtaisen tuen merkitys oli suuri. Sosiaalista osallisuutta lisättiin myös mm. kulttuurin keinoin. Hankkeissa kehitettiin esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien työllistymistä ja opiskelun edistämistä klubitalotoiminnassa. Toiminta aloitettiin Suomessa ESR-rahoitteisena ja se laajeni hiljalleen ympäri Suomen ja myöhemmin sitä rahoitettiin pääosin kansallisin varoin. Yksittäisiä klubitalojen kehittämishankkeita rahoitettiin edelleen ESR-rahoituksella. - Innovatiiviset toimet, mukaan lukien niiden aloja ja tuloksia koskeva esittely, niiden levittäminen ja valtavirtaistaminen Innovaatioiden syntyminen ja kehittäminen tapahtuu ajan kuluessa. ESR-hankkeissa syntyi lähinnä sosiaalisia innovaatioita, joista monet liittyivät monialaisen yhteistyön kehittämiseen. Sosiaaliset innovaatiot ovat tietyssä toimintaympäristössä tapahtuvia parantuneita toimintatapoja. Yli puolessa kaikista hankkeista nähtiin syntyneen innovaatioita. Tällaisia olivat esimerkiksi erilaiset sähköiset palveluprosessit ja koulutusmateriaalit ja -menetelmät, jotka liittyivät esimerkiksi työterveyshuoltoon, sosiaalityöhön ja koulutukseen. Parhaimmillaan nämä innovatiiviset menetelmät vakiintuivat kansalliseen toimintaan ja niitä sisällytettiin lainsäädäntöön kuten esimerkiksi etsivä nuorisotyö. - Valtioiden väliset ja/tai alueiden väliset toimet Valtakunnalliset kehittämisohjelmat toimivat monissa tapauksissa verkostomaisina kokonaisuuksina, jotka siten luontevasti edistivät alueiden välistä yhteistyötä Suomessa. Valtakunnallisia hankkeita lukuun ottamatta hankkeet olivat pääsääntöisesti maakuntatasoisia. Monet hankkeet toimivat kuitenkin vähintään seutukunnallisesti. Hankkeissa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä, joskaan ei ehkä niin paljon kuin ohjelmakautta valmisteltaessa odotettiin. Yhteistyötä tehtiin mm. rajanaapureiden ja Itämeren alueen maiden kanssa. Kansainvälinen kumppanuus oli mukana esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan verkostoitumista edistävissä hankkeissa. Hankkeissa kehitettiin esimerkiksi yhteisiä oppimisympäristöjä ja toteutettiin opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä toteutettiin niin kansallisia 23

kuin kansainvälisiäkin rekrytointeja työvoimapula-aloille. Taloudellinen taantuma rajoitti yrittäjien osallistumista hankkeisiin. Arvioitsijoiden näkemyksiä ohjelman toteutumisesta on kuvattu luvussa 1.9 Arviointi. 1.2 Ohjelman hallinto ja seuranta 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen Hallitusohjelmassa keväällä 2007 päätettiin perustaa Suomeen työ- ja elinkeinoministeriö. Uuteen ministeriöön kuuluisivat entisen KTM:n tehtävät, TM:n tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä SM:n alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, aloitti toimintansa 1.1.2008. Ennen TEMin perustamista ESR:n hallinto- ja todentamisviranomainen oli ollut työministeriössä ja EAKR:n vastaavasti sisäasiainministeriössä. Uuden ministeriön perustamisen myötä sama ministeriö toimi niin ESR-ohjelman kuin kaikkien EAKR-ohjelmienkin hallintoviranomaisena ja todentavana viranomaisena. Rahastojen välisellä yhteistyöllä löydettiin parempaa synergiaa, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. TEMin työjärjestyksen mukaisesti hallintoviranomaisen tehtävistä oli vastuussa alueosasto, joka vuonna 2016 muuttui yritys- ja alueosastoksi. Todentamisviranomaistehtävät (mm. komissiolle laadittavat menoilmoitukset) oli TEM:n työjärjestyksen mukaan osoitettu suoraan kansliapäällikön alaisuudessa toimivalle henkilöstö- ja hallintoyksikölle. Henkilöstö- ja hallintoyksikkö vastasi maksuliikenteestä sekä kirjanpidosta. 1.2.2 Välittävät toimielimet Välittävinä toimieliminä Manner-Suomen ESR-ohjelmassa toimivat aluksi ns. ohjelmarahan osalta työministeriö (myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriö), sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, TE-keskukset ja lääninhallitukset (jotka myöhemmin yhdistettiin ELY-keskuksiksi) sekä maakuntien liitot. Edellä mainittujen lisäksi teknistä tukea käytti myös opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeiden hyväksymispäätöksistä 90 % tehtiin ELY-keskuksissa. Hallintoviranomainen nimesi vuonna 2007 koordinoivat TE-keskukset, joista oli maininta ohjelmaasiakirjassa ja kansallisessa rakennerahastoasetuksessa 29.3.2007/311. Niiden tehtävänä oli avustaa hallintoviranomaista ohjelman toimeenpanon hallinnointiin liittyvissä koko suuraluetta koskevissa asioissa sekä koordinoida ESR-toimintaa suuralueella ja järjestää maakunnan yhteistyöryhmille tiedot maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimista varten. Koordinoiviksi TE-keskuksiksi nimettiin seuraavat neljä: Itä-Suomen suuralueella Etelä-Savon TE-keskus, Pohjois-Suomen suuralueella ensin Lapin TEkeskus ja myöhemmin Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Länsi-Suomen suuralueella Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ja Etelä-Suomen suuralueella Hämeen TE-keskus. Koordinoivat TE-keskukset valmistelivat hallintoviranomaiselle yhteistyössä suuralueen muiden välittävien toimielinten kanssa ESR-suunnitelmat, jotka olivat pohjana talousarvion määrärahojen kohdentamiselle välittäville toimielimille alueilla. ESR-ohjelman alueosioiden ESR-suunnitelmat yhteen sovitettiin maakuntien yhteistyöasiakirjojen kanssa ja ne olivat osa yhteistyöasiakirjaa. Koordinoivat TE-keskukset kutsuivat työnsä tueksi suuralueen välittävistä toimielimistä kootut koordinaatioryhmät. 24

Sekä arvioitsijat että tarkastusviranomainen olivat kiinnittäneet huomioita välittävien toimielinten suureen lukumäärään. Vuoden 2014 alusta astui voimaan rakennerahasto-ohjelmien uusi hallinnointimalli. Asetuksen 1144/2013 (19.12.2013) mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi keskitettiin neljään ns. rakennerahasto-ely-keskukseen (RR-ELYyn). Nämä neljä RR-ELYä olivat: Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus. Kaikissa muissa ELY-keskuksissa tarjottiin edelleen asiakkaille rakennerahastoasioihin liittyvää palvelua, mutta niissä työskentelevät rakennerahastoasioita hoitavat virkailijat olivat työsuhteessa alueensa RR-ELY-keskukseen. Muutoksen seurauksena välittävien toimielinten määrä ESR-ohjelmassa väheni 36:sta 25:een. Maakuntien liitot ja Opetushallitus jatkoivat rakennerahastotehtävissä entisellä mallilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty ESR-hankkeita rahoittaneet RR-ELY-keskukset toimipisteineen ohjelmakauden lopussa. Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Pori Jyväskylä Lahti Tampere Mikkeli Joensuu Turku Hämeenlinna Helsinki Kouvola Kuva 5: RR-Ely-keskukset ja niiden toimipisteet, joissa hoidetaan ESR-asioita 25

1.2.3 Hallintoviranomaisen antama ohjeistus Uuden ministeriön perustamiseen liittyen ryhdyttiin vuonna 2007 suunnittelemaan rakennerahastoohjelmien hallinnointiin liittyvien tehtävien uusia toimeenpanomalleja. TEM:n perustamisen myötä sama ministeriö toimi niin ESR-ohjelman kuin kaikkien EAKR-ohjelmienkin hallintoviranomaisena ja todentavana viranomaisena. Rahastojen välisellä yhteistyöllä pyrittiin löytämään parempaa synergiaa, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. TEM:n perustaminen ja siitä seurannut hallintoviranomaistehtävien kokoaminen mahdollisti yhtenäisten ohjeistuksen valmistelun molempien rahastojen yhteisenä. Hallintoviranomainen antoi välittäville toimielimille vuonna 2008 laajan ohjepaketin, mikä sisälsi ohjeistusta mm. yleisistä hallinnollisista seikoista, tehtävien eriyttämisestä, hankkeiden valinnoista ja tukikelpoisista menoista. Ohjeistusta täydennettiin seuraavina vuosina. Ohjeistuksiin liittyvät toiveet olivat ristiriitaisia toiset pitivät ohjeistusta liian laajana, toiset kaipasivat vieläkin yksityiskohtaisempaa sisältöä. Ohjelmakauden loppupuolella ohjeistuksessa korostuivat ohjelmakauden 2007-2013 asianmukaiseen sulkemiseen liittyvät teemat: maksatusten nopeuttaminen, sulkemiseen liittyvät määräajat, tarkastusraporttien käsittely sekä tietojärjestelmien tietojen oikeellisuuden varmistaminen. Ohjeistusta täydennettiin myös välittäville toimielimille järjestetyillä koulutustilaisuuksilla sekä sähköpostitse ja puhelimitse annetulla neuvonnalla. Välittävien toimielinten kirjalliset kysymykset ohjattiin to-solu@tem.fi -postilaatikkoon, josta sovitun päivystysjärjestyksen mukaisesti niihin vastattiin. Tärkeimmät ja yleistä mielenkiintoa herättävät vastaukset julkaistiin nettisivuilla. Hallintoviranomaisen antamat ohjeet löytyvät hallintoviranomaisen internet-sivustoilta http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/fi/04_viranomaisille/01_hvo_ohjeet/i ndex.html 1.2.4 Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus Hallintoviranomainen piti yllä yleistä ohjelmatason hallinto- ja valvontajärjestelmän (HVJ) kuvausta ja teki siihen tarvittaessa muutoksia. Välittäviin toimielimiin tehdyillä ohjaus- ja valvontakäynneillään hallintoviranomainen varmisti kunkin välittävän toimielimen hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevan kuvauksen ajantasaisuuden ja kuvauksen mukaisesti perustetun järjestelmän toimivuuden. Kansallisen lainsäädännön ja rakennerahastolainsäädännön ja ohjeistuksen yhteensovittaminen ei ohjelmakauden alkuaikoina ollut välittävissä toimielimissä täysin ongelmatonta. Hallintoviranomainen selkiinnytti tilannetta paitsi ohjeistuksella myös kiinnittämällä välittävien toimielinten HVJ-kuvausten laadinnan yhteydessä niiden ilmoittamaan sovellettavaan lainsäädäntöön. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset uudistettiin vuoden 2010 aikana aluehallintouudistuksesta johtuen. Hallintoviranomainen luki ja kommentoi uudet välittävistä toimielimistä tulleet kuvausasiakirjat. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta ei ollut tarpeen toimittaa tarkastusviranomaiselle eikä komissiolle. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen RR-ELYuudistuksen johdosta hallintoviranomainen kehotti RR-ELY-keskuksia ja muita välittäviä toimielimiä päivittämään hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksensa. Tarkastusviranomainen tarkasti tekemissään järjestelmätarkastuksissaan hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuutta. Näiden tarkastusten mukaan välittäviin toimielimiin perustetut 26

hallinto- ja valvontajärjestelmien prosessit toimivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. TEMin omia hankkeita koskeneen tarkastuksen tarkastuskertomuksessa todettiin hallinto- ja valvontajärjestelmästä, että toiminta oli ollut asianmukaista ja tehtäviä oli toteutettu hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausten, työjärjestyksen sekä taloussäännön määräysten mukaisesti. 1.2.5 Valvonta 1.2.5.1 Hallintoviranomaisen valvonta Vuonna 2010 voimaan tullut aluehallintouudistus vaikutti merkittävästi rakennerahastotoimintaan. Uudistuksen myönteisiä vaikutuksia oli alueellisen ohjelmatyön koordinoinnin tehostuminen. Uudistus helpotti myös eräissä välittävässä toimielimissä maksatustoiminnon resurssivajetta esimerkiksi sijaisten osalta. Rakennerahastotoiminnan haasteina oli yhdistyneiden viranomaisten päätöksenteossa ja maksatuksissa soveltamien erilaisten hallinnointikulttuurien yhteensovittaminen. Ohjelmakauden kuluessa hankkeiden hallinnointiprosessi yhdenmukaistui. RR-ELY-keskusten toiminnan käynnistyminen vuonna 2014 merkitsi RR-ELY-keskuksissa varsin perusteellista tehtävien hoidon uudelleen arviointia ja sen perusteella tehtävää organisointia. Tehtävien uudelleen organisointia edellytti ja sille omat haasteensa toi samanaikaisesti tapahtunut teknisen tuen resurssien vähennys sekä tiedossa ollut tuleva ELY-keskusten toimintamenojen vähennys. Vaikka RR-ELY-uudistuksen toimeenpanoon liittyi monia haasteita, uudistus merkitsi tehokkaampaa rakennerahastotehtävien hoitoa. Rakennerahastotehtävien tehokkaampaan hoitoon uudistus antoi mm. mahdollisuuden resurssien joustavampaan käyttöön ja parempaan työnohjaukseen, helpotti sijaisjärjestelyjä sekä mahdollisti työtapojen yhtenäistämisen. Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen teki ohjelmakaudella 2007 2013 ohjaus- ja valvontakäynnit lähes kaikkiin Manner-Suomen ESR-ohjelman hankkeita rahoittaneisiin välittäviin toimielimiin. Käynnit tehtiin neljääntoista ELY-keskukseen, kolmeentoista maakunnan liittoon, Opetushallitukseen, opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön. Välittävistä toimielimistä jäivät käymättä Kainuun ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun liitto sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Lisäksi toinen käynti tehtiin Hämeen ELY-keskukseen, Etelä-Savon ELY-keskukseen, Keski-Suomen ELY-keskukseen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen, Lapin ELYkeskukseen sekä Uudenmaan ELY-keskukseen. Kaikkien rakennerahasto-ohjelmien välittäviin toimielimiin tehtyjen ohjaus- ja valvontakäyntien havainnot olivat ohjelmakauden aikana samansuuntaisia ja ne olivat yleistettävissä eri ohjelmaalueille sekä ESR- että EAKR-rahastoihin hallintoviranomaisen antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Käyntien tavoitteena oli varmistaa ohjelmakauden hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon toteutuminen. Käynneillä havaittiin resurssien vähäisyys erityisesti maksatustehtävissä ja sijaisjärjestelyjen puute. Monimutkainen ja useaan kansalliseen tukijärjestelmään perustuva varojen hallinnointi asetti vaatimuksia henkilöstön osaamiselle. Hankkeiden hallinnointiprosessi oli yhdenmukaistunut, mutta edelleen rakennerahastotoiminnan ja erityislainsäädäntöön perustuvien tukijärjestelmien vaatimusten yhteensovittaminen loi haasteita. Keskeisiä ongelmiksi koettuja osaalueita olivat muun muassa valtiontuki, de minimis, yhteishankkeiden hallinnointi, tuloja tuottavat 27

hankkeet, hankintamenettelyt, pysyvyys. Pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ohjaus- ja valvontakäynneillä kohdistettiin huomio mm. hallintouudistusten vaikutuksiin rakennerahastotoiminnan toimeenpanoon, välittävän toimielimen luomaan hallinto- ja valvontajärjestelmään, hankkeiden valintamenettelyihin, art 13 hallinnollisten ja paikan päällä tarkastusten määrään ja laatuun, välittävän toimielimen potentiaalisille tuenhakijoille ja rahoituspäätöksen saaneille tuensaajille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen, välittävän toimielimen tekemien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen sekä ohjelmakauden loppuvaiheessa myös asianmukaisen sulkemisen varmistamiseen. Päättyvän ohjelmakauden sulkemisen varmistamiseksi hallintoviranomainen kiinnitti erityistä huomiota maksatushakemusten käsittelyn edistymiseen, yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön päätöksiä tehtäessä sekä tarkastushavaintoja koskevien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen ja asianmukaisuuteen. Hallintoviranomainen kehitti ohjelmakauden aikana välittäville toimielimille annettavaa ohjeistusta sekä järjesti koulutusta havaittujen tarpeiden mukaisesti. Koulutuksessa ja ohjeistuksessa käsiteltiin mm. tehtävien eriyttämistä, tukikelpoisuutta, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, hankkeiden valintaa ja hallinnointia sekä korjaavia toimenpiteitä. Ohjelmakaudella käytännöksi tulleet aloituspalaverit osoittautuivat hyödyllisiksi hankkeiden ohjaamisen kannalta. Maksatushakemusten käsittelyaika ja yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset, täydennettynä paikan päällä tarkastuksilla, olivat tehokkaita ja suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaittiin jo tässä vaiheessa. Tätä havaintoa tuki myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13. menojen varmentamisen ongelmia olivat eräissä välittävissä toimielimissä pitkät maksatushakemusten käsittelyajat, mihin syynä oli mm. maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Hankkeiden maksatusten käsittelyaikaa seurattiin ohjelmakauden aikana. Käsittelyaika lyheni ohjelmakauden loppua kohti. Vuoden 2014 maksatushakemusten (pl. tekninen tuki) käsittelyaikojen keskiarvo oli enää 80 päivää, kun se vuonna 2011 oli ollut 140 päivää. Vuoden 2015 maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 89 päivää. Itä-Suomessa maksatushakemusten käsittelyn resurssiongelmiin pyrittiin löytämään ratkaisua ELYkeskusten välisellä yhteistyöllä. Kokemukset tällaisesta yhteistyöstä olivat myönteisiä. Haasteet erityisesti niissä välittävissä toimielimissä, joissa maksatukset olivat päässeet eri syistä ruuhkautumaan, olivat erityisen suuret. Näissä tapauksissa tarvittiin maksatusprosessin nopeuttamisen lisäksi ylimääräisiä resursseja ruuhkan purkamiseksi. Valtakunnallisissa hankkeissa keskimääräinen käsittelyaika oli pidempi kuin alueellisissa hankkeissa. Vaikka laajojen, monen osatoteuttajan hankkeiden hallinnointiin liittyi haasteita, niitä kuitenkin pidettiin pääosin tuloksiltaan hyvinä. Hallintoviranomainen on panostanut ohjelmakauden 2014 2020 toimeenpanon, ml. tietojärjestelmät, valmistelussa siihen, että laajojen yhteishankkeiden hallinnointi olisi yksinkertaisempaa. Sosiaali- terveysministeriö suosi rahoituksessaan monen osatoteuttajan (2-5) yhteishankkeita. He näkivät niiden vaikuttavuuden olevan parempi kuin yksittäisten hankkeiden etenkin kun kyse oli 28

heidän tapauksessaan aina valtakunnallisesta toiminnasta. He, toisin kuin eräät muut välittävät toimielimet, eivät havainneet rahoittamissaan yhteishankkeissa samanlaisia hankkeiden toteutukseen ja maksatuksiin liittyviä ongelmia. Tähän syynä oli ministeriön edustajien mukaan huolellinen hankkeiden läpikäynti jo hakemusvaiheessa sekä kiinteä yhteys hankkeisiin hankkeiden toteutusaikana. Yhteishankkeiden onnistumisessa korostui myös hankkeen hallinnoijan kyky hankkeen läpiviejänä. Toiseksi oli tärkeää ennen päätöstä varmistaa, että osatoteuttajat olivat todellisia osatoteuttajia eivätkä esimerkiksi vain yhteistyökumppaneita, rahoittajia tai kohderyhmää. Hankkeiden valinta- ja arviointiprosessi oli erityisesti ELY-keskuksissa moniportainen ja prosesseja oli useita erilaisia tukijärjestelmän / hanketyypin mukaan. Varsinkin monen maakunnan alueella toteutettavien hankkeiden valintaprosessi MYR-käsittelyineen vei paljon aikaa. Hankkeiden hallinnointi silloin, kun hankkeessa oli paljon osatoteuttajia ja hanketta toteutettiin laajalla maantieteellisellä alueella, oli joskus ongelmallista. Laajojen, monitoteuttajahankkeiden hallinnointiongelmat olivat myös yhtenä osasyynä pitkiin maksatushakemusten käsittelyaikoihin. Ohjelmakauden sulkemisen lähestyessä hallintoviranomainen seurasi tarkkaan maksatushakemusten käsittelyaikatilanteen kehittymistä ja pyrki ohjauksessaan ja neuvonnassaan vaikuttamaan havaittuihin ongelmiin. Ohjelmakauden aikana tekemillään ohjaus- ja valvontakäynneillä hallintoviranomainen havaitsi, että välittävät toimielimet itse olivat pyrkineet vaikuttamaan käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuoden 2014 alusta toimeenpantu RR- ELY- uudistus lisäsi mahdollisuuksia henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön ja näin toi helpotusta syntyneiden ruuhkien purkuun ja pitkiin käsittelyaikoihin. Vuosina 2011 ja 2012 käyttöönotetuilla yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla (flat rate, lump sum) oli myönteinen vaikutus käsittelyaikojen pituuteen, mutta niiden vaikutus myöhäisen käyttöönottoajankohdan vuoksi koski vain pientä osaa ohjelmakaudella rahoitetuista hankkeista. Hallintoviranomainen suositteli ohjauksessaan ja neuvonnassaan välittäviä toimielimiä käyttämään rahoituspäätöksiä tehdessään mahdollisimman laajasti käyttöön otettuja yksinkertaistettuja kustannusmalleja. Tähän oli kaksi syytä: maksatushakemusten käsittelyn nopeuttaminen ja kokemusten kerääminen yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttömahdollisuuksista ohjelmakauden 2014 2020 toimeenpanon tehostamiseksi. Välittävät toimielimet hyödynsivät varsin tehokkaasti yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöönottomahdollisuutta. Vuonna 2012 alkaneista hankkeista 73 %, vuonna 2013 alkaneista hankkeista 83 %, vuonna 2014 alkaneista hankkeista 93 % ja vuonna 2015 alkaneista hankkeista 83 % perustui yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöön. Tilintarkastustuomioistuimen DAS-tarkastus Tilintarkastustuomioistuin teki Suomen ESR-ohjelmaan DAS-tarkastuksen (Déclaration d'assurance). helmi-maaliskuussa 2015. Tarkastus kohdistui komissiolta 30.10.2014 saadun välimaksun (noin 25,6 milj. euroa) sisältämien menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen. Tarkastuksessa neljään hankkeeseen seitsemästä (Tulevaisuuden työvoima, Luova Suomi, Triangeli, Yritysten taitava Keski- Suomi III) tuli 11 havaintoa, jotka koskivat hankintoja, lomapalkkavarauksia, työajanseurantaa, laskutuksen oikeellisuutta ja tukikelpoisuusaikaa. Välittömästi tarkastuksen jälkeen hallintoviranomainen kävi keskustelua havainnoista työ- ja elinkeinoministeriön sisällä eri osastojen sekä todentamisviranomaisen kanssa. Kesäkuun 2015 alussa välittäville toimielimille pidetyissä neljässä koulutustilaisuudessa käytiin läpi tuolloin vielä alustavan tarkastusraportin havaintoja. Hallintoviranomainen lähetti välittäville toimielimille kaksi ohjekirjettä koskien lomapalkkavarausten kirjaamista toukokuun lopussa ja syyskuussa. Keskustelua 29

tarkastusraportin havainnoista on pidetty yllä myös myöhemmin välittäville toimielimille pidetyissä työkokouksissa ja koulutustilaisuuksissa. Hallintoviranomainen sopi komission kanssa syyskuussa 2015 pidetyssä kokouksessa, että hallintoviranomainen huolehtii yhteistyössä todentamisviranomaisen kanssa, että kaikki tarkastuksessa havaitut tukikelvottomat kustannukset poistetaan loppumaksupyynnöstä. Todentamisviranomainen peruutti keväällä 2016 lomapalkkavarauksiin liittyneet kustannukset ESRohjelman menoista. Komissiolle ei näin aiheutunut taloudellista tappiota havaituista väärinkäytöksistä. Välittävät toimielimet tekivät nopeasti tarkastushavaintoihin liittyvät tarvittavat takaisinperintätoimenpiteet tukikelvottomuuksia sisältäneisiin hankkeisiinsa, samoin kuin sääntöjenvastaisuuksia koskevat ilmoituksensa. Yhteistyö toimi hallintoviranomaisen näkökulmasta hyvin. Tarkastusviranomaisen tarkastusraporttien käsittelyyn liittyvät hallintoviranomaisen tehtävät Hallintoviranomaisen tehtävänä oli valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyivät riittäviin toimenpiteisiin järjestelmä- ja hanketarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti välittävän toimielimen tuli käsitellä tarkastushavainnot viivytyksettä, viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Hallintoviranomainen antoi välittäville toimielimille ohjeet korjaavien toimenpiteiden tekemisestä. Ohjelmakauden asianmukaista ja hallittua sulkemista silmälläpitäen hallintoviranomainen pyrki seuranta- ja valvontatoiminnallaan varmistamaan, että välittävät toimielimet tekivät riittävät korjaavat toimenpiteet esimerkiksi hanketarkastuksissa ja art. 13 paikan päällä tarkastuksissa havaittujen epäkohtien johdosta. Tarkastusviranomainen sai ohjelmakauden viimeiset ESRhanketarkastukset syksyllä 2016 päätökseen ja hallintoviranomainen muistutti mm. syksyn 2016 alueellisissa työkokouksissa välittäviä toimielimiä hanketarkastustapausten välittömästä loppuunsaattamisesta. 1.2.5.2. Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmentaminen välittävissä toimielimissä Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art. 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekivät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsiteltiin tietojärjestelmäavusteisesti Valtteri- ja EURA 2007- järjestelmissä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautui kahteen osaan: 1) hankkeen sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suoritti rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suoritti maksaja. Ohjelmakauden aikana maksatushakemuksissa esitettyjä kustannuksia hylättiin kaikkiaan 1,3 prosenttia. Eniten kustannuksia hylättiin toimintalinjoissa 1, 3 ja 4 ja vähiten teknisen tuen toimintalinjassa. Havaituista tukikelvottomista kustannuksista suuri osa liittyi hankkeelle kuulumattomiin kustannuksiin (tukikelpoisuussääntöjen / hyväksytyn rahoituspäätöksen tai hankesuunnitelman vastainen meno jne. ), hakemustietojen laskuvirheisiin, esitettyjen kustannusten todentamisongelmiin tai hankintalainsäädännön rikkomiseen. Havaitut virheet olivat yksittäisiä, eivät systemaattisia virheitä. Hylätyistä kustannuksista osa oli katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset /rahoitus olivat väärässä kustannus-/rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otettiin huomioon seuraavissa maksatuksissa). 30

Hallintoviranomainen seurasi maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua, sekä otti ne huomioon koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan välittäville toimielimille. Art. 13 paikan päällä tarkastukset (art. 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekivät art. 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. Ohjelmakauden loppuun mennessä oli paikan päällä tarkastuksia tehty yhteensä 1 387 kappaletta. Paikan päällä tarkastus korvattiin maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 299 hankkeessa. Tarkastusten toteumatilanne ohjelmakauden päättyessä toimintalinjoittain on kuvattu oheisessa taulukossa. Taulukko 11: Art 13 paikan päällä tarkastusten toteumatilanne 31.12.2014 (Lähde: EURA 2007) Toimintalinja Suunniteltu Tarkastettu Tarkastus % 1 411 411 100 2 416 416 100 3 481 481 100 4 49 49 100 5 30 30 100 Ohjelma yhteensä 1 387 1 387 100 ESR -hankkeiden paikan päällä tehtävien tarkastusten osalta päästiin ohjelmakauden tarkastustavoitteeseen. Kaikista rahoitetuista hankkeista tarkastettiin 50,09 % tarkastustavoitteen olleessa 50 %. Maksetusta julkisesta rahoituksesta tarkastettiin 41,37 %; julkiselle rahoitukselle ei ollut erillistä tarkastustavoitetta. ESR-hankkeiden tarkastuksen yleistulos sijoittui ohjelmakaudella 88,31 %:ssa tapauksista luokkiin 1 tai 2. Hankkeita, joissa oli havaittu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tukikelpoisuusvirheitä oli 130 kappaletta, eli 11,7 % hankkeista. Taulukko 12: Art 13 paikan päällä tarkastusten tilanne 31.12.2014: Tarkastusten tulos (Lähde: EURA 2007) Toimintalinja 1 2 3 4 Yhteensä kpl 1 241 63 20 27 351 2 239 66 12 26 343 3 285 49 17 21 372 4 23 8 4 3 38 5 8 0 0 0 8 Ohjelma 796 186 53 77 1 112 yhteensä Tulostyyppi % kaikista 71,58 16,73 4,77 6,92 Tulosluokitus: 1. Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa, 2. Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei 31

kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 3. Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 4. Hankkeessa todettiin tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. Tukikelvottomia kustannuksia tarkastetuissa hankkeissa havaittiin ohjelmakaudella yhteensä noin 1,58 miljoonaa euroa. Keskeisimmät tukikelvottomuuden syyt liittyivät ohjelmakaudella siihen, että kustannus ei liittynyt hankkeeseen, kustannus oli laskettu virheellisesti tai kustannus ei syntynyt tukikelpoisena aikana. Havaitut tukikelvottomuusvirheet eivät olleet systemaattisia, vaan kohdistuivat rajattuun määrään yksittäisiä hankkeita. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuneet menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta paransivat tehdyn työn laatua ja tällöin mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaittiin jo art. 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tuki myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissa havaittujen tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. 1.2.6 Seurantajärjestelmät Seurantajärjestelmät ovat ajan saatossa kehittyneet huomattavasti Suomessa. Ohjelmakaudella 1995 1999 rakennerahastojen hallinnoinnissa käytettiin Suomessa apuna useita alkeellisia rahasto- ja hallinnonalakohtaisia tietojärjestelmiä, mm. ESR-projektinhallintajärjestelmää. Järjestelmät olivat pelkästään viranomaiskäytössä eivätkä ne olleet internet-pohjaisia. Projektien hakijat ja toteuttajat toimittivat viranomaisille kaikki tiedot paperilomakkeilla, joista ne tallennettiin manuaalisesti tietojärjestelmiin. Ohjelmakaudella 2000 2006 rakennerahastoprojektien hallinnointiin käytettiin Suomessa useita rahasto- ja hallinnonalakohtaisia tietojärjestelmiä. Prosessien hallinnasta vain osa oli tietojärjestelmäavusteisia. Esimerkiksi projektihakemukset, seurantalomakkeet ja loppuraportit voitiin tallentaa suoraan internet-pohjaiseen ESRA-järjestelmään, mutta mm. maksatushakemukset täytettiin järjestelmän ulkopuolella ja toimitettiin viranomaiselle ainoastaan paperilomakkeina. Ohjelmakauden 2007 2013 sähköisen palveluratkaisun suunnittelu aloitettiin jo edellisen ohjelmakauden 2000 2006 loppuvaiheessa. Tavoitteena oli saada käyttöön aiempaa keskitetymmät, kattavammat, nykyaikaisemmat ja asiakaslähtöisemmät luotettavat tietojärjestelmäratkaisut. Rakennerahastojen hallinnoinnin pääjärjestelmäksi ohjelmakaudelle 2007 2013 kehitettiin alusta alkaen täysin uusi EURA 2007 -tietojärjestelmä, mikä sisälsi kootusti sekä ESR- että EAKR-rahastojen tiedot kaikilta hallinnonaloilta. EURA 2007 -järjestelmän ensimmäinen versio otettiin tuotantokäyttöön syksyllä 2007 heti ohjelmien hyväksymisen jälkeen. EURA 2007 -järjestelmä rakennettiin alusta asti käyttäjäroolien perusteella tukemaan tehtävien eriyttämistä. Projektien hakemukset, maksatushakemukset, seurantalomakkeet sekä väli- ja loppuraportit täytettiin internetin välityksellä suoraan tietojärjestelmään. Järjestelmässä noudatettiin ns. kertatallennuksen periaatetta. EURA 2007 -järjestelmää kehitettiin aktiivisesti koko ohjelmakauden ajan, minkä myötä lähestulkoon kaikki rakennerahastojen hallinnointiprosessit, ml. rahoitus- ja maksatuspäätökset saatiin tietojärjestelmäavusteisiksi. Kaikki viralliset lomakkeet tuli kuitenkin lähettää edelleen 32

allekirjoitettuina paperiversioina, sillä järjestelmässä ei ollut käytettävissä sähköisen tunnistamisen menetelmiä. Arkistointi tapahtui paperilomakkeilla EURA 2007 -järjestelmän ulkopuolella. EURA 2007 -järjestelmän rinnalla valtuuksien ja taloushallintoprosessien sekä paikanpäällä tehtävien varmennusten käsittelyssä toimi Wepa 2007 -järjestelmä, mikä oli kehitetty aiemman ohjelmakauden Tepa/Kepa/Stemma-järjestelmien pohjalle. EURA 2007:n ja Wepa 2007:n välillä käytettiin reaaliaikaista web service -tiedonsiirtoa, jolloin järjestelmät toimivat yhtenä kokonaisuutena ja yhdessä järjestelmässä hoidettua prosessia voitiin välittömästi jatkaa seuraavassa. Esimerkiksi maksatushakemusten tukikelpoisuustarkastukset tehtiin suorana jatkumona hakijan täyttämän maksatushakemuksen tietojen perusteella. EURA 2007 -järjestelmässä oli omat toimintonsa myös projekti- ja järjestelmätarkastuksille ja rahoitustietojen korjaustapahtumille. Komission maksupyynnöt muodostettiin suoraan järjestelmän tiedoista ja kaikki tehdyt maksupyynnöt tallennettiin järjestelmään. Keskitetymmän tietojärjestelmäratkaisun ja hyvin pitkälle kehitettyjen tietojärjestelmäavusteisten prosessien ansioista tietojen luotettavuus ja projektien hallinnointi ohjelmakaudella 2007 2013 parani merkittävästi aiempiin ohjelmakausiin verrattuna. Merkittävin haittatekijä oli kuitenkin edelleen sähköisen tunnistautumisen puuttuminen, minkä vuoksi kaikki lomakkeet tuli toimittaa myös tulostettuina allekirjoitettuina paperiversioina. Tästä aiheutui monissa tapauksissa huomattavaa viivettä esimerkiksi maksatushakemusten käsittelyprosessiin. Ohjelmakauden 2014-2020 sähköisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana onkin ollut mm. täysin sähköinen asiointi kaikissa rakennerahastohankkeiden hallinnointiin tarvittavissa prosesseissa. 1.3 Seurantakomitea Yleisasetuksen (EY) 1083/2006 artiklan 63 mukaan jäsenvaltion oli viimeistään kolmen kuukauden kuluessa toimenpideohjelman hyväksymisestä perustettava toimenpideohjelmaa varten seurantakomitea. Seurantakomitean tehtävänä oli asetuksen mukaan varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu. Manner-Suomen ESR-ohjelmaa varten seurantakomitea haluttiin kuitenkin perustaa mahdollisimman varhain ja valtioneuvosto asettikin jo 12.4.2007 Manner-Suomen ESR-ohjelmalle seurantakomitean, vaikka komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjan vasta 26.10.2007. Manner-Suomen ESR-ohjelman seurantakomitean ensimmäinen kokous järjestettiin 24.-25.5.2007. Kokouksessa hyväksyttiin mm. seurantakomitean työjärjestys ja nimettiin seurantakomitealle kansallisen rakennerahastolain 1401/29.12.2006 artiklan 26 mukainen sihteeristö. Seurantakomitean kokouksessa myös nimettiin arvioinnin ohjausryhmä sekä hyväksyttiin hankkeiden valintakriteerit. Sihteeristö kokoontui ensimmäisen kerran 5.9.2007. Seurantakomitean toinen kokous järjestettiin ohjelma-asiakirjan hyväksymisen jälkeen 4.12.2007. Tässä kokouksessa mm. vahvistettiin ensimmäisessä kokouksessa tehdyt päätökset. Ministeriö- ja aluehallintouudistusten jälkeen seurantakomiteassa olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi seurantakomitean jäseninä oli edustajat ELY-keskuksista, maakunnan liitoista, Suomen Kuntaliitosta sekä keskeisistä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöistä ja kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä. Euroopan komission edustaja toimi seurantakomiteassa neuvonantajan roolissa. Sihteeristössä puolestaan olivat edustettuina ohjelmaa toteuttavat ministeriöt ja alueviranomaiset. 33

Ohjelman seurantakomitea kokoontui vuosien 2007-2017 aikana yhteensä 18 kertaa. Luettelo seurantakomitean kokouksista ja järjestämispaikkakunnista on liitteessä 4. Kokouksia järjestettiin eri puolella Suomea, jolloin seurantakomitealla oli mahdollisuus tutustua lähemmin kyseisen alueen erityispiirteisiin ja alueella toteutettaviin hankkeisiin. Seurantakomitea keskusteli ohjelman toteutuksesta vilkkaasti ja kertoi näkemyksiä ohjelman toteuttamisessa huomioitavista asioista mm. liittyen ohjelman suuntaamiseen toimintaympäristön muuttuvissa tilanteissa, ESR-toimien ja kansallisten toimien koordinointiin ja tulosten juurruttamiseen. Kokouksissa käsiteltiin myös tiedotustoimia ja tarkastusviranomaisen tarkastuskertomuksia. Seurantakomitea kokoontui pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, jolloin kesän kokouksessa hyväksyttiin edellistä vuotta koskeva vuosikertomus. Vuonna 2016 ei järjestetty seurantakomitean kokousta, koska vuodesta 2015 ei laadittu erillistä vuosikertomusta. Manner-Suomen ESR-ohjelman viimeisessä seurantakomitean kokouksessa 16.2.2017 hyväksyttiin ohjelman loppukertomus toimitettavaksi komissiolle. Kokouksen jälkeen seurantakomitea siirtyi ESR:n 60-vuotisseminaariin, jossa mm. luotiin katsauksia Suomen EU-jäsenyyden aikana toteutettuihin ESR-toimiin. Seminaarissa oli myös hyvä tilaisuus tutustua käynnissä oleviin ohjelmakauden 2014-2020 hankkeisiin. 1.4 Kohdatut ongelmat Ohjelma ei päässyt käyntiin toivotussa aikataulussa ohjelmakauden alkaessa. Kansallisesti oli päätetty, että ohjelman täytäntöönpanoa ei käynnistetä ennen kuin komission virallinen päätös ohjelma-asiakirjan hyväksymisestä on saatu, kansallinen tukikelpoisuusasetus on astunut voimaan ja tietojärjestelmät toimivat riittävässä määrin. Tällä haluttiin erityisesti luoda perusta niin hakijoiden kuin rahoittajienkin oikeusturvalle sekä audit trail -ketjun toimivuudelle. Hyväksytty ohjelma-asiakirja ja kansallinen tukikelpoisuusasetus loivat puitteet sille, minkälaista toimintaa voitiin rahoittaa, ja ne toimivat pohjana myös mm. erilaisten hanketoiminnassa tarvittavien lomakkeiden laadinnalle. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja ESR:n hallinnointimallien yhtenäistämistavoite asetti odottamattomia haasteita esimerkiksi tietojärjestelmän valmistelulle, ja kansallisesti päätettiin priorisoida EAKR-osion kehittelyä. Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys hyväksyttiin valtioneuvostossa 1.2.2007 ja toimitettiin tämän jälkeen komissiolle. Komission kanssa käydyissä neuvotteluissa ohjelma-asiakirjaesitystä täydennettiin ja lopullinen virallinen versio toimitettiin komissiolle 29.8.2007. Komissio hyväksyi Manner-Suomen ESR-ohjelman 26.10.2007. Hankehaut käynnistettiin vuoden 2007 loppupuolella ja suurin osa hakuajoista päättyi tammikuussa 2008. Näin ollen koko ensimmäisen vuoden rahoituskehys jäi vuonna 2007 maksamatta. Hankkeiden hallinnoinnin vaatimusten kasvu lisäsi niin hankkeiden toteuttajien kuin rahoittajienkin työtaakkaa. Hallinnoinnin edellyttämä työ heikensi pienten toimijoiden kykyä olla aktiivisina toimijoina hankkeissa. Vuodesta 2011 alkaen otettiin enenevässä määrin käyttöön yksinkertaistettuja kustannusmalleja, mitkä helpottivat ja nopeuttivat hallinnointia (ks. myös luku 1.2.5.1 Hallintoviranomaisen valvonta) Merkittävimmät ongelmat ohjelman toimeenpanossa koko ohjelmakautta tarkastellen johtuivat kuitenkin Suomen ja globaalin taloudellisen tilanteen haasteellisuudesta. Ohjelman toteutusta jouduttiin suuntaamaan uudelleen, organisaatioiden mahdollisuus osallistua hanketoimintaan 34

vaikeutui ja hankkeiden kohderyhmiä jouduttiin paikoitellen tarkastelemaan uudelleen. Ohjelman kohderyhmiin tehtiinkin laajennuksia vuonna 2010 tehdyllä ohjelmanmuutoksella. Talouden tilanteen johdosta eduskunnan päättämää rakennerahastovarojen valtion vastinrahan vähennystä vuosina 2012-2013 ei pystytty kompensoimaan kuntarahoituksella. Suomen julkinen talous oli alijäämäinen johtuen pitkään jatkuneista rakenteellisista uudistustarpeista, jotka liittyivät kestävyysvajeeseen sekä yksityisen sektorin ja julkisen talouden suhteeseen. Haasteet heijastuivat selvimmin valtiontalouteen. Kuntien rahoitusosuutta pystyttiin valtion vastinrahoituksen leikkauksen jälkeen kasvattamaan EAKR-ohjelmissa, mutta ESR-ohjelmaan ei kunnilla niiden kiristyneen rahoitustilanteen vuoksi enää ollut riittävästi rahoitusta. Kuntasektori oli alijäämäinen mm. vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Ohjelmakauden loppupuolella pyrittiin hankevalinnat kohdentamaan mahdollisimman paljon kuntarahoitusta tuottaviin hankkeisiin. Tästä huolimatta oltaisiin ilman ohjelman rahoitustaulukoiden muutosta julkisen rahoituksen toteumasta jääty huomattavasti jälkeen. Vuonna 2015 tehdyssä ohjelmanmuutoksessa piennettiin kuntien vastinrahoituksen määrää rahoitustaulukoissa, mikä samalla nosti EU-osarahoitussuhteen 44 %:sta 46 %:iin. Sen lisäksi että kuntien taloustilanne oli tiukka, myös yrityksiltä puuttuvat resurssit hidastivat hanketoimintaa. Yleinen heikentynyt taloustilanne johti monissa hankkeissa alkuperäisten suunnitelmien ja tavoitteiden tarkistamiseen. Toimintalinjakohtaiset ongelmat on kuvattu myöhemmissä luvuissa kunkin toimintalinjan kohdalla. 1.5 Tarkastusviranomaisen toiminta Manner-Suomen ESR-ohjelman tarkastuksista vastasi riippumattomana tarkastusviranomaisena valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toimintoon sijoittuva tarkastusviranomainen koko ohjelmakauden ajan. Tarkastustoiminnan perustana toimi tarkastusstrategia, jossa määritettiin rakennerahastotarkastuksen laajuus, tarkastusmenetelmät, ajoitus ja suuntaaminen. Tarkastusstrategiaan tehtiin päivityksiä vuosittain lähinnä tarkastussuunnitelmaan, kuitenkaan muuttamatta tarkastusmenetelmiä tai tarkastuslaajuutta. Tarkastusviranomainen antoi vuosittain Euroopan komissiolle tarkastuskertomuksen, jossa järjestelmien ja hankkeiden tarkastusten perusteella esitettiin havainnot rakennerahasto-ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmistä sekä antoi tarkastusten perusteella lausunnon siitä, oliko hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuus tehokasta. Tarkastuskertomus annettiin vuoden viimeisenä päivänä, viimeinen kertomus kuitenkin toimenpideohjelman sulkemiseen annettavan ilmoituksen yhteydessä viimeistään 31.3.2017. Tarkastusviranomainen antaa toimenpideohjelman sulkemista koskevan ilmoituksen, jossa arvioidaan loppuerän maksupyynnön oikeellisuus sekä lopullisen menoilmoituksen perustana olevien tapahtumien laillisuus ja säännönmukaisuus. Ohjelmakaudella tarkastusviranomainen suoritti tarkastusstrategian mukaisesti järjestelmätarkastuksia hallinto- ja todentamisviranomaiseen sekä välittäviin toimielimiin. Tarkastuksissa käytiin läpi hallintojärjestelmän keskeiset osat ja niihin liittyvät arviointikriteerit. Kriteerien arvioinnin perusteella tehtiin johtopäätös kunkin keskeisen osan toimivuudesta. Keskeisten osien toimivuuden perusteella laadittiin lopuksi kokonaisarvio järjestelmätarkastuksen kohteena olevan toiminnan toimivuudesta. Arviointi tehtiin neliportaisella asteikolla seuraavasti: 1 = Hallintojärjestelmä toimii hyvin; vain vähäisiä muutostarpeita. 2 = Hallintojärjestelmä toimii, mutta joitakin muutoksia tarvitaan. 35

3 = Hallintojärjestelmä toimii osittain; merkittäviä muutostarpeita. 4 = Hallintojärjestelmä ei käytännössä toimi. Ohjelmakauden aikana suoritettiin järjestelmätarkastus kaikkiin kohteisiin: hallinto- ja todentamisviranomaiseen sekä kaikkiin välittäviin toimielimiin, jotka olivat tehneet komissiolle tehtäviin välimaksupyyntöihin vaikuttavia rahoituspäätöksiä. Järjestelmätarkastukset suoritettiin kerralla molempiin rahastoihin (ESR ja EAKR), koska viranomaiset ja toiminnat olivat lähes samoja, ja jotta tarkastustoiminta olisi yhdenmukainen ohjelmien välillä. Ohjelmakauden alussa havaittiin joitakin puutteita tehtävien erittelyssä, hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksissa ja tietojärjestelmän toimimattomuudessa mutta muutostarpeet olivat vähäisiä ja hallintojärjestelmä arvioitiin joko luokkaan 1 tai 2. Ohjelmakauden edetessä havaittiin joitain puutteita muun muassa tehtävien järjestelyissä ja annettiin suosituksia. Hallintojärjestelmien kuitenkin arvioitiin toimivan hyvin. Tarkastuskertomuksissa todettiin hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivan tehokkaasti ja antavan riittävän varmuuden siitä, että komissiolle esitetyt menoilmoitukset olivat oikeellisia, ja näin ollen riittävän varmuuden siitä, että kyseiset maksut olivat laillisia ja sääntöjen mukaisia. Hanketarkastusten tavoitteena oli selvittää vuosittain komissiolle esitettyihin menoilmoituksiin sisältyvien virheiden arvioitu määrä. Tarkastettavien hankkeiden määrä määräytyi tilastollisin menetelmin komissiolle tehtyihin maksupyyntöihin sisältyvistä hankkeista. Hankkeet valittiin satunnaisotannalla, ja siten jokaisella hankkeella oli samanlainen mahdollisuus valikoitua tarkastukseen. Havaituista virheistä laskettiin ESR-ohjelman virheprosentti. Ohjelmakauden viimeisenä tarkastusvuotena lopullisessa tarkastuskertomuksessa esitetään vuosien 2015-2016 tarkastukset ja niiden tulokset. Toimenpideohjelman sulkemista koskevassa ilmoituksessa tarkastusviranomainen lausuu, että lopullisessa menoilmoituksessa on tuotu esiin kaikin olennaisin tavoin perustellusti toimenpideohjelmassa maksetut menot, että tälle ohjelmalle myönnetyn yhteisön tuen loppumaksua koskeva maksupyyntö on ollut oikeellinen ja että lopullisen menoilmoituksen kattamat maksut ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Tarkastuskaudella 2015-2016 tarkastuksen kohteiksi valittiin satunnaisotannalla yhteensä 42 ESRhanketta. Tarkastettujen menojen yhteismäärä oli 5,2 miljoonaa euroa. Tarkastetuista hankkeista seitsemässä hankkeessa havaittiin yhteensä 335 946 euroa tarkastusviranomaisen tulkinnan mukaan tukikelvottomia menoja. Kaikki virheet olivat luonteeltaan satunnaisia. Havaitut virheet olivat 6,4 % tarkastettujen menojen määrästä ja 5,06 % projisoituna koko tarkastuskauden menoihin. Olennaisuusraja (2 %) ylittyi nyt ensimmäistä kertaa. Syynä tähän oli yksittäinen havaittu virhe julkisen hankinnan kilpailutuksessa, jonka takia hankintaa kokonaisuudessaan ei voitu pitää tukikelpoisena. Virheen määrä oli 335 000 euroa. Muut havaitut virheet olivat 300 1 200 euron välillä. Nämä virheet johtuivat mm. palkkojen laskentavirheestä, hankkeelle kuulumattomista kustannuksista ja liikaa maksetuista matkakorvauksista. Menoja tarkastettiin koko ohjelmakauden aikana kumulatiivisesti ilmoitetuista kokonaismenoista 3,14 %. Hanketarkastukset kohdistuivat kattavasti eri puolelle Suomea ohjelmakauden aikana. Itä- Suomen alueen hankkeita sekä valtakunnallisesti toteutettuja hankkeita tarkastettiin kuitenkin hankemäärällisesti ja kustannuksiltaan eniten. Ohjelmakauden kumulatiivinen sääntöjenvastaisten menojen määrä sattumanvaraisessa otannassa oli 551 000 euroa, ja virheiden prosentuaalinen osuus tarkastetuista kustannuksista ohjelmakauden aikana on 1,16 %. Koko ohjelmakauden aikana virheiden kokonaismäärä pysyi alle olennaisuusrajan viimeisen kauden hankintavirheen suhteellisen suuresta osuudesta huolimatta. 36

1.6 Toimenpideohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset Manner-Suomen ESR-ohjelman käynnistyessä vuonna 2007 hallintoviranomaisena toimi työministeriö (TM). Ohjelmaa olivat käynnistämässä TM:n lisäksi opetusministeriö (OPM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä sisäasiainministeriö (SM) ja alueellisina viranomaisina työ- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset), lääninhallitukset (LH), Opetushallitus (OPH) sekä maakuntien liitot. Ohjelmakauden aikana tapahtui useita hallinnollisia muutoksia, joiden haitalliset vaikutukset hankkeiden toteuttajiin pyrittiin minimoimaan ja sen sijaan saavuttamaan tehokkuutta ja synergiaa. Hallintoviranomaisessa tapahtunutta muutosta on kuvattu luvussa 1.2.1 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen ja välittävissä toimielimissä tapahtuneita muutoksia puolestaan luvussa 1.2.2 Välittävät toimielimet. Ohjelmakauden aikana tapahtui seuraavat muutokset: Työ- ja elinkeinoministeriö perustettiin 2008: samalla työministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö lakkautettiin ja sisäasiainministeriön aluekehitysosasto siirrettiin uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön ELY-keskukset perustettiin 2010: samalla TE-keskukset ja lääninhallitukset lakkautettiin Opetusministeriön nimi muuttui opetus- ja kulttuuriministeriöksi 2010 1.7 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Välittävien toimielinten tehtävänä oli ohjata ja seurata yhteisön lainsäädännön noudattamista hankkeissa. Näihin asioihin kiinnitettiin huomiota mm. hankkeiden aloituspalavereissa sekä paikan päällä tehtävien varmennusten yhteydessä. Hallinto- ja valvontaviranomainen suoritti vuosittain valvonta- ja ohjauskäyntejä välittäviin toimielimiin ja kiinnitti tällöin tarvittaessa huomiota myös yhteisön lainsäädännön noudattamiseen. Samoin kiinnitettiin huomiota yhteisön lainsäädäntöön hallintoviranomaisen järjestämissä koulutuksissa. Yhteisön lainsäädännön noudattamisessa ei havaittu merkittäviä ongelmia. 1.8 Muiden välineiden täydentäminen ja yhteensovitus sekä ESR:n lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan Keskushallintotason yhteensovitus Valtioneuvosto asetti 29.3.2007 rakennerahastoneuvottelukunnan (RANE). Keskushallintotasolla rakennerahastoneuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä oli huolehtia rakennerahastoasioiden yhteensovituksesta eri rahastojen kesken sekä yhteensovituksesta kansallisiin toimiin. Neuvottelukunnan tehtävänä oli tarkastella asioita valtakunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Lisäksi neuvottelukunta seurasi, että rakennerahasto-ohjelmat olivat tuloksellisia sekä arvioi niiden 37

vaikuttavuutta. Rakennerahastoneuvottelukunta saattoi antaa hallintoviranomaiselle ja seurantakomitealle suosituksia rakennerahastotoiminnan yhteensovituksen ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Rakennerahastoneuvottelukunnan tehtävät täydensivät seurantakomiteoiden tehtäviä siten, että neuvottelukunta tarkasteli asioita Suomen rakennerahastotoiminnan kokonaiskoordinaation näkökulmasta. Rakennerahastoneuvottelukunnan jäseninä oli edustajat mm. eri ministeriöistä ja alueviranomaisista sekä elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöistä. Manner-Suomen ESR-ohjelman koordinaatioryhmä asetettiin 7.6.2007. Sen tehtäviin kuului mm. valmistella rakennerahastoneuvottelukunnan ESR-asiat. ESR-koordinaatioryhmän tehtävänä oli niin ikään yhteen sovittaa välittävien toimielinten toimintaa mm. rakennerahastovarojen jaossa, toiminnan suuntaamisessa, ohjeistuksessa ja tiedotuksessa. ESR-koordinaatioryhmällä oli yhteensovitusprosessissa keskeinen tehtävä niin komission, valtioneuvoston kuin seurantakomiteankin suuntaan. Koordinaatioryhmän jäsenistöön kuuluivat toimeenpanoon osallistuvien ministeriöiden edustajat sekä alueellisesti kattava välittävien toimielinten edustus sekä asiantuntijat tarkastus- ja todentamisviranomaisista. TEM:in perustamiseen valmistautumisen yhteydessä nousi esille ajatus siitä, että koordinaatioryhmän kokoonpanoa voisi laajentaa ja sen toimialaan lisätä mahdollisuuksien mukaan myös EAKR-asiat. Yhteinen koordinaatioryhmä edistäisi mm. rakennerahastoja koskevien menettelyjen yhdenmukaistamista. Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan 1.1.2010 ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Neuvottelukunnassa olivat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina olivat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Uuden neuvottelukunnan tehtäviin kuului käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitettu valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskeva esitys sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevat suunnitelmat ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Kokouksissa käsiteltiin mm. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä, kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttamista sekä alueellisten valtiontukien määrittelyä sekä valtion keskus- ja aluehallinnon uudistamista. Asialistalla oli myös ohjelmakauden 2007-2013 toteutuminen. Kokouksissa käsiteltiin laajasti EU:n rahastokauden 2014-2020 valmistelua ja siihen liittyen mm. kumppanuussopimuksen ja ohjelma-asiakirjan valmistelua ja niihin komissiolta saatuja kommentteja. Lisäksi käsiteltiin rajat ylittävien ohjelmien ja vähävaraisten avun toimenpideohjelman (FEAD) 2014-2020 valmistelua. ARNEssa käsiteltiin myös niiden asetusten valmistelua, jotka koskivat alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia, alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoitusta sekä rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuutta. 38

Aluehallintotason yhteensovitus Rakennerahastotoiminnan alueellista koordinaatiota hoitivat rakennerahastolain mukaisesti asetetut maakuntien yhteistyöryhmät sekä niiden sihteeristöt. Manner-Suomen ESR-ohjelman alueellisten osioiden toimeenpanoa alueella ja synergiaa EAKR-toiminnan kanssa ohjasi maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK), joka sisälsi sekä ESR:n alueosioiden että EAKR:n toimenpiteet. Maakunnan yhteistyöryhmät käsittelivät kunkin maakunnan työjärjestyksen mukaan suuret /merkittävät Manner-Suomen ESR-ohjelman alueellisen osion ESR-hankkeet. Lisäksi yhteistyöasiakirjaa laativille maakuntien yhteistyöryhmille annettiin tieto ESR-ohjelman valtakunnallisen osion varojen suuntaamisesta ja käytöstä alueella. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa oli rakennerahastoasetuksen mukaan mahdollista asettaa toiminnalle alueellisia painotuksia ohjelma-asiakirjan rajoissa sekä täydentäviä valintakriteerejä. Ohjelmakauden alussa kukin suuralue perusti ESR-koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä oli sovittaa yhteen eri rahoittajien toimenpiteitä sekä käsitellä alueellisiin ESR-suunnitelmiin sekä MYAK-valmisteluun liittyviä asioita ja ylimaakunnallisia hankkeita. Samoin sovittiin hanketoteuttajille suunnatuista yhteisistä koulutustilaisuuksista. Ryhmässä olivat edustettuina kunkin suuralueen välittävät toimielimet. Usein myös ESR-koordinaattorit ja EAKR-ohjelmien sihteeristö kokoontuivat yhdessä mm. pelisääntöjen selkiinnyttämiseksi ja koordinoimiseksi. Rahastojen välinen yhteensovitus Pääsääntöisesti ESR:n alueosioiden ja vastaavan EAKR-ohjelman sisältöjä valmisteltiin samanaikaisesti ja ohjelmatyössä pyrittiin ohjelmien täydentävyyteen. Keskeiset painotukset saattoivat olla samat samoin kuin kehitettävät toimialat, mutta käytettävät menetelmät erosivat toisistaan. EAKR- ja ESR-toimenpitein tuettiin maakuntien teemallista kehittämistä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen sekä innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen olivat alueita, joilla löytyi rajapintoja Manner-Suomen ESR ohjelman ja neljän alueellisen EAKR-ohjelman kanssa. EAKR-rahoituksella tuettiin yritysten investointeja ja ESR -varoin vahvistettiin yritysten henkilöstön osaamista. EAKR-ohjelmissa oli käytössä rahoitusvälineitä, ESR-ohjelmassa näitä ei ollut. Yrittäjyyttä lisäävät toimenpiteet toteutettiin pääosin ESR-ohjelmalla. Aluekehitysrahaston ohella T&K -ympäristöjen hyödyntämistä tuettiin ESR-toimenpitein. ESR:llä toteutettuihin opetuksen kehittämishankkeisiin liittyi EAKR:llä tuettuja investointeja. ESR-rahoituksella kehitettiin osaamisen rakenteita palvelemaan erityisesti maakuntien kärkialoja sekä osaavan työvoiman saatavuutta ja kansainvälistymistä. Samoin rahoitettiin toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Lisäksi tuettiin hyvinvointipalvelujen innovatiivista kehittämistä ja varautumista rakenteellisiin muutoksiin. Toimia suunnattiin yritystoiminnan aloittamiseen, yrittäjyyskasvatukseen ja sosiaalisen yritysten syntymiseen. Maakunnan yhteistyöasiakirjat laadittiin siten, että eri ohjelmien toimenpiteet yhdessä edistivät maakuntien kilpailukykyä ja kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Niillä alueilla, joille oli myönnetty Euroopan globalisaation (EGR) rahoitusta, ELY-keskukset huolehtivat EGR:n ja ESR:n toimien yhteensovittamisesta, sillä tuettavat toimet olivat hyvin saman tyyppisiä. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varojen käyttöä alueella ohjasi ELY-keskus, joka oli myös ESR-toiminnan ja EAKR-toiminnan pääasiallinen toteuttaja. Toimintalinjojen 1-4 ESR-hankkeiden rahoituspäätöksistä 92 % tehtiin ELYkeskuksissa. 39

Yhteensovitus tapahtui sekä maakuntaohjelman toteutussuunnitelman (TOTSU) kautta että ELYkeskuksen sisäisenä prosessina. Manner-Suomen maaseutuohjelman ja ESR:n alueosion yhteensovittamista tehtiin myös rinnakkain, jolloin painopisteeksi muodostui keskeisten toimialojen erilaistaminen ja toisaalta myös sen korostaminen, että ESR-ohjelman toimenpiteet voivat ulottua myös maaseudulle. Rahoitettavaksi valittiin myös hankekokonaisuuksia, joissa oli rahoitusta ESR:n ja EAKR:n lisäksi myös muista lähteistä esimerkiksi Tekesistä ja Suomen Akatemiasta. Yhteensovitus alueosioiden ja valtakunnallisen osion kesken Hallinnonalojen tujo-prosessi edisti valtakunnallisen osion ja alueosioiden toimien yhteensovitusta. Lisäksi Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomen osalta alueosioiden ja valtakunnallisen osion täydentävyys varmistettiin välittävien toimielinten ja koordinoivien TE-keskusten/RR-ELY-keskusten yhteistyönä alueella. Itä-Suomen teemahaut laadittiin maakunnissa niin, että ne hyvin huomioivat samanaikaisesti käynnissä olleet valtakunnallisten kehittämisohjelmien hakuteemat, jolloin varmistettiin Itä-Suomen alueen hanketoimijoiden yhteistyö valtakunnallisen ohjelman kehittämiskokonaisuuksissa. Alueosioiden ja valtakunnallisen osion toimet täydensivät toisiaan ja molemmilla oli selkeä tavoite. Valtakunnallisten toimien lisäarvona oli etenkin teemakohtaisen asiantuntijuuden valtakunnallinen verkottuminen ja hyödyntäminen, jolla voitiin vastata sekä kansallisiin että alueellisiin tarpeisiin. Alueosiot huomioivat hankesuunnittelussa ja valinnoissa maakuntien erityispiirteet. Lisäarvo suhteessa kansalliseen toimintaan ja hyvät käytännöt Koska ESR-toimintaa rahoittavat viranomaiset rahoittivat myös kansallista toimintaa, toteutui niin ohjelman valtakunnallisessa osiossa kuin alueellisissakin osioissa yhteensovitus kansalliseen politiikkaan hallinnonalojen sisäisen vuosittaisen tulosohjausprosessin kautta. Ohjelman valtakunnallisen osion jokaisesta kehittämisohjelmasta oli seurantakomitealle toimitetussa materiaalissa kuvattu kyseisen kehittämisohjelman tavoitteet, toteutus sekä lisäarvo kansalliseen toimintaan. Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan mukaan kehittämisohjelmilla tuli olla yhteiskuntapoliittiset perusteet. Seurantakomitea antoi suosituksensa valtakunnallisista kehittämisohjelmista sekä seurasi niiden toteuttamista. Jokaisella maakunnalla oli alueensa kehittämiseksi laadittu maakuntaohjelma. Sen toteuttamiseksi tehtiin vuosittain TOTSU - toteuttamissuunnitelma, joka sisälsi sekä kansallisen aluekehitysrahoituksen että rakennerahastovarojen käytön alueella. ESR-rahoituksella saavutettiin vipuvoimavaikutus työllisyyteen, osaamisen lisäämiseen ja yrittäjyyteen. ESR-rahoituksella oli mahdollisuus toteuttaa kehittämistoimintaa, jota ei muutoin olisi voitu pelkästään kansallisella rahoituksella tehdä. ESR-rahoitus koettiin merkittäväksi kehittämisresurssiksi, joka mahdollisti uusien innovatiivisten toimintatapojen siirtymisen osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. ESR-hankkeissa syntyneillä sosiaalisilla innovaatioilla nähtiin olevan suuri merkitys toiminnalliseen ja rakenteelliseen kehitykseen. Hyviä käytäntöjä kerättiin eri puolilla Suomea erilaisiin julkaisuihin ja verkkosivuille ja siten edistettiin hyvien käytäntöjen leviämistä mahdollisimman laajalle. Hyvien käytäntöjen leviämiseen valtakunnalliseen käyttöön pyritään enenevässä määrin kiinnittämään huomiota myös ohjelmakaudella 2014-2020. 40

1.9 Arviointi Hallintoviranomaisen tilaamat arvioinnit Ohjelman arviointi perustui yleisasetuksen (Neuvoston asetus N:o 1083/2006) 48 artiklaan ja sen hankkiminen oli hallintoviranomaisen tehtävä. Manner-Suomen ESR-ohjelman ensimmäisessä seurantakomitean kokouksessa 24-25.5.2007 nimettiin arvioinnin ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata arviointityötä. Ohjausryhmässä olivat edustettuina ohjelmaa toteuttavat ministeriöt, edustajat ELY-keskuksista ja maakunnan liitoista sekä työmarkkinajärjestöistä. ESR-arvioinnin ohjausryhmä kokoontui 7.11.2007 keskustelemaan arviointisuunnitelmasta ja arvioinnin yleisistä suuntaviivoista. Ohjausryhmän valmistelema arviointisuunnitelma hyväksyttiin seurantakomitean kokouksessa 4.12.2007. Manner-suomen ESR-ohjelman arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2008-2009. Toinen vaihe vuosina 2010-2011 ja kolmas vaihe 2012-2013. Arviointisuunnitelman toimeenpano käynnistettiin arvioinnin ensimmäisen vaiheen tarjouskilpailulla vuoden 2008 alkupuolelle. Kesäkuussa 2008 työ- ja elinkeinoministeriö teki sopimukset neljän evaluaattorin kanssa Manner-Suomen ESR-ohjelman arvioinnista. Toimintalinjan 1 arvioinnista vastasi Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus, toimintalinjan 2 arvioinnista Net Effect Oy, toimintalinjan 3 arvioinnista PricewaterhouseCoopers sekä toimintalinjan 4 ja koko ohjelman strategisesta arvioinnista vastasi Kari Hietala Oy. Kilpailutus arvioinnin toisen vaiheen hankinnasta vuosille 2010-2011 käynnistyi vuoden 2009 syyskuussa. Ohjelman ja sen toimintalinjojen toteutumista koskevasta arvioinnin hankinnasta tehtiin päätös joulukuussa 2009. Valituksi tuli Tempo Economics Oy, joka toteutti työn yhdessä Ramboll Management Consultingin kanssa. Arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta poiketen valittu taho arvioi ohjelman kaikkia toimintalinjoja. Ohjelman strategian toteutumisen arvioinnin kilpailutus ja arvioitsijan valinta siirtyivät vuoden 2010 puolelle. Strategia-arviointi käynnistyi keväällä 2010 ja arvioinnista vastasi Lönnrot-instituutti. Vuonna 2013 päättyi ohjelman arvioinnin kolmas vaihe, jonka toteuttajaksi oli valittu vuoden 2011 lopulla kilpailutuksen kautta Ramboll Oy yhteistyössä Tempo Economics Oy:n kanssa. Vuoden 2013 lopussa seurantakomitealle esitelty loppuraportti kokosi yhteen arvioinnin keskeiset tulokset vuosilta 2009-2013. Vuosista 2014-2015 ei enää nähty tarpeelliseksi teettää arviointeja. Arvioinnit tapahtuivat aiemmista ohjelmakausista poiketen jatkuvana prosessina, ja niistä raportoitiin vuosittain ohjelman seurantakomitealle ja komissiolle ja keskeisimmät arviointihavainnot sisällytettiin myös ESR-ohjelman vuosikertomuksiin. Arvioitsijoiden huomioita ja suositusten johdosta tehtyjä jatkotoimia Arvioinnissa todettiin ohjelman toteutuneen hyvällä vauhdilla ja tasapainoisesti toimintalinjoissa 1-3. Myös toimintalinja 4 lähti käyntiin alun kangertelun jälkeen. Ohjelmalle asetetut horisontaaliset tavoitteet, kuten kumppanuus, verkostoituminen ja hyvät käytännöt etenivät hyvin ja tuottivat lisäarvoa toiminnalle. Valtakunnalliset kehittämishankkeet toivat jäsentynyttä toimintaa, minkä vuoksi tulosten hyödyntämiselle kansallisessa kehittämisessä oli hyvät edellytykset. Taloudellisen suhdanteen aiheuttamien työllisyysongelmien vuoksi myös ESR-toimilla tuettiin tehostetusti työllisyyden parantamista. 41

Hankkeiden kokemat hankaluudet, jotka ohjelman alkuvuosina nousivat hankekyselyssä esille, poistuivat suurimmalta osin ohjelmakauden kuluessa. Ohjeistus lisääntyi ja täydentyi, ja tietojärjestelmän EURA2007 toiminta parani asiakasnäkökulmasta ohjelmakauden edetessä. Suurimpana hankaluutena koettiin hakemusten pitkä alueellinen käsittelyaika sekä jälkimaksatuskäytäntö ja maksatusprosessin vaatima pitkä aika. Asiaan kiinnitettiin huomiota ja viranomaistyötä tehostettiin mm. palkkaamalla teknisellä tuella lisähenkilöitä maksatustehtäviin purkamaan ruuhkia. Myös tietojärjestelmien kehittäminen lyhensi prosessia, mihin kiinnitettiin erityistä huomiota ohjelmakauden 2014-2020 tietojärjestelmien kehittämisessä täysin sähköisesti toimiviksi. Myös yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöönotto helpotti sekä rahoittajien että hanketoimijoiden työtä, koska ne vähensivät maksatusvaiheessa mm. erilaisten lisäselvitysten tarvetta. Hanketason ohjauksessa aloituspalaverit olivat lopulta kaikkien rahoittajien yhteinen käytäntö. Lisäksi suuralueiden koordinaatiokokouksissa ja maksajien yhteisissä kokouksissa käytiin läpi toimintaa ja tulkintoja. Arvioinnista järjestettiin 22.10.2010 työpaja rahoittajaviranomaisille, jossa pohdittiin hanketoiminnan aktivointiin ja hankkeiden kokemien ongelmien vähentämiseen liittyviä asioita. Työpajan tulosta hyödynnettiin arvioinnissa. Työpajassa toivottiin valtakunnallisten kehittämishankkeiden osalta informaation ja vuorovaikutuksen lisäämistä ja koordinaatiohankkeilta tehostetumpaa koordinaatio- ja ohjausotetta toimintaan. Näihin tehostamistoimiin ryhdyttiinkin. Arvioinnissa suositeltiin mm. hyvien käytäntöjen tehokkaampaa tunnistamista, levittämistä ja hyödyntämistä sekä ohjelman toteutuksessa että kansallisessa toiminnassa. Paikallisesti ja alueellisesti hankkeissa tuotetut hyvät käytännöt eivät arvioitsijoiden mukaan levinneet riittävän tehokkaasti ylimaakunnalliseen tai valtakunnalliseen käyttöön. Rahoittajien tekemät yhteiset sähköiset ja painetut julkaisut suuralue- ja maakuntatasoilla edistivät osaltaan hyvien käytäntöjen levittämistä. Myös hallintoviranomaisen tiedotustoimissa yhtenä tavoitteena oli hyvien käytäntöjen levittäminen ja tietoisuuden lisääminen EU:n rakennerahastoista. Aktiivinen levittäminen oli kuitenkin haasteellista. Hyvien käytäntöjen tunnistamisen edistämiseksi nähtiin arvioinnissa tarvittavan hankkeiden loppuraportoinnin tehostamista ja odotettavissa olevien tulosten hyödyntämissuunnitelmien sisällyttämistä jo hakemusvaiheeseen. Hyvien käytäntöjen tunnistamisen edistämiseksi tehostettiinkin hankkeiden raportointia ja suositeltiin suunniteltujen tulosten parempaa seurantaa. Hyvien käytäntöjen kehittämistä, tunnistamista ja hyödyntämistä kuitenkin edistettiin valtakunnallisilla kehittämishankkeilla. Esimerkiksi valtakunnallisessa Välityömarkkinatkehittämisohjelmassa tehtiin välityömarkkinoiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva ulkopuolinen arviointi. Arvioinnissa havaittiin, että erityisen tuloksekkaasti oli kehitetty haastavien asiakkaiden palvelussa tarkoituksenmukaista työskentelytapaa yhteistyönä eri sektoreiden välillä. ESR-toiminnan kautta saatu lisäresurssi mahdollisti uudenlaisen toimintatavan käytön erityisesti haastavien pitkälle menevää palvelua tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Välityömarkkinatoimijoiden osaamisen ja yhteistyön parantaminen näkyi asiakkaan parempilaatuisena palveluna. Arvioitsijat kiinnittävät ohjelmakauden alussa huomiota välittävien toimielinten runsaslukuisuuteen ja erilaisiin tulkintoihin. Ohjeistusta koskevien viranomaistulkintojen yhtenäistämiseksi asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun aikaansaamiseksi järjestettiin runsaasti koulutustapahtumia välittäville toimielimille niin rahoittaja- kuin maksajatehtävissä toimiville virkailijoille. Myös valtakunnallisten kehittämisohjelmien alla toteutettavien alueellisten projektien verkottuminen loi edellytyksiä alueellisten käytäntöjen ja tulkintojen yhtenäistämiselle. Arviointitulosten mukaan toimintojen yhtenäistämispyrkimyksissä onnistuttiinkin, sillä hankkeiden kokemus viranomaisten työn laadusta muuttui positiivisemmaksi. Huomattava muutos hallinnoinnissa tapahtui, kun vuonna 2014 aloittivat toimintansa neljä rakennerahasto-ely-keskusta. Tämä vähensi välittävien toimielinten määrää ja yhtenäisti tulkintoja. Alkuvaiheessa ehkä vallinneen lievän epäluulon sijaan kuitenkin varsin pian tuli tyytyväisyys uuteen toimintamalliin, joka tehosti ja järkiperäisti toimintaa. 42

Arvioitsija kiinnitti huomiota sukupuolten tasa-arvon tunnistamiseen ja edistämiseen hanketoiminnassa. ESR-ohjelman arvioinnin mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ristiriitaista tilannetta kuvasi se, että merkittävä osa ESR-hankkeista ilmoitti toimenpiteidensä parantaneen naisten ja miesten asemaa, mutta samanaikaisesti suoranaiset tasa-arvon edistämiseen kohdistuvat toimet olivat vähäisiä. Hankkeet uskoivat, että tasa-arvoon kohdistuvia positiivisia vaikutuksia syntyy hankkeiden tuotosten kautta välillisesti, mutta hankkeet eivät juuri suoraan panostaneet tasa-arvon kehittämiseen. Naisten ja miesten osuus hankkeissa aloittaneista henkilöistä oli lähes yhtä suuri, mutta luoduista työpaikoista ja uusista yrityksistä enemmistö kohdistui miehiin. Arvioitsija suositteli erityistoimia naisyrittäjyyden edistämiseksi. Tästä syystä kehitettiin erityistoimia uusien naisyrittäjien määrän lisäämiseksi ESR-hankkeissa. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta naisten perustamien yritysten suhteellinen osuus nousi ohjelmakauden kuluessa vain vähän, lukuun ottamatta viimeistä toimintavuotta 2015, jolloin perustetuista yrityksistä lähes puolet oli naisten perustamia. Naiset tarvitsevat usein miehiä enemmän tukea yritysten perustamisessa; myöskään yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja talouden taantuma eivät ole helpottaneet yrittäjäksi ryhtymistä. Kuitenkin tasa-arvon huomioiminen horisontaalisena teemana edistyi. Tästä kunnia kuului suurelta osin valtakunnalliselle kehittämisohjelmalle Valtavalle. Sen toimesta järjestettiin runsaasti koulutusja seminaaritapahtumia sukupuolten tasa-arvoteeman paremmaksi huomioimiseksi hanketyössä. Arvioitsijan mukaan paikallisen kumppanuuden tavoite toteutui lähestulkoon kaikissa ESRhankkeissa. Myös verkostoista ja yhteistyöstä saatu hyöty lisääntyi selvästi hankkeiden ja ohjelman edetessä. Kumppanuusperiaatteen hyvästä toteutumisesta huolimatta pienet toimijat olivat harvoin ESR-hankkeiden toteuttajia, joskin niiden määrä lisääntyi ohjelmakauden loppua kohti. Toimenpiteiden kohteina pienet toimijat kuten esimerkiksi pienet muutaman henkilön työllistävät yritykset ovat hyötyneet merkittävästi ESR-rahoituksesta. Myös hallinnon itse toteuttamat hankkeet ovat palvelleet pieniä toimijoita. Arvioitsijan mukaan sosiaalisia innovaatioita luotiin suurimmassa osassa ESR-hankkeita joko ensisijaisena tavoitteena tai sivutuotteena. Arvioinnin suosituksissa tuotiin esille muun muassa, että innovaatiotoiminnan tukemisessa ESR-ohjelman oli syytä profiloitua selkeästi sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä ja sosiaaliset innovaatiot tuli tietoisemmin kehittämisen kohteeksi. Arvioinnin mukaan kestävän kehityksen osalta ei nähty erityisesti sen sosiaalis-taloudellisia ulottuvuuksia, jotka olivat kuitenkin keskeisesti läsnä lähes kaikissa toteutetuissa ESR-hankkeissa. Sosiaalisen kestävyyden eli syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden edistämisen tukemisen suhteen ESR-ohjelman tilanne oli hyvä. Mukauttamalla toimintojaan ohjelma onnistui pehmentämään taantuman vaikutuksia ja vähentämään murroksen sosiaalista kestämättömyyttä. Kestävään kehitykseen sisältyivät myös terveyden edistäminen, joihin hankkeet panostivat. Ennalta ehkäisevissä ja tulevaisuutta luovissa toimenpiteissä ohjelma pyrki luomaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä rakenteita. Myös tasa-arvon edistämiseksi tehty työ tuki sosiaalista kestävyyttä ja tasa-arvon kehittämisen haasteet olivat myös kestävän kehityksen haasteita. Vähiten painoarvoa ESR-ohjelman kehittämishankkeissa saivat luonnon monimuotoisuuden edistäminen, kulttuuriperinnön edistäminen ja säilyttäminen sekä kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen ja kestävän tuotannon edistäminen. Arvioitsijoiden mukaan kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ESR-ohjelman tuli tehdä yhteistyötä muiden EU-ohjelmien ja rakennerahastojen välillä. Arvioitsija kiinnitti huomiota myös kestävän kehityksen käsitteen määrittelyn vaikeuteen ja kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien parempaan huomioimiseen ESR-toiminnassa. Asian eteenpäin viemiseksi järjestettiin molempien rakennerahastojen yhteinen seminaari vuoden 2012 syksyllä, jonka pohjalta ryhdyttiin jatkotoimiin. Kestävän kehityksen huomioimiseen saatiinkin hyvät eväät ohjelmakauden 2014-2020 valmisteluun ja toteutukseen. 43

Arvioitsijat olivat myös suositelleet rahoittajan toiminta-aluetta suurempien hankkeiden samoin kuin hankkeiden verkostoitumisen edistämistä. Hallintoviranomainen kannusti rahoittajia tähän, mutta suurempien alueiden hankkeita oli melko vähän. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien hankkeissa oli kuitenkin usein toteuttajia laajasti eri alueilta ja valtakunnalliset kehittämisohjelmat osoittautuivat myös hyviksi hankkeiden verkottajiksi. Rahoittajien hankkeille järjestämät tilaisuudet edistivät projektien verkottumista. Myös hankehakemusten käsittelyvaiheessa toteutetut teemaryhmäkäsittelyt, joissa oli mukana eri rahastoista ja kansallisella rahoituksella rahoitettavia hankkeita, paransivat rahoittajien mahdollisuuksia verkottaa hankkeita. Valtakunnallisia kehittämisohjelmia arvioitsijat pitivät hyvinä ja näkivät niiden lisänneen ESRtoiminnan systemaattisuutta ja linkitystä kansalliseen kehittämistoimintaan. Tästä syystä valtakunnallista toimintaa tuli arvioitsijoiden jatkaa myös ohjelmakaudella 2014-2020, mutta hankkeiden lukumäärää tulisi vähentää ja sisältöä fokusoida. Tämä arvioitsijoiden suositus huomioitiin soveltuvin osin uuden ohjelman valmistelussa. Arvioitsijoiden näkemyksen mukaan seurantakomitean hyväksymät hankkeiden valintakriteerit olivat toimivia ja mahdollistavia, mutta alueellista liikkumavaraa voitaisiin käyttää enemmänkin hyväksi. Alueilla toteutettiin paikoitellen hyvinkin kohdennettuja hakuja, joissa oli asetettu yleisten valintakriteereiden lisäksi omia kriteereitä. Valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa julkaistiin hankehaun yhteydessä kuvaus siitä, millaista toimintaa haluttiin kulloinkin rahoittaa. Uusien ja etenkin pienten toimijoiden mahdollisuuksia hakea ja saada rahoitusta tuli arvioitsijoiden näkemyksen mukaan parantaa. Rahoittajat ja hallintoviranomainen jakoivat tämän arvioitsijoiden näkemyksen. Kertakorvausmallin käyttöönotto toi mukaan uusia hanketoimijoita, lähinnä yhdistyksiä. Ennakoiden käyttöönoton uuden ohjelman toteutuksessa toivottiin myös parantavan pienten toimijoiden mahdollisuuksia jatkossa. Komission tilaama ex-post arviointi Komissio tilasi arvioinnit kaikkien jäsenmaiden ESR-ohjelmista. Manner-Suomen ESR-ohjelman arvioinnissa tarkasteltiin ohjelman toteutumista vuoden 2014 loppuun mennessä. Suomea koskevassa arvioinnissa todettiin ohjelman olleen onnistunut ja tehokas. Ottaen huomioon vaikeammat kohderyhmät ja työmarkkinatilanne ESR-toimenpiteiden nähtiin olleen kansallisia toimia tehokkaampia. Politiikka- ja kohderyhmävalintoja pidettiin sopivina ottaen huomioon demografiset, taloudelliset, alueellisen liikkuvuuden ja rakenteelliset muutokset Suomessa. Ohjelman joustavuuden nähtiin mahdollistaneen sopeutumisen vuoden 2008 kriisin aiheuttamiin muutoksiin ja tämän johdosta mm. toimintalinja 2 osuuden kasvattamiseen. Ohjelmalla saatiin aikaan dynaamisia systeemisiä vaikutuksia mm. yhteistyön lisääntymistä ja ankkuroitumista vakiintuneiden toimijoiden verkostoissa, joka vaikutti siihen, että toimet eivät jääneet vain ESR-rahoitteisiksi hankkeiksi. Tämä edisti hankkeiden toimien vakiinnuttamista. Manner- Suomen ESR-ohjelman onnistumiseen ei nähty olevan yhtä erityistä tekijää. ESR:n ja kansallisten strategioiden, politiikkojen ja toimien yhteyden todettiin toimineen paremmin kuin edellisellä ESRkaudella. Seurannan ja arvioinnin näkökulmasta arvioinnissa jäätiin kuitenkin kaipaamaan parempia indikaattoreita, jotka mahdollistaisivat ESR-toimien osallistujatason vaikuttavuuden arvioinnin. Indikaattoreiden koettiin rajoittaneen myös muutoin laadukkaiden arviointiraporttien sisältöä. Ohjelman nähtiin toteutuneen erityisen hyvin toimintalinjassa 1. Tuloksissa havaittiin linkittymistä TE-toimistojen kehittämiseen. Toimintalinjan 2 tuloksia pidettiin vaikeammin arvioitavina, mutta parhaat tulokset kuitenkin todettiin saadun osallistujien työmarkkinavalmiuksien parantamisessa ja 44

välityömarkkinoiden kehittämisessä. Kansallisiin toimiin verrattuna ESR-hankkeiden tuloksia pidettiin hyvinä työllistymisen ja aktivoinnin osalta. Myös toimintalinjojen 3 ja 4 tuloksia pidettiin hieman hankalampina arvioida. Näissä arvioitiin kuitenkin eri toimijoiden välisen yhteistyön olleen merkittävää. 45

2. TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN Ohjelman toimeenpanoa on seuraavassa tarkasteltu toimintalinjoittain sekä rahoituksen, indikaattoreiden että hankkeiden sisältöjen kautta. Ohjelmassa ei ole keskeneräisiä tai keskeytettyjä hankkeita. Syksyllä 2016 lähetettiin seurantakomitean jäsenille kysely ohjelman toteutukseen liittyen. Toimintalinjojen kuvauksiin on liitetty myös tässä kyselyssä saatuja vastauksia. 2.1 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan hanketoiminnalla kehitettiin työorganisaatioiden valmiuksia toimia rakennemuutoksesta johtuvissa haasteellisissa tilanteissa. Tämän johdosta kehitettiin työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi tuettiin yrittäjyyskasvatusta, monipuolisen yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä ja työorganisaatioiden kilpailukyvyn lisääntymistä. 2.1.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Toimintalinjan konkreettinen edistyminen Vuoden 2015 loppuun mennessä hankkeissa aloittaneita henkilöitä oli lähes 215 000 henkilöä (126 % ohjelmakauden tavoitteesta), uusia yrityksiä oli syntynyt yli 16 000 (293 %) ja uusia työpaikkoja yli 24 000 (400 %). Toimintalinja ylitti reilusti asetetut uusien yritysten ja uusien työpaikkojen tavoitteet. Naisten perustamien yritysten ja naisia rekrytoineiden työpaikkojen suhteellinen osuus oli koko ohjelmakauden pienempi kuin naisten osuus hankkeissa aloittaneista. Toimintalinja 1 oli toimintalinjoista ainoa, jossa aloittaneista suurin osa oli miehiä. Uusien yritysten lukumäärän osalta hyvää toteumaa katsottiin selittävän osittain sen, että monia yrityksiä oli suunniteltu jo ennen ohjelmakauden alkua ja kun ESR-toiminta lähti käyntiin, toimivat ESR-varat yritystoiminnan lopullisena käynnistäjänä. Taulukko 13. Toimintalinja 1:n edistyminen Toimintalinja 1:n edistyminen Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 7 193 20 770 23 138 21 319 17 920 15 234 8 661 1 512 115 747 53,8 % - naiset Toteuma 6 866 18 329 18 681 16 054 14 891 14 749 8 164 1 487 99 221 46,2 % - yhteensä Toteuma 14 059 39 099 41 819 37 373 32 811 29 983 16 825 2 999 214 968 100,0 % Tavoite 170 000 Toteuma% 8,3 23,0 24,6 22,0 19,3 17,6 9,9 1,8 126,5 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 627 1 294 1 919 2 591 1 557 1 065 348 36 9 437 57,6 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 447 941 1 335 1 829 1 200 897 273 38 6 960 42,4 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 1 074 2 235 3 254 4 420 2 757 1 962 621 74 16 397 100,0 % Tavoite 5 600 Toteuma% 19,2 39,9 58,1 78,9 49,2 35,0 11,1 1,3 292,8 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 943 1 625 2 490 3 803 2 362 1 809 1 024 77 14 133 58,8 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 725 1 265 1 784 2 655 1 587 1 189 587 106 9 898 41,2 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 1 668 2 890 4 274 6 458 3 949 2 998 1 611 183 24 031 100,0 % Tavoite 6 000 Toteuma% 27,8 48,2 71,2 107,6 65,8 50,0 26,9 3,1 400,5 46

Toimintalinjan rahoituksen edistyminen Toimintalinja 1 toteutui ohjelman kehykseen nähden lähes keskiarvon mukaisesti, sillä kehyksestä tuli maksetuksi 100,1 %. Taulukko 14. Toimintalinja 1:n rahoituksen toteutuminen Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU Valtio Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 422 816 330 Maksettu 194 700 932 178 384 923 50 177 041 423 262 896 100 % 11,9 % 823 514 293 Kunta- ja muun julkisen rahoituksen kertyminen toimintalinjalla 1 oli merkittävästi vähäisempää kuin toimintalinjoilla 2 ja 3 tämä johtui toimintalinjan sisällöstä, joka painottui yrityksiin. Taulukko 15. Toimintalinja 1:n tuki kohderyhmittäin Maksettu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki Työssä (sisältää yrittäjät) 169 857 79,0 153 842 973 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 19 892 9,3 18 016 593 Työelämän ulkopuolella yhteensä 25 219 11,7 22 841 366 Aloittaneet yhteensä 214 968 100,0 194 700 932 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 26 389 12,3 23 901 059 55-64-vuotiaat 24 841 11,6 22 499 004 46 400 063 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 652 0,3 590 530 Maahanmuuttajia 4 575 2,1 4 143 671 Vajaakuntoisia, vammaisia 90 0,0 81 515 Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 234 0,1 211 939 5 027 655 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 29 149 13,6 26 400 848 Keskiasteen koulutus 77 187 35,9 69 909 851 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 31 708 14,8 28 718 587 Korkea-asteen koulutus 76 924 35,8 69 671 647 100,0 194 700 932 Toimintalinjan luonteen vuoksi tuesta 79 % kohdentui työssä oleviin ja yrittäjinä toimiviin henkilöihin. Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa olevia on suhteellisesti vähän tähän ryhmään kuuluvista suurin osa (4 575 henkilöä) oli maahanmuuttajia. Suurimmalla osalla toimintalinjaan osallistuneista oli keskiasteen (36 %) tai korkea-asteen (36 %) koulutus. 47

Sisällöllinen analyysi Toimintalinjalla 1 rahoitettiin 823 hanketta, joista vuonna 2015 käynnistyi 7 hanketta tämä oli enemmän kuin muissa toimintalinjoissa. Yrittäjyyden kehittämiseen, työelämän kehittämiseen sekä yritysten ja niiden henkilöstön kehittämiseen oli siten kysyntää ESR-ohjelmassa vielä viimeisenäkin vuotena. Toimintalinjan hankkeet kuuluivat enimmäkseen menoluokkaan 62, joka sisältää elinikäiseen oppimiseen liittyvien järjestelmien ja strategioiden kehittämisen yrityksissä, työntekijöille suunnatun koulutuksen ja palvelut, joilla parannetaan heidän kykyään sopeutua muutoksiin sekä yrittäjyyden ja innovoinnin edistämisen. Vuonna 2015 käynnistyneet hankkeet olivat selvityshankkeita ja lyhyitä koulutus-, kehittämis- ja neuvontahankkeita toimiville yrityksille tai yritystä suunnitteleville. Eniten julkista rahoitusta toimintalinjalla kohdistui valtion viranomaisten toteuttamiin hankkeisiin (36 %). Suuria toteuttajia olivat myös pääosin kuntien omistamat yritykset (16 %), yliopistot (11 %) ja järjestöt (9 %). TL 1 Ammatillinen oppilaitos 2 % Yritys 16 % Ammattikorkeakoulu 8 % Järjestö tai yhdistys 9 % Yliopisto 11 % Kunta 3 % Kuntayhtymä 7 % Maakuntaliitto 0 % Muu 2 % Muu oppilaitos 1 % Valtion viranomainen 36 % Säätiö 3 % Tutkimuslaitos 1 % Muu yhteisö 1 % Valtion liikelaitos 0 % Kuva 6. Toimintalinjan 1 julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Ohjelmakaudella käynnistyivät nopeimmin hankkeet, joissa tuettiin uuden yritystoiminnan käynnistymistä ja seudullisten yrityspalvelujen kehittämistä. Toimintalinjan hankkeita kohdennettiin myös tiettyjen erityisryhmien yrittäjyyden tukemiseen: naisyrittäjyys, akateeminen yrittäjyys ja sukupolven vaihdokset. Yrittäjyyttä edistettiin myös parantamalla nuorten ja maahanmuuttajien yrittäjyysvalmiuksia. Naisten perustamia yrityksiä syntyi toimintalinjassa huomattavasti vähemmän kuin miesten perustamia, mutta naisten yrittäjyys on yleisestikin vähäisempää kuin miesten. Naiset esimerkiksi hakevat harvemmin starttirahaa kuin miehet ja naiset myös tarvitsevat miehiä monipuolisempaa tukea yritysten perustamisessa. Hankerahoituksella tuettiin myös osuustoimintayritysten neuvontaa ja edistettiin osuustoimintayrittäjyyttä. Yritystoiminnan ja työnteon erilaisten muotojen vahvistamiseen kiinnitettiin huomiota harvaan asutuilla ja laajojen maaseutujen alueilla. Hanketoiminnan avulla pyrittiin turvaamaan elinkeinotoimintaa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Monista toimintaympäristön haasteista huolimatta alueellisia osaamiskeskittymiä, monipuolisia koulutusjärjestelmiä sekä luonnonvarojen ja ympäristön kestävää hyödyntämistä saatiin kehitettyä hanketoiminnan kautta. Toimintalinjan 48

hankkeissa voitiin varsin monipuolisesti vastata yritysten erilaisiin tarpeisiin ja kyettiin kohdentamaan resursseja kestävän ja kilpailukykyisen yritystoiminnan tueksi. Yrityspalveluja koordinoitiin ja kehitettiin ohjelmakaudella sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Yrityksille tarjottiin Yritys Suomi palvelun avulla mahdollisuus päästä sähköisesti hyödyntämään kaikkia julkisesti tarjottavia yrityspalveluita. Toimintalinjan hankkeilla kehitettiin työorganisaatioita mm. parantamalla yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista. Yritysten toimialat vaihtelivat huomattavasti kohdistuen mm. kaivannais-, matkailu-, meri- ja hoiva-alaan, rakennus- ja kiinteistöklustereihin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan. Taantuman johdosta yrityksille hyödyllisiksi osoittautuivat niille tarjotut lyhytkestoiset koulutukset, johon ei ollut käytettävissä kansallista rahoitusta. Näitä mahdollisuuksia kehittää yritystoimintaa osallistujat kiittivät erilaisissa ulkoisissa arvioinneissa. ESR-rahoituksella suunnitelluille yritystoiminnan kehittämispalveluille (aiemmin pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut sisältäen nk. tuotteistetut asiantuntijapalvelut sekä avainhenkilökoulutukset) saatiin ohjelmakauden aikana kansallinen rahoitus korvaamaan aiemmin käytettyä ESR-rahoitusta. Heikentyneeseen talous- ja työllisyystilanteeseen vastattiin kohdentamalla toimintalinjan rahoitusta työttömäksi jääneiden, lomautettujen ja työttömyysuhanalaisten henkilöiden työvoimakoulutukseen. ESR-hankkeitten kautta järjestettävää työvoimakoulutusta suunnattiin myös äkillisen rakennemuutoksen alueelle. Toimintalinjan painoarvoa kasvattikin äkillisen rakennemuutosaluevarauksen hankkeiden sijoittaminen toimintalinjalle 1. Yrittäjyyskasvatukseen kohdistuviin hankkeisiin ei taloustaantumalla ollut samanlaista vaikutusta kuin moniin muihin hankkeisiin, koska yrittäjyyskasvatuksen tähtäin on verraten kaukana. Yrittäjyyskasvatuksen työmenetelmiä oppilaitoksissa kehitettiin ohjelman puitteissa peruskoulusta yliopistoihin, jotta parantuneet ja kannustavat opetusmenetelmät tukisivat opiskelijoita myöhemmin perustamaan yrityksiä ja kasvattamaan niitä rohkeammin. Toimintalinjan 1 rahoituksella kehitettiin muun muassa työssäoppiminen yrittäjänä -mallia (TOY) ja tiimioppimisen käytänteitä sekä toteutettiin edelleen toiminnassa olevat YES-keskusverkosto ja yrittäjyyskasvatuksen itsearviontityökalu. Kolmannen sektorin osaamista hyvinvointipalvelujen tarjoajana vahvistettiin ja kertakorvaushankkeet toivat järjestöille mahdollisuuksia toteuttaa selvitysluontoisia tai tavoitteeltaan rajattuja hankkeita. Yliopistojen hankkeille oli tyypillistä tutkimuksen yhdistäminen palvelujen tai tuotteiden kehittämiseen ja niistä rakentuviin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Elämysten tuotteistaminen ja markkinointi liittyivät läheisesti matkailullisen osaamisen kehittämiseen. Uusista toimialoista etenkin luovat alat kuten kulttuurituotanto ja peliala nousivat ohjelmakauden aikana. Merkittävää oli kulttuurialalla erityisesti musiikkituotannon kaupallistamisen ja kansainvälistämisen osaamisen edistäminen. Kansainväliset menestystuotteet vaativat taakseen sekä osaamista että tukea, joita molempia on saatavissa vain riittävän laajaa kenttää hyödyntämällä. Pelituotanto puolestaan on dynaaminen ja hyvin voimakkaasti kasvava kenttä, joka onnistuakseen tarvitsee erilaista osaamista teknisestä taiteelliseen ja brändäyksestä IPR-oikeuksiin. Luovilla aloilla vahvistettiin mm. liiketoiminta-, manageri- ja tuottaja- sekä tuotekehitys- ja innovaatio-osaamista. Toimintalinjan rahoitusta suunnattiin myös organisaatioiden työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseen. Yhteiskunnallinen ja talouden kehitys edellyttivät muutosvalmiutta lähes kaikilla toimialoilla. Osaamisen kehittäminen ja muutosvalmiuden tarpeellisuuden ymmärtämisen nähtiin edistävän myös työhyvinvointia. ESR-hankkeilla suunnattiin työorganisaatioiden huomio korjaavista toimista ennalta ehkäiseviin toimiin, joissa kiinnitettiin osallistujien huomio henkisen hyvinvoinnin, ravinnon ja liikunnan tärkeyteen työhyvinvoinnin edistäjinä. Hanketoiminnalla edistettiin myös mm. 49

samanpalkkaisuutta, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä kehitettiin työkykykoordinaattorikoulutusta. Hanketyö oli yleisesti ottaen hyödyllistä hanketoteuttajien ja rahoittajien välisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta, mikä osaltaan paransi hankkeiden pitkäkestoisuutta ja vaikuttavuutta. Hankerahoituksella käynnistetyn toiminnan jatkuvuus ei toteutunut toimintalinjan hankkeissa kuitenkaan kaikilta osin aivan siinä määrin kuin siihen olisi ollut edellytyksiä. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta hanketyön kokeilevuuteen ja erityyppisten toimintamallien kokemusperäiseen kartoittamiseen, jonka pohjalta hankkeiden jatkotoimintaa olisi mahdollista suunnitella aiempaa kestävämmälle pohjalle. Yrittäjyyteen ja osaamiseen liittyvä kehitystyö on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset voivat olla vaikeasti mitattavissa tai ne tulevat näkyviksi vasta pitkän ajan kuluessa. Näin myöskään hankkeiden välittömien vaikutusten arviointi ei anna välttämättä kokonaiskuvaa niiden todellisesta merkityksestä ja vaikuttavuudesta esimerkiksi yrittäjyyden lisäämisen tai rakennemuutokseen sopeutumisen tavoitteiden näkökulmasta. 2.1.2 Kohdatut ongelmat Toimintaympäristössä tapahtui ohjelma-asiakirjan laatimisajankohtaan nähden perustavaa laatua oleva muutos, kun Suomen talous taantui ja työllisyystilanne heikkeni. Työpaikkojen turvaamisen ja säilyttämisen merkitys strategisena painoalueena korostui tilanteessa, jossa yrityksillä oli tarvetta henkilöstövähennyksiin ja lomautuksiin. Yritysten resurssit kohdistuivat enemmänkin toimintaympäristössä selviytymiseen kuin uuden kehittämiseen. Tilanteeseen pyrittiin sopeutumaan mm. kehittämällä työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta. Koulutuksille ja alkavien yritysten neuvontapalveluille ei valitettavasti aina ollut mahdollista löytää korvaavaa rahoitusta hankerahoituksen päätyttyä. 2.1.3 Hanke-esimerkkejä Samapalkkaisuus ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) -tutkimushanke (S10327) tutki uusien palkkausjärjestelmien käyttöönoton vaikutuksia naisten ja miesten palkkaukseen ja palkkatasaarvoon. Tasa-arvoa palkkaukseen (TAPAS) -tutkimus- ja kehittämishanke (S10293) tuotti tietoa siitä, miten samapalkkaisuutta sekä palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja kannustavuutta voidaan kehittää käytännössä, teki kehittämistyötä yrityksissä ja laati kehittämissuosituksia havaintojen ja kokemusten perusteella. Hankkeilla pyrittiin parantamaan tasa-arvolain ja syrjimättömien ja tasa-arvoisten palkkausjärjestelmien toteutumista. Lisäksi pyrittiin lisäämään työn vaativuuteen ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien käyttöönottoa ja kehittämistä. Molemmilla hankkeilla oli vaikutuksia sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Palkkatasa-arvoa koskevan tiedon tuottamisella ja levittämisellä oli vaikutuksia myös koko yhteiskunnan tasolla. Tuotoksia levitettiin laajalti mm. työmarkkinatoimijoiden ja yritysten kenttään. Uuden tiedon avulla saatiin myös näkyvyyttä hallituksen koordinoimalle samapalkkaisuustyölle ja laajemmin työelämän tasaarvo- ja palkkakysymyksille. Hankkeet osoittivat mm. sen, että työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä lisää sukupuolten tasa-arvoa. Kumpikin hanke antoi myös karkeata arviointitietoa siitä, miten tasa-arvolaki toimii 50

palkkausjärjestelmien tasolla ja mitä tasa-arvoisten palkkausjärjestelmien rakentamisessa tulisi ottaa huomioon eli hankkeilla oli jonkin verran myös politiikkavaikutuksia. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa -hankkeessa (S11873) kehitettiin Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskoulutuksen osaamista huipputasolle siten, että toiminnan positiivinen vaikutus heijastuu koko Pohjois-Karjalan elinkeino- ja yrityselämään. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä. Hanke toteutui tuloksekkaasti koko maakunnan alueella. Kolmen vuoden aikana hankkeen toimintojen ja palvelujen piirissä aloitti 303 yksittäistä opiskelijaa tai opettajaa. Nuori Yrittäjyys Vuosi Yrittäjänä ohjelmassa NY-yrityksiä on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä perustettu jo yhteensä 75! Moni opiskelija jatkaa yritystoimintaa valmistumisensa jälkeen. Vuoden 2015 alussa koettiin hieno hetki: rakennusalan opiskelija ja NYyrittäjä voitti valtakunnallisen nuorten liikeideakilpailun ja sai 5 000 :n palkinnon! Varsinaisia yrityksiä hankkeen aikana on perustettu yhteensä 16. Yksi näistä on Osuuskunta Kytö, jossa osakkaina on 13 opiskelijaa ja 2 opettajaa. Prizztech Oy:n Muutossignaalit hankkeen (S11944) tavoitteena oli Satakunnan alueen pk -yritysten kilpailukyvyn ja kasvun lisääminen vaihtamalla perinteinen yrityskehittämisen näkökulma yrityksen sisäisistä prosesseista, teknologioista ja osaamisista asiakkaan, markkinoiden ja työelämän tulevaisuudesta kertoviin muutossignaaleihin. Hyvin usein yritysten tuottamat tuotteet, palvelut ja toimintatavat rakentuvat edelleen sisäisistä lähtökohdista, erilaisten teknologioiden ja oman osaamisen kautta. Kilpailukyvyn kannalta suunnittelu on tärkeää tehdä kuitenkin asiakkaiden ja työelämän muutoksia ennakoiden. Keskeisinä sisältöinä olivat uudet, nopeasti suosiotaan kasvattamassa olleet palvelumuotoilun menetelmät ja työelämän tulevaisuus, koska työmarkkinat ja työtavat sekä työntekijöiden odotukset työltä ovat voimakkaassa muutoksessa. Johtaminen keskittyy jatkossa entistä vähemmän koneiden ja valmistuksen hallintaan ja yhä enemmän ihmisten, tiedon ja verkostojen johtamiseen. Hankkeessa selvitettiin myös, millaiseksi vaihtoehdoksi yrittäjät näkevät sijaispalvelumallit ja millaisesta toimintamallista olisi heille eniten apua. Työelämämuutosten teemassa kokeiltiin uudenlaista tapahtumakonseptia HARD TALK Festivalia, jossa tavoitteena oli nostaa uusimpia työelämän tulevaisuuden teemoja keskusteluun ja tarjota ajatuksia ravistelevia näkökulmia työyhteisöjen toimintaan. Osallistujat pitivät konseptia erittäin hyvänä. Hankkeessa tehtyjen palvelumuotoilukokeilujen innostamana yrityksiin syntyi jo aihioita uusiksi palveluiksi, käytännöiksi tai tuotteiksi, mutta myös jatkoprojekteja, joissa näitä uusia konsepteja ja tapoja toimia kehitettiin ja kehitetään edelleen. Yrityksissä ryhdyttiin kehittämään mm. kumppanuusmalleja asiakkaan kanssa toimimiseen, palvelua tukevia työmenetelmiä, uusia ideoita ominaisuuksista sähköiseen ohjelmistoon ja asiakasprojektia toteuttavan tiimin työkäytäntöjen uudistamista asiakaslähtöisemmiksi ja uusia elementtejä jo pitkään samalla tavalla tuotteistettuun palveluun. Keskeistä Muutossignaalit-hankkeen näkökulmasta oli palvelumuotoilun idean löytäminen, kehittämisen prosessien käynnistyminen yrityksissä ja yritysten halukkuus soveltaa opittuja menetelmiä jatkossakin. http://issuu.com/prizztech/docs/muutossignaalit_hankeraportt_prizzt?e=4212584/11658748 Karelia ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ylimaakunnallisessa ASSI - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa -hankkeessa (S12135) luotiin yhteistyössä viiden 51

osatoteuttajan kanssa uusia innovaatioita asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönottoon Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeen tuloksena kehitettiin muun muassa palvelupolut työ- ja toimintaohjeineen diabetesta ja masennusta sairastaville asiakkaille ja Marevan -asiakkaille sekä sähköistä omahoitoa, ajanvarausta, lomakkeita, työterveyshuollon ja yritysten välistä sähköistä asiointia. Hankkeessa tuotettiin erilaisia sähköiseen asiointiin liittyviä toimintamalleja, koulutusta ja koulutusmateriaalia. Kohderyhmänä olivat sekä kansalaiset että osallistuvien organisaatioiden henkilöstö ja johto. Palvelumuotoilun menetelmät ja ketterän kehittämisen periaatteet tukivat kehittämistyötä ja käyttöönottoa ja varmistivat asiakaslähtöisyyden toteutumisen. Sähköiset palvelut ovat osatoteuttajaorganisaatioissa kansalaisten käytössä. Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Lapin yliopiston yhteisesti toteuttama WDC2012 Helsinki-Rovaniemi hanke (S11641) innosti yrityksiä käyttämään muotoilupalveluja, kehittämään yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, nostamaan esille arktista muotoiluosaamista ja vahvistamaan pohjoisessa toimivien muotoiluyritysten liiketoimintaa. Luovien alojen yrittäjät ja opiskelijat osallistuivat hankkeen toimenpiteisiin aktiivisesti, esitellen pohjoista muotoiluosaamista, oppien uutta ja verkostoituen. Arktisen muotoilun näyttelyt, osastot ja putiikit niin Suomessa kuin maailmalla nostivat pohjoisen muotoilijoiden ja Rovaniemen näkyvyyttä muotoilukaupunkina. Yrittäjien aamukahvit, yrityssparraukset, erilaiset muotoilun työpajat, seminaarit, muotoilijaluennot, Arktisen muotoilun kesäkoulu ja koulutukset tarjosivat tietoa. Muiden toimialojen yritykset ja organisaatiot lähtivät innokkaasti mukaan yhteistyöhön luovien alojen tekijöiden kanssa, saaden paitsi tietämystä muotoilun merkityksestä liiketoiminnalleen myös muotoilupalveluja. Yritysten innostamiseksi muotoilun käyttäjiksi hankkeessa kehitettiin nopeita matalan kynnyksen osallistumistapoja, kuten Muotoilua satasella, kiitos! Ideointityöpajat ja Yrittäjälainaamot. Toisaalta toteutettiin myös pidempikestoisia toimenpiteitä, kuten palvelumuotoilun Design & Development -kokonaisuus. Myös julkiset organisaatiot kartuttivat hankkeen kautta tietämystään muotoilun käytöstä mm. teatterin ja draaman menetelmiä hyödyntävässä palvelumuotoilun työpajassa. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin niin osallistuneiden henkilöiden ja yritysten kuin syntyneiden uusien työpaikkojen ja yritysten osalta. Luovan alan osaajat, niin yritykset kuin opiskelijat, työllistyivät hankkeen kautta luotujen kontaktien tai aloitettujen toimenpiteiden myötävaikutuksella. Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille (Maamu) -hankkeessa (S11428) toteutettiin perusselvitys maahanmuuttajataustaisen väestön terveydestä ja työkyvystä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Vaasassa, ja tämän pohjalta kehitettiin työikäisen maahanmuuttajataustaisen väestön terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmä kunnille. Hankkeessa koulutettiin haastattelijoiksi ja kenttätyöntekijöiksi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Perusselvitys tuotti tietoa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajien terveydestä, toimintakyvystä, elinoloista, elintavoista, sosiaalisesta hyvinvoinnista, syrjintäkokemuksista, työkyvystä sekä palvelujen tarpeesta ja käytöstä. Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajataustaisen väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa on eroja sekä ryhmien välillä että koko väestöön verrattuna. Perusselvityksessä havaittiin huolenaiheita, kuten psyykkistä oireilua ja palvelujen saamisen esteitä, mutta myös vahvuuksia, kuten hyväksi koettu elämänlaatu ja luottamus palvelujärjestelmään. Perusselvitys ja seurantajärjestelmä lisäävät kuntien väestöryhmien välistä tasavertaisuutta terveysja hyvinvointiseurannoissa. Sen avulla voidaan vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja, edistää työllisyyttä sekä kehittää uusia kulttuurisensitiivisiä välineitä terveyden edistämiseen. Toteutuneiden palveluiden ja työllistämistoimien vaikutuksia voidaan arvioida jatkossa toistamalla tiedonkeruu samoissa kaupungeissa, ja tutkimus voidaan laajentaa myös muihin kuntiin. Maahanmuuttajaväestön 52

terveyttä ja työkykyä ei ollut aiemmin selvitetty laajemmin eikä hankkeen tuottamaa asukas- ja asiakaslähtöistä tietoa ole saatavissa muualta. Lisää toimintalinja 1:n hankkeiden kuvauksia löytyy seuraavista linkeistä: Valtakunnallinen osio: 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 213 kpl Itä-Suomi 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 221 kpl Pohjois-Suomi 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 102 kpl Länsi-Suomi 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 106 kpl Etelä-Suomi 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen, 181 kpl 53

2.2 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan toimet kohdentuivat rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi etenkin pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittämiseen. Erityishuomiota kiinnitettiin myös esimerkiksi vajaatyökykyisten, ikääntyvien ja nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittymiseen. Hanketoiminnalla kehitettiin esimerkiksi työnhaku- ja rekrytointipalveluita. Toimintalinjalla myös edistettiin sukupuolten tasa-arvoa ja sen valtavirtaistamista esimerkiksi purkamalla segregaatiota sekä vähennettiin syrjintää. Lisäksi pureuduttiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä heidän ohjaamiseen koulutukseen ja aktiiviseen kansalaisuutteen. 2.2.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Toimintalinjan konkreettinen edistyminen Toimintalinja eteni hyvin hankkeissa aloittaneiden (94 % tavoitteesta) ja uusien yritysten ( 114 %) suhteen. Vuoden 2015 loppuun mennessä aloittaneita oli yhteensä yli 146 000 henkilöä ja uusia yrityksiä oli perustettu 687. Uusien työpaikkojen suhteen toimintalinja toteutui erityisen hyvin, uusia työpaikkoja syntyi vuoden 2015 loppuun yhteensä hieman yli 8 000, joka on 255 % asetetusta tavoitteesta. Taulukko 16. Toimintalinja 2:n edistyminen Toimintalinja 2:n edistyminen Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 2 511 12 463 14 667 12 152 11 683 9 206 5 449 248 68 379 46,8 % - naiset Toteuma 2 603 13 342 15 545 15 288 13 723 10 455 6 259 430 77 645 53,2 % - yhteensä Toteuma 5 114 25 805 30 212 27 440 25 406 19 661 11 708 678 146 024 100,0 % Tavoite 155 000 Toteuma% 3,3 16,6 19,5 17,7 16,4 12,7 7,6 0,0 94,2 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 0 79 60 72 83 52 25 2 373 54,3 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 0 50 45 42 96 47 31 3 314 45,7 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 0 129 105 114 179 99 56 5 687 100,0 % Tavoite 600 Toteuma% 0,0 21,5 17,5 19,0 29,8 16,5 9,3 0,8 114,5 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 36 379 885 1 133 834 644 825 84 4 820 59,1 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 31 334 567 534 611 529 667 60 3 333 40,9 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 67 713 1 452 1 667 1 445 1 173 1 492 144 8 153 100,0 % Tavoite 3 200 Toteuma% 2,1 22,3 45,4 52,1 45,2 36,7 46,6 4,5 254,8 54

Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet työttömät - miehet Toteuma 1 342 6 778 8 970 7 209 6 125 4 991 2 795 132 38 342 55,6 % - naiset Toteuma 1 015 5 877 6 773 5 823 4 886 3 817 2 284 145 30 620 44,4 % - yhteensä Toteuma 2 357 12 655 15 743 13 032 11 011 8 808 5 079 277 68 962 100,0 % Kumul. tav. 24 000 80 000 Kumul. tot. % 9,8 52,7 128,1 54,7 68,5 79,5 85,9 86,2 86,2 Aloittaneet pitkäaikaistyöttömät ym. - miehet Toteuma 583 2 815 3 069 2 046 1 964 1 786 837 47 13 147 60,3 % - naiset Toteuma 381 2 215 1 844 1 271 1 300 1 079 526 49 8 665 39,7 % - yhteensä Toteuma 964 5 030 4 913 3 317 3 264 2 865 1 363 96 21 812 100,0 % Kumul. tav. 7 200 24 000 Kumul. tot. % 13,4 69,9 151,5 59,3 72,9 84,8 90,5 90,9 90,9 Tulosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työttömyystilanne 3 kk kuluttua, prosenttia - miehet Toteuma % 36,8 41,7 40,0 32,6 38,0 39,0 30,3 37,6 - naiset Toteuma % 34,5 41,5 39,7 33,9 37,0 37,0 30,5 31,8 - yhteensä Toteuma % 35,6 41,6 39,9 33,1 38,0 38,0 30,4 35,1 Tavoite % 32 Pitkäaik.työttömien ym. sijoittuminen 3 kk kuluttua, prosenttia - miehet Toteuma % 71,0 46,0 47,1 46,5 78,0 44,0 44,0 50,0 - naiset Toteuma % 56,7 80,0 53,8 63,6 69,0 54,0 64,7 33,3 - yhteensä Toteuma % 64,0 60,8 49,5 52,7 74,0 46,0 55,9 43,5 Tavoite % 50 45 Työttömyystilanne 3 kk kuluttua: Työvoimakoulutuksessa ja tukityössä olevista toimenpiteen jälkeen työttöminä olevien prosenttiosuus Pitkäaik. työttömien ym. sijoittuminen 3 kk kuluttua: Pitkäaikaistyöttömien ja yli 55-vuotiaiden jääminen työttömäksi 3 kk toimenpiteen jälkeen, työttömäksi jääneiden prosenttiosuus (Lähde: työnvälitystilastot, suorakäyttö/kolmannesvuositilastot 3420 ja 4420) Hankkeissa aloittaneista oli työttömiä lähes 69 000 (86 % tavoitteesta) ja pitkäaikaistyöttömiä lähes 22 000 (91 % tavoitteesta). 3 kuukautta toimenpiteen jälkeen työttömänä oli 35 %. Tavoitteena oli, että ohjelmakauden lopussa työttömänä toimenpiteen jälkeen olisi enintään 32 %. Pitkäaikaistyöttömistä 3 kk toimenpiteen jälkeen työttömänä olevien osuus sen sijaan laski niukasti alle tavoitetason. On huomattava se, että ohjelmakauden loppua kohti osallistujien määrä laski merkittävästi ja näin ollen yhdenkin henkilön työttömyydellä on huomattava suhteellinen vaikutus. Talouden taantuma ja yleinen työllisyystilanteen heikentyminen vaikuttivat osaltaan myös siihen, että työllistymistavoitteisiin ei päästy. Toimintalinjan rahoituksen edistyminen Toimintalinjan 2 hyväksytyille hankkeille tehdyt maksatukset edustivat ohjelman kärkeä. Rahoituskehyksestä maksettiin 106 %, mikä oli toiseksi eniten ohjelmassa. Taulukko 17. Toimintalinja 2:n rahoituksen toteutuminen Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU Valtio Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymmisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 419 241 126 Maksettu 204 735 000 167 646 805 72 694 282 445 076 086 106 % 16,3 % 775 574 292 55

Kunta- ja muuta julkista rahoitusta kertyi maksatuksissa 16,3 %, mikä on huomattavasti paremmin kuin ohjelmassa keskimäärin. Toimintalinjassa kunnat olivat usein hankkeiden toteuttajina sekä myös kohderyhmänä. Taulukko 18. Toimintalinja 2:n tuki kohderyhmittäin Maksettu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki Työssä (sisältää yrittäjät) 46 418 31,8 65 081 009 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 68 962 47,2 96 689 140 Työelämän ulkopuolella yhteensä 30 644 21,0 42 964 851 Aloittaneet yhteensä 146 024 100,0 204 735 000 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 46 167 31,6 64 729 091 55-64-vuotiaat 13 701 9,4 19 209 679 83 938 770 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 882 0,6 1 236 620 Maahanmuuttajia 15 719 10,8 22 039 045 Vajaakuntoisia, vammaisia 4 172 2,9 5 849 411 Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 10 206 7,0 14 309 466 43 434 542 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 52 019 35,6 72 933 969 Keskiasteen koulutus 51 507 35,3 72 216 113 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 9 305 6,4 13 046 206 Korkea-asteen koulutus 33 193 22,7 46 538 712 100,0 204 735 000 Toimintalinjassa 2 tuki kohdistui toimintalinjan luonteen vuoksi luonnollisesti eniten työttömiin henkilöihin (47 %). Osallistujien koulutustason tarkastelussa tuki kohdistui eniten perusasteen (36 %) ja keskiasteen (35 %) koulutuksen omaaviin henkilöihin. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien määrä oli oletetusti merkittävä verrattuna toimintalinjoihin 1 ja 3. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista oli maahanmuuttajia. Alle 25-vuotiaiden osuus (32 %) oli toimintalinjassa selkeästi muita toimintalinjoja suurempi. Sisällöllinen analyysi Toimintalinjalla rahoitettiin yhteensä 775 hanketta eikä viimeisen vuoden aikana käynnistetty enää uusia hankkeita. Useimmat hankkeet kohdentuivat heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin ja syrjinnän torjuntaan (menoluokka 71). Monet toimintalinjan hankkeista olivat työllisyyttä edistäviä, työvoimapalveluja sisältäviä hankkeita. Hankkeilla parannettiin vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien pääsyä avoimille työmarkkinoille. Hankkeisiin sisältyvien toimenpiteiden tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistunut henkilö työllistyisi hankejakson jälkeen yritykseen normaaliin työsuhteeseen. 56

ELYjen itse toteuttamien hankkeiden väheneminen sekä muutokset ELYjen toiminnassa näkyivät hankkeiden toteutuksessa. Uusiin kokeileviin ja työtapoja muuttaviin hankkeisiin TE-palveluissa oli aiempaa vähemmän mahdollisuuksia. Suurimmat toteuttajat ovat valtion viranomaiset (38 %), kunnat (14 %) ja kuntayhtymät (12 %). TL 2 Ammatillinen oppilaitos 5 % Yliopisto 6 % Yritys 4 % Ammattikorkeakoulu 4 % Järjestö tai yhdistys 8 % Kunta 14 % Valtion viranomainen 38 % Kuntayhtymä 12 % Tutkimuslaitos 1 % Säätiö 7 % Muu yhteisö 0 % Muu 0 % Muu oppilaitos 1 % Kuva 7. Toimintalinjan 2 julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Toimintalinja 2 toimi täydentävänä rahoitusmuotona kansallisen työvoimapolitiikan kehittämisessä. Taloudellinen tilanne muuttui ohjelmakauden alussa radikaalisti ennakoidusta ja se muutti hankkeiden painopistettä työllisyyden hoidon suuntaan. Muuttunut taloustilanne johti myös moniin rakennemuutostilanteisiin alueilla. ESR-rahoitusta pystyttiin hyödyntämään näissä tilanteissa kansallisen rahoituksen ohella. Rakennemuutosalueilla jouduttiin toteuttamaan hankkeita, joiden tarkoitus oli reagoida vallitsevaan muutokseen eikä niinkään rakentaa pysyviä malleja toiminnoille. Hankkeilla pyrittiin rakennemuutoksen ja irtisanomisten pehmentämiseen. ESR-hankkeilla olikin suuri merkitys työmarkkinoiden ongelmatilanteisiin vastaamisessa. Parhaiten rakennemuutosalueilla onnistuivat hankkeet, joissa heti esimerkiksi suurten irtisanomisten jälkeen lähdettiin yhteistyössä työnantajan, elinkeinoyhtiön, TE-toimiston ja oppilaitoksen kanssa etsimään ammattilaisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Tässä vaiheessa hankkeisiin osallistuivat ne, joilla oli suurin into ja potentiaali lähteä koulutukseen, työllistyä yrittäjäksi tai uuteen ammattiin. ESR oli kohtuullisen nopeasti reagoiva rahoitusväline ja ohjelmankauden lopussa tehdyt uudistukset hankehallinnoinnissa yksinkertaistivat hankkeiden hallinnointia. Yksinkertaistamisen kautta toimintalinjaan saatiin lisää hanketoimijoita ja edellytykset järjestöjen toteuttamien hankkeiden onnistumiseen paranivat. Yksinkertaistaminen loi myös pohjaa uuden ohjelmakauden toteutukselle. 57

Ohjelmakauden alussa kumppanuudet olivat usein vakiintuneita julkisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joiden rinnalle rakennemuutosten ja taloustilanteen kiristymisen myötä toivottiin nousevan enemmän hieman monimuotoisempia kumppanuuskonstellaatioita, joissa yritys- ja järjestökentän osaamista ja näkemyksiä hyödynnettäisiin tehokkaammin. ESR-hankkeet edistivätkin lopulta merkittävästi julkisten palveluiden ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Palveluun ohjauksen ja vertaistuen mallien kehittäminen madalsivat monien palvelujen kynnystä ja toivat ne syrjäytymisvaarassa olevien kansalaisten saataville. Järjestöjen toiminta hankkeiden hallinnoijana ja järjestöjen kautta tehty hanketyö ja järjestöjen aktiivinen osallistuminen muiden toteuttajien hankkeisiin osatoteuttajana sekä järjestöjen osallistumiseen liittyvä keskinäinen hyvien käytäntöjen levittäminen oli toimivaa ja sen nähtiin tuovan vaikuttavuutta hanketyöhön. Työvoimahallinnon uudistukset heijastuivat ESR-hankkeissa uudistumistarpeina ja vauhdittivat hanketyön muutoksia. Sekä talouden että yhteiskunnalliset muutokset toteutuivat aiempaa nopeammin, jonka seurauksena hankkeissa tehtävä kehittämistyökin nopeutui. ESR-hankkeissa avattiin uusia yhteistyöverkostoja ja kokeiltiin uusia ohjauskeinoja. Parhaat tulokset syntyivät tilanteissa, joissa ESR-hankkeet ja kansalliset toimet olivat samansuuntaisia esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hillitsemiksi. Monet työllistymisen parantamiseen kehitetyt mallit levisivät valtakunnallisesti samoin kuin nuorille suunnattu matalan kynnyksen ohjauspalvelu levisi Ohjaamotoimintana eri puolille Suomea ohjelmakaudella 2014-2020. Edelleen toiminnassa olevia käytäntöjä ovat avoin ammattiopistomalli sekä starttiverstastoiminta, joiden avulla pystytään ehkäisemään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä nuorten keskuudessa. Myös korkeakoulutettujen nuorten työllistymisessä oli haasteita, joihin ESR-hankkeilla haettiin ratkaisuja. Korkeakoulutettujen osaamista lisättiin ja etsittiin uusia kanavia kohdata potentiaalisia työnantajia. Ohjelmakauden lopulla näkyi nuorisotakuun toteutuksen korostuminen alueiden strategioissa ja valmistautuminen ohjelmakauden 2014-2020 osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa tukeviin teemoihin. Monet hankkeet painottuivat nuorisotakuun osana olevan koulutustakuun toteuttamiseen, erityisesti koulutuksesta koulutukseen tai koulutuksesta työelämään siirtymisen tukitoimiin sekä koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Lisäksi kehitettiin toimintamalleja, jotka tukivat nuorten koulutuksessa pysymistä ja tutkinnon suorittamista sekä työllistymistä koulutuksen jälkeen. Etenkin nuorisotakuun toteuttaminen edisti moniammatillisten ryhmien työskentelyä. Tämän yhteistyön kehittämisessä ohjelmakauden lopun ESR-hankkeilla oli iso merkitys. Ohjelmakaudella kehitettiin välityömarkkinoita työskentelymahdollisuuksien tarjoamiseksi henkilöille, joilla oli vaikeuksia päästä avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden vahvoja kehittäjiä olivat työpajat, sosiaaliset yritykset sekä erilaiset yhdistystoimijat ja kunnat. ESRhankkeissa kehitetyillä malleilla parannettiin pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osaamista, ammattitaitoa, työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä. Hankkeissa koulutettiin työvalmentajia tukemaan siirtymisessä avoimille työmarkkinoille. Hankkeissa työvalmennuksen toimintamallia kehitettiin uudenlaisilla toimintamalleilla. Myös neuvontapalveluja vakinaistettiin ESRrahoituksella tapahtuneen kehittämistyön jälkeen. Motivaation ja toivon rakentaminen osallistujiin oli usein hankkeissa ensimmäinen asia, johon tartuttiin. Toimintalinjassa 2 kohdennettiin hanketoimintaa myös maahanmuuttajien tukemiseen, jonka tuloksena syntyi mm. edelleen toiminnassa oleva, maahanmuuttajien kieltenopiskelua tukeva Kotisuomessa.fi verkkopalvelu. Maahanmuuttajille kehitettiin yksilöllisiä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluita. Nämä sisälsivät myös sosiaalista integroitumista tukevia toimintamalleja. Lisäksi hanketoiminnalla vahvistettiin maahanmuuttajien rekrytointiprosesseja ja kontakteja työnantajiin. 58

Tasa-arvon edistäminen oli mukana toimintalinjan tavoitteissa. Koulutusta ja konsultaatiota järjestettiin niin hankkeiden toteuttajille kuin ELY-keskusten virkamiehillekin. Myös erityiset tasa-arvohankkeet edistivät osaltaan tasa-arvon toteutumista. Valitettavasti ESR ei kuitenkaan voi yksin saada aikaiseksi sellaisia toiminnallisia pysyviä muutoksia, joita hankkeilla usein tavoitellaan. Nopeat linjausten muutokset painopisteissä kansallisesti sekä hallinnon muutokset vaikuttivat hankkeiden tuloksiin ja niiden mahdollisuuksiin toimia vaikuttavasti. Kertaluonteisten hankkeiden osuus jäi toimintalinjalla kuitenkin vähäiseksi. Hanketoiminnassa kehitettyjen mallien juurruttaminen osaksi organisaatioiden perustoimintaa ei tapahdu automaattisesti. Sitä tuettiin mm. mallintamalla hankkeissa kehitetyt uudet toimintatavat valtakunnallisesti hyödynnettäväksi ja kytkemällä ne viimeistään hankkeen loppuvaiheessa osaksi organisaation strategiaa ja toimintajärjestelmää. Ohjelmatyössä kyettiin tuottamaan runsaasti sekä alueellisesti että valtakunnallisesti toimivia käytäntöjä ja ehkäisemään syrjäytymistä, katkaisemaan työttömyysjaksoja ja lisäämään yleisiä valmiuksia työllisyyden parantamiseen. Ohjelmakauden luonteeseen kuului myös, että onnistuneimpia hankkeita jatkettiin pitkäksi ajaksi. Ohjelmatyö oli merkityksellistä pitemmän aikavälin työllisyyden parantamisen kannalta, mutta myös monen hankkeeseen osallistuneen yksilön näkökulmasta. Talouden taantuman vaikutukset olisivat todennäköisesti olleet vielä suuremmat ilman ESR-rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia. 2.2.2 Kohdatut ongelmat Merkittävät muutokset kansallisissa politiikkalinjauksissa sekä SOTE- ja kuntauudistusten valmistelu aiheuttivat monien hankkeiden osalta vaikeuksia löytää kehittämissuuntaa toimilleen ja pysyvien toimintamallien juurruttamisessa syntyi ongelmia. Useiden muutosten yhtäaikaisuus yhteiskunnassa vaikutti hankkeitten pirstaloitumiseen. Valtiovarainministeriö asetti supistamistavoitteet vuoteen 2011 mennessä valtion hallinnossa työskenteleville henkilöille. Nämä supistukset vaikeuttivat etenkin toimintalinja 2:n toteutusta. Hankkeiden toteutus ns. hallinnon itse toteuttamina hankkeina nähtiin usein tehokkaimpana tapana pureutua vaikeasti työllistyvien henkilöiden palvelutarpeisiin. Yksilöllisten palvelujen kehittäminen hankkeissa tuotti monia hyviä tuloksia, mutta tulosten juurruttaminen osaksi arkityötä osoittautui monesti haastavaksi. Julkisen sektorin heikko taloustilanne heijastui hanketoimintaan rahoitushaasteina ja hankkeiden tarpeellisuuden vahvempana harkintana. Tämä toi toimintaan osaltaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuusnäkökulmaan kiinnitettiin hankkeissa aiempaa vahvemmin huomiota. Se tervehdytti osaltaan kehittämistyötä, mutta vaikeutti esimerkiksi julkisen rahoituksen saamista hyvin yrityslähtöisille hankkeille. Julkisen sektorin ja yritysten yt-neuvottelut vähensivät halukkuutta osallistua kehittämistoimintaan. Tietyissä tapauksissa kansalliset säädökset rajoittivat toimintaa eivätkä osallistujat uskaltaneet esimerkiksi aloittaa epävarmaksi koettua yritystoimintaa. Hanketoiminnassa todettiin lisäksi, että TEtoimiston kanssa tehtävä yhteistyö vaatii kehittämistä ja säännösten tulkinta tulisi saada yhdenmukaisemmaksi. 59

2.2.3 Hanke-esimerkkejä Hankkeet Nuoret työhön ja kouluun - osaavaa työvoimaa työnantajille (S11343) ja Petra - Nuoret uusille urille (S12340) olivat Vantaalla toimineita hankkeita ja muodostivat yleisesti myös Petranimellä tunnetun hankekokonaisuuden, jonka kohderyhmänä olivat kaikki vantaalaiset alle 25- vuotiaat työttömät nuoret. Hankkeissa keskeistä oli työttömien nuorten tehostettu ja nopea ohjaus erilaisiin toimenpiteisiin, jotka tukivat nuorten pääsyä työmarkkinoille tai koulutukseen (työharjoittelu, oppisopimus, työvoimapoliittinen koulutus tai normaali koulutus, avoimet työmarkkinat, tuetut työmarkkinat, jatkokoulutus tai yrittäjäksi ryhtyminen). Hankkeiden volyymit olivat erittäin suuret ja tulokset hyvät. Koska hankkeissa tehtiin tiivistä yritysyhteistyötä rekrytoivien yritysten kanssa, syntyi niissä paljon myös uusia työpaikkoja. Hankkeissa tehtiin poikkeuksellisen laajaa ja tiivistä verkostoyhteistyötä esimerkiksi kaupungin, TE-toimiston, elinkeinoelämän, kouluttajien yms. kesken. Hankkeet saivat paljon näkyvyyttä mediassa ja niitä esiteltiin Suomessa ja Euroopassa hyvänä esimerkkinä nuorten ohjaamisesta ja nuorisotakuun käytännön toteuttamisesta. Hankkeissa luotiin myös konsepti kaikille muillekin tuleville nuorten Ohjaamoille ainakin pääkaupunkiseudulla. To Care, To Dare, To Share Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa (S11125) -hankkeessa luotiin 13 ammattikorkeakoulussa tunnistus- ja tukikäytäntöjä sekä palveluketjuja vaikeuksissa oleville opiskelijoille. Samoin luotiin opiskelijahyvinvoinnin tukemiseksi tutkimukseen ja hyviin käytäntöihin perustuvia malleja, jotka on otettu käyttöön. Hankkeessa koulutettiin avainhenkilöitä syrjäytymisriskien tunnistamiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Välittävää ilmapiiriä ja henkilöstön sitoutumista vahvistamalla ja ottamalla käyttöön lukuisia uusia toimintatapoja on parannettu opiskelijoiden oppimisedellytyksiä ja ehkäisty opintojen keskeyttämistä. Hankkeessa mm. kehitettiin sosiaalisen pääoman käsitettä soveltava mittari ammattikorkeakoulujen käyttöön sosiaalisen hyvinvoinnin tilan ja sen kehityksen selvittämiseksi opiskelujen edetessä. (http://cds.diak.fi) Hanke oli osa Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin - kehittämisohjelmaa. Etelä-Savossa toteutettiin Etelä-Savon alueellisesti kattava Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hanke (S10632), jonka toteuttajana toimi Etelä-Savon ammattiopisto. Hankkeessa kehitettiin ja tuotettiin Etelä-Savossa asuvien ja alueelle muuttavien maahanmuuttajien ohjaus-, neuvonta-, koulutus- ja työllistämispalveluja. Hanke toimi verkosto- ja kehittämiskumppanuusperiaatteella. Toimijoina olivat oppilaitokset: Etelä-Savon Ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Mikkelin ja Pieksämäen seudun sekä Savonlinnan kaupungin maahanmuuttajatyö, kolmannen sektorin toimijat ja muita erilaisia hanketoimijoita. Hanke oli osa ALPO Alkuvaiheen polku Suomeen muuttaneille -hankekokonaisuutta. Hankkeessa kehitettiin mm. poikkihallinnollinen palveluohjausmalli, ohjauspistetoimintaa, koulutuskokeiluja, asiantuntijaverkostoa ja kulttuuritulkkitoimintaa. Lisäksi hankkeessa luotiin malli maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen sekä tuettiin kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihetta. Hankkeessa koottiin myös kattavasti tietoa Etelä-Savon maahanmuuttotilanteesta ja se toimi tukena ja välineenä erityisesti TE-hallinnon ja kuntien maahanmuuttotyön kehittämisessä. Valtava-kehittämisohjelman koordinaatiohanke (S10371) loi tasa-arvon tukirakenteen mallin ja toimi sellaisena sekä tasa-arvohankkeille että hallintoviranomaiselle. Hankkeessa tuotettiin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen standardi yhteistyössä Gender CoP verkoston (European Community of Practice on Gender Mainstreaming) kanssa. Valtavan johtaman kansallisen CoPtyöryhmän tuella saatiin sisällytettyä sukupuolinäkökulma uuden rakennerahastokauden valmisteluun melko kattavasti ja onnistuneesti. Valtava-kehittämisohjelman järjestämät koulutukset, seminaarit ja hankeverkoston työpajat muodostivat ohjauksen ja konsultoinnin kanssa toisiaan tukevan kokonaisuuden, jonka johdosta hallintoviranomaisen, ohjelmavalmistelijoiden, välittävien toimielinten ja hanketoimijoiden tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt. Euroopan tasa-arvoinstituutti 60

EIGE valitsi Valtava-kehittämisohjelman koulutuksen "Tasa-arvon valtavirtaistamisen vaikuttavaksi ja laadukkaaksi koulutukseksi" vuonna 2013. Luovien alojen työmarkkinoilla esiintyy vahvaa kohtaanto-ongelmaa, jossa työnhakijat ja työnantajat eivät kohtaa. Muun muassa tätä epäkohtaa varten perustettiin LUOVAMO - luovien alojen informaatio- ja työnhakukeskus -hanke (S11681). Kyseessä oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen TEtoimiston yhteydessä toiminut luoville aloille erikoistunut työhallinnon palvelu ja kehittämishanke. Hankkeessa saatettiin työnhakija-asiakkaiden osaaminen ja työnantajien työvoiman tarve paremmin yhteen verkostotyön avulla. LUOVAMO ohjasi henkilöasiakkaitaan palkkatyöhön ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Yritysten kohdalla LUOVAMO edisti luovan osaamisen arvostusta, esitteli alan osaajia työnantajille, sekä osallistui työllistävien prosessien kehittämiseen, ja loi verkostoa niin osaajien kuin yritysten välillä. Toiminnalla saatiin työhallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelut vastaamaan paremmin luovien alojen työnhakijoiden tarpeisiin. Asiakkaiden taholta erityisen kiitettyjä olivat teemalliset verkostoitumistilaisuudet, joita toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimipisteen kanssa. LUOVAMO onnistui hankkimaan asiakkaistaan noin kymmenelle prosentille työpaikan. Hankeaikana TE-toimisto pystyi samalle asiakasryhmälle välittämään vain prosentille työpaikan. LUOVAMOn prosentti kasvaa entuudestaan, jos huomioon otetaan opiskelupaikat. LUOVAMOn kautta apua saaneet työllistyivät lähes poikkeuksetta omalle alalleen. Lisää toimintalinja 2:n hankekuvauksia löytyy seuraavista linkeistä Valtakunnallinen osio: 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, 217 kpl Itä-Suomi 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, 172 kpl Pohjois-Suomi 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, 91 kpl Länsi-Suomi 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, 119 kpl Etelä-Suomi 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, 178 kpl 61

2.3 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoitteena oli parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä ja työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista työvoima- ja osaamistarpeiden kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi. Hankkeilla kehitettiin työvoiman saatavuutta ja työllistämistä edistäviä työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä. Samoin kehitettiin työelämäläheisiä ja luovuutta edistäviä oppimismalleja. Sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä edistettiin osana osaamis-, palvelu- ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä. 2.3.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Toimintalinjan konkreettinen edistyminen Hankkeissa aloitti yli 140 000 henkilöä, joka on 128 % ohjelmakauden tavoitteesta. Toimintalinjassa 3 aloittaneista 62 % on naisia, mikä on selkeästi enemmän kuin ohjelmassa keskimäärin. Uusien yritysten tavoite ylitettiin myös - uusia yrityksiä oli vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 744, joka on 124 % ohjelmakauden tavoitteesta. Uusia työpaikkoja syntyi yhteensä 2 200 (96 % tavoitteesta). Taulukko 19. Toimintalinja 3:n edistyminen Toimintalinja 3:n edistyminen Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 28 1 891 8 587 11 441 10 651 8 605 7 456 4 485 554 53 698 38,2 % - naiset Toteuma 8 2 438 13 396 18 155 19 064 14 826 12 092 6 496 461 86 936 61,8 % - yhteensä Toteuma 36 4 329 21 983 29 596 29 715 23 431 19 548 10 981 1 015 140 634 100,0 % Tavoite 110 000 Toteuma% 3,9 20,0 26,9 27,0 21,3 17,8 10,0 0,9 127,8 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 61 111 144 88 30 16 24 6 480 64,5 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 0 22 62 84 45 22 13 15 1 264 35,5 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 0 83 173 228 133 52 29 39 7 744 100,0 % Tavoite 600 Toteuma% 13,8 28,8 38,0 22,2 8,7 4,8 6,5 1,2 124,0 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 92 164 237 287 372 96 104 42 1 394 65,7 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 0 46 120 132 145 165 40 50 29 727 34,3 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 0 138 284 369 432 537 136 154 71 2 121 100,0 % Tavoite 2 200 Toteuma% 6,3 12,9 16,8 19,6 25,3 6,2 7,0 3,2 96,4 62

Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneista yli 45-vuotiaita % - miehet Toteuma 1 791 3 559 4 821 4 050 3 223 2 709 1 581 178 20 913 36,0 % - naiset Toteuma 0 1 077 5 840 8 307 8 215 6 178 4 833 2 615 190 37 255 64,0 % - yhteensä Toteuma 1 1 868 9 399 13 128 12 265 9 401 7 542 4 196 368 58 168 100,0 % *Tot % 43,2 42,8 44,4 41,3 40,1 38,6 38,2 36,3 41,4 *Tavoite% 33,0 Koulutetut opettajat** - yhteensä Toteuma 29 675 1 122 864 1 042 915 193 0 4 840 Kumul. tav. 1 350 4 500 Kumul. tot. % 2,1 52,1 135,3 59,8 82,9 103,3 107,6 107,6 107,6 Koulutetut työpaikkaohjaajat** - yhteensä Toteuma 158 1 538 2 318 3 077 2 023 1 106 1 372 61 11 653 Kumul. tav. 8 400 28 000 Kumul. tot. % 1,9 20,2 47,8 24,8 32,6 36,5 41,4 41,6 41,6 *Yli 45-vuotiaiden prosenttiosuus kaikista toimintalinja 3:n aloittaneista **Vain koulutuksessa olevat henkilöt Toimintalinjan 3 osallistujista yli 41 % oli yli 45-vuotiaita, joten tavoitteena oleva kolmasosa (33 %) ylittyi. Koulutettujen opettajien tavoitetaso ylitettiin, sillä toteuma oli vuoden 2015 loppuun mennessä 108 %. Työpaikkaohjaajien toimenpiteisiin osallistuminen ei sen sijaan edennyt tavoitteiden mukaisesti toteuman ollessa 42 %. Alhaiseen osallistujamäärään vaikuttivat mm. taantuma sekä se, että koulutuksen järjestäjät kouluttavat myös itse työpaikkaohjaajia ilman erillistä rahoitusta. Toimintalinjan rahoituksen edistyminen Toimintalinjan rahoitukselle oli erittäin suuri kysyntä, mikä näkyi myös toimintalinjoista korkeimpana maksatusasteen (107 %). Taulukko 20. Toimintalinja 3:n rahoituksen toteutuminen Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU Valtio Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 362 593 061 Maksettu 179 069 185 148 673 441 61 538 211 389 280 837 107 % 15,8 % 953 408 479 Toiminta kohdentui hyvin paljon kuntaorganisaatioihin ja oppilaitoksiin. Tämän johdosta myös kuntaja muuta julkista rahoitusta kertyi enemmän kuin ohjelmassa keskimäärin. Toimintalinjan 3 tuki kohdistui pääosin työssä oleviin henkilöihin (80,8 %). Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa olevien osuus oli pieni johtuen toimintalinjan luonteesta. Toimintalinjan tavoitteesta johtuen tuki kohdistui voimakkaimmin korkea-asteen koulutuksen omaaviin henkilöihin (49 %). 63

Taulukko 21. Toimintalinja 3:n tuki kohderyhmittäin Maksettu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki Työssä (sisältää yrittäjät) 113 628 80,8 144 682 462 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 4 552 3,2 5 796 059 Työelämän ulkopuolella yhteensä 22 454 16,0 28 590 664 Aloittaneet yhteensä 140 634 100,0 179 069 185 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 19 720 14,0 25 109 464 55-64-vuotiaat 18 708 13,3 23 820 885 48 930 349 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 915 0,7 1 165 069 Maahanmuuttajia 3 411 2,4 4 343 224 Vajaakuntoisia, vammaisia 168 0,1 213 914 Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 407 0,3 518 233 6 240 440 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 11 577 8,2 14 740 987 Keskiasteen koulutus 40 849 29,0 52 013 006 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 18 813 13,4 23 954 581 Korkea-asteen koulutus 69 395 49,3 88 360 610 100,0 179 069 185 Sisällöllinen analyysi Toimintalinjalla rahoitettiin yhteensä 953 hanketta, joista vuoden 2015 aikana rahoituspäätös tehtiin 4 hankkeelle. Näissä viimeisissä hankkeissa tehtiin yrittäjäyhteisön esiselvitystä, hyödynnettiin mobiiliteknologiaa varhaiskasvatuksessa, laadittiin työkalu merenkulkualalla työskentelevien työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä laadittiin selvitys hälytysajosimulaattorin hankkimiseksi. Suurin osa ohjelmakaudella käynnistyneistä hankkeista kohdistui menoluokkaan 72 eli koulutusjärjestelmien uudistamiseen ja opettajien ammattitaidon edistämiseen. Suurin osa toimintalinjan hanketoteuttajista on oppilaitoksia. Kolmen suurinta toteuttajaa olivat ammattikorkeakoulut (21 %), yliopistot (21 %) ja kuntayhtymät (17 %); näiden yhteinen osuus oli 59 %. Valtion viranomaisten osuus hanketoteuttajana oli tässä toimintalinjassa pienempi kuin toimintalinjoissa 1-2 johtuen toimintalinjan tavoitteista. 64

TL 3 Yritys 6 % Ammatillinen oppilaitos 5 % Yliopisto 21 % Ammattikorkeakoulu 21 % Valtion viranomainen 11 % Järjestö tai yhdistys 5 % Valtion liikelaitos 0 % Tutkimuslaitos 1 % Muu Säätiö yhteisö Muu 3 % 0 % oppilaitos 1 % Muu 2 % Maakuntaliitto 1 % Kuntayhtymä 17 % Kunta 6 % Kuva 8. Toimintalinjan 3 julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Toimintalinjan 3 hankkeilla edistettiin työelämän tarvitsemaa osaamista mm. vahvistamalla organisaatioiden innovaatiokykyä, parantamalla yhteistyöverkostojen toimivuutta, lisäämällä koulutuksen työelämävastaavuutta ja kehittämällä entistä joustavampia koulutusjärjestelmiä. Toimintalinjan kautta tuettiin korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden innovaatioorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän välistä yhteistyötä sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tulosten hyödyntämistä ja tiedonvälitystä. Toimialojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä lisäämällä tavoiteltiin uudenlaista luovuutta ja kumppanuutta. Verkostojen ja hankkeissa kehitettyjen toimintamallien kautta lisättiin opetushenkilöstön työelämätuntemusta ja näin työelämän tarpeita pystyttiin paremmin huomioimaan opetuksessa. Oppilaitosten ja yritysten välisten verkostojen tiivistymisellä tieto työelämän tarvitsemasta ajankohtaisesta osaamisesta välittyi paremmin oppilaitoksille. Hankkeiden avulla opetukseen juurrutettiin uusia käytäntöjä kuten työelämässä tarvittavia projektinhallintataitoja. Toimintaa pilotoitiin käytännössä oppilaitosten ja yritysten välisissä projekteissa ja opiskelijoita saatiin innostettua yrittäjyyteen työelämälähtöisten esimerkkiprojektien avulla. Pilottiprojektien kokemuksia voidaan jatkossakin hyödyntää projektimaisen opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille välittyi opetuksen kautta tieto siitä, mitä taitoja työelämässä vaaditaan, ja hankkeiden toimintamalleja saatiin juurrutetuksi organisaatioiden perustoimintaan hankkeen jälkeen. Oppilaitoksista valmistuu näin osaajia, jotka ovat entistä valmiimpia siirtymään työelämään. Yhteistyön kautta yritykset tutustuivat oppilaitosten toimintaan ja opetukseen, mikä edistää oikeanlaisen osaajan löytämistä työhön jatkossa. Elinikäistä oppimista tuettiin mm. kehittämällä aikuiskoulutukseen erilaisia ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä ja myös täydennyskoulutuksen opetusmenetelmiä kehitettiin työelämän 65

tarpeita vastaaviksi. Yksilöllisten opintopolkujen rakentamisessa tehtiin yhteistyötä eri alojen ja työelämän toimijoiden kanssa. Monialaisten tiimien kautta välittyneitä toimintatapoja ja osaamista voitiin sisällyttää mm. opetussuunnitelmien kehittämiseen ja verkostojen avulla luotiin käytänteitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan integroimiseen opetukseen. Moniammatillisen yhteistyön kautta toimintaan löytyi myös uusia näkökulmia. Esimerkiksi työpajatyöskentelyn avulla ohjaus- ja opetushenkilöstö sai paremmat valmiudet työstää opiskelijan kanssa yksilöllistä oppimisen polkua ja nopeuttaa tätä kautta työelämään siirtymistä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintojen vauhdittamiseksi ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi kehitettiin esimerkiksi monitieteinen ohjauspaja, jossa hyödynnettiin ohjattavien kannalta koulutusalasta riippumatonta ohjaajaa. Työnantajat, opettajat ja ohjaajat muodostivat yhdessä osaajaverkoston, jonka tehtävänä oli tukea opintonsa kesken jättäneiden valmistumista. Yhteistyöverkostojen toiminnan kehittäminen edistyikin toimintalinjan kautta hyvin; hankkeissa luotujen monialaisten asiantuntijaverkostojen kautta organisaatioiden toimintaan saatiin uutta osaamista ja innovaatioiden syntymistä edistäviä yhteistyökuvioita. Erilaisten pedagogisten ratkaisujen kehittäminen mahdollisti myös ammattitaidon ylläpitämisen työn ohessa. Hanketoiminnan kautta opetuksessa siirryttiin entistä enemmän hyödyntämään monimuotoopetusta. Hankkeiden avulla edistettiin opetushenkilöstön verkko-opetuksen osaamista, sillä verkkoopetuksen suunnittelu ja toteutus edellyttävät erilaisia valmiuksia kuin tavallinen opetustilanne. Toimintalinjan kautta rahoitettiin myös rahastojen yhteisiä hankekokonaisuuksia. ESR-rahoituksen kautta voitiin toteuttaa esimerkiksi koulutus- ja kehittämishanke, johon EAKR-rahoituksen avulla toteutettiin virtuaalinen oppimisympäristö. Toiminnalla edistettiin oppilaitosten kansainvälisiä yhteyksiä ja parannettiin sen avulla myös alueen yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Uudentyyppisten innovaatioympäristöjen kehittäminen työelämän, oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden välille mahdollisti mm. innovaatioiden tuotteistamismahdollisuuksia ja sitä tukevaa tutkimus- ja koulutustoimintaa. Alueellisia ja valtakunnallisia innovaatio- ja osaajaverkostoja sekä osaamisklustereita tukemalla ja toimijoiden yhteistyötä edistämällä parannettiin tutkimustiedon välittymistä yrityksiin. Hankkeiden avulla mm. löydettiin tapoja nopeuttaa tuotekehitysprosessia ja mahdollistettiin yritysyhteistyön lisäämistä esimerkiksi terveyspalveluiden kehittämisessä. Valtakunnallisia yrityspalveluja kehitettiin asiakaslähtöisiksi yritysten, palveluja tarjoavien organisaatioiden ja oppilaitosten hyödynnettäväksi. Hankkeiden mahdollistama kehittämispanostus oli erittäin merkittävä organisaatioiden toiminnan kannalta. Esimerkiksi koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin hankkeilla pystyttiin kehittämään malleja, joiden avulla ennakointitietoa voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa. Tavoitteena hankkeissa oli aikaansaatujen tulosten ja uusien toimintamallien juurruttaminen organisaatioiden perustoimintaan. Totutun toimintamallin muuttaminen on kuitenkin haastavaa, joten juurruttamistyöhön tuleekin hankkeissa kiinnittää erityistä huomiota jo heti toiminnan alusta lähtien. Toiminnan jääminen pysyväksi edellyttää etenkin johdon sitoutumista hankkeen toimintaan. Kehittämistoimia voitiin juurruttaa rakenteisiin esimerkiksi niin, että organisaatioiden henkilökunta osallistui mahdollisimman paljon hanketoimintaan, jolloin hankkeen kautta kehittynyt asiantuntijuus, osaaminen ja uudet toimintamallit jäivät elämään organisaatioiden sisälle. Tällä varmistettiin myös toiminnan jatkokehittäminen organisaatioissa hankkeen jälkeen. Yhteistyötahoille muodostui hankkeen myötä yhteinen päämäärä ja halu toimia yhdessä. Hyvät kokemukset innostavat jatkamaan hankkeessa kehitettyä toimintaa ja toimivat verkostot mahdollistavat uusien käytäntöjen eteenpäin viemisen. Yhteistyöverkostot mahdollistavat myös hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen leviämisen entistä laajemmalle. Toimintalinja oli yleisesti ottaen varsin joustava ja erilaisia toimintatapoja mahdollistava. 66

2.3.2 Kohdatut ongelmat Valtakunnallinen taloudellinen tilanne vaikeutti koko ohjelmakauden ajan myös toimintalinjan 3 hankkeiden toimintaa. Varsinkin yritysten henkilöstön työaika oli tiukan taloudellisen tilanteen takia kiireistä, joten yritysten edustajien oli haastavaa löytää aikaa osallistua esimerkiksi hankkeiden toimenpiteisiin ja yhteistyöverkostoihin. Oppilaitosten henkilöstön osallistuminen hankkeiden toimintaan muun työn ohessa puolestaan oli riippuvainen usein muista lukukaudelle suunnitelluista töistä, joten hankkeiden tarvitseman työpanoksen tuli olla tiedossa hyvissä ajoin, jotta esimerkiksi kehittäjänä hankkeissa toimivan opetushenkilöstön työpanos pystyttiin resursoimaan koko lukuvuoden ajalle. Myös koulutuksen järjestäjien käymät yt-neuvottelut vähensivät halukkuutta osallistua kehittämistoimintaan. Toimintalinjan hankkeilla ei voitu täysin ratkaista koulutuksen työelämävastaavuuteen liittyviä kohtaanto-ongelmia, joiden syyt liittyivät koulutussektorin sisäisiin kysymyksiin ja olivat siten rakennerahastotoiminnan tavoittamattomissa. Hankkeisiin vaikutti lisäksi koulutustarjoajien kilpailu koulutettavista. 2.3.3. Hanke-esimerkkejä Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n (31.12.2013 asti Rovaniemen ammattikorkeakoulu) toteuttamana käynnistyi vuonna 2013 Peliteknologian kehittämishanke (S12402). Hankkeen painopisteenä oli peliteknologiaan ja pelillisyyteen liittyvien osa-alueiden liittäminen osaksi Lapin ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman opetussisältöjä. Peliteknologia integroitiin sekä koulutusohjelman ammattiaineisiin että yleisaineisiin kuten luonnontieteet (fysiikka ja matematiikka). Tavoitteena oli koulutusten ja työpajojen kautta lisätä tietotekniikan opetushenkilöstön sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohenkilöstön peliteknologista osaamista, jotta Lapin ammattikorkeakoulu pystyy tarjoamaan korkealaatuista peliteknologiakoulutusta ja hyödyntämään osaamista myös TKI-toiminnassaan. Peliteknologian opetusta tukemaan käynnistyi myös Lapin liiton rahoittama oppimisympäristön kehittämiseen liittyvä rinnakkainen EAKR-hanke: Peliteknologian oppimisympäristön kehittämishanke VIULU (A32710). ESR-hankkeen myötä toiminta on saatu juurrutettua Lapin ammattikorkeakoulun toimintaan. Ohjelmakaudella 2014-2020 toimintaa on edelleen jatkokehitetty Arctic Shell -hankkeella, jossa Lapin ammattikorkeakoulun tekniikan ala yhdessä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa kehittää korkeakoulujen yhteistä pelialan ja pelillisyyden koulutusta ja T&K -toimintamallia. Tavoite on saada tähän toimintaan mukaan myös elinkeinoelämän toimijoita sekä pyrkiä vastaamaan entistä paremmin pelialan osaamistarpeisiin. Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus -hankkeessa (S11905) tavoitteena oli tuottaa ja soveltaa tutkimus- ja kehittämistyön kautta nousseita hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ikääntyvien palveluihin sekä edistää vanhustyön ammatillista osaamista. Hankkeen toimintatapa pohjautui kuntaja yhteistoiminta-aluekohtaisiin moniammatillisiin kehittämisryhmiin. Kuntien ja kuntayhtymien työyhteisöihin oli nimetty kehittämiskohteet ja kehittäjätyöntekijät, vastaavasti oppilaitoksissa hanketta toteuttivat kehittäjälehtorit. Näiden kehittäjätyöntekijöiden kautta toiminnat juurrutettiin työyhteisöjen sisälle pysyväksi toiminnaksi. Myös ikäihmiset osallistuivat kehittämistoimintaan, jotta he pystyivät vaikuttamaan kehitettäviin toimenpiteisiin. Ikääntyvien palveluissa toimivan henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus tuki hankkeen muuta kehittämistyötä ja vastasi vanhustyössä 67

toimivan henkilöstön ajankohtaisiin täydennyskoulutustarpeisiin. Koulutus tapahtui pääosin työyksiköissä ja koulutuksessa hyödynnettiin työelämää tukevia opetusmenetelmiä sekä luovuutta edistäviä oppimismalleja. Iin kulttuuriopetuksen innovaatiojärjestelmä -hankkeen (S11907) tavoitteena oli luoda Pohjois- Pohjanmaalle Iihin kansainvälisen kuvataiteen oppimisympäristö, jossa taidekasvatus integroitiin kiinteästi oppilaitosten toimintaan ja opetukseen. Toiminnalla pyrittiin kytkemään Iissä jo ennestään toimiva aktiivinen kansainvälinen ammattitaiteilijayhteisö laajemmin osaksi kunnan kuvataidekasvatuksen kehittämistä. Hankkeen kautta lisättiin opettajien ja ohjaajien tietoja ja taitoja soveltaa taidekasvatusta ja luovia aloja eri oppiaineiden opetuksessa sekä tuotiin esille luovuuden merkitys voimavarana kaikilla elämän alueilla. Integroivaa taidekasvatuksen mallia toteutettiin mm. taiteilijoiden vetämien taideprojektien muodossa. Yhdessä kansainvälinen vuorovaikutus ja käytännönläheinen taideopetus kehittävät luovuutta, sosiaalisia taitoja ja vieraiden kielten hallintaa, jotka vahvistavat nuorten kehittyvää identiteettiä ja lisäävät ymmärrystä eri kulttuureista. Oppiminen ei ole vain rationaalisen tiedon omaksumista vaan kokonaisvaltaista kasvamista ihmisenä. Hankkeen myötä luovuus ja kansainvälisyys otettiin kunnassa nuorten kasvamisen peruspilareiksi. Tavoitteena oli luoda uutta pohjaa vastata työelämän haasteisiin. Oulun vuoriklusteri -hankkeen (S10701) perustana oli kaivosalan uudelleennousu Suomessa. Yksi kaivos- ja kaivannaisalan kehittämisen ongelmista on ollut ammattitaitoisen työvoiman ja alan tutkimuksen puute sen jälkeen, kun alan koulutus oli ajettu alas 1980- ja 1990-luvuilla. Pohjois- Suomen mineraalisia luonnonvaroja ei pystytty täysimittaisesti hyödyntämään, koska alalta puuttui osaamista kaikilla toteutuksen tasoilla. Oulun yliopiston toteuttaman ESR-hankkeen tavoitteena oli syventää ja laajentaa ammatillista pätevyyttä kaivosalalla sekä siihen liittyvillä toimialoilla kehittämällä ja toteuttamalla monitieteistä kaivosalan koulutusta ja tutkimusta. Hankkeen tuloksena kehitettiin yliopistollista täydennyskoulutustarjontaa vastaamaan kaivosalan lisääntyvään osaamistarpeeseen koulutuksen sekä tutkimuksen osalta. ESR-hankkeen tuloksena yliopistoon syntyi uudentyyppinen koulutusmuoto: kaivannaisalan tarpeisiin räätälöity vuorialan erikoistumis- ja täydennyskoulutusohjelma GeoPros PD (Professional Development). Hankkeessa luotiin ja vakiinnutettiin myös monitieteinen keskeisten kansallisten ja kansainvälisten kaivosalan toimijoiden asiantuntijaverkosto. Pohjois-Pohjanmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston kautta rahoittamassa rinnakkaisessa Vuorialan innovaatioympäristö -hankkeessa (A31230) Oulun yliopistolle hankittiin minipilot-rikastuslaitos, jota voitiin hyödyntää koulutuksessa ja tutkimuksessa. Oulun vuoriklusteri - hankkeella käynnistetty toiminta jatkuu hankkeen jälkeen edelleen Oulu Mining School -nimen alla ja ESR-rahoituksen vipuvoimalla Oulun yliopistoon on perustettu myös kaivannaisalan tiedekunta. Kansainvälinen verkostoituminen on edennyt hankkeen myötä ympäri maailman mm. Kanadaan, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan. Vuoriklusteritoiminta edesauttaa alueellista hyvinvointia, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä Pohjois-Suomen alueella. Myynnin johtamisen osaaminen, MYYJO -hanke (S11469) vastasi Pohjois-Savon yritysten tarpeisiin kehittää alan osaamista sekä tarjota alan täydennyskoulutusta alueella. Aloite myynnin johtamisen koulutuksen kehittämisestä tuli monen yritysjohtajan esityksenä. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin kauppatieteiden maisterin koulutukseen uusi, Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen 30 opintopisteen laajuinen myynnin johtamisen erikoistumisalue. Samalla kehitettiin Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa myynnin ja myynnin johtamisen täydennyskoulutustarjontaa. Hankkeen aikana luotiin laaja paikallinen yritysyhteistyöverkosto, jota hyödynnettiin mm. opetuksessa kutsumalla vierailevia luennoitsijoita yrityksistä. Kansainvälisyys oli hankkeessa merkittävällä sijalla, ja hankkeen aikana luotiin kontaktit parhaisiin myynnin johtamisen asiantuntijoihin maailmalla. Hanke pääsi tavoitteisiinsa erinomaisesti ja se on saamassa jatkoa Itä-Suomen yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen maisteriohjelman muodossa sekä Savonian Varkauden yksikössä erillisopintoina ja Aducatella osana emba-koulutusta. 68

SataViisari (S11897) oli Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan hallinnoima ESR-hanke. Osatoteuttajina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja Tampereen teknillinen yliopisto/porin yliopistokeskus. Hankkeessa luotiin satakuntalaiselle oppilaitos-, kehittäjä- ja työyhteisöverkostolle maakunnallinen ennakoinnin toimintamalli ja ennakointiportaali, joka mahdollistaa työ- ja elinkeinoelämän tarpeet huomioivan koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun sekä nuorten ja aikuisten ammatinvalinta- ja uraohjauksen. Hankkeella pyrittiin parantamaan maakunnan ennakointiyhteistyötä ja sen ohjausvaikutusta sekä yhteistyöorganisaatioiden sisäistä ennakoinnin suorituskykyä ja sen strategista vaikuttavuutta. Hankkeessa luotu maakunnallinen ennakoinnin toimintamalli pilotoitiin kahdella toimialalla, perustettiin maakunnalliset ja alakohtaiset ennakoinnin asiantuntijafoorumit, luotiin maakunnallisen ennakoinnin vuosikello sekä lyhyen-, keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutustarpeen ennakointimalli. Lisäksi luotiin lyhyen- ja keskipitkän aikavälin nuorisokoulutuksen osaamistarpeiden ennakointimalli, kehitettiin maakunnallinen ammatillisen aikuiskoulutuksen määrällisen ennakoinnin toimintamalli, kartoitettiin verkoston jäsenten ennakointiin liittyvät osaamistarpeet sekä kehitettiin, pilotoitiin ja tuotteistettiin levitettävissä oleva ennakointiosaamisen valmennusohjelma ja luotiin ennakointiportaali (www-palvelusivusto), johon koottiin toimialakohtaiset määrälliset ja laadulliset koulutuksen ennakointitiedot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. SataViisari toimi kiinteässä yhteistyössä Opetushallituksen rahoittaman ENSA-ennakointiprojektin kanssa, jossa kehitettiin laadullista ennakointimallia valtakunnallisesti. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toiminta noteerattiin EU-tasolla hyvänä käytäntönä EU-rakennerahoituksen käytöstä. Kehittämisohjelma on mainittu hyvänä käytäntönä kahdessa vuonna 2012 ilmestyneessä julkaisussa: Luovien alojen avoimen koordinaation (OMC) raportissa vuonna ja KEA:n Euroopan parlamentille laatimassa julkaisussa Use of Structural Funds for Cultural Projects. Suomalainen luovien alojen kehittäminen ja alan rakennerahastotoiminta on näin saanut laajasti myönteistä julkisuutta. Kehittämisohjelma tarjosi alueelliseen kehittämistyöhön alustan mm. hyvien käytäntöjen ja viestinnän sekä tapahtumien järjestämisen tueksi koordinoivan hankkeen Luova Suomi (S10642) toimesta. Kehittämisohjelman koordinoiva hanke teki myös tiivistä yhteistyötä TEM:n käynnistämän Luovien alojen verkoston kanssa. Winnova Oy:n hallinnoimassa TYÖKE- työelämälähtöinen koulutusmalli -hankkeessa (S10840) kehitettiin ja pilotoitiin lähihoitajakoulutuksen uudenlainen koulutusmalli, jossa alan opetussisältöjä ja menetelmiä monipuolistettiin vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Koulutusmallissa yhdistyi teoreettinen tietämys ja käytännön tietotaito. Oppiminen tapahtui käytännön työssä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisen kautta. Koulutusmalli pilotointi tehtiin yhteistyössä työelämän kanssa kahdella eri lähestymistavalla Porissa ja Harjavallassa. Hyvänä käytäntönä syntyi kaksi uudenlaista koulutusmallia, joiden avulla vastattiin työelämässä koettuun ongelmaan teoriaopetuksen ja käytännön erillisyydestä. Hankkeessa syntyneen kahden eri koulutusmallin mukaista toimintaa järjestettiin myös hankkeen päättymisen jälkeen. Sydkustens landskapsförbund r.f:n toteuttama Produforum Åboland hanke (S11144) oli pitkäkestoinen ruotsinkielisten kulttuurialan toimijoiden osaamisen kehittämishanke Turunmaan kunnissa vuosina 2009-2014. Projekti järjesti toteutusaikanaan 25 työpajaa (keskimäärin noin 5 vuodessa), 21 seminaaria ja yksitoista kurssia. Kurssiohjelmisto muodostui kohderyhmälle järjestetyn kyselyn pohjalta. Ohjelmistossa oli atk-osaamista, mm. indesign, publisher -ohjelmistokursseja ja audiovisuaalisen kerronnan kurssi, mutta myös juridiikkaa, brändin muodostusta ja osanottajille räätälöity kehittämisohjelma Artist goes Business, jonka toteutti Åbo Akademi. Tämän lisäksi projekti järjesti toimijoiden tapaamisia Turussa, Paraisilla ja Kemiössä sekä osalle toimijoista myös yrittäjyysja osaamisvalmennusta. Lisäksi projektin osallistujat ovat voineet osallistua myös valtakunnallisen sisarhankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. 69

Projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä alan toimijoiden näkyvyyttä. Projekti julkaisi ilmoituksia ja esitteitä, mutta sai julkisuutta sekä TV:ssä että lehdistössä järjestäessään tapahtumia ja pystyi samalla tuomaan esiin alueen toimijoiden osaamista ja tuotoksia. Luovien alojen edustajien mahdollisuutta tarjota palveluitaan kuntien sosiaali- ja terveyssektoreille parannettiin mm. viemällä toimintaa päiväkoteihin ja vanhusten palvelutaloihin. Lisää toimintalinja 3:n hankekuvauksia löytyy seuraavista linkeistä Valtakunnallinen osio 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 184 kpl Itä-Suomi 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 282 kpl Pohjois-Suomi 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 165 kpl Länsi-Suomi 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 147 kpl Etelä-Suomi 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, 176 kpl 70

2.4 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinja 4 jakautui sisällöllisesti kahteen osaan: työperäisen maahanmuuton edistämiseen sekä hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen. Työperäisen maahanmuuton osiossa tuettiin työperusteista maahanmuuttoa kehittämällä palveluita, joita tarvitaan maahan tulijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton helpottamiseksi ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen tukemiseksi. Hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen -osiossa edistettiin kansainvälisellä yhteistyöllä hyvien käytäntöjen leviämistä ja verkostojen syntymistä uudenlaisen yhteistyön lisäämiseksi. Näin tavoiteltiin lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. 2.4.1 Tavoitteiden saavuttaminen ja edistymisen analysointi Toimintalinjan konkreettinen edistyminen Toimintalinja käynnistyi muita ESR-ohjelman toimintalinjoja hitaammin. Sitä hidastivat mm. koko ohjelman käynnistymistä hidastaneet tekijät sekä yhteiskunnan talouslama. Taulukko 22. Toimintalinja 4:n edistyminen Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Prosenttia Aloittaneet - miehet Toteuma 208 556 761 863 1 044 968 491 38 4 929 44,6 % - naiset Toteuma 132 483 838 958 1 419 1 389 876 38 6 133 55,4 % - yhteensä Toteuma 340 1 039 1 599 1 821 2 463 2 357 1 367 76 11 062 100,0 % Tavoite 15 000 Toteuma% 2,3 6,9 10,7 12,1 16,4 15,7 9,1 0,5 73,7 Uudet yritykset - miesten perustamat yritykset Toteuma 0 2 0 0 0 2 10 0 14 70,0 % - naisten perustamat yritykset Toteuma 1 4 0 1 0 0 0 0 6 30,0 % - uudet yritykset yhteensä Toteuma 1 6 0 1 0 2 10 0 20 100,0 % Tavoite 200 Toteuma% 0,5 3,0 0,0 0,5 0,0 1,0 5,0 0,0 10,0 Uudet työpaikat - miehiä rekrytoineet työpaikat Toteuma 33 14 26 10 17 8 7 0 115 62,2 % - naisia rekrytoineet työpaikat Toteuma 6 6 7 8 17 10 16 0 70 37,8 % - uudet työpaikat yhteensä Toteuma 39 20 33 18 34 18 23 0 185 100,0 % Tavoite 600 Toteuma% 6,5 3,3 5,5 3,0 5,7 3,0 3,8 0,0 30,8 Tuotosindikaattori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 YhteensäProsenttia Aloittaneet maahanmuuttajat - miehet Toteuma 199 513 528 423 341 394 285 2 2 685 49,0 % - naiset Toteuma 92 440 409 490 550 504 305 3 2 793 51,0 % - yhteensä Toteuma 291 953 937 913 891 898 590 5 5 478 100,0 % Kumul. tav. 2 100 7 000 Kumul. tot. % 13,9 59,2 103,9 44,2 56,9 69,8 78,2 78,3 78,3 Tässä toimintalinjassa jäätiin jälkeen toiminnan käynnistymisessä, hankkeiden toimeenpanon etenemisessä ja kaikkien tuotosindikaattoreiden tavoitteissa. Hankkeissa aloittaneiden määrä oli vain vähän yli 11 000 eli 74 % ohjelmakauden tavoitteesta. Uusia yrityksiä syntyi ohjelmakaudella yhteensä 20, mikä on 10 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Uusien työpaikkojen määrä 185 on 31 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Syntyneiden uusien 71

yritysten ja uusien työpaikkojen alhaisessa määrässä kuvastuu selkeästi talouslaman sekä hankkeiden painopisteiden vaihtumisen vaikutukset. Hankkeissa aloittaneista oli maahanmuuttajia lähes 5 500, mikä on 78 % ohjelmakauden tavoitteesta joten tämä tavoite toteutui kuitenkin erittäin hyvin verrattuna muihin tavoitteisiin. Toimintalinjan rahoituksen edistyminen Toimintalinja 4:n julkisen rahoituksen kehyksestä maksettiin ainoastaan 58 % johtuen toimintalinjan kysynnän heikkoudesta. Taulukko 23. Toimintalinja 4:n rahoituksen toteutuminen Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU Valtio Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Kunta- ja muuta julkista rahoitusta kertyi hieman vähemmän kuin ohjelmassa keskimäärin. Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Hankkeiden lkm TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 79 742 900 Maksettu 21 178 640 18 873 595 5 988 287 46 040 522 58 % 13,0 % 123 374 313 Toimintalinjan 4 tuki kohdistui eniten työssä oleviin henkilöihin (58 %). Heikossa työmarkkinaasemassa olevista luonnollisesti suurin osa (50 %) oli maahanmuuttajia. Lähes puolet hankkeisiin osallistuneista kuului heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmään. Tuesta suurin osa (48 %) kohdistui korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. Taulukko 24. Toimintalinja 4:n tuki kohderyhmittäin Maksettu, ESR-osuus, euroa Aloittaneet henkilöt Henkilöä % Yhteisön tuki Työssä (sisältää yrittäjät) 6 420 58,0 12 291 346 Työttömänä (sis. pitkäaik. tyött.) 2 886 26,1 5 525 362 Työelämän ulkopuolella yhteensä 1 756 15,9 3 361 932 Aloittaneet yhteensä 11 062 100,0 21 178 640 Aloittaneiden ikä Alle 25-vuotiaat 1 704 15,4 3 262 376 55-64-vuotiaat 842 7,6 1 612 043 4 874 418 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa Etnisiä vähemmistöjä, pakolaisia tms. 3 0,0 574 362 Maahanmuuttajia 5 478 49,5 10 487 849 Vajaakuntoisia, vammaisia - - - Muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia 6 0,1 1 148 724 12 210 935 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 1 608 14,5 3 078 580 Keskiasteen koulutus 3 003 27,1 5 749 363 Keskiasteen jälk., ei korkea-aste 1 179 10,7 2 257 242 Korkea-asteen koulutus 5 272 47,7 10 093 454 100,0 21 178 640 72

Sisällöllinen analyysi Toimintalinjalla 4 käynnistyi yhteensä 123 hanketta. Vuonna 2015 ei enää käynnistynyt uusia hankkeita. Toimintalinjan vaimea kysyntä alkoi näkyä varsin pian ohjelmakauden käynnistyttyä ja tilanteesta keskusteltiin mm. seurantakomitean kokouksissa. Ohjelman muuttamiselle ei kuitenkaan nähty välitöntä tarvetta, koska toimintaa voitiin painottaa mm. järjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Ohjelmakauden loppuvaiheessa ohjelman rahoitusta kohdennettiin joustavasti ESRseurantakomitean painotusten mukaisesti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin toimintalinjoissa 1-3. Tämä näkyi toimintalinjan 4 aktiivisuuden hiipumisena. Hyväksi nähtiin se, että seurantakomitea ei toimintaympäristön muututtua pitänyt ohjelmarakennetta liikaa kehittämistoimintaa ohjaavana. Suurin osa toimintalinjan hankkeista kohdistui menoluokkaan 70 (Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisääminen ja sen myötä heidän sosiaalisen integroitumisen vahvistamiseen tarkoitetut erityistoimet). Hankkeissa olivat useimmiten toteuttajina valtion viranomaiset (41 %), kuntayhtymät (18 %) ja ammattikorkeakoulut (11 %). TL 4 Yliopisto 6 % Yritys 7 % Ammatillinen oppilaitos 2 % Ammattikorkeakoulu 11 % Järjestö tai yhdistys 1 % Kunta 8 % Valtion viranomainen 41 % Kuntayhtymä 18 % Tutkimuslaitos 2 % Maakuntaliitto 1 % Muu 1 % Säätiö 2 % Kuva 9. Toimintalinjan 4 julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain Hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen -osion toimintaa auttoi erityisesti liikkuvuuden helpottamiseen tähdännyt Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi hanke. Hankkeen avulla substanssiosaajat pääsivät osallistumaan kansainvälisten verkostojen toimintaan. Suomesta osallistuttiin muun muassa komission osittain rahoittamien yhteisötalous-, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen sekä ikäjohtamisverkostojen toimintaan. Suomi osallistui aktiivisesti myös ESR:n Itämeriverkoston toimintaan. 73

Kansainvälistä yhteistyötä pidettiin hyödyllisenä ja verkostoihin osallistumisesta opittiin paljon. Tietämystä ja hyviä käytäntöjä levitettiin eri maiden hankkeitten välityksellä niin Suomeen kuin Suomesta muihin maihin. Ohjelmakaudelle 2014-2020 komission luoman yhteisen rakenteen toivotaan edesauttavan yhteisten hakuteemojen ja aikataulujen myötä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden löytämistä ja siten yhteistyön kehittymistä entistä hedelmällisemmälle tasolle. ESR-ohjelman valtakunnallisessa osiossa toteutettiin yhteensä 21 hanketta hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi. Hankkeiden teemat liittyivät työllistämiseen ja työssäoppimiseen, palveluinnovaatioihin, matkailu- ja meriteollisuusalaan, työelämäosallisuuteen sekä mm. nuoriin, maahanmuuttajiin ja muihin erityisryhmiin. Hankkeet olivat tyytyväisiä kansainvälisen yhteistyön tuomaan lisäarvoon, sillä jo vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan 55 % hankkeista raportoi hankkeessa olevan hyvä uutuusarvo ja hyvien käytäntöjen levittämispotentiaalia piti hyvänä 71 % hankkeista. Hyvien käytäntöjen leviämiselle nähtiin kuitenkin enemmän esteitä kuin muissa toimintalinjoissa. Erityisen merkittävinä esteinä pidettiin rahoituksen niukkuutta sekä kohdeorganisaatioiden ja taustaorganisaatioiden alhaista sitoutumisastetta. Hankkeissa löydettyjä ja kehitettyjä hyviä käytäntöjä on levitetty julkaisuin, seminaarein ja työpajoin. Hankkeiden tulokset ovat myös muiden hyödynnettävissä toteuttajatahojen omilla verkkosivuilla tai esimerkiksi osoitteessa www.innokylä.fi. Hyvät käytännöt ovat siirtyneet myös hankkeisiin osallistuneiden kansainvälisten kumppaneiden käyttöön. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen nähtiin alunperin tärkeäksi johtuen ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta työvoiman saatavuusongelmasta. Vaikka välitön ulkomaisen työvoiman tarve taloustaantuman aiheuttaman työttömyyden johdosta poistui, nähtiin ikärakenteen kuitenkin tulevaisuudessa johtavan Suomessa työvoimapulaan. Ohjelmassa tavoiteltiin sitä, että yhteistyössä mukana olevat tahot rekrytoisivat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajia työllistäneiden yritysten ja rekrytoitujen määrä laski ohjelmakauden kuluessa ja yritysten talouden kiristyessä ohjelmakauden edetessä. Työperäinen maahanmuutto oli teemana haasteellinen. Tietoisuutta aiheesta onnistuttiin lisäämään ja yhteistyö toimintalinjan 2 maahanmuuttajien kotoutumista edistävän koordinaatiohankkeen kanssa oli toimiva, ammattilaiset olivat päteviä ja yhteistyön ansiosta onnistuttiin tiedonvälityksessä ja tulosten juurruttamisessa. Erittäin hyväksi käytännöksi osoittautui Suomen kielen opettaminen työpaikoilla ja juuri kyseiseen alaan liittyvän kielen opetus. Maahanmuuttajia rekrytoitiin onnistuneesti suomalaisiin yrityksiin. Rekrytointien painopiste muuttui ohjelmakauden kuluessa muilta aloilta terveydenhoitoalalle, jonne tulleiden osalta varmistettiin laillistamisprosessi yhteistyössä Valviran kanssa. Tärkeänä tekijänä rekrytointien onnistumisessa oli myös työpaikoilla annettu monikulttuurisuuskoulutus, joka edisti työyhteisöjen keinoja auttaa tulijaa sopeutumaan suomalaiseen työelämään. Talouden heikosta tilanteesta johtuen varsinaisia ulkomaisen työvoiman rekrytointihankkeita enemmän ohjelmakaudella rahoitettiin hankkeita, joissa kehitettiin opastus-, neuvonta- ja palvelujärjestelmiä sekä opiskelumateriaaleja paitsi alueellisesta ja seudullisesta näkökulmasta myös valtakunnallisesti. Maahanmuuttajille kehitettiin opastusjärjestelmä ja www.workinfinland.fi sivusto tarjoaa opastusta ja neuvontaa sekä Suomeen tuleville ulkomaalaisille työntekijöille että suomalaisille työnantajille, jotka ovat rekrytoimassa tai rekrytoineet ulkomaista työvoimaa. Valtakunnallisen MATTO-tukirakenteen kehittämistyöstä saatuja kokemuksia hyödynnettiin laajalti EURES-toiminnan suunnittelussa ja rakennerahastokaudella 2014-2020 toimeenpantavan "Työvoiman liikkuvuus Euroopassa"-ohjelman suunnittelussa. Myös varsinaisessa kehittämistyössä 74

on ESR-EURES-yhteistyö ollut MATTO-tukirakenteen ja verkoston kannalta keskeistä sekä Suomessa että lähtömaissa rekrytointitoimenpiteiden yhteydessä. Hanketyössä tiedostettiin se, että maahanmuuttajat kaipasivat aiempaa pidempikestoista koulutusta erityisesti suomenkielessä sekä apua työpaikan löytämiseksi. Suureksi haasteeksi koettiin se, että Suomi ei riittävästi pysty hyödyntämään maahanmuuttajien aiempaa koulutus- ja kokemuspääomaa. Ohjelmakaudella tuotettuja julkaisuja sekä www.workinfinland.fi ja www.kotisuomessa.fi sivustoja voidaan hyödyntää ohjelmakauden jälkeenkin. Vuoden 2015 pakolaisvirta yllätti myös Suomen. Tavoitteena onkin jatkossa hyödyntää näiden maahan jo tulleiden henkilöiden osaamispotentiaali ja tässä voidaan käyttää apuna toimintalinjassa 4 kehitettyjä opastus-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. 2.4.2 Kohdatut ongelmat Ohjelmakautta suunniteltaessa työvoimapula oli monilla aloilla kasvun esteenä. Myös ikärakenteen muutoksen nähtiin hillitsevän kasvua. Hankkeiden käynnistyessä talouden alamäki vei kuitenkin toimintaedellytyksiä hankkeilta työttömyyden kasvaessa Suomessa eikä työperäistä maahanmuuttoa voitu lähteä toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi lähti myös käyntiin hitaasti. Toimintaa vaikeutti eri jäsenmaiden välistä kansainvälistä yhteistyötä ohjaavien yleisten tavoitteiden ja rakenteiden sekä yhteisten aikataulujen ja teemojen puute. Koordinaatio jäi EU-tasolla tässä suhteessa ohueksi. Kansainvälisen yhteistyön edistäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen koettiin osittain hankalaksi ja joskus myös päälle liimatuksi tavoitteeksi. Käytössä olleiden menetelmien ei nähty riittävästi tukevan kansainvälisten toimijoiden kanssa toteutettavaa hanketoimintaa. Tilanne ei korjaantunut ohjelmakauden edetessä, jonka johdosta toimintalinjan painotusta siirrettiin palveluiden kehittämiseen ja toimintalinjan rahoitusta kohdennettiin muihin toimintalinjoihin seurantakomitean kokouksissa ja komission kanssa käydyissä vuosikokouksissa sovitun mukaisesti. 2.4.3. Hanke-esimerkkejä CarePrise hyvien käytäntöjen kartoittaminen eurooppalaisessa hoivayrittäjyydessä hankkeen (S11646) toteuttajina olivat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä / SeAMK Liiketalous ja SeAMK Sosiaalija terveysala. Hankkeen tulosten hyödynsaajina olivat Ikääntyvät ja hoitoa tarvitsevat ikäihmiset, jotka tarvitsivat uutta, täydentävää palvelutarjontaa nykyisen palvelutarjonnan rinnalle. Tulevat sukupolvet käyttäytyvät oletettavasti enemmän kuluttajamaisesti ja haluavat itse määrätä millaisia palveluja ja mistä ostavat sekä ovat valmiita ostamaan niitä suoraan palveluntuottajilta. Tämä muutos heijastuu palvelujen kysyntään, jolloin tarvitaan uusia palveluntuottajia. CarePrise- projektissa etsittiin uusia ideoita palveluille ja niiden toteuttamiselle eri maista. Hyvien käytäntöjen kartoittamisessa kumppaneina olivat Puola, Saksa, Itävalta ja Hollanti. Projektissa kuvattiin yhteensä 34 hyvää käytäntöä hoivayrittäjyydestä ja 4 hyvää käytäntöä yrittäjyyskasvatuksen menetelmistä sosiaali- ja terveysalan opetuksessa. Hyvät käytännöt ryhmiteltiin seuraavasti: 1. Yksilöllistä apua haastaviin tilanteisiin, 2. Tekniset innovaatiot, 3. Asumisen erilaiset ratkaisut, 4. Sektorit ylittävä yhteistyö ja verkostoitunut palvelu. Tarkemmat sisältökuvaukset löytyvät Seinäjoen 75

ammattikorkeakoulun julkaisemasta raportista Hoivayrittäjyys ikääntyvien palveluissa nyt ja tulevaisuudessa. Löydettyjä ja kuvattuja yrittäjyyden esimerkkejä käytetään sosiaali- ja terveysalan sekä liiketoiminnan opetuksessa. Opiskelijat tarvitsevat uusia innostavia ideoita tulevaisuuden palvelutarpeisiin vastaamisesta. Tulokset ovat helposti sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden alan henkilöstöjen, sekä muiden kiinnostuneiden käytettävissä. Raportin painetut versiot jaettiin haastatelluille yrityksille, Etelä-Pohjanmaan alueen hoivayrityksille, hoivayrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Sähköinen versio raportista on nähtävillä osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 5863-58-1. LIIKE- Koulutuksen järjestäjien uusien toimintatapojen kehittäminen Suomessa, Virossa Venäjällä ja Liettuassa (S12098) -hankkeen jälkeen Sastamalan koulutuskuntayhtymällä (Sasky) ja Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä on käytössään yhteistyöverkosto Virossa ja Venäjällä. Liettuan yhteistyö ei käynnistynyt. Sastamalan koulutuskuntayhtymä sai uusia yhteistyökumppaneita Venäjältä Pietarin alueelta ja Virosta. Kansainvälisestä toiminnasta tuli tärkeä ja näkyvä osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Hankkeessa kehitettiin toimiva yhteistyömalli lähialueyhteistyöhön ja yhteistyö toimii tehokkaasti verkoston ja sähköisten viestimien avulla. Hankkeessa rakennettiin sähköinen oppimisympäristö, jonka avulla voidaan vaihtaa osaamista eri maiden koulutuksen järjestäjien välillä. Yhteistyötä on rakennettu mm. kansainvälisen työssäoppimisvaihdon, opettaja- ja opiskelijavaihdon lisäämiseksi. Tavoitteena oli myös saada hankkeen avulla Pirkanmaalla toimiville yrityksille hyvä yleiskuva kohdemaiden koulutusjärjestelmistä ja niiden mahdollisuuksista tuottaa korkeatasoista erityisosaamista, osaavaa työvoimaa erityisesti niille aloille, joilla on työvoimapulaa ja avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Taloudellinen tilanne vaikutti yrittäjien vähäisempään osallistumiseen suunniteltuun nähden. Hankkeesta löytyy tietoa http://www.liike-project.fi/ Tampereen kaupungin toteuttaman Kansainväliset mallit seudulliseen palveluiden tuottamiseen - hankkeen (S12095) tavoitteena oli uusien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen etsiminen Euroopasta sekä mallien arviointi ja juurruttaminen Suomeen. Hyviä toimintamalleja etsittiin erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelujen kehittämiseen työllisyyspolitiikan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan rajapinnassa. Hyvien käytäntöjen tunnistamisen avaintekijät: asiakaslähtöisyys (=palvelut perustuvat asiakkaan todelliseen palvelutarpeeseen), vaikuttavuus (=palvelut johtavat tavoiteltuun tulokseen) sekä kumppanuus (=palvelujen tuottaminen perustuu valtion, kuntien, 3. sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyöhön). Hyviä työllisyydenhoidon käytäntöjä kartoitettiin Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Hollannissa ja Skotlannissa. Käytäntöjä on kuvattu tarkemmin matkaraporteissa. Työllisyysfoorumissa esiteltiin seuraavia hyviä käytäntöjä: -Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ryhmittely motivaation ja taitojen mukaan (Tanska) -Perspective 50plus -ohjelma, räätälöidyt työllisyyspalvelut yli 50-vuotiaille työttömille (Saksa) --- WerkLoont, kuntouttavan työtoiminnan malli (Hollanti) -Ung i Jobb, haastavien nuorten kiinnittäminen työelämään (Norja) -NAV -malli, jossa valtion työvoimatoimisto, kunnan sosiaalitoimi ja Suomen Kelaa vastaava organisaatio toimivat saman katon alla (Norja) -Sosiaalisten kriteerien systemaattinen soveltaminen julkisissa hankinnoissa (Hollanti) -Joustavan työn malli: työllinen, työtön vai yrittäjä? (Hollanti) -Osuuskunta-yrittäjyyden edistäminen (Skotlanti) Kansainväliseen verkostoitumiseen liittyväksi hyväksi käytännöksi voi todeta opintomatkojen ohjelmien laatimisen, jossa hyödynnettiin Tampereen ystävyyskaupunkeja, työllisyydenhoidon palveluyksikön yhteistyökumppaneita mm. MetropolisNet verkostosta ja projektipäällikön verkostoja. Ensimmäisessä kontaktoinnissa projektipäällikkö esitteli opintomatkan osallistujien 76

organisaatiot ja tittelit, jolloin vastapuolen tiedossa oli delegaation laaja-alainen asiantuntijuus. Näin ollen vastapuolen kiinnostus heräsi, sillä heillä oli mahdollisuus tavata omia kollegoita Suomesta. Tapaamiset olivatkin enimmäkseen kollegoiden kokemustenvaihtoa kuin virallisten esitelmien kuuntelemista. Opintomatkalle sitouttamiseen todettiin hyväksi käytännöksi, että osallistuminen edellytti osallistujalta paneutumista opintomatkan tematiikkaan jo ennen matkaa. Osallistujia velvoitettiin kirjoittamaan oman osuutensa matkaraportista, joka oli sisällöllisesti vaativa kokonaisuus. Motivaatio korkeatasoisen tuotoksen aikaan saamiseen sitoutti osallistujia. Lisää toimintalinjan 4 hankekuvauksia löytyy seuraavista linkeistä Valtakunnallinen osio 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa, 47 kpl Itä-Suomi 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa, 26 kpl Pohjois-Suomi 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa, 17 kpl Länsi-Suomi 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa, 17 kpl Etelä-Suomi 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa, 16 kpl 77

3. OHJELMAN YHTENÄISYYS JA KESKITTYMINEN Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutus pohjautui ESR-asetukseen ja Euroopan työllisyysstrategian mukaisiin suuntaviivoihin. Ohjelmassa tavoiteltiin työurien pidentämistä sekä sen alku- että loppupäästä samoin kuin työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantamista. Hankkeissa tiivistettiin yhteistyötä yritysten kanssa ja näin kehitettiin koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi, autettiin organisaatioita rekrytoinneissa ja löydettiin piilotyöpaikkoja. Ohjelmalla myös edistettiin sosiaalista osallisuutta, syrjimättömyyttä, tasa-arvon edistämistä sekä koulutukseen liittyvien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Ohjelma tuki omalta osaltaan maakohtaisten suositusten toteuttamista kohdentamalla rahoitusta nuorten ja ikääntyneiden sekä pitkäaikaistyöttömien elämänhallintataitojen sekä työllistymisedellytysten parantamiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. ESR-toimin esimerkiksi kehitettiin näille kohderyhmille suunnattuja yksilöllisiä ja moniammatillisia neuvonta- ja ohjauspalveluita, joiden avulla voitiin mm. auttaa koulutusvalinnoissa ja urasuunnittelussa. Ohjelmakauden 2007-2013 kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä oli vuonna 2000 käynnistetyn ja 2008 välitarkistetun ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutumista on verrattu Lissabonin strategian mukaisiin menoluokkiin luvussa 1.1.2 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen. Ohjelman kaikki toimintalinjat teknisen tuen toimintalinjaa lukuun ottamatta tukivat Lissabonin strategiaa. Edellä mainitussa luvussa kuvatun mukaisesti ohjelma tuki myös Eurooppa 2020 strategiaa. Toimilla tuettiin siten myös Suomen kansallisen uudistusohjelman tavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi, koulupudokkaiden määrän alentamiseksi, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämiseksi sekä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi. ESR-ohjelma koostui neljästä alueosiosta ja yhdestä valtakunnallisesta osiosta. Toimintalinjat olivat kaikissa ohjelmaosioissa samat ja sen johdosta ohjelma oli eri osioista huolimatta yhtenäinen. Alueosiot vastasivat etenkin alueellisiin erityistarpeisiin kun valtakunnallisessa osiossa taas toteutettiin laajempia strategisia tavoitteita tukevia toimia, jotka kuitenkin tukivat myös alueellista toimintaa. Vaikka taloudellisen toimintaympäristön muutoksista nousikin uusia haasteita, pystyttiin niihin ohjelman joustavuuden ja monipuolisuuden ansiosta silti tarttumaan. 78

4. TEKNINEN TUKI Tekniseen tukeen oli ohjelman rahoitustaulukossa varattu 4 % ESR:n koko rahoitusosuudesta. Teknistä tukea käytettiin ohjelman hallinnointiin (koordinaatio, hankkeiden valinta-, ohjaus-, rahoitus- sekä maksatustyö), seurantajärjestelmien kehittämiseen (kuvattu tarkemmin luvussa 1.2.6), sekä tiedotukseen (kuvattu luvussa 5) ja koulutukseen. Teknistä tukea käytettiin TEMissä, OKM:ssä, OPH:ssa, STM:ssä sekä ELY-keskuksissa ja hieman myös maakuntien liitoissa/kuntayhtymissä. Teknistä tukea maksettiin 104 % kehyksestä. Taulukko 25. Toimintalinja 5 rahoituksen toteutuminen Toimintalinja ja julkisen rahoituksen kehys EU Valtio Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+ muun julkisen osuus julkisesta Hankkeiden lkm Julkista rahoitusta keskimäärin hankkeissa TL 5: Tekninen tuki 53 516 391 Maksettu 25 695 144 30 163 864 0 55 859 008 104 % 0,0 % 96 581 865 TL 5 Kuntayhtymä 1 % Maakuntaliitto 1 % Valtion viranomainen 98 % Kuva 10. Toimintalinjan 5 julkisen rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain 79

5. TIEDOTTAMINEN JA JULKISTAMINEN Yleistä hallintoviranomaisen viestinnästä Ohjelmakaudella 2007 2013 rakennerahastoviestinnän linja muuttui Suomessa siten, että ESR- ja EAKR-ohjelmien viestintää toteutettiin yhdessä. Työministeriö ja sisäasiainministeriö valmistelivat yhteistyössä ESR- ja EAKR-ohjelmien viestintäverkostojen yhteisissä kokouksissa ohjelmakauden viestintätoimia. Verkoston kokouksiin osallistuivat muut toteuttajaministeriöt, suuralueiden edustajat sekä talous- ja sosiaalipartnerit. Yhteistyössä valmisteltiin viestintäsuunnitelmat vuoden 2007 lopussa, ne vietiin seurantakomiteoiden kokouskäsittelyyn ja tämän jälkeen EU:n komission hyväksyttäviksi. Vuoden 2008 alusta lähtien työ- ja elinkeinoministeriö toimi ESR-ohjelman ja kaikkien EAKRohjelmien hallintoviranomaisena, jolloin ohjelmien tiedottaminen ja julkistaminen jatkui luontevasti tiiviissä yhteistyössä ja pääosin yhteisin toimenpitein. Hallintoviranomainen nimesi kansallisen viestintävastaavan, joka vastasi viestintäverkoston vetämisestä ja mm. osallistui EU:n komission viestintäverkostojen INIO (ESR) ja INFORM (EAKR) kokouksiin ja muuhun toimintaan. Viestintäverkoston toimesta valmisteltiin hankkeiden viestintäohje sekä yhdenmukaista graafista aineistoa viestintäkäyttöön. Viestintäohje liitettiin välittävien toimielinten rahoituspäätöksiin. Kaikki ohjeistus ja graafinen aineisto oli saatavilla www.rakennerahastot.fi -sivuilla. TEM kilpailutti viestintätoimiston (Viisikko-Communica Communications VCA Oy), joka tuki muun muassa painetun materiaalin, internetmateriaalin ja liikelahjojen suunnittelussa sekä isompien tilaisuuksien käytännön järjestelyissä. Hallintoviranomainen järjesti vuosittain vähintään yhden komission asetuksen (EY) 1828/2006 artiklan 7 edellyttämän merkittävän tiedotustoimen. Hallintoviranomaisen tiloissa liputettiin viikon ajan toukokuun 9. päivänä vietettävästä Eurooppa-päivästä lähtien. Ohjelmakaudella 2014 2020 hallintoviranomaisen toimipisteen ala-aulassa on jatkuva pöytäliputus. Internetviestintä Uutena viestintävälineenä perustettiin ESR- ja EAKR-ohjelmien yhteiset internetsivut www.rakennerahastot.fi. Sivuston kielinä oli suomi, ruotsi ja englanti. Sivusto sai pääosin myönteistä palautetta. Suuralueilla oli vaihdellen joko ohjelmien yhteisiä tai omia internetsivuja, mikä aiheutti jonkin verran sekavuutta. Internet oli kuitenkin keskeinen väline ohjelmakauden viestinnässä. Vuonna 2013 ryhdyttiin valmistelemaan uusia internetsivuja ohjelmakaudelle 2014 2020. Kuluneen ohjelmakauden kokemuksiin pohjautuen päätettiin toteuttaa kaikkien viranomaistahojen yhteiset internetsivut siten, että päävastuu on hallintoviranomaisella ja kukin alue ylläpitää omaa osiotaan yhteisellä sivustolla. Samalla saatiin myös kaikki hakuajat ja niistä ilmoittaminen yhteen ja samaan paikkaan, kuten myös rakennerahastoihin liittyvät koulutukset ja muut tilaisuudet. Tämä internetuudistus oli ehkä vuosien 2007 2013 rakennerahastoviestinnän kokemuksiin perustuva merkittävin parannus ja uudistus ohjelmien viestinnässä. Uutiskirje Rakennerahastojen uutiskirje otettiin käyttöön vuonna 2009. Siitä tehtiin aina sähköinen pdf-versio internetiin pääsääntöisesti kerran kuussa. Uutiskirjeestä tehtiin myös teemanumeroita, joita painettiin tilaisuuksissa jaettaviksi. Pdf-version tekeminen oli melko työläs prosessi ja vaati 80

ulkopuolista maksullista taittamista. Ohjelmakautta 2014 2020 varten uudistettaviin internetsivuihin otettiin uudeksi elementiksi sivuston julkaisujärjestelmän sähköinen uutiskirje, jonka toimittaminen on huomattavasti joustavampaa. EURA 2007 -tietopalvelu EURA 2007 -tietopalvelu otettiin käyttöön joulukuussa 2008. Palvelusta oli saatavilla perustiedot kaikista hyväksytyistä hankkeista: hankkeen nimi, toteuttajaorganisaatio, toteutusaika, välittävä toimielin, julkinen rahoitus sekä tiivistelmä toiminnan sisällöstä. Tietopalvelun tiedot tulivat suoraan automaattisesti EURA-tietojärjestelmän lomakkeiden ao. kohdista. Tietopalvelun tiedot päivittyivät kerran viikossa. Tällä tiedotustoimella täyttyi komission asetuksen (EY) 1828/2006 edellytys tietojen julkisuudesta. Tietopalvelu oli myös ruotsiksi. Ohjelmakaudelle 2014 2020 päätettiin tehdä englanninkielinen versio ja tiivistelmä. Painotuotteet Viestinnän painopiste siirtyi ohjelmakaudella sähköiseen viestintään, mutta edelleen painatettiin jaettavaksi perusesitteitä. Ohjelmakauden alkuun valmisteltiin yhteensä 11 eri esitettä: yleisesite, ESR-ohjelman ja kunkin EAKR-ohjelman esittelyesitteet sekä viisi teemaesitettä (kansainvälistyminen, osaaminen ja innovaatiot, tasa-arvo, työllisyys sekä yritystoiminta). Esitteet päivitettiin vuonna 2008, jolloin teemaesitteiden joukkoon tuli lisäksi ympäristöesite. Kaikki esitteet käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Pohjois-Suomessa käytetyt esitteet käännettiin lisäksi pohjoissaameksi ja inarinsaameksi. Kaikki viisi ohjelma-asiakirjaa painettiin. Hallintoviranomainen toteutti painotuotepalvelun, joka tarjosi hankkeiden ja viranomaisten käyttöön valmiiksi kilpailutettuja tuotteita: julisteet, folderit, lehtiöt, kirjekuoret, käyntikorttipohjat, postit-muistilaput sekä EU-lipputarrat ja kansallisen tunnuksen Vipuvoimaa EU:lta-tarrat. Myös painettuja julkaisuja sai tilata ko. palvelusta. Yksittäisiä julkaisuja sai tilata rakennerahastot.fi-sivujen kautta. Julkaisut olivat tilaajille maksuttomia, mutta painotuotteet maksullisia. Tilauspalvelusta luovuttiin seuraavalle ohjelmakaudelle siirryttäessä pääasiassa sen hintavuuden ja pienempien raharesurssien takia. Koulutukset, seminaarit ja yleisötilaisuudet Ohjelmakauden alussa hallintoviranomaisen järjestämät tilaisuudet painottuivat koulutustilaisuuksiin, joiden asiasisältö liittyi ohjelmien toteuttamiseen, keskeisiin sisältöihin ja hallintoon. Vuosittain hallintoviranomainen järjesti yleensä sekä keväällä että syksyllä koulutuskiertueen välittäville toimielimille, ajankohtaispäiviä sekä tarpeen mukaan koulutusta eri teemoista. Koulutuksia oli mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetistä ja myöhemmin nauhoituksena. Kaikki koulutusaineisto oli tilaisuuksien jälkeen saatavilla rakennerahastot.fi-sivuilta. Vastaavasti suuralueiden viranomaisten tilaisuudet painottuivat ohjelmakauden alussa hankkeiden opastukseen ja kouluttamiseen. Pääsääntöisesti viranomaiset järjestivät alueellisia tapahtumia yhteistyössä keskenään, mutta oli myös ohjelmakohtaisia infotilaisuuksia ym. Hankkeet järjestivät aktiivisesti omia tapahtumiaan ja toteuttivat muita viestintätoimia. Hallintoviranomainen, muut toteuttajaministeriöt ja välittävät toimielimet järjestivät vuosittain yksittäisiä tilaisuuksia, joiden kohderyhmänä olivat viranomaiset ja hanketoimijat. Vuosina 2010 2013 järjestettiin jatkumona Sadonkorjuuseminaarit ja Kevätkylvöt, joissa päätoteuttajina olivat OKM, STM ja TEM. Alueilla järjestettiin hanketoimijoille useita yksittäisiä tapahtumia vuosittain. Vuonna 2010 hallintoviranomainen järjesti Vipuvoimaa EU:lta -kampanjan, joka koostui 16 alueellisesta tietoiskusta. Kampanjan kohderyhmänä olivat hanketoimijat ja potentiaaliset uudet hanketoimijat, ja se järjestettiin yhteistyössä talous- ja sosiaalipartnereiden kanssa. Aloite kampanjan järjestämiseksi tuli järjestöiltä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 1 600 henkilöä. Osallistujat 81

antoivat hyvää palautetta napakoista tietoiskuista ja mahdollisuudesta verkostoitua muiden hanketoimijoiden kanssa. Vuosina 2010 2013 toteutettiin EU Arjessa -tapahtumakiertue yhteensä 19 tilaisuutta eri puolella Suomea. Kiertueen veturina toimi komission Suomen edustusto. Muita mukana olleita tahoja olivat parlamentin tiedotustoimisto, ulkoasianministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, TEM sekä kunkin tapahtumapaikan alueelliset toimijat. Yhteistyökumppanina olivat YLE ja sen paikalliset toimitukset, mikä takasi vähintään alueellisen näkyvyyden kullekin tapahtumalle. Kaikkien EU Arjessa -kiertueen tilaisuuksissa esiteltiin ESR- ja EAKR-hankkeita kolmesta kuuteen per tilaisuus. Tilaisuuksien järjestäminen on melko työlästä, aikaa vievää ja kallista. Ohjelmakauden 2007 2013 kokemusten perusteella seuraavalla kaudella järjestetään oleellisesti vähemmän isoja tilaisuuksia ja keskitytään sähköiseen viestintään. Viestinnän arviointi Infor Oy arvioi TEM:n toimeksiannosta ESR- ja EAKR-ohjelmien viestinnän onnistumista ohjelmakaudella 2007 2013. Arvioinnista raportoitiin vuodan 2010 vuosiraportissa. Arvioinnin perusteella suomalaiset tuntevat rakennerahastoja yleisesti huonosti. 45 prosenttia suomalaisista tiesi tutkimuksen mukaan, että EU:n tuella kehitetään alueiden työllisyyttä ja kilpailukykyä. Hanketoimijat tuntevat varsin hyvin rakennerahastot ja niihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet. Rakennerahastot koettiin hyödyllisiksi, mutta toisaalta byrokraattiseksi rahoituslähteeksi. Hyvää palautetta sai muun muassa hallintoviranomaisen tarjoama tieto, tiedotusohjeen hyödyllisyys ja tarjottu yhdenmukainen visuaalinen ilme. Hyödyllisimpänä tiedonlähteenä hanketoimijat pitivät rakennerahastot.fi-sivuja. Myös hallinnon edustajat pitivät tiedotusohjetta hanketoimijoille hyödyllisenä. Kokonaisuudessaan hanketoimijoihin kohdistunut viestintä oli onnistunut hyvin. Sen sijaan suuren yleisön tavoittaminen viestinnällä oli onnistunut vain kohtalaisesti. Arvioinnin tuloksena oli kolme keskeistä haastetta viestinnälle. Ensinnäkin byrokratiamaine on rakennerahastoviestinnän haaste, mutta se ei ole yksinomaan viestinnän keinoin ratkaistavissa on muutettava itse toimintaa. Toinen haaste on riittävän kiinnostavan konkreettisen tiedon tuottaminen tuloksista. Kolmantena haasteena todettiin viestinnän osaaminen ja resurssit kaikilla tasoilla: hallintoviranomainen, välittävät toimielimet ja hanketoimijat. Arvioinnin perusteella hanketoiminnan painotuksissa korostettiin rakennerahastojen tunnettuuden lisäämistä ja tulosviestintää. Viestintävälineinä edelleen siirrettiin painopistettä sähköiseen mediaan, erityisesti rakennerahastot.fi-verkkopalveluun, mutta myös sosiaalisen median puoleen. ESR-ohjelman viestintä valtakunnalliset kehittämisohjelmat ESR-ohjelman puitteissa kukin hallinnonala järjesti viestintätoimia kehittämisohjelmilleen. Tilaisuuksien tärkeä tarkoitus oli verkostoituminen ja tiedon jakaminen. Tilaisuuksissa oli myös koulutuksellisia osia. Ohjelmakauden loppupuolella järjestettiin hallinnonalojen yhteistyössä tilaisuuksia valtakunnallisen kehittämistoiminnan haasteista, tuloksista ja vaikuttavuudesta. Kehittämisohjelmien koordinaatiohankkeet järjestivät ohjelmassa mukana olleille hankkeille tilaisuuksia ja viestinnän tukea. ESR viestintää alueilla Länsi-Suomen ESR aluekoordinaatio toteutti ohjelmakauden 2007-2013 ESR ohjelman tulosten koonnin valitsemalla parhaimmat hankehelmet alueen maakunnista Etelä-Pohjanmaalta, Keski- 82

Suomesta, Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Pohjanmaalta. Hankkeet valittiin seitsemästä teemasta: nuoret, työllisyys, osaaminen, kestävä kasvu, osallisuus ja hanketoteuttamisen hyvät käytännöt. Kriteereinä oli hankkeen mielenkiintoinen ja muualla hyödynnettävä tulos. Tulosten helposti ymmärrettävään, yhtenäiseen ja jaettavaan esittämismuotoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Hankkeiden viestinnän haasteena oli mm. tulosten ja hyvien käytäntöjen ydinviestien kuvaaminen ja yhteismitallisuus, joka oli haaste myös ohjelmakauden päättymisvaiheen koonnin tekemisessä. Tavoitteena oli myös laatia jatkossakin hyödynnettävä pohja hankkeiden itsearviointiin, viestintään ja tulosten kokoamiseen. Rahoittajien asiantuntemuksella päädyttiin käyttämään ns. tuloskorttipohjaa, jonka avulla haastateltiin yhteensä 36 hankehelmeä ja laadittiin kuvaukset keskeisistä saavutuksista. Tehty työ sai erinomaisen palautteen sekä hankkeilta että rahoittajilta. Tästä jalostettiin hankkeiden käyttöön tarkoitettu hanketuloskortti, joka on otettu ohjelmakaudella 2014-2020 ESR ja EAKR hankkeiden käyttöön. Hankehelmet löytyvät osoitteesta www.lshelmet.fi. Hanketuloskortin suora osoite www.hanketuloskortti.fi Ylimaakunnallisena ESR-hankkeena tuotettiin sähköinen oppimisympäristö www.lshelmet.fi yhdessä hanketoimijoiden kanssa erilaisia digitaalisia työkaluja hyödyntäen ja kokeillen. Ympäristö on tarkoitettu hankkeiden, rahoittajien ja kaikkien kehittämistyötä tekevien yhteiseksi tiedon jakamisen ja jalostamisen paikaksi. Oppimisympäristö on käytössä ohjelmakaudella 2014-2020. Sieltä pääsee myös selaamaan hanketuloskortteja. Ennen kaikkea se on hankkeilla yhteinen paikka, jonne pääsee tekemään mm. oman projektisivun, jakamaan aineistojaan, kirjoittamaan blogeja, ilmoittamaan tilaisuuksista tai vaikka perustamaan oman ryhmän kiinnostavan asian ympärille. Pohjois-Suomen alueosion osalta ESR-hankkeista kerrottiin mm. tiedotteissa, uutiskirjeissä sekä nettisivuilla. Rakennerahastot.fi -verkkosivuston Pohjois-Suomen osiosta Toimintaa ja tuloksia/tuloksia ja kokemuksia -otsikoiden alta löytyy mm. Tulevaisuus on pohjoisessa - EUrahoitusohjelmien tuloksia Pohjois-Suomessa -julkaisu, jossa on kuvattu Pohjois-Suomessa ohjelmakaudella 2007-2013 toteutettua ESR- ja EAKR-toimintaa. Samalta nettisivustolta löytyy rahoitettujen hankkeiden tietoja ja tuloksia myös hankekorttien muodossa. Hankkeet on ryhmitelty teemoittain: hyvinvointi, koulutus, kulttuuri, maahanmuutto, matkailu, nuoret, osaaminen, työllisyys, ympäristö ja yrittäjyys. Tiedot on koottu hankkeiden projektisuunnitelmista ja loppuraporteista. Samalta sivustolta löytyy suoria linkkejä myös hankkeiden omille nettisivuille. Etelä-Suomen alueosion ESR-hankkeiden tuloksista ohjelmakaudella 2007-2013 on kerrottu mm. tiedotteissa, uutiskirjeissä sekä nettisivuilla (www.etela-suomenesr.fi, joka poistui käytöstä 31.12.2014). Rakennerahastot.fi -verkkosivuston Etelä-Suomen osiosta Toimintaa ja tuloksia/tuloksia ja kokemuksia -otsikoiden alta löytyy mm. Ihmisiä ja liikettä -julkaisu, jossa on kuvattu ohjelmakaudella 2007-2013 toteutettua ESR- ja EAKR-toimintaa. Ohjelmakauden lopussa painotettiin viestinnässä hyvien käytänteitten esille nostaminen tapahtumissa ja julkaisuissa. Viestinnässä korostui uuden ohjelmakauden tavoitteet ja käynnistyminen, kuitenkin niin että hanke-esimerkit ja tulokset olivat vuoden 2014 aikana toteutuneissa kauden 2007-2013 hankkeissa. Itä-Suomessa viestintää tehtiin ELYjen ja maakunnan liittojen yhteistyöllä. Ohjelmakauden osalta tehtiin myös jonkin verran kohdennettua viestintää maakuntakohtaisesti johtuen ohjelmien erilaisista toteutumistilanteista. Itä-Suomen omilla rakennerahastosivuilla (http://rakennerahastot.ita-suomi.fi) julkaistiin mm kasvun tekijöitä julkaisu. Sivuilla on ollut esillä linkkejä ohjelmakauden tuloksiin eri toimintalinjoille. 83

84

Liite 1: Manner-Suomen ESR-ohjelman indikaattoritiedot MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007-2013 KAIKKI TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia HENKILÖITÄ KUVAAVAT TIEDOT Aloittaneiden henkilöiden työmarkkina-asema ennen projektia Työssä avoimilla työmarkkinoilla (mukaan luettuna yrittäjät) yhteensä 327 366 178 166 166 754 74 659 42 234 28 939 112 228 71 197 6 150 3 371 työssä olevista yrittäjinä 51 959 19 748 42 951 15 879 1 233 665 7 543 3 112 232 92 Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 8 957 5 081 3 103 1 902 4 184 2 239 1 400 803 270 137 Työttömänä yhteensä 96 292 42 818 19 892 8 745 68 962 30 620 4 552 1 868 2 886 1 585 työttömistä pitkäaikaistyöttömiä 23 403 9 383 1 022 456 21 812 8 665 427 169 142 93 Työelämän ulkopuolella 80 073 43 870 25 219 13 915 30 644 15 847 22 454 13 068 1 756 1 040 työelämän ulkop. olevista koul. tai opiskelemassa 65 017 35 280 20 511 11 112 23 789 12 163 19 378 11 226 1 339 779 Aloittaneet henkilöt yhteensä 512 688 269 935 214 968 99 221 146 024 77 645 140 634 86 936 11 062 6 133 Aloittaneiden ikä Aloittaneista 15-24-vuotiaita 93 980 45 768 26 389 12 529 46 167 21 020 19 720 11 323 1 704 896 Aloittaneista 25-44-vuotiaita 231 150 120 027 107 313 47 660 55 001 30 680 62 746 38 358 6 090 3 329 Aloittaneista 45-54-vuotiaita 124 433 70 637 53 855 26 811 30 310 17 782 37 883 24 623 2 385 1 421 Aloittaneista 55-64-vuotiaita 58 092 31 055 24 841 11 163 13 701 7 666 18 708 11 762 842 464 Aloittaneista yli 64-vuotiaita 5 033 2 448 2 570 1 058 845 497 1 577 870 41 23 Aloittaneiden koulutustaso Perusasteen koulutus 94 353 42 086 29 149 11 874 52 019 23 660 11 577 5 754 1 608 798 Keskiasteen koulutus 172 546 85 832 77 187 34 017 51 507 25 094 40 849 25 271 3 003 1 450 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta 61 005 32 770 31 708 14 883 9 305 5 749 18 813 11 428 1 179 710 Korkea-asteen koulutus 184 784 109 247 76 924 38 447 33 193 23 142 69 395 44 483 5 272 3 175 Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa olevia Maahanmuuttajia 29 183 14 491 4 575 1 911 15 719 8 390 3 411 1 397 5 478 2 793 Vähemmistöjä 2 452 1 608 652 491 882 436 915 681 3 0 Vammaisia 4 430 2 256 90 46 4 172 2 099 168 111 0 0 Muita heikossa asemassa olevia 10 853 4 147 234 133 10 206 3 794 407 217 6 3 Lyhytkestoiset toimenpiteet ja tiedotustilaisuudet Lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneet 465 143 159 467 146 204 148 193 11 279 Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin käytetty aika (päivinä) 274 621 73 647 122 436 71 458 7 080 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet 1 745 032 458 071 647 268 588 653 51 040 Projektin keskeyttäneiden henkilöiden työmarkkina-asema Työssä avoimilla työmarkkinoilla (mukaan luettuna yrittäjät) 7 843 4 254 3 547 1 702 2 161 1 178 1 966 1 281 169 93 työssä olevista yrittäjinä 1 300 498 1 098 404 78 39 118 53 6 2 Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 520 244 45 27 426 196 45 18 4 3 Työttömänä 5 819 2 350 412 188 5 225 2 079 146 60 36 23 työttömistä pitkäaikaistyöttömiä 1 411 541 85 9 2 1 394 536 6 2 2 1 Työelämän ulkopuolella 3 825 1 997 476 257 2 933 1 473 345 217 71 50 työelämän ulkop. olevista koul. tai opiskelemassa 1 922 1 022 365 194 1 239 625 278 173 40 30 Projektin keskeyttäneet yhteensä 18 007 8 845 4 480 2 174 10 745 4 926 2 502 1 576 280 169

Projektin päättäneiden henkilöiden työmarkkina-asema projektin jälkeen Työssä avoimilla työmarkkinoilla (mukaan luettuna yrittäjät) 342 934 183 198 170 726 76 053 54 694 34 041 111 226 69 694 6 288 3 410 työssä olevista yrittäjinä 58 883 23 322 49 115 19 143 1 846 946 7 703 3 142 219 91 Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 14 206 7 359 3 051 1 866 9 343 4 469 1 489 853 323 171 Työttömänä 54 789 24 634 13 327 6 046 36 637 16 192 2 463 1 079 2 362 1 317 työttömistä pitkäaikaistyöttömiä 8 933 3 480 579 245 8 067 3 080 183 86 104 69 Työelämän ulkopuolella 76 836 41 815 21 268 11 844 34 118 17 629 19 812 11 393 1 638 949 työelämän ulkop. olevista koul. tai opiskelemassa 60 012 32 753 17 110 9 195 25 584 13 407 16 127 9 486 1 191 665 Projektin päättäneet yhteensä 488 765 257 006 208 372 95 809 134 792 72 331 134 990 83 019 10 611 5 847 Suoritetut tutkinnot ja osatutkinnot Suoritetut tutkinnot 3 303 1 600 765 459 1 786 860 666 261 86 20 Suoritetut osatutkinnot 4 525 2 212 988 445 2 303 1 101 1 196 643 38 23 Koulutus- ja henkilötyöpäivät Lähiopetuspäiviä 2 763 638 749 213 1 424 470 435 339 154 616 Etäopetuspäiviä 802 211 326 702 193 213 274 000 8 296 Tukityöllistämispäiviä 1 643 077 310 782 1 314 972 7 742 9 581 Ohjaus- tai konsultointipäiviä 485 922 195 791 218 087 62 446 9 598 Muita henkilötyöpäiviä 1 722 966 878 471 633 254 198 963 12 278 Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä 7 417 814 2 460 959 3 783 996 978 490 194 369 ORGANISAATIOITA KUVAAVAT TIEDOT Projektiin mukaan tulleet yritykset alle 5 henkilöä 49 694 33 117 6 239 9 941 397 5-9 henkilöä 12 964 7 556 2 130 3 120 158 10-19 henkilöä 10 723 5 839 1 782 2 916 186 20-49 henkilöä 9 205 4 589 1 569 2 845 202 50-99 henkilöä 4 126 1 896 733 1 392 105 100-249 henkilöä 3 239 1 343 620 1 191 85 250-499 henkilöä 1 566 452 347 717 50 500 henkilöä tai yli 3 299 744 808 1 656 91 Projektiin mukaan tulleet yritykset yhteensä 94 816 55 536 14 228 23 778 1 274 Projektiin mukaan tulleet muut organisaatiot 37 649 10 074 11 119 14 821 1 635 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Uusien työpaikkojen määrä 34 490 14 028 24 031 9 898 8 153 3 333 2 121 727 185 70 uusista työpaikoista T&K-työpaikkoja Uusien yritysten määrä 17 848 7 544 16 397 6 960 687 314 744 264 20 6 Aloittaneista opetushenkilöstöä ja työpaikkaohjaajia Aloittaneista opetushenkilöstöä (OKM) 36 994 23 356 7 844 4 230 7 462 4 951 21 696 14 193 131 92 Aloittaneista työpaikkaohjaajia (OKM) 14 763 10 613 64 54 767 544 14 000 10 067 0 0 Opetushenkilöstöstä tutkinnon suorittaneita (OKM) 5 216 376 0 4 840 0 Työpaikkaohjaajista tutkinnon suorittaneita (OKM) 11 592 0 0 11 653 0 86

Liite 2: ESR-ohjelman alkuperäinen ja muutettu rahoitustaulukko sekä toteutuneet maksatukset Manner-Suomen ESR-ohjelman alkuperäinen rahoitustaulukko ESR Kansallinen julkinen Yhteensä EU-% Toimintalinja 1 194 495 512 248 934 059 443 429 571 44 Toimintalinja 2 192 850 918 255 425 996 448 276 914 43 Toimintalinja 3 166 792 808 213 021 733 379 814 541 44 Toimintalinja 4 36 681 734 49 380 871 86 062 605 43 Toimintalinja 5 24 617 540 31 948 444 56 565 984 44 YHTEENSÄ 615 438 512 798 711 103 1 414 149 615 44 Ohjelmanmuutoksella hyväksytty uusi rahoitustaulukko ESR Kansallinen julkinen Yhteensä EU-% Toimintalinja 1 194 495 512 228 320 818 422 816 330 46 Toimintalinja 2 192 850 918 226 390 208 419 241 126 46 Toimintalinja 3 166 792 808 195 800 253 362 593 061 46 Toimintalinja 4 36 681 734 43 061 166 79 742 900 46 Toimintalinja 5 24 617 540 28 898 851 53 516 391 46 Yhteensä 615 438 512 722 471 296 1 337 909 808 46 Toteutuneet maksatukset ESR Kansallinen julkinen Yhteensä EU-% Toimintalinja 1 194 700 932 228 561 964 423 262 896 46 Toimintalinja 2 204 735 000 240 341 087 445 076 086 46 Toimintalinja 3 179 069 185 210 211 652 389 280 837 46 Toimintalinja 4 21 178 640 24 861 882 46 040 522 46 Toimintalinja 5 25 695 144 30 163 864 55 859 008 46 Yhteensä 625 378 900 734 140 448 1 359 519 349 46 87

Liite 3: Rahaston käytön menoluokittaista jakautumista koskevat tiedot sekä vertailu ohjelmaasiakirjassa olevaan indikatiiviseen jakaumaan Osioiden 1-5 koodien yhdistelmä Koodi Osio 1 Ensisijainen aihealue Koodi Osio 2 Rahoitusmuoto Koodi Osio 3 Alue Koodi Osio 4 Taloudellinen toiminta 88 Koodi Osio 5 Sijainti Maksettu ESR-rahoitus Määrä Yhteensä Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 62 01 00 17-32 190 599 Elinikäiseen oppimiseen liittyvien 01 00 18-74 568 872 järjestelmien ja strategioiden kehittäminen 01 00 19-614 975 yrityksissä; työntekijöille suunnattu 01 00 20-3 111 633 koulutus ja palvelut, joilla parannetaan 01 00 22-28 921 587 heidän kykyään sopeutua muutoksiin; yrittäjyyden ja innovoinnin edistäminen % Ohjelmaasiakirja 62 Yhteensä 01 00-139 407 666 22,3 % 11,3 % 63 01 00 17-925 528 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien 01 00 18-6 529 948 työn organisointitapojen suunnittelu ja 01 00 19-1 677 523 levitys 01 00 20-1 879 928 01 00 22-5 395 102 63 Yhteensä 01 00-16 408 030 2,6 % 6,7 % 64 01 00 17-9 939 792 Erityisten työllisyys-, koulutus- ja 01 00 18-11 900 251 tukipalveluiden kehittäminen 01 00 19 489 351 tuotantosektoreiden ja yritysten 01 00 20-5 955 503 rakenneuudistusten yhteydessä sekä 01 00 22-10 319 726 talouden muutoksia ja tulevia työpaikkoihin ja ammattitaitoon kohdistuvia vaatimuksia ennakoivien järjestelmien kehittäminen 64 Yhteensä 01 00-38 604 623 6,2 % 8,7 % Yhteensä 194 420 319 31,1 % 26,7 % Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen 65 Työmarkkinalaitosten 01 00 0,0 % 4,5 % nykyaikaistaminen ja vahvistaminen Yhteensä 66 01 00 17-14 958 011 Aktiivisten ja ennaltaehkäisevien 01 00 18-9 344 056 toimenpiteiden toteuttaminen 01 00 19-686 817 työmarkkinoilla 01 00 20-9 612 568 01 00 22-12 078 265 66 Yhteensä 01 00-46 679 717 7,5 % 11,9 % 67 01 00 18-2 375 141 Aktiivista ikääntymistä ja työurien 01 00 19-2 552 296 pidentämistä edistävät toimenpiteet 01 00 20-981 058 01 00 22-2 996 723 67 Yhteensä 01 00-8 905 218 1,4 % 9,7 % 68 01 00 17-8 602 855 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja 01 00 18-20 056 604 yritysten perustamisen tukeminen 01 00 20-1 389 031 01 00 22-11 747 746 68 Yhteensä 01 00-41 796 236 6,7 % 6,2 % 69 01 00 17-1 776 553 Toimenpiteet työelämään pääsyn 01 00 18-6 839 426 parantamiseksi sekä naisten kestävän 01 00 20-1 183 509 työelämään osallistumisen ja naisten työllisyyden lisäämiseksi, millä pyritään 01 00 22-1 706 367 vähentämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää työmarkkinoilla ja toimenpiteet työn ja yksityiselämän sovittamiseksi yhteen, esimerkiksi helpottamalla lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saantia 69 Yhteensä 01 00-11 505 855 1,8 % 4,4 %

70 01 00 17-7 146 845 Maahanmuuttajien työelämään 01 00 18-15 349 403 osallistumisen lisääminen ja sen myötä 01 00 20-6 719 114 heidän sosiaalisen integroitumisen vahvistamiseen tarkoitetut erityistoimet 01 00 22-9 716 521 70 Yhteensä 01 00-38 931 882 6,2 % 4,7 % Yhteensä 147 818 909 23,6 % 41,4 % Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi 71 01 00 17-17 988 089 Keinot heikommassa asemassa olevien 01 00 18-27 572 353 henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi 01 00 19-794 420 ja uudelleen työllistämiseksi; työmarkkinoille pääsyn ja niillä 01 00 20-17 867 359 etenemiseen liittyvän syrjinnän torjunta 01 00 22-40 357 212 71 Yhteensä 01 00-104 579 433 16,7 % 13,6 % Yhteensä 104 579 433 16,7 % 13,6 % Inhimillisen pääoman kehittäminen 72 01 00 17-484 265 Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan 01 00 18-85 289 244 täytäntöön koulutusjärjestelmien 01 00 19 114 833 uudistuksia työllistyvyyden kehittämiseksi, 01 parannetaan perus- ja ammatillisen 00 20-75 900 koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin ja pidetään opetushenkilöiden ammattitaitoa jatkuvasti ajan tasalla innovointia ja osaamisyhteiskuntaa ajatellen 01 00 22-944 413 72 Yhteensä 01 00-86 908 655 13,9 % 5,8 % 73 01 00 17-315 455 Koulutukseen osallistumisen lisääminen 01 00 18-28 459 356 koko eliniän ajan myös siten, että koulun keskeyttämistä ja oppiaineiden eriytymistä sukupuolen perusteella saadaan 01 00 20-1 973 911 vähennettyä ja pääsyä perus-, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen lisättyä ja niiden laatua 01 00 22-1 124 274 73 Yhteensä 01 00-31 872 996 5,1 % 4,5 % 74 01 00 17-1 077 917 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen 01 00 18-30 113 956 tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnolla ja 01 00 20-443 318 tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella 01 00 22-2 448 253 74 Yhteensä 01 00-34 083 444 5,5 % 4,0 % Yhteensä 152 865 095 24,4 % 14,3 % Tekninen tuki 85 Valmistelu, toimeenpano, 01 00 17-24 051 588 4,3 % 3,4 % seuranta ja tarkastus 85 Yhteensä 01 00-24 051 588 3,8 % 3,4 % 86 Arviointi ja selvitykset; tiedotus 01 00 17-1 643 556 0,3 % 0,6 % ja viestintä 86 Yhteensä 01 00-1 643 556 0,3 % 0,6 % Yhteensä 25 695 144 4,1 % 4,0 % Kaikki yhteensä 625 378 900 100,0 % 100,0 % Josta Lissabon menoluokkia 599 683 757 95,9 % 1 Kategorisointiluokat 2 01 Tuki, jota ei makseta takaisin, 02 Tuki (laina, korkotuki, takaukset), 03 Riskipääoma (sijoitus, riskipääomarahasto), 04 Muut rahoitusmuodot. [Ohjelma-asiakirjan mukaan tukea ei makseta takaisin (non-repayable aid] 3 Kaupunkialueet, vuoristo, syrjäisimmät alueet etc, [Ohjelma-asiakirjan mukaan aluetyyppiä ei ole erikseen määritelty (not applicable), koodi 00] 4 17: julkinen hallinto; 18: koulutus; 19: terveydenhuoltopalvelut; 20: sosiaalityö, sosiaalipalvelut, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut; 22: muualle luokittelemattomat palvelut 5 NUTS-taso tai soveltuvin osin muu 89

Liite 4: Seurantakomitean kokoukset 2007-2017 Kokous Kokouksen Järjestämispaikka nro ajankohta 1. 24-25.5.2007 Helsinki 2. 4.12.2007 Helsinki 3. 4-5.5.3008 Kouvola 4. 27.11.2008 Helsinki 5. 13-14.5.2009 Seinäjoki 6. 24-25.11.2009 Helsinki 7. 18-19.5.2010 Kuopio 8. 7-8.12.2010 Hämeenlinna 9. 24-25.5.2011 Oulu 10. 8-9.12.2011 Porvoo 11. 21-22.5.2011 Seinäjoki 12. 17.10.2012 Helsinki 13. 13-14.12.2012 Turku 14. 5-6.6.2013 Inari 15. 12-13.12.2013 Lahti 16. 4-5.6.2014 Savonlinna 17. 4.6.2015 Lahti 18. 16.2.2017 Helsinki 90

Liite 5: Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Kehittämisohjelma ja hallinnonala Kehittämisohjelman tiivistelmä: Toteutus, täydentävyys sekä linkki rahoitettuihin hankkeisiin Maksettu julkinen rahoitus (milj. ) Toimintalinja 1 Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan, PROTEK TEM Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Ohjelman valtakunnallisesta osiosta rahoitettiin yli 50 projektia ja alueosioista yli 20 projektia. Hankkeet olivat erilaisia eri alueilla. Ne jakautuvat teemapohjaisiin, toimialakohtaisiin ja seudullisiin kehittämisprojekteihin. Toimialoja olivat mm. ICT, metalli, logistiikka, puuteollisuus, graafinen ala, meriteollisuus, rakennusala ja hyvinvointiala. Projekteissa kehitettiin pk-yritysten verkostoja, ympäristöliiketoimintaa, mentorointia, maaseutuyrittäjien muutoksenhallintaa ja työelämän laatua. Seudulliset hankkeet keskittyivät pk-yritysten palveluohjaukseen eli koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun ja yritysten ohjaamiseen oikean kehittämisen keinon pariin. Myös ELY-keskuksilla oli omia projekteja, niissä päätavoitteena oli yhteishankintakoulutuksen (TäsmäKoulutus) kehittäminen ja alueellisen PROTEKtoiminnan koordinointi. Kehittämisohjelman puitteissa neljälle ELY-keskusalueelle jaettiin erillistä rahoitusta meriteollisuuden pk-sektorin kehittämiseen. Kehittämisohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden piirissä oli v. 2013 loppuun mennessä ollut mukana lähes 32 000 henkilöä ja koulutus- ja henkilötyöpäiviä on toteutettu melkein 375 000. Yrityksiä oli mukana noin 7500 ja niistä noin puolet alle viiden henkilön yrityksiä. Ohjelman kautta syntyneitä uusia yrityksiä on lähes 250 ja työpaikkoja melkein 900. Uhkaava työvoimapula, työväestön ikääntyminen ja osaamistarpeiden muutokset antoivat sysäyksen kehittämisohjelman tavoitteille. Ohjelmassa haluttiin tarjota pk-yrityksille tukea niiden kokemiin muutoksiin ennakoivasti ja proaktiivisesti siten että kehittäminen linkitetään yritysten liiketoimintaan. Haluttiin tukea sellaisia toimialoja, joissa ilmeni kasvun tai rakennemuutoksen aiheuttamia haasteita. Kehittämisessä tuli huomioida erilaiset julkiset rahoitus- ja kehittämisvaihtoehdot siten, että yritykselle etsittiin sen tarpeisiin parhaiten soveltuvat kehittämisen keinot. Lisäksi haluttiin tukea pk-yritysten verkostojen kehittämistä ja kokeilla erilaisia verkostoyhteistyön muotoja. Tarkoituksena oli myös uudistaa yhteishankintakoulutusta ja siinä erityisesti yritysten tarpeisiin räätälöitävää TäsmäKoulutusta. Koordinaatiohankkeessa tuettiin alueiden projekteja tiedottamisella, verkostoyhteistyöllä, tilaisuuksilla ja koulutuksella sekä arviointi- ja kehittämistuella ja keräämällä ja levittämällä hyviä käytäntöjä. Lisäksi tutustuttiin kansainvälisiin malleihin. Tulokset tiivistetysti: Osaavan työvoiman saatavuus, proaktiivinen tapa työyhteisöjen muutoksenhallinnassa, työttömyysriskiryhmien huomioiminen. Tuloksena: - jalkautuminen yrityksiin, toimenpiteiden räätälöinti yritysten tarpeiden mukaan - mikro- ja pk-yritysten palveluohjauksen kehittäminen - mallit mikro- ja pk-yritysten kouluttamiseen mm. yhteishankintakoulutuksessa - työttömyysriskiryhmien huomioiminen erillisinä ryhminä ei toteutunut. -rakennemuutosaloilla hyviä malleja muutoksenhallintaan Verkostomainen toimintatapa. Tuloksena: - useita toimialahankkeita, joissa verkostoituminen oli pääteema - huomattiin, etteivät verkostot elä ilman tukea/koordinoijaa - yritykset toivoivat edelleen lisätukea verkostoitumiseen - kymmeniä pk-yritysverkostoja syntynyt - selvityksen mukaan verkostoja on vaikea mitata ja niiden rahoittaminen on haastavaa (byrokratia). Hyvä rahoitusinstrumentti verkostoitumiselle puuttuu. Verkostojen kehittäminen huomioitiin uusissa yritystoiminnan 91 kehittämispalveluissa 141,2 (30 %) 37,5

Rahoitusinstrumenttien synergia, erilaisten rahoitus- ja kehittämispalvelujen käyttö yrityksen tarpeen mukaan. Tuloksena: - mallit pk-yrityksen palveluohjaukseen: oikea palvelu oikeaan tarpeeseen - mallit pk-yritysten kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun - osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamisen työkalut. Syntyi sähköinen yrityksen kehittämiskartoitus YritysSuomi-portaaliin - Yrityksen kehittäjä -koulutuspilotti - Yrityksen kehittäjä -käsikirja ja muu materiaali - kokemukset huomioitu uusissa yritystoiminnan kehittämispalveluissa Uusi toimintamalli yhteishankintakoulutukseen. Tuloksena: - Ei yhtä mallia, vaan useita alueellisia malleja - Valtakunnallinen yrityspalaute, uusitut lomakkeet ja päätösmalli - Yhteishankintakoulutuksen selvitys - Yhteishankinnan rajoitteet suhteessa pk- ja mikroyrityksiin - Yhteishankintakoulutuksen työkokoukset ja hyvien alueellisten käytäntöjen levittäminen Ohjelman loppujulkaisu ilmestyi marraskuussa 2013 nimellä "PROTEK - proaktiivinen työelämän kehittäminen. Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan -kehittämisohjelman loppujulkaisu". Julkaisu löytyy www.tem.fi sivustosta. Toteutus: ELY keskukset (Itä-Suomi omalla rahoituskehyksellä), TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=11 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina TEM Kehittämisohjelma tuki yrittäjyyttä kehittämällä yrityspalvelujen toimintatapaa, uuden yrittäjyyden käytäntöjä ja yritysten jatkuvuutta. Työllisyyden kannalta yrittäjätyö ja palkkatyö ovat samanarvoisia. Ohjelmalle määritettiin kaksi tavoitealuetta, jotka velvoittivat jokaista ohjelmaan kuuluvaa projektia: ohjelman projektien tuli tukea ja edistää seudullisten yrityspalvelujen kehittämistä. Tämä kehittäminen saattoi koskea mm. hallinnollista rakennetta, yhteistoiminnan prosesseja tai palvelun sisältöä. Lisäksi ohjelman projektien tuli vauhdittaa monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä. Ohjelmassa oli kaksi koordinaatioprojektia Seudullisten yrityspalvelujen tuki sekä Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous. Koordinaatioprojektit rahoitti TEM, muut projektit rahoitettiin ELY-keskuksista. 18,0 Kehittämisohjelman projekti Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteisötalous laati lausuntovastineen pienen osuuskunnan näkökulmasta valmistelussa olevan osuuskuntalain uudistamiseen. Seudullisten yrityspalvelujen tuki projektissa haettiin toimintamalli ja työn tukena toimivia työkaluja, jotta seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen voisi jatkua myös projektin jälkeen. Seudullisten yrityspalvelujen tuki projektissa lähes 70 seutua sopi Yritys-Suomi brändin tunnuksen täyttävän sopimuksen. Konkreettisilla yhteistyösopimuksilla oli mahdollista saada kaikki julkisia yrityspalveluja tuottavat organisaatiot osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan sen avulla aiempaa kattavampia ja vaikuttavampia palvelukokonaisuuksia asiakkaalle. Yrityspalvelut koottiin seudullisesti, jonka ansiosta palvelutarjonnan päällekkäisyyksiä poistettiin sekä toimijoiden yhteistyötä kehitettiin palvelemaan entistä paremmin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Seudulliset yrityspalvelut ovat nykyäänkin keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa. Osuustoiminnallinen yrittäjyys ja yhteistalous projektissa tavoitettiin koulutuksilla yritys- ja uraneuvontaorganisaatiot monipuolisesti ja tietoisuus osuuskunnan käyttömahdollisuuksista yritysmuotona kasvoi. Maahanmuuttajayrittäjyyden tuki (MASUUNI-projekti) tuotti valtakunnallisen toimintamallin ja materiaalin. 92

Toteutus: ELY keskukset (Itä-Suomi omalla rahoituskehyksellä), osuustoiminnallisen yrittäjyyden kehittämishanke: TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=12 Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamise n kehittämisohjelmaapa KE TEM (KTM) Ohjelman päätavoitteena oli parantaa pk-yritysten liiketoimintaosaamista siten, että niiden kilpailukyky sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla paranee. Rahoitettavat toimenpiteet kohdennettiin muutosvaiheessa oleville yrityksille, kuten esimerkiksi alkuvaiheessa oleville nuorille ja innovatiivisille yrityksille, kasvuhaluisille- ja kykyisille tai kansainvälistyville yrityksille sekä sukupolven- ja/tai omistajanvaihdoksissa oleville yrityksille. Lisäksi kohdistettiin toimintoja uutta teknologiaa hyödyntäville yrityksille, palvelualojen ja luovien toimialojen yrityksille, naisyrittäjille sekä taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille. Kehittämisohjelmaa toteutettiin pääasiassa ELY-keskusten itse toteutettavina hankkeina. Lisäksi muutamat ELY-keskukset rahoittivat pieniä tutkimus- ja kokeiluhankkeita eri toimialoille. Koska valtakunnalliseen ohjelmaan varattu rahoitus oli liian pieni suhteessa kehittämispalvelujen kysyntään, rahoittivat kaikki ELY-keskukset myös alueosioiden rahoituksella vastaavia projekteja. 34,6 Hankkeissa tarjottiin pk-yrityksille tuotteistettuja asiantuntijapalveluja liiketoiminnan eri teemojen kehittämiseen ja yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Lisäksi ELY-keskukset hankkivat räätälöityjä konsultointipalveluja. Toimenpiteitä olivat lisäksi avainhenkilövalmennukset pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille. Valmennusten teemoja olivat esimerkiksi johtaminen, markkinointi ja myynti, kansainvälistyminen, naisyrittäjyys ja erilaiset kasvuun tähtäävät ohjelmat. Arviointien ja selvitysten mukaan em. palvelut vaikuttivat myönteisesti pk-yritysten kehittymiseen. Laadukkailla osaamisen kehittämispalveluilla saatiin parhaimmillaan aikaan hyvän kehittämisen kierre pk-yrityksissä. Kehittämisohjelmassa kokeiltiin lisäksi Jalostamo-mallia, jossa luovien alojen yrityksille tarjottiin liiketoiminnan kehittämistä tukevia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Omistajuudenvaihdosprojektissa puolestaan luotiin selvityksiä, oppaita ja malleja omistajuudenvaihdokseen liittyen. Lisäksi kehiteltiin ohjaus- ja tukimalleja alle kolme vuotta toimineille yrityksille. Työ- ja elikeinoministeriön koordinaatiohanke koordinoi kehittämisohjelman toteuttamista, tuki ja ohjeisti ELY-keskuksia, järjesti työkokouksia, tiedotti hankkeissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja antoi tutkimus- ja kehittämistukea ELY-keskuksille sekä uudisti pk-yrityksille tarjottavia kehittämispalveluja. Koordinaatioon kuului lisäksi järjestelmien ylläpito yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa sekä haku-, hankinta- ja asiakaspalveluprosessien kehittäminen ja arviointien sekä selvitysten hankkiminen. Lisäksi ELY-keskusten kanssa toteutettiin valtakunnallisia kilpailutuksia pk-yritysten kehittämispalveluihin liittyen. Kehittämisohjelmaan lisättiin vuonna 2011 erillinen meriteollisuuden rakennemuutokseen ja alan pk-yritysten kehittämiseen varattu rahoitus. Rahoitusta myönnettiin viidelle ELYkeskukselle ja sitä käytettiin avainhenkilökoulutusten ja konsultointien hankintaan, etenkin pk-yritysten kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Kehittämisohjelmassa (ml. ELY-keskusten alueosioiden hankkeet) on ollut ohjelmakauden alusta kesäkuun loppuun 2014 mukana noin 22 000 henkilöä ja yli 10 000 yritystä, joista noin puolet alle viiden henkilön ja 83 prosenttia alle 20 henkilön yrityksiä. Em. kohderyhmälle järjestettiin ohjelman puitteissa noin 120 000 koulutus- ja konsultointipäivää. Kehittämisohjelman tärkein tulos oli vuonna 2014 lanseeratut uudet yritysten kehittämispalvelut, joihin saatiin kansallinen rahoitus. Palvelut luotiin yhteistyössä ELYkeskusten kanssa. Uudistamistyön yhteydessä tuotettiin erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla sidosryhmien ja pk-yritysten näkemyksiä palvelujen uudistamistarpeista saatiin nostettua esille. Palveluille luotiin oma brändi. Palveluntuottajat kilpailutettiin ja koulutettiin tuottamaan palveluja. Uusien palvelujen perusajatuksena on pk-yrityksen palvelutarpeen kartoittaminen ennen palvelun myöntämistä, palvelujen räätälöinti yrityksen tarpeen mukaan ja yrityksen ohjaaminen kehittämään toimintaansa edelleen 93

Yrittäjyyskasvatuksella muutosvoimaa OKM Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma OKM myös palvelun jälkeen. Yritysten kehittämispalveluista löytyy lisätietoa www.yritystenkehittamispalvelut.fi -sivustolta. Toteutus: ELY-keskukset (Itä-Suomi omalla rahoituskehyksellä), TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=13 Kehittämisohjelman sisällöt koostuivat mm. alueellisten/seudullisten oppilaitosrajat ylittävien toimija-, asiantuntija- ja resurssikeskusverkostojen, yritystoimintaan perehdyttävien oppimisympäristöjen sekä yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näyttötutkintotoiminnan kehittämisestä. Sisältöinä olivat myös korkeakoulujen yrityshautomotoiminnan sekä yrittäjien ohjausosaamisen kehittäminen. Lisäksi sisällöt liittyivät perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajien yrittäjyyskasvatusosaamisen edistämiseen ja työelämäyhteistyön vahvistamiseen, osaamispohjaisen korkeakouluyrittäjyyden edistämiseen sekä tutkimusperusteisen, monialaisen valtakunnallisen PD-ohjelman laatimiseen. Opetushallituksen rahoittamissa hankkeissa tavoitteet pääosin toteutuivat ja kaikki kahdeksan (8) rahoitettua hanketta voidaan tulkita toimintatapoja kehittäviksi hankkeiksi. Hankkeissa kehitetyt toimintatavat palvelevat suurinta osaa koulutusjärjestelmän piirissä olevista opiskelijoista. Yrittäjyyskasvatuksen hankkeet ovat jalkautuneet oppilaitoksiin ja tuoneet yrittäjyyskasvatuksen osaksi oppilaitosten arkea; yrittäjyyskasvatuksen käsite selkeytyi rakennerahastokauden 2007 2013 aikana. Käsite on laaja, ja sitä ei ymmärretä ainoastaan yritystoiminnan pyörittämiseksi. On myös huomattu, että yrittäjyyskasvatuksen toteutus vaatii verkostomaista työskentelytapaa. Esimerkiksi Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -projektissa kehitetty itsearviointityökalu tukee yrittäjyyskasvatuksen arviointi- ja kehittämistyötä oppilaitoksissa. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on täydennyskoulutusta tarjoavien tahojen hyödynnettävissä ja se on osaltaan vahvistanut opettajien täydennyskoulutuksen sisältöjä yrittäjyyskasvatukseen liittyen. Mittaristoa on myös hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään osana OKL:ien opetuksen kehittämistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa samaan aikaan valmisteltiin "työelämätaidot ja yrittäjyys" -kokonaisuutta. YKOONTI-hanke, joka kokosi ja arvioi kehittämisohjelman hankkeissa tuotettuja yrittäjyyskasvatuksen malleja, nosti yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen yhdeksi tärkeäksi osaksi koulujen kehittämistyötä tulevaisuudessa, ja mm. opetussuunnitelmiin yrittäjyyskasvatus on otettu vahvasti mukaan. Yrittäjyyskasvatuksen linkittäminen opetussuunnitelmiin todellisena läpäisevänä toimintamallina käynnistyi oppilaitoksissa ja monilla kouluasteilla. Enää ei puhuta pelkistä yrittäjyyssanoista papereissa, vaan todellisista teoista ja arjen käytännöistä. Kouluihin on tulossa ja osin jo tullutkin todellista yhdessä tekemisen yrittäjyyskulttuuria. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi Opetushallitus https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=18 Kehittämisohjelman tavoitteena oli luovien alojen tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan, liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen ja tuottaja- ja manageritaitojen edistäminen sekä alojen toimintaympäristön ennakointiin liittyvien kysymysten analysointi ja alan tietopohjan syventäminen. Kehittämisohjelman avulla saatiin aikaan kasvua ja jatkuvuutta luovien alojen yritystoiminnalle, lisättiin alan työllisyyttä sekä vahvistettiin näiden alojen kansainvälistymistä, kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisen kokonaisuudessa toteutettiin toimenpiteitä luovien alojen tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi. Näillä toimenpiteillä vahvistettiin luovien alojen toimijoiden, kuten alan mikro- ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia tuotekehitystoimintaa vahvistamalla ja siten parannettiin myös näiden kansainvälistymistä globaalissa taloudessa. Projektit liittyivät esimerkiksi digitaalisen sisältötuotannon, kulttuurin matkailullisen tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittämiseen, tuotekehitykseen, muotoilualan yritysten innovatiivisiin muotoilutuotteiden ja -palveluiden 10,7 17,9 94

kehittämiseen sekä muiden luovien alojen yritysten tuotekehitykseen. Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen vahvistamisen toimenpiteinä luovien alojen yrittäjille, yrittäjiksi aikoville ja ammatinharjoittajille tarjottiin räätälöityä valmennusta yrittäjätutkinnon tai vastaavan tietotaidon hankkimiseen ja suorittamiseen. Valmennuksessa otettiin huomioon yritysten ja luovien alojen liiketoiminnan erityinen luonne, näihin liittyvät verkostot, sopimus- ja tekijänoikeudelliset kysymykset jne. Yrittäjyysvalmennuksen lisäksi tarjottiin koulutusta ja valmennusta kulttuurin ja luovien alojen markkinoimiseksi sekä kulttuurivientiä ja kansainvälistymistä tukevaa vientivalmennusta. Tuottaja- ja manageritaitojen lisäämisen toimenpiteet sisälsivät räätälöityjä valmennuskursseja luovien alojen välittäjäammateissa toimiville tai toimintaa suunnitteleville (tuottaja, agentti, manageri yms.), tuottaja- ja välittäjätahojen verkostoitumistoimenpiteitä, vientiorganisaatioiden ja kulttuuriviennin tukirakenteiden sekä kansainvälisen markkinoinnin ja promootion tukemista. Luovien alojen yrityksissä tuotteet, teokset ja palvelut ovat usein työryhmien tai laajempien kollektiivien synnyttämiä. Yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi ja mahdollisen kasvupotentiaalin toteuttamiseksi tarvitaan tuottaja, agentti tai manageri myymään ja markkinoimaan tuotetta, teosta tai palvelua. Myös taiteen soveltavan käytön toimintatapoja ja tuottajaosaamista kehitettiin vastaamaan markkinoiden edellyttämiä palveluita. Luovien alojen toimintaympäristömuutosten ennakointiin liittyvät kysymykset ja alan tietoperustan vahvistaminen on painottunut, sillä luovien alojen yritystoiminnan riittämätön tietoperusta vaikeuttaa toimintaympäristön muutostilanteessa ennakointiin perustuvaa alan kehittämistä. Tilastotietoja on vähän saatavissa erityisesti viennistä. Samoin markkina- ja asiakastutkimuksia on tehty vähän. Lisäksi on edistetty luovien alojen yritysten tuottaja- ja välittäjätahojen verkostojen, alueellisten toimijoiden sekä alanyritysten välisen yhteistoiminnan syventämistä tiedon tuotannossa. Toimenpiteellä kannustettiin luovien toimialojen välistä yhteistyötä sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten ja innovatiivisten alueja toimialarajat ylittävien klusterimaisten verkostojen muodostamista. Osion toimenpiteet toteutettiin eri hankkeissa, pääosin koordinoivassa Luova Suomi -hankkeessa. Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana OKM Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi Etelä-Suomen lääninhallitus /Hämeen ELYkeskus https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=17 Kehittämisohjelman tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin toimijat voivat olla tulevaisuudessa entistä enemmän hyvinvointipalveluiden tuottajina. Tavoitteena oli kehittää kolmannen sektorin toimijoita ja tarjota työkaluja kolmannelle sektorille hyvinvointipalvelutoiminnan kehittämiseksi siten, että ne entistä paremmin kykenevät tuottamaan ja tuotteistamaan hyvinvointipalveluita sekä kuntalaisille että työorganisaatioiden henkilöstölle. Tavoitteena oli kehittää kuntien henkilöstön osaamista hyvinvointipalveluiden hankkimisesta kolmannelta sektorilta sekä yhteistyötä kolmannen ja julkisen sektorin välillä. Tavoitteena oli myös kehittää työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Kehittämisohjelman kohderyhminä olivat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin toimijoiden vapaaehtoiset ja päätoimiset henkilöt sekä työorganisaatioiden ja julkisen sektorin, erit. kuntien, henkilöstö. Hankkeissa konkreettisesti kokeiltiin erilaisia hyvinvointipalvelujen järjestämisen toimintatapoja ja yhteistyömuotoja kuntien ja yhdistysten välillä sekä työvoiman työssä jaksamista tukevia toimintamalleja. Osassa hankkeista yhteistyö ja käytännöt ovat jääneet elämään. Yhdistyksiin on syntynyt uusia työpaikkoja ja myös uusia hyvinvointipalvelutuotteita on syntynyt. Kehittämisohjelma edisti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa mm. tukemalla yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa ja kehittämällä yhteistyössä yritysten ja kuntatyönantajien kanssa mm. työikäisten työhyvinvointiin liittyvää palvelutarjontaa. Kehittämisohjelma vaikutti siihen, että kolmas sektori voi tulevaisuudessa olla entistä enemmän toteuttamassa ja tuottamassa väestön hyvinvointipalveluja omilla 10,5 95

osaamisalueillaan. Kehittämisohjelmassa myös kehitettiin ja järjestettiin koulutusta paitsi kolmannen sektorin toimijoille palveluiden tuottamiseen liittyen, myös palveluiden tilaajille, erityisesti kunnille, jotta ne osaisivat hyödyntää kolmatta sektoria tehokkaammin hyvinvointipalveluiden tuotannossa. Kokonaisuudessa mallinnettiin koulutustoimintaa, jotta näitä koulutuskonsepteja voidaan toteuttaa jatkossa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen järjestökentässä laajemmin palvelutoiminnan edistämisessä (esimerkiksi yhdistysten palvelutoiminnan kehittäjävalmennus, Polku koulutukset yhdistystoimijoille palvelutuotteensa kehittämiseen). Kehittämisohjelman kautta valmennettiin asiantuntijaryhmä (yhdistyskehittäjät) kolmannen sektorin palvelutoiminnan tueksi jatkossakin. Varsinaisen palvelutoiminnan ohella ohjelmassa kehitettiin kolmannen sektorin mahdollisuuksia edi ik stää aktiivista kansalaisuutta ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistystoimintaan osallistumiseen. Tasa-arvoa työelämään ja yhteiskuntaan STM Terveenä ja osaavana työssä STM Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi Lapin lääninhallitus/lapin ELY-keskus https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=16 Ohjelman hankkeilla tuettiin mm. hallituksen tasa-arvo-ohjelman, tasa-arvolain ja STM:n Hyvinvointi 2015 -ohjelman toteutumista. Tasa-arvotieto ja osaaminen lisääntyivät hankkeen kohderyhmissä sekä työntekijöiden, palveluiden asiakkaiden, työnantajien että palveluissa ja hallinnossa työskentelevien keskuudessa. Hankkeiden poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät mm. tasa-arvoasioiden esille nostamiseen, levittämiseen sekä niissä esiintyvien ongelmien tunnetuksi tekemiseen. Ohjelmasta rahoitettiin hankkeita liittyen samapalkkaisuuden edistämiseen, tasa-arvon valtavirtaistamiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Samapalkkaisuusohjelman toteutusta tukevat hankkeet tarjosivat tutkimustietoa ja kehittämiskokemuksia paitsi organisaatio- myös politiikkatasolle. Hankkeissa tuotetun tiedon kautta työmarkkinaosapuolet saivat vahvistusta sille, että palkkausjärjestelmiä tulee edelleen kehittää, ja tulokset osoittivat myös sen, mihin asioihin kehittämistyö tulee painottaa. Joissain hankkeissa keskityttiin valtavirtaistamaan tasa-arvokäytäntöjä julkishallinnossa, ja niiden seurauksena toiminnallisen tasa-arvon edistäminen jäi osaksi kohdeorganisaatioiden käytäntöjä ja johtamista. Hankkeiden aikana kunnat saivat malleja tasa-arvosuunnitteluun, loivat yhdenvertaisuussuunnitelmia, perustivat tasa-arvotyöryhmiä ja tekivät sukupuolivaikutusten arviointia kunnan eri politiikkaohjelmiin ja toimialoille. Eri toimialat ja eri tason hallinnolliset organisaatiot niin kunnissa, alueilla kuin valtiollakin pääsivät hankkeissa oppimaan toistensa kokemuksista. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen keskittyvät hankkeet saivat runsaasti mediahuomiota. Hankkeissa järjestettiin koulutusta ja ryhmätoimintaa, laadittiin oppaita ja tehtiin tutkimusta mm. isien aseman parantamiseksi, äitien perhevapaalta paluun helpottamiseksi ja naisten urakehityksen edistämiseksi. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi STM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=15 Kehittämisohjelma tuki sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -linjauksia, Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa 2007 2011, Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaa, sosiaalija terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste) 2008 2015 sekä Työterveys 2015 -valtioneuvoston periaatepäätöstä. Kehittämisohjelma myös täydentänyt kansallista työelämän kehittämisohjelmaa 2004-2009. Hankkeet keskittyivät työyhteisön kehittämistyöhön, työkyvyn ja -terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen sekä työvoiman houkuttelemiseen sosiaali- ja terveysalalle, metallialalle, kuljetusalalle sekä merenkulkualalle. Ohjelma keskittyi perinteisimmille aloille, joita on kohdannut rakennemuutos. Yhteiskehittäminen eri toimijoiden kesken toteutui useassa hankkeessa. Yhteistyötä oli työntekijöiden, työnantajien, työterveyshuoltojen, kuntoutustoimijoiden, työntekijä- ja työnantajaliittojen välillä. 3,7 8,3 96

Joissakin hankkeissa otettiin eri ikäryhmät huomioon kehittämistyössä. Pyrittiin esimerkiksi parantamaan ikääntyneiden työssä pysymistä ja edistämään nuorten houkuttelemista merenkulkualalle. Parannettiin edellytyksiä houkutella uutta työvoimaa aloille, joita vaivaa työvoimapula. Ohjelman hankkeiden hyviä käytäntöjä olivat erilaiset työkäytännöt, hankkeissa tuotetut yhteiskehittämismallit ja koulutukset, työhyvinvointiverkostot ja -kriteerit sekä ruokailusuositusten antaminen osana työhyvinvointiin liittyviä suosituksia kuljetusalalle. Pientyöpaikoille tuotettiin työkyvyn tukimalli. Kehitettiin työkykykoordinaattorikoulutusta sekä kuljetusalalle malleja työkokemukseltaan nuorten kuljettajien työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Ohjelmassa tehtiin maahanmuuttajien terveystutkimusta, jota ei ollut tehty Suomessa yhtä laajasti aiemmin. Tätä tietoa voidaan käyttää ratkaisemaan haasteita, joita tutkitut maahanmuuttajaryhmät kokevat työllistymisessä tai työhyvinvointiin ja -kykyyn liittyen. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi STM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=1&dp=14 Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 191,8 (40 %) Välityömarkkinat/ siirtymätyömarkkinat TEM, STM TEM: Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima Välityömarkkinat -hanke toteutettiin ajalla 1.9.2008 31.3.2012. Valtakunnallisen välityömarkkinat kehittämisohjelman toimeenpano organisoitiin siten, että ELY-keskukset tekivät rahoituspäätökset ja koordinoivat alueellista hanketoimintaa. Laaja kehittämisohjelma tarvitsi erillisen koordinaatiohankkeen. Kiinteää yhteyttä kansalliseen kehittämiseen edesauttoi hankkeen sijoittuminen organisaatiossa TEMin työllisyys- ja yrittäjyysosastolle. Tavoite ELY-keskusten hankkeiden verkostoitumisen ja vertaiskehittämisen edistämisestä toteutui. Aluehankkeille suunnattuja työkokouksia järjestettiin yhteistyössä Varsinais- Suomen Fyyra -hankkeen, Uudenmaan UusiTaito -hankkeen ja Hämeen Välke -hankkeen kanssa. Järjestettiin kaksi seminaaria, johon kutsuttiin hankkeita, yhteistyökumppaneita ja kansallisia asiantuntijoita. Järjestettiin työkokous hankkeille, joissa oli romaneja asiakkaina tai työntekijöinä. Tavoitteena oli myös tiedon välittäminen kansalliseen kehittämiseen. Tähän tarjoutui hyvä mahdollisuus Rakennetyöttömyyden alentamista koskevien kehittämislinjausten valmistelussa. Hankkeita kutsuttiin esittelemään toimintaansa valmisteluryhmään. Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi ja koulutusvalmentajan käyttöön kannustaminen otettiin rakennetyöttömyyden alentamisen kehittämislinjauksiin. Laki julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta mahdollistaa laajemmin palkkatuettujen työntekijöiden siirtämisen toisen työnantajan tehtäviin (edelleensijoitus), mikä tuo uusia mahdollisuuksia yritysyhteistyötä koskevien mallien kehittämiseen. Hankkeissa tehtiin asiaa koskevaa esitemateriaalia. Välityömarkkinat hankkeet tukivat rakennetyöttömyyden alentamisen kehittämislinjausten toimeenpanoa ELY-keskusten alueilla. 100,5 (TEM) 4,0 (STM) yht. 104,4 Hankkeille ja muille toimijoille järjestettiin kutsuseminaareja, joiden teemoina olivat siirtymät välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille, työmarkkinoille kuntouttavat palvelut ja ESR:n mahdollisuudet tehtyjen linjausten toimeenpanossa. Kokonaiskuvan luominen välityömarkkinoiden alueellisesta kehittämisestä oli yksi projektin tavoitteista. Koordinointia olisi voitu suunnata jo hankkeen alussa enemmän kehittämisen eri osaalueisiin (esim. alueellinen koordinointi, yritysyhteistyö), mutta alueellisten hankkeiden määrä (noin 50 kpl) rajoitti koordinoinnin järjestämistä.. Sähköinen uutiskirje toimi mm. välityömarkkinahankkeiden välisen tiedon levittämisessä (seminaarit, julkaisut, muut ajankohtaiset asiat). Aluehankkeiden tulosten levittäminen toteutettiin rahoittamalla tutkimus, jossa selvitetään 97

ELY-keskusten hankkeissa toteutettujen toimintamallien siirrettävyyttä TE-hallinnon peruspalveluihin. Tutkimus Pitkänen ym.: ' Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien. ESR -välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus' julkaistiin TEM julkaisusarjassa (17/2012) ja sitä jaettiin eri toimijoille (600 kpl). Kehittämisohjelman hankkeiden arviointi tehtiin teema-arviointina painottaen toimintamallien käyttöönotettavuutta TE-hallinnossa (Pitkänen ym.). Esille tulleet toimintamallit voidaan ottaa käytäntöön, sillä kyse on enemmän toimintamalleista kuin lainsäädännön uudistamista vaativista toimista. Yritysyhteistyöhön keskittyminen näyttäisi vaativan erillishenkilöstöä hankkeissa. Tampereella kehitetty toimijakartta-tyyppinen välityömarkkinatoimijoiden kartoittamistapa on jo levinnyt hyvänä käytäntönä muuallekin. http://www.tyollisyysportti.fi/toimijakartta/. Tavoitteena oli myös selvittää sosiaalisen yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämistä ja työmahdollisuuksien lisäämistä sosiaalisissa yrityksissä. Lisäksi tehtävänä oli kehittää sosiaalista yritystoimintaa koskeva neuvontajärjestelmä. Tehtävä toteutettiin ostopalveluna Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Yhteinen yritys -hankeessa ( 3.7.2009-31.12.2011.) Hanke teki tilaajalle selvitysraportteja. Hankkeen loppuraportti julkaistiin ja painettiin (Grönberg, Kostilainen: ' Sosiaalisten yritysten tila ja tulevaisuus' TEM julkaisu 12/2012). Uusyrityskeskusten roolia sosiaalisen yritystoiminnan neuvonnan järjestämisessä vahvistettiin. Toppis- mallin (työtä ja koulutusta yhdistävä malli) käytön lisäämiseksi projekti rahoitti ko. mallia koskevan perustietoa sisältävän tiedotteen/esitteen, joka oli suunnattu työnantajille ja koulutuksen järjestäjille. Projekti selvitti palkkatuetun työn arvioimiseen soveltuvia palaute- ja arviointijärjestelmiä. Tät ä varten tilattiin selvitys, jonka tulokset ovat sähköisessä julkaisussa Valtakari ym.: 'Selvitys palkkatuetun työn laatua ja vaikuttavuutta mittavista arviointijärjestelmistä Kehittämisohjelmasta rahoitettiin seuraavat tutkimukset: Arnkil ym.: 'Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista Pohjoismaissa sekä Alankomaissa, Iso- Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa' (TEM julkaisu 10/2012);Aho, Mäkitalon ' Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymisen esteet ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistuminen'. Tutkimustuloksia käytettiin rakennetyöttömyyden alentamiseen liittyvien kehittämislinjausten valmistelussa. Romanien työllistymisen edistämiseksi rahoitettiin uusintapainos oppaasta 'Palkkaisinko romanin'. STM: Ohjelman hankkeilla oli suoria kytköksiä sosiaali- ja terveyspolitiikan kansallisiin strategioihin ja niistä mm. saatiin uutta tutkimustietoa lakivalmistelun tueksi. Hankkeiden ehdotuksia, samoin kuin hankkeiden tuottamaa muuta tietoa hyödynnettiin myös sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamisessa. Tietoja hyödynnettiin myös työvoimapoliittisessa kuntakokeilussa, osatyökykyisten työllistymisen toimenpideohjelman valmistelussa, työttömien terveyspalveluiden kehittämisessä sekä työvoiman palvelukeskus -mallin lakisääteistämisessä. Hankkeiden edustajat olivat mukana yhdessä ministeriön kanssa mm. kehittämässä kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaa ja laatusuosituksia kuntouttavalle työtoiminnalle. Palvelujen käyttäjien osallisuus kehittämistyössä oli keskeinen käytäntö. Kehitettiin opinnollistamista, jolla pyritään dokumentoimaan työpajoissa ja muissa työllistämistoimissa saatua osaamista. Kehitettiin valtakunnallinen osaamistodistusmalli. Kehitettiin mallia, jolla vahvistetaan osatyökykyisten ja vammaisten työelämävalmiuksia ja ohjataan heitä töihin. Samalla koulutettiin työnantajia ja työpaikkavalmentajia uusien työntekijöiden työllistämiseksi ja työelämässä tukemiseksi. Työllistymistä pyrittiin kehittämään moniammatillisesti kunnallisen sosiaalitoimen, TE-hallinnon ja Kelan yhteistyönä, niin että työllistymisprosessin eri näkökulmat tulisivat esiin ja tukisivat työllistymistä. Yksi ohjelman tavoitteista oli saada kolmas sektori ja yritykset mukaan yhteistyöhön. Kolmas sektori olikin vahvasti mukana kehittämistyössä ja uusien toimintatapojen toteutuksessa useassa hankkeessa. Esimerkiksi käytettiin asiakasraateja ja kokemusasiantuntijoita. Toteutus: ELY keskukset (Itä-Suomi omalla rahoituskehyksellä), sosiaalisen yrittäjyyden kehittämishanke ja koordinaatio: TEM. STM vastasi hallinnonalansa hankkeiden 98

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen rahoittamisesta. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=21 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) toteutettiin ajalla 1.9.2008 31.12.2014. Valtava-kehittämisohjelman tavoitteena oli tukea tasa-arvon edistämistä ja valtavirtaistamista, tuottaa uusia menetelmiä valtavirtaistamiseen ja sen arviointiin, lisätä hanketoteuttajien ja viranomaisten tasa-arvo-osaamista sekä tukea naisyrittäjyyttä ja naisten innovaatiopotentiaalia. 13,6 TEM Valtava-kehittämisohjelman järjestämät koulutukset, seminaarit ja projektiverkoston työpajat muodostivat ohjauksen ja konsultoinnin kanssa toisiaan tukevan kokonaisuuden, minkä johdosta hallintoviranomaisen, ohjelmavalmistelijoiden, välittävien toimielinten ja hanketoimijoiden tasa-arvo-osaaminen on lisääntynyt. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE valitsi Valtava-kehittämisohjelman koulutuksen "Tasa-arvon valtavirtaistamisen vaikuttavaksi ja laadukkaaksi koulutukseksi" 2013. Työ- ja elinkeinoministeriössä toiminut ohjelman tukirakenne toteutti seuraavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi: räätälöity koulutus ja konsultointi ELY-keskusten rahoittamille 19 tasa-arvohankkeelle sekä viranomaisten (ELY-keskukset, ministeriö) valmennus tasa-arvon edistämiseen rakennerahastotyössä ja uuden ohjelmakauden valmistelussa avoimet seminaarit (14 kpl) eri puolilla maata tasa-arvon eri teemoista, osallistujia keskimäärin 100 henkilöä työkaluja tasa-arvon edistämiseen rakennerahastotoiminnassa osallistuminen EU-maiden yhteisen verkoston työhön ja Eurooppa 2020-strategian tasaarvonäkökulman kehittäminen ja tasa-arvostandardin tuottaminen Keskeiset tulokset/tuotokset Ulkoisen arvioinnin mukaan keskeinen Valtavan kehittämistyön vaikutus on ESRhallintoviranomaisen, uuden ohjelmakauden valmistelijoiden, välittävien toimielinten henkilöstöjen sekä hanketoimijoiden tasa-arvo-osaamisen vahvistuminen. Työkaluja: Tutkimus, miten rakennerahastokauden 2007-2013 ohjelmat tukevat viranomaisia ja hanketoimijoita sukupuolten tasa-arvon edistämisessä Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme -julkaisu Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen uuden ohjelmakauden rakennerahastoohjelmaan Ohjelman teksteissä on aiempia ohjelmia selkeämmin, johdonmukaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin valtavirtaistettu sukupuolinäkökulma, ja siten se luo pohjan sukupuolten tasa-arvon edistämiselle rakennerahastotoiminnassa. Rahoittajaviranomaisille on valmistunut hankkeiden monitorointia ja arviointia tukeva sukupuolten tasa-arvon toteutuksen sähköinen opas. Se sisältää ohjeita ja tietoja tasaarvosta hankkeiden eri vaiheiden arvioimiseksi ja tukemiseksi. Lisäksi muut oppaat ja ohjeistukset (sähköiset ja painetut) tasa-arvon edistämisestä ohjelmissa ja hankkeissa Tasa-arvon standardi tasa-arvon edistämisestä rakennerahastotoiminnassa. Se sisältää ohjeita ja esimerkkejä siitä, miten sukupuolinäkökulma voidaan ottaa huomioon politiikkatasolla, ohjelmavalmistelussa sekä ohjelmien ja hankkeiden toteutuksessa ja arvioinnissa. Standardi löytyy osoitteesta http://standard.gendercop.com/fi Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt, joita on tuotteistettu projekteissa tukirakenteen ja kouluttajien tuella 25 kappaletta (Tasa-arvon hyviä käytäntöjä.ks. julkaisut). Valtavassa on tuotettu myös kooste tasa-arvon hyvistä käytännöistä 80-luvulta nykypäivään (ks. julkaisut). Muita työkaluja /tuloksia Tasa-arvon tukiranteen toimintamalli. Valtava-ohjelma toimi tasa-arvon tukirakenteena ESR:ssä, ja sitä on sellaisena pidetty hyvänä mallina muille EU-maille. 99

Työstä työhön kehittämisohjelma TEM Viestintäkampanja ennakkoluulottomasta ammatinvalinnasta Valitse ala päällä, älä alapäällä. 1.9.-15.102014 toteutettu kampanja oli suunnattu yläasteen ja lukion oppilaille sekä heidän opettajilleen ja vanhemmilleen. Tarkoitus oli vaikuttaa opintojen valinnan kynnyksellä oleviin nuoriin siten, että he miettisivät koulutusvalintojaan ennakkoluulottomasti ja tiedostaisivat miesten ja naisten töihin liittyvät stereotypiat. Kampanja saavutti erinomaisesti tavoitteensa. Opetushallitus otti sen portaaliinsa (oph.fi) ja monet opettajat käyttivät kampanjan sivuilla olevaa aineistoa opetuksessaan. Keskustelua käytiin esim. somessa vilkkaasti, ja lehdissä ja muissa medioissa kampanja oli hyvin esillä. Vielä vuoden 2015 alussa teemasta on kirjoitettu lehtiartikkeleita, joissa on viitattu kyseiseen kampanjaan. Vuonna 2014 toteutettiin tutkimus Sukupuolinäkökulma työ- ja elinkeinotoimistojen palveluihin. Siinä selvitettiin mm. TE-toimistojen asiantuntijoiden asenteita ja käsityksiä työmarkkinoiden segregaatiosta ja työvoimapalvelujen mahdollisuuksista eriytymisen purkamiseen, ks. julkaisut. Julkaisut Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön 2011, Kopijyvä Oy, Jyväskylä. Kieliversiot suomi, ruotsi ja englanti. Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme. Selvitys sukupuolinäkökulman sisältymisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelmaasiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin 2012, Edita Prima Oy, Helsinki. Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta 2012, Edita Prima Oy, Helsinki. Tasa-arvon hyviä käytäntöjä Valtava-kehittämisohjelmasta 2013, Edita Prima Oy, Helsinki. Kieliversiot suomi ja englanti. Sukupuolinäkökulma työ- ja elinkeinotoimistojen palveluihin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja Työ ja yrittäjyys 52/2014. Valtava-kehittämisohjelman arviointiraportti 2014. Edita Prima Oy. Toteutus: Rahoituksesta vastasivat ELY keskukset ( Itä-Suomi omalla rahoituskehyksellä), tasa-arvon tukirakenne: TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=24 Kehittämisohjelman tavoitteena oli tukea kansallisen muutosturvan toimintamallin keskeisiä kehittämisalueita, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta sekä toimintamallin koordinaatiota ja muutosturvan toimintamallin tunnettavuutta. Kokemukset ja tulokset kehittämisohjelmasta olivat erittäin positiiviset. Tavoiteasetannan ja rakennerahastoja koskevan "sloganin" mukaisesti ESR tarjosi kehittämisohjelman avulla todellista vipuvoimaa kansalliseen kehittämistoimintaan. Kehittämisohjelman toteutuksen punaisena lankana oli vahvistaa entistä laajempaa proaktiivista muutoksen hallinnan näkökulmaa muutosturvan toimintamallin toteutuksen yhteydessä. Tavoitteena oli antaa apua ja neuvontaa työnantajille, työntekijöille, järjestöille ja viranomaisille henkilöstöä koskevien muutostilanteiden hallintaan, etsiä keinoja ehkäistä henkilöstövähennyksiä sekä antaa ohjeita vähennystilanteiden hyvän hoidon takeeksi. Tätä tarkoitusta varten kehittämisohjelmassa työstettiin erillistä materiaalia, jossa työvoimapalveluihin yhdistyy laajasti yritys- ja elinkeinopalveluita. Kehitystyön tuloksena syntyi Palveluita muutostilanteisiin tukimateriaali, joka on konkreettinen väline entistä varhaisemmassa vaiheessa ennakoida ja viestittää yrityksille muutostilanteiden varalle työja elinkeinohallinnon palveluja. Tukimateriaali on ensimmäisiä käytännön työkaluja, jotka yhdistävät työvoima- ja elinkeinopoliittisia palveluita samaan kokonaisuuteen. 0,5 Työ- ja elinkeinohallinnon (TE-hallinto) uudistukseen liittyen kehittämisohjelma oli toteuttamassa monikanavaista palvelumallia. Työstä työhön -ajattelumallin mukaisesti kehitettiin sähköisistä palveluista erityisesti CV-nettiä entistä toimivammaksi työnantajien ja työntekijöiden kohtauspaikaksi. Tällä hetkellä CV-netti on sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan ja toimivuudeltaan että visuaaliselta ilmeeltään toteutettujen uudistusten ansiosta entistä asiakasystävällisempi ja modernimpi. Samanaikaisesti toiminnallisten uudistusten kanssa kehittämisohjelman avustuksella toteutettiin valtakunnallinen viestintäkampanja CV-netin 100

ja muiden verkkopalvelujen käytön edistämiseksi 1.9 31.12.2011. Viestintätoimien avulla CV-netin käyttöaste on noussut huimasti. Alkuvuonna 2011 päivittäin yhtä aikaa julkaistuna olevien CV-esittelyjen lukumäärä oli noin 10 000 esittelyä ja CV-netti -kampanjan toteutusaikana lukumäärä nousi selkeästi siten, että tammikuun alussa 2012 julkaistuja CV:itä oli jo yli 21 000. Kehittämisohjelma osallistui koko toteutuksensa ajan kiinteästi muutosturvan toimintamallin kehittämiseen ja muutosturvaan liittyvään verkostoyhteistyöhön. Tärkeänä yhteistyöverkostona olivat alueelliset muutosturva-asiantuntijat työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimisto). Muutosturva-asiantuntijoiden kanssa mm. sovittiin, että projekti otti päävastuun muutosturvan tiedottamisesta ulkoisille kumppaneille ja koulutusten järjestämisestä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet myös Valtiokonttori ja Kuntaliitto. Muutosturvan kehittämistarpeiden ja alueellisten toimintamallien kartoittamiseksi järjestettiin kaikkia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) alueita koskevat muutosturvan alueelliset keskustelu- ja ohjauskäynnit vuonna 2011 aikana. Kansallisen verkostoitumisen ohella Työstä työhön -kehittämisohjelma osallistui aktiivisesti kansainvälisen Net@work verkoston toimintaan ja järjesti verkoston EU-partnereille muutosturvaan liittyvän opintomatkan Suomeen kesällä 2011. Kehittämisohjelman keskeisiä kohderyhmiä olivat yritysten luottamusmiehet ja henkilöstöasioista vastaavat henkilöt; TE-toimistojen virkailijat ja erityisesti muutosturvaasiantuntijat; seudulliset yrityspalvelut; ELY-keskukset sekä muut verkostotoimijat, kuntasektori ja työmarkkinajärjestöt. ESR:n valtakunnallisella kehittämistoiminnalla on ollut merkittävä lisäarvo kansalliseen toimintaan. Tarve valtakunnalliselle strategisia linjauksia tukevalle kehittämistoiminnalle on nykyisen ohjelmakauden kokemusten perusteella ilmeinen myös uudella ohjelmakaudella 2014 2020. Työstä työhön -kehittämisohjelman toteutuksessa korostuneet ennakoivan rakennemuutoksen hallinnan välineiden ja palvelujen kehittäminen on nostettu esiin myös komission linjauksissa uudelle ohjelmakaudelle. Konkreettiset toimet vaativat tuekseen ja toteutuakseen valtakunnallista kehittämisotetta tulevalla ohjelmakaudella. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen TEM OKM Rakennerahastohankkeiden tuhannen taalan kysymys yleensä on se, mitä tapahtuu hanketoiminnan päätyttyä ja onko hankkeen tuottamat hyvät käytännöt saatu levitettyä kansalliseen toimintaan. Työstä työhön -kehittämisohjelman osalta voidaan todeta, että kaikki hankkeen tuottama materiaali on jäänyt työ- ja elinkeinohallinnolle hyödynnettäväksi ja käyttöön. Hyviä toimintakäytäntöjä on levitetty ennen kaikkea muutosturvaasiantuntijoiden verkoston ja muiden alueellisten tapaamisten kautta. Kehittämisohjelman vastuuorganisaation kautta parhaat käytännöt on voitu ottaa suoraan käyttöön osana kansallista muutosturvan toimintamallin toteutusta. Toteutus: TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=23 TEM: Rakennerahastokaudella 2007 2013 toimi valtakunnallinen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palvelujen kehittämisen tukirakenne ALPO ajalla 26.5.2008 31.12.2014. Hankkeen toimenpiteet kestivät vuoden 2014 loppuun ja toiminnan aikana tuettiin yhteensä noin 40 paikallista maahanmuuttajien alkuvaiheen opastuksen, ohjauksen ja neuvonnan sekä alkukartoituksen kehittämisen hankkeita. ALPO -tukirakenne tuki erittäin merkittävällä tavalla kotoutumispalvelujen rakenteiden kehittämistä. Maahanmuuton kasvaessa ja monimuotoistuessa Suomessa 2000-luvulla nousi vahvasti esille tarve tehostaa erityisesti maahanmuuton alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteitä. ALPO -tukirakenteen avulla voitiin rakentaa valtakunnallinen verkosto paikallisille ESR - hankkeille, joissa toteutettiin alkuvaiheen kotoutumispalveluja, sekä tuettiin hankkeiden 101 27,5 (TEM) 4,7 (OKM) yht. 32,2

kehittämistyötä mm. koulutuksilla, arvioinnilla ja tuotteistamisessa. Valtakunnallinen tukirakenne myös toi erittäin arvokasta tietoa mm. kotoutumislain valmisteluun kotoutumisprosessin kehittämistarpeista, erityisesti kotoutumislain (1386/2010) 2 lukua varten, jossa on kuvattu maahanmuuttajan palveluprosessi kotoutumisaikana. ALPO-tukirakenteen kautta myös välitettiin tietoa valtakunnallisesti levitettävistä malleista jo rakennerahastokauden kuluessa (erityisesti Koulutusportti -järjestelmä kotoutumiskoulutukseen ilmoittautumiselle, joka nyt käytössä useassa TE-toimistossa), sekä rakennettiin seurantajärjestelmää asiakaskäyntien seurantaa varten opastus- ja neuvontapisteissä. Tukirakenteen työpajoissa ja koulutuksissa työstettiin hyviä käytäntöjä kotoutumislain toimeenpanolle, joita voitiin hyödyntää, kun kotouttamisen osaamiskeskus käynnistyi vuonna 2014. Kaiken kaikkiaan ESR/ALPO tukirakenne tuki merkittävällä tavalla kotouttamistoimenpiteiden valtakunnallista kehittämistä, toimintatapojen mallintamista ja yhdenmukaistamista sekä näin edisti maahanmuuttajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia laadukkaisiin, toimiviin ja oikea-aikaisiin kotoutumispalveluihin. OKM: Opetushallituksen rahoittamassa hankekokonaisuudessa kehitettiin verkossa olevaa sähköistä suomen ja ruotsin kielen opiskelupalvelua aikuisille maahanmuuttajille, jossa he oppivat samalla myös suomalaiseen kulttuuriin sekä työelämään liittyviä asioita. Tämä palvelu tukee ja tehostaa osaltaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Hankkeen alussa kartoitettiin olemassa olevat sähköiset suomen ja ruotsin kielen opiskelumahdollisuudet. Tavoitteeksi asetettiin eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasoihin perustuvan ja kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opiskelumateriaalin kehittäminen verkkoon. Alkuvaiheessa tehtiin sekä suomen- että ruotsinkieliset kartoitukset olemassa olevasta kielitarjonnasta verkossa. Hankkeet vastasivat käsikirjoittamisesta ja tuottivat sekä työelämään että myös arkielämän tilanteisiin sopivaa kielenopiskelumateriaalia. Mukana oli yhteensä noin sata käsikirjoittajaa noin neljästäkymmenestä ammatillisesta ja yleissivistävästä oppilaitoksesta. Materiaali on monipuolista, se sisältää harjoittelumateriaalia niin luku- ja kirjoitustaidottomille kuin myös työelämän vaativiin vuorovaikutustilanteisiin. Opiskelija voi toimia itseohjautuvasti ja harjoitella kieltä kotona tai missä tahansa, missä on mahdollisuus käyttää tietokonetta. Materiaalia voidaan käyttää myös oppilaitoksissa opettajajohtoisesti, jolloin opettajat voivat seurata opiskelijoiden etenemistä ja tehtävien suorittamista. Materiaali on avoimessa internetissä ja on käyttäjilleen maksuton. Palvelussa oleva materiaali kaikkine kuvineen, videoineen ja äänineen on palvelun mediapankista koska tahansa haettavissa ja edelleen käytettävissä uusien sisältöjen ja tehtävien tuottamiseen. Palvelu on julkaistu maaliskuussa 2013, ja se löytyy osoitteesta www.kotisuomessa.fi. Maahanmuuttajien kielikoulutushanketta Opetushallituksessa koordinoi AIKIS-hanke, jonka johdolla selvitettiin maahanmuuttajien kielenopetuksen opetusmateriaalin tarjonta ja tehtiin toimenpide-ehdotukset käynnistettäville kielenopetuksen materiaaleja tuottaville hankkeille. Koordinaatiohanke ohjasi ja koulutti osatoteuttajia ja järjesti käsikirjoittajille muutamia kertoja vuodessa yhteisiä keskustelu-, ideointi- ja palautefoorumeita. Lisäksi koordinointihanke tiedotti toteuttavasta järjestelmästä erilaisissa maahanmuuttajien koulutusta koskevissa tilaisuuksissa sekä varmisti arviointitoiminnalla projekteissa tuotetun materiaalin laadun. Opetushallituksen rahoittamilla hankkeilla saavutettiin hyvin kattavasti kehittämisohjelmalle asetetut tavoitteet. Lisäksi verkkopalvelun tekninen toteuttaja on tuottanut innovaation digitaalisen materiaalin jatkohyödynnettävyydestä. Toteutuksessa kehitettiin pelimoottoreita, joilla palveluun tehdään tehtäviä. Pelimoottoreiden etuna on, että niitä voidaan laajasti jatkohyödyntää myöhemmässä materiaalin tuottamisessa ja tehtävien tekemiseen voivat osallistua oppilaitosten opettajat 102

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin OKM ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevät henkilöt. Lisäksi innovaationa voi mainita valtaisan materiaalipankin, jossa on kymmeniätuhansia ääniä, satoja videoita ja tuhansia valokuvia ja piirroskuvia, jotka ovat materiaalia tuottavien tahojen käytössä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Toteutus: ELY keskukset, Opetushallitus, koordinaatiohanke TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=22 Kehittämisohjelman tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja nuorten ohjaaminen koulutukseen, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tavoitteena oli tehostaa siirtymistä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen, vähentää keskeyttämistä, lisätä opintojen loppuun suorittamista tavoiteajassa kaikilla kouluasteilla sekä tukea opiskelijoiden siirtymistä työelämään opintojen suorittamisen jälkeen. Kehittämisohjelman kohderyhminä olivat perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa olevat opiskelijat, ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet tai keskeyttämisuhan alaiset opiskelijat, erityistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja työllistymisessä tarvitsevat opiskelijat, koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opintojensa loppuvaiheessa olevat, opintojen pitkittymiskierteessä ja/tai keskeyttämisvaarassa olevat ja opintonsa niiden loppuvaiheessa kesken jättäneet opiskelijat. Kohderyhmänä olivat myös opetus- ja ohjaushenkilöstö ja muita kehittämisohjelman kannalta keskeisiin verkostoihin kuuluvat. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen hankkeissa kehitettiin perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen ohjaus- ja tukitoimia. Hankkeissa myös edistettiin opintojen ohjausta, mielen hyvinvointia ja opiskelijahuoltoa. Lisäksi parannettiin nuorten elämänhallinnan taitoja ja edistettiin opiskelija-asuntolatoimintaa. Erityisesti vahvistettiin riittävän varhaisia toimintatapoja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja tutkintojen loppuun suorittamiseksi tavoiteajassa. Kehittämisohjelman tuloksien pohjalta on tehty myös nostoja nuorisotakuuseen. Hankkeiden tuloksia koonneen ja levittäneen Arjen arkki -hankkeen arviointitutkimuksessa selvitettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa ESRhankkeissa kehitettyjen toimintamallien juurtumista ammatillisten oppilaitosten arkeen. Arvioinnin tulosten pohjalta laadittiin myös suositukset rahoittajille sekä hankkeiden toteuttajille hankkeiden tulosten juurruttamisen ja levittämisen tehostamiseksi. http://arjenarkki.fi/tiedotteet/2014/hankkeesta-arjen-kaytannoksi Nuorten työpajojen hankkeissa kehitettiin työpajojen toiminnan laatua, työpajavalmentajien osaamista nuorten tukemisessa. Kehittämisohjelmalla tuettiin nuorten kanssa tehtävän työn monialaisuutta sekä työpajojen ja oppilaitoksien välistä yhteistyötä. Kehittämisohjelman tuloksina myös kehitettiin ruotsinkielisen toiminnan verkostoa sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten monialaisen tuen järjestämistä. Nuorten työpajatoiminnassa ESR-rahoitus mahdollisti sektorirajat ylittävän toiminnan kehittämisen sekä palvelujen saavutettavuuden parantumisen. ESR-rahalla voitiin tehdä uudenlaisia avauksia ja kokeiluja, esim. opinnollistamista työpajaympäristössä sekä ns. seinätöntä työpajaa. Korkeakoulujen hankkeissa kehitettiin sellaisia käytäntöjä ja palveluja, jotka ovat tukeneet korkeakouluopintojen suorittamista tavoiteajassa, vahvistaneet opiskelijoiden käsitystä omasta osaamisestaan ja sen käyttökelpoisuudesta työmarkkinoilla. Toisen asteen koulutuksen päättäville ja korkeakouluopiskelijoille kehitettiin uusia tulevaisuussuuntautuneita ohjausmalleja ja työkaluja, joita on otettu laajasti käyttöön. Korkeakoulujen keräämää työmarkkinoille sijoittumistietoa sekä valmistuneiden kertomuksia työstään on avattu kansalaisille ja alettu hyödyntää korkeakouluissa uudella tavalla Töissä.fi palvelussa (www.toissa.fi). ESR-rahoitus on tuonut kehittämiseen uudenlaista yksikkö- ja korkeakoulurajat ylittävää vuorovaikutteista toimintakulttuuria. Valtakunnallinen hankerahoitus on tukenut mm. ohjauksen ja pedagogiikan kehittämistä uudenlaisten organisaatiorajoja ylittävien toimintaprosessien kautta. ESR-rahoitus on myös kytkenyt tutkimusta lähemmäs käytäntöä, mikä on edistänyt tutkimukseen perustuvia kehittämisprosesseja. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasivat Opetushallitus (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus), Oulun lääninhallitus / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 41,1 103

Toimintalinja 3 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto,-neuvonta,-ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (korkeakoulutus ja nuorten työpajat) sekä Lapin, Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen lääninhallitukset / Lapin, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset (nuorten työpajat). https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=2&dp=25 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen ja tuottavuuden parantaminen olivat edellisen hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, mutta niiden saavuttaminen aiempaa haastavampaa työvoiman ikärakenteen ja kohtaanto-ongelmien takia. Tarvittiin vahvaa panostusta koko työikäisen aikuisväestön osaamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen. Tässä onnistuminen edellytti toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää, jonka uudistamisessa kysyntäja asiakaslähtöisyys sekä vahvempi työelämäyhteistyö olivat avainasemassa. Kehittämisohjelma koostui kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: 118,5 (24 %) 11,4 (TEM) 13,2 (OKM) yht. 24,6 TEM, OKM 1) Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi 2) Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 3) Ohjaustyön arviointi ja tutkimus Koulutusneuvontaa ja uraohjausta verkossa osaohjelmassa kehitettiin ja tuotteistettiin verkkoon valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä lisättiin kansalaisten mahdollisuuksia saada asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta koulutusvalintoihin, urasuunnitteluun, osaamisen kehittämiseen, opintojen rahoitukseen ja tarkoituksen mukaiseen työhön sijoittumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kehittämisohjelmassa luotiin moniammatillinen, asiakaslähtöinen neuvonta- ja ohjausverkosto. Aikuisohjaus työelämän voimavarana -osaohjelman kantavia periaatteita olivat asiakaslähtöisyys neuvonnassa ja ohjauksessa sekä kysyntälähtöinen aikuiskoulutus. Osaohjelmassa vastattiin neuvonnan ja ohjauksen toimintamuodoilla kaikkien työikäisten aikuisten tarpeisiin ja erityisesti aikuiskoulutuksessa aliedustettuna olevien ryhmien tarpeisiin. Tuotettiin uudenlaisia, kehittyneempiä tapoja tehdä aikuisopiskelun neuvonnan ja ohjauksen alueellista yhteistyötä, jossa yhteistyön pääosapuolina ovat oppilaitosten, työvoimatoimistojen ja työpaikkojen toimijat. Osaohjelmassa kehitettiin edelleen hakevaa toimintaa. Osaohjelmassa kehitettiin, ylläpidettiin ja päivitettiin aikuisten opiskeluun ja elämänkulkuun liittyvää ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien toimijoiden osaamista, jossa painottuu edellä kuvatut vaatimukset. Ohjauksen strateginen asema ja tutkimus -osaohjelmantavoitteena tehtiin ohjauksen ja neuvontatyön tutkimusta ja arviointia sekä ja kehitettiin arviointimenetelmiä. Ohjelman keskeisimpiä tuloksia ovat olleet alueelliset verkostot, joita projektien avulla sattiin aikaiseksi ja jotka loivat pohjan monialaisten tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämiseen sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Verkostoitumisen myötä TNOpalveluiden parissa työskentelevät henkilöt ovat oppineet tuntemaan toisensa ja eri organisaatioiden tarjoamat palvelut. Verkostoitumisen myötä sekä henkilö- että työyhteisöasiakkaille kyetään tarjoamaan sujuvammin heidän tarvitsemiaan ja heitä kiinnostavia palveluita. Palveluntuottajien näkökulmasta tämän arvioidaan säästävän pidemmällä aikajänteellä niin ajankäytöllisiä kuin taloudellisia resursseja. Verkostot toimivat ELY-keskusten koordinoimana. Kehittämisohjelman aikana toteutettiin myös sekä valtakunnallisia että alueellisia projekteja, jotka ovat tuottaneet useita koulutustilaisuuksia ja kokonaisuuksia, joihin osallistui yli 2 000 henkilöä. Kehittämisohjelma panosti voimakkaasti asiakkaille tarjottavien konkreettisten palveluiden kehittämiseen. Monessa projektissa on kehitetty tai ylläpidetty palvelupisteitä, jonne asiakas voi tulla joko ajanvarauksella tai ilman. Osassa palvelupisteitä tarjotaan myös 104

Yritysharavan valtakunnallinen kehittämisohjelma (KOTTI) TEM puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Muutamissa kehittämisohjelmaan kuuluvissa projekteissa on tuotettu alueellisia TNOpalveluiden strategioita. Lisäksi muutamia strategioita on valmisteilla. Itse strategiatyö ja - prosessit ovat vahvistaneet eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tehneet tunnetuksi eri toimijoiden palveluita. Alueelliset strategiat tuovat selkeyttä ja yhdenmukaisuutta palveluiden kehittämiseen. Toteutus: TEM, TE keskukset/ely-keskukset (pl Satakunta), OKM:n alalla rahoittajana toimi Etelä-Suomen lääninhallitus/kaakkois-suomen ELY-keskus https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=32 Hankkeessa tehtiin koko maan yrityskannasta (n. 220 000 yritystä) perushaastattelut. Haastattelujen yhteydessä päivitettiin yritysten perus- ja yhteystiedot. TE-hallinto oli yhteydessä yli 80 000 yritykseen ja käsitteli esiin nousseita yritystarpeita. Välittömästi hoidettiin rekrytoinneista ja muutosturva-asioista esiin tulleet tarpeet. TE-hallinto auttoi haravointitietojen pohjalta yrityksiä koulutus- ja investointi-asioissa, vientiin liittyvissä asioissa, teki suunnitelmia yhdessä yritysten kanssa henkilöstön eläköitymiseen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä asioissa. KOTTI-hankkeen yritysharavamenetelmä kokosi käsittelyä vaativat tarveryhmittelyt. Yrityskysely todettiin erinomaiseksi kehitysmenetelmäksi. Se paransi viranomaistyön osuvuutta, kehitti hallinnon rajat ylittävää kumppanuutta ja lisäsi partnership- hyötyjä. Hankkeen perustoiminnasta saatuja kokemuksia hyödynnettiin tekemällä syksyllä 2012 ns. Nuorten yritysharavakysely, mikä liittyi vuoden 2013 alusta alkaneen Nuorten yhteiskuntatakuun valmisteluun. Nuorisoharavasta saatiin noin 10 000 työpaikkamahdollisuutta nuorille, oppisopimuksia sunnilleen sama määrä ja noin 13 000 työkokeilu/työharjoittelupaikkaa. Hankkeen arviointiraportin (Ramboll Management, toukokuu 2012) mukaan Yritysharavatoimintamallin vahvuuksia olivat: 1) Mahdollisuus nopeaan reagointiin yritysrajapinnassa (Yritysharava tarjosi TE-hallinnolle työkalun, joka mahdollisti työvoima- ja osaamistarpeisiin liittyvien palvelujen kohdentamisen yksittäisille yrityksille. Erityisesti nopea reagointi palveli niitä alueita, joissa yksittäiset toimialat olivat rakennemuutoksen kourissa. 2) Tiedon kattavuus ja laaja-alaisuus (Yritysharavan vahvuudeksi nähtiin myös toimintamallin systemaattisuus ja laaja-alaisuus, mikä mahdollisti ajantasaisen yritystiedon tuottamisen myös niistä yrityksistä, jotka muissa menetelmissä usein jäävät paitsioon.) 3) Uusien asiakassuhteiden generoituminen (Toimintamallin avulla pystyttiin luomaan uusia asiakaskontakteja ja tekemään TE-hallinnon palvelutarjontaa entistä tutummaksi myös uusille asiakkaille. Toimintamallin cold calling -tyyppiset kontaktit helpottivat TEtoimistojen asiantuntijoiden kynnystä yhteydenottoihin.) 4) Yritysharava-toimintamalli lisäsi oikein käytettynä TE-hallinnon toimijoiden proaktiivista toimintaa ja asiakaslähtöisyyttä. Toimintamallin käyttö tarjosi TE-hallinnon yrityspalvelujen parissa toimiville työntekijöille lisäarvoa tuottamalla yksityiskohtaista ja nopean reagoinnin mahdollistavaa operatiivisen tason tietoa alueen yrityskentän palvelutarpeista. Lisäksi Yritysharava-toimintamallin tuottama tieto lisäsi TE-hallinnon toimijoiden tietämystä alueen yrityskentästä sekä sen kehitystilanteesta eri alueilla. 3,2 - Hankkeen toimesta osallistuttiin ns. Sade-ohjelman kyselytyökalujen määrittelytyöhön ja siirrettiin siten hankkeen hyväksi kokemia havaintoja useamman hallinnonalan hyödyksi. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Toteutus: ELY keskus koordinoi https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=31 Yritys-Suomi -kehittämisohjelma (1.6.2008 30.6.2015) kokosi tavoitteen mukaisesti suomalaisen yrityspalvelujärjestelmän (yrityspalvelut) asiakaslähtöiseksi ja tasalaatuiseksi kokonaisuudeksi Yritys-Suomi-brändin alle sekä rakensi palvelut monikanavaisena toteutuksena. Yhteisen Yritys-Suomi-brändin rakentaminen edellyttää yrityspalvelutoimijoille yhteisiä toimintamalleja kaikissa yrityspalveluiden kanavissa. Työ- ja 8,3 105

TEM (KTM) elinkeinoministeriön näkökulmasta yhteistyötä tehdään usealla syvyystasolla riippuen yhteistyökumppaneista ja kanavista. Tiiveintä yhteistyö on TEM-konsernin ns. kvintettitoimijoiden (ELY-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Finpro, Tekes) sekä VTT:n ja PRH:n kesken. Erityisen tärkeä yhteistyöryhmä ovat seudulliset yrityspalvelutoimijat. Yritys-Suomi-kehittämisohjelma teki tiivistä yhteistyötä Seudullisten yrityspalveluiden tuki -hankkeen kanssa. Yritys-Suomi-verkkopalvelun suurta tietomäärää pystytään kohdentamaan yrityksille Oma Yritys-Suomi- (OYS) palvelun kautta, jossa tieto- ja palvelusisällöt tarjotaan käyttäjän profiilin mukaisesti. Myös asiointitili ja muut julkisten tietovarantojen kautta saatavat tiedot ohjautuvat yrityksille OYS:n kautta. OYS tehostaa paljon yritysten viranomaisasiointia tarjoamalla yrityksille yhden luukun viranomaisasiointiin. Lisäksi palveluun on tuotu sähköisiä analyysi- ja suunnittelutyökaluja, joiden avulla mm. tehostetaan asiakaspalvelua. Yrityspalvelutoimijoiden verkoston työskentelyn tiivistämiseksi toimijoille on rakennettu Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila (AOYS), joka tarjoaa yhteisen kanavan toimijoiden keskinäiselle tiedonvaihdolle ja hiljaisen tiedon kartuttamiselle ja hyödyntämiselle. Palvelukokonaisuudet rakennetaan palvelemaan laajaa asiakaskuntaa yrityksen perustamista harkitsevista toimiviin yrityksiin ml. kansainvälistyvät yritykset. Projektin pääkohderyhmänä olivat palveluita välittävät organisaatiot. Palvelua hyödyntävät myös koulut ja muut oppilaitokset. Tavoitteena on, että Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän-kehittämisohjelma lisää yrityspalveluiden tuottavuutta, vaikuttavuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Yritys-Suomi - palvelujärjestelmän kehittämisohjelma vastaa yritysasiakkuuksien strategiatyön yhteydessä tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Kehittämisohjelma koostui kolmesta kokonaisuudesta, joita olivat seuraavat: a) Yhteisten konseptien ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, b) Verkko- ja puhelinpalvelun sekä sähköisen asioinnin kehittäminen ja käyttöönotto ja c)yritys-suomi palvelukokonaisuuden tunnettuuden lisääminen. Yhteisten toimintamallien rakentamisen roadmap perustui päivitettyyn yritysasiakkuusstrategiaan, jossa kuvattiin nykytilanne ja tavoitteet. Jatkossa tullaan painottamaan yhteisten toimintamallien näkymistä loppuasiakkaissa. Alueellisen yhteistyön lisäämiseksi kullekin alueelle perustettiin yhteistyöfoorumiksi yritysasiakkuusjohtoryhmät (YAJR) sekä segmenttikohtaisia työryhmiä asiakkuustyön suunnitteluun ja toimeenpanoon. Yhteisiä toimintamalleja ja asiakkuussuunnittelua tuettiin mm. järjestämällä videoneuvottelutilaisuuksia sekä johdon ja avainhenkilöiden tilaisuuksia. Vuoden 2014 aikana laadittiin myös kehittämisen tiekartta Yritys-Suomen ja Team Finlandin välille. Team Finlandin yhteistyömalli on Yritys-Suomen yhteistyömallia vastaava ja myös sen tavoitteena on koota yrityspalvelutoimijat asiakaslähtöiseksi verkostoksi. Yritys- Suomessa ovat kohteena kaikkien yritysasiakasryhmien palvelut, kun taas Team Finlandissa kohteena ovat kansainvälistyvien yritysten palvelut. Tiekartassa on kuvattu miten mm. Yritys-Suomen kehittämissä palvelumalleissa huomioidaan Team Finlandin toimintatapa ja miten laajennetaan mm. asiakastietoa ja asiakkuudenhallintaa kansainvälistymisen tarpeisiin. Yritys-Suomi -verkko- ja puhelinpalveluiden rakentaminen on osa kaikkikanavaista asiakaspalvelukonseptia. Yritys-Suomi visio 2020: "Yritys-Suomi on yhtenäinen, vaivaton ja asiakkaan tarpeen ennakoiva asiointiväylä yritysten palveluihin". Yritys-Suomi visio ja tavoitetila 2020 -työssä on ensijaisesti otettu huomioon TEM-konsernin omat strategiat mutta työssä on tarkasteltu liittymäpintaa myös muiden hallinnonalojen strategisiin hankkeisiin, joita vision linjauksiin on jatkossa tarpeen peilata. 106

Osaajana työmarkkinoille OKM Yritys-Suomi-kehittämisohjelman roolina oli tukea SADe-rahoituksella toteutettujen Oma Yritys-Suomi-palvelun ja Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -palvelun työtilojen käyttöönottoa. Toteutus: TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=33 Kehittämisohjelman tavoitteena oli koulutuksen työelämävastaavuuden (työelämälähtöisyyden) lisääminen koulutuksesta valmistuvien työelämään siirtymisen edistäminen työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen parantaminen. Tavoitteita toteutettiin seuraavilla toimilla: opettajien työelämäosaamisen kehittäminen työpaikkaohjaajienkoulutus työelämäyhteistyö sekä yhteistyössä työelämän kanssa toteutettavat kehittämisja palveluprojektit (mm. verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen, huippuosaamisen edistäminen, opetussuunnitelmien kehittäminen työelämälähtöisempään suuntaan, oppimisympäristöjen kehittäminen). 34,4 Kehittämisohjelmasta rahoitettiin sekä ammatilliseen koulutukseen että korkeakoulutukseen suuntautuvia hankkeita. Kehittämisohjelma paransi oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä työelämän välisiä yhteyksiä ja sitä kautta myös opetuksen työelämävastaavuutta, mikä näkyy elinkeinoelämän suuntaan entistä osaavampana työvoimana. Opetushenkilöstön osaamisen ja opetusmenetelmien kehittämisen avulla varmistettiin, että elinkeinoelämän ja muun työelämän tarpeet pystytään huomioimaan opetuksessa aiempaa paremmin ja joustavammin. Työpaikkaohjaajien osaamista kehittämällä turvattiin työpaikalla tapahtuvan opiskelun riittävä ja osuva ohjaus, joka tukee opiskelijan ammattiosaamisen ja -identiteetin kehittymistä työelämän tarpeita vastaavasti. Organisaatioiden toimintaa kehittämällä on vastattu aiempaa paremmin ja joustavammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen osalta KOONTA 2008-2012 -hankkeen yhteydessä ja hankkeen muille hanketoimijoille suuntaamissa työpajoissa mallinnettiin työpaikkaohjaajien koulutuksen uusia malleja ja opettajien työelämäjakson toteutusta. Kehittämisohjelman tuloksena syntyi kaksi koulutuksen järjestäjien toimintaa tukevaa opasta. Toisen oppaan avulla tuetaan koulutuksen järjestäjää opettajien työelämäjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja hyödyntämisessä. Toiseen oppaaseen on koottu työpaikkaohjaajien koulutuksen vaihtoehtoisia toteutustapoja. Oppaiden oheen on liitetty hankkeiden tuottamia lomakkeita ja prosessikaavioita ym. työelämäyhteistyötä tukevaa materiaalia. Hankkeiden hyvät toimintatavat on mallinnettu ja ne kootaan Opetushallituksen ylläpitämälle Hyvät käytännöt - sivustolle vapaasti hyödynnettäväksi. Korkeakoulutuksen hankkeissa toteutettiin opettajien työelämäjaksoja, kehitettiin työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja alumnitoimintaa. Lisäksi kehitettiin uraohjauksen muotoja, opetussuunnitelmien sisältöä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia sekä korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä. Hankkeissa kehitettiin myös verkkopalveluja, joissa työnantajille tarjotaan tietoa esim. korkeakoulujen harjoittelukäytännöistä. Ammatillisen koulutuksen hankkeista voi nostaa toimintatavan muutoksena esiin hankeen aikana tapahtuvan vertaisarvioinnin, joka tukee hankkeiden toiminnan, tulosten ja tuotosten laadun parantamista. Vertaisarviointi on myös hyvä keino levittää hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä muille koulutuksen järjestäjille. Vertaisarviointia toteutettiin OPH:n rahoittamissa hankkeissa varsin systemaattisesti ja sitä on tarkoitus hyödyntää myös jatkossa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeissa ja koulutuksen laadun 107

Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi OKM Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittämisessä. Toinen hyvä toimintatapa on hyvien käytäntöjen keskitetty kokoaminen ja mallintaminen yhdessä hankkeiden kanssa yhteisissä työpajoissa ja mallien levittäminen valtakunnallisesti. Tätä tehtiin Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelmassa erikseen rahoitetussa KOONTA 2008-2012 -levittämishankkeessa. KOONTA-hankkeen avulla levittämiseen ja juurruttamiseen saatiin systemaattisuutta ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Vastaava toimintamalli on otettu käyttöön myös kansallisella rahoituksella rahoitetuissa kehittämishankkeissa. Korkeakoulutuksen hankkeissa toteutettiin myös vertaisarviointia ja koottiin sekä mallinnettiin keskitetysti käynnissä olevien ja jo päättyneiden hankkeiden hyviä käytäntöjä. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasivat Opetushallitus (ammatillinen koulutus) ja Länsi-Suomen lääninhallitus / Pirkanmaan ELY-keskus (korkeakoulutus). https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=34 Kehittämisohjelman tavoitteena oli lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, tasa-arvoa sekä monipuolistaa koulutus- ja kulttuuripalveluja eri-ikäisille oppijoille sopiviksi. Kehittämisohjelmassa kehitettiin avoimia, virtuaalisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisympäristöjä kansalaisten paremman aktiivisuuden, osallistumisen ja oppimismahdollisuuksien edistämiseksi. Ohjelmassa tuotettiin koulutus- ja kulttuuripalvelujen käyttäjille tietoa avoimien oppimisympäristöjen sovellettavuudesta ja käytettävyydestä sekä kehitettiin malleja, joilla voi toteuttaa koulutusta ja tuottaa palveluja avoimissa verkkoympäristöissä. Tavoitteena oli levittää uudenlaista toimintakulttuuria sekä varmistaa kansalaisten tietoyhteiskuntaosaaminen. Kehittämisohjelmasta rahoitettiin 28 hanketta. Kehittämisohjelman kohderyhmänä oli opetustoimi, aikuisopetus, vapaa sivistystyö sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi ja näiden henkilöstö sekä lisäksi erilaiset (kansalais)järjestöt ja työelämän organisaatiot. Hankkeissa kokeiltiin konkreettisesti erilaisia avoimia oppimisympäristöjä museoissa, kirjastoissa, kansalaisjärjestötoiminnassa sekä oppilaitoksissa. Hankkeisissa kehitettiin uudenlaisia oppimis- ja toimintamalleja, joilla tiedon saavutettavuutta parannettiin sekä lisättiin kansalaisten osallisuutta. Tuloksina syntyi suuri määrä www-sivuja, koulutusohjelmia, toimintamalleja, uutta pedagogiikkaa, julkaisuja, oppaita, selvityksiä, videoita ja äänitteitä. Tärkeimpänä tuloksena on kuitenkin verkostoitumisen ja yhteisen tiedonjakamisen oppiminen. Toiminnasta on syntynyt yhteistyökumppanuuksia ja verkostoja, jotka jatkavat toimintaa vielä hankkeiden päätyttyäkin. Verkostomaisen toiminnan myötä on opittu huomaamaan, että osaamista on myös oman sektorin ulkopuolella ja näin monialainen yhteistyö on lisääntynyt. Kehittämisohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia on asenteiden muuttuminen tietoyhteiskuntaosaamisen suhteen ja tätä kautta toimintatapojen muuttuminen organisaatioissa. Hankkeissa hyödynnetiin avoimia toiminta- ja oppimisen ympäristöjä ja näin aktivoitiin eri kohderyhmiä itse vaikuttamaan asioihin ja hankkimaan tietoa omasta ympäristöstä ja vaikuttamaan oman lähipiirin asioihin. Hankkeista jäi selvästi hyviä käytäntöjä organisaatioiden ja kohderyhmien käyttöön. Avoimet oppimisympäristöt ovat tätä päivää, mutta ennen kaikkea ne luovat perustaa tulevaisuuden osallistumista korostavalle yhteiskunnalle, mille ominaisia piirteitä ovat mm. vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin, toiminnan avoimuus, läpinäkyvyys, tiedon hallinnan taitaminen, yhteistoiminnallisen individualismin eetos, vertaistuotanto ja verkostomainen toimintatapa. Näihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi ohjelma antoi valmiuksia. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi Lapin lääninhallitus/lapin ELY-keskus. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=35 Kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita toteuttivat ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut ja muut koulutuksen ja kulttuurin alan toimijat sekä muut työelämän toimijat, 108 16,7 14,2

kehittäminen OKM joiden välille luotiin uusia yhteistyömuotoja ja vuorovaikutusrakenteita. Toimintaa kohdistui myös suoraan yrityksiin ja työelämään. Kehittämisohjelman hankkeissa innovaatiojärjestelmän kannalta keskeiset koulutusorganisaatiot ja muut työelämään vaikuttavat toimijat muodostivat ja vahvistivat yhteistyöverkostoja osana innovaatiojärjestelmää. Hankkeissa korostettiin myös sosiaalista ja kulttuurista innovatiivisuutta. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi OKM Korkeakouluilla ja oppilaitoksilla oli ollut vaihtelevassa määrin työelämän ja yritysten kehittämis- ja palvelutehtävässä tarvittavaa osaamista, minkä vuoksi toiminnan laadukkuuteen ja juurruttamiseen kohdistettiin lisäpanostuksia kehittämisohjelman tuella. Konkreettisia tuloksia olivat erilaiset käyttöön otetut työkalut ja menetelmät innovatiivisuuden edistämiseksi työelämässä, oppilaitos-yritysyhteistyössä ja opetuksessa. Koulutus- ym. organisaatiot ottivat myös käyttöön kehittämisohjelmassa luotuja innovatiivisemman ja strategisemmin suunnitellun projektityöskentelyn työkaluja ja ne omaksuivat uusia pedagogisia menetelmiä innovaatio-osaamisen kehittämiseen. Tärkeää kehittämisohjelmassa oli laajentaa ja monipuolistaa innovaatiojärjestelmän toimijakenttää. Tämä näkyi mm. ammatillisen koulutuksen innovaatiovalmiuksien kehittämisessä sekä kulttuurialan osaamisen vahvistamisessa ja hyödyntämisessä. Ohjelmalla parannettiin kulttuurisen ja sosiaalisen innovatiivisuuden muotojen käyttöä ja tuntemusta osana osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä. Kehittämisohjelma terävöitti ammatillisen koulutuksen roolia innovaatiotoimijana. Hankkeissa tuettiin innovaatiotoiminnan sisällyttämistä oppilaitosten strategiaan ja luotiin työelämän rajapinnassa toimiville opettajille käytännön menetelmiä. Kehittämisohjelman hankkeiden myötä myös edistettiin ammatillisen koulutuksen tunnettuutta ja pääsyä mm. alueellisiin kehittämisverkostoihin ja koottiin ammatillisen koulutuksen innovaatiopedagogiikan kokonaiskuvaa. Ohjelman avulla oli mahdollista rahoittaa sellaisiakin kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen liittyviä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joita ei olisi ollut mahdollista rahoittaa esim. kansallisen rahoituksen kautta. Kehittämisohjelma mahdollisti valtakunnallisten verkostohankkeiden toteuttamisen ja niissä verkostoyhteistyön tuottamat synergiahyödyt. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi Oulun lääninhallitus / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=36 Kehittämisohjelmassa kehitettiin koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä ja juurrutettiin niitä pysyviksi käytännöiksi. Joissakin hankkeissa tuotettiin tulevaisuutta koskevaa tietoa määrällisen ja laadullisen koulutussuunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Syntyneet tulokset hyödynnettiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa sekä koulutusaste- ja koulutusalakohtaisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi toiminnalla täydennettiin Opetushallituksen perusennakointityötä. Hankkeissa tuotettiin laajasti koulutuksen ja työelämän kehittämisessä hyödynnettävää tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloilla ja klustereissa (esim. SOTE-ENNAKOINTI, musiikkialan toimintaympäristöt, Osaamisen ennakointi meriklusterissa, Ympäristöosaajat). Malleja, joilla ennakoinnin rooli vahvistuu ja vakiintuu osaksi kansallista päätöksentekoa (esim. kansallinen osaamistarpeiden ennakointimalli VOSE) ja alueellista kehittämistä (esim. oppilaitosjohdon valmennus osana Omaamistarpeiden ennakointi viljaklusterissahankeessa). Alueelta toiselle siirrettäviä toimintamalleja, joilla tehostetaan saatavilla olevan ennakointitiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa (esim. Seinäjoen amk:sta Jyväskylän amk:uun laajeneva Klusteriennakointimalli). Ennakointitietoa opettajien koulutus- ja osaamistarpeista koulutussuunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä ennakoinnin menetelmiä (PAL-hanke). 6,1 Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin ohjausryhmä. varmisti sen, että käynnistettäville hankkeille oli tarvetta myös kansallisen ennakoinnin näkökulmasta. 109

Aluelähtöisten osaamisklustereiden toiminnan edistäminen ja kansainvälistäminen TEM, OKM Rakennerahastokauden aikana onnistuttiin irrottautumaan perinteisistä ennakointitiedon tuottamiseen keskittyvistä tutkimustyyppisistä hankkeista ja suuntautumaan uudenlaiseen, ennakointitoimintaa ja -tietoa jalkauttavaan hanketyyppiin. Kun kauden alkupuoliskolla hankkeissa tuotettiin ensisijaisesti alakohtaista ennakointitietoa, loppukaudesta käynnistyneet hankkeet kehittävät malleja ennakointitiedon hyödyntämisestä osana päätöksentekoa. Hankkeet ovat muuttuneet verkottuneiksi ja omien organisaatioiden sisällä aktiivisiksi. Verkottumisen kautta hankkeiden toiminta-alue on laajennut, mutta samalla alueellinen vaikuttavuus näyttäisi lisääntyvän. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasi Opetushallitus. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=37 OKM: Kehittämisohjelman teemassa 1 (OKM:n hallinnonala) rahoitettujen hankkeiden tavoitteena oli kytkeä osaamisintensiivisiä yrityksiä sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioita tiiviimmin osaksi kansallisia ja etenkin kansainvälisiä innovaatioverkostoja kehittämällä niiden osaamisvalmiuksia ja edistämällä toimijoiden yhteistyötä. Kehittämisohjelmassa toteutettiin laaja hanke, jossa parannettiin suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä rahoituskilpailussa. Tutkimuslaitoksiin, korkeakouluihin, kehittämisyhtiöihin ym. alueellisiin organisaatioihin koulutettiin yli 200 erityisosaajaa EU:n puite- ym. ohjelmiin osallistumista varten. Koulutus toteutettiin räätälöiden temaattisille ryhmille. Samalla osallistuvien tahojen hankeaihioiden myötä muodostui uusia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Kehittämisohjelmassa myös edistettiin koko ammattikorkeakoulukentän kattavana yhteistyönä tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyörakenteita ja innovaatiotoiminnan uusia, käyttäjälähtöisiä, Living Labeihin perustuvia toimintamalleja, sekä vahvistettiin amkhenkilöstön Living Lab -osaamista ja tuotettiin toiminnan menetelmäpankkia ja laatukriteeristöä. Kehittämisohjelmassa toteutettiin lisäksi TEM:n ja OKM:n yhteistyönä kansallinen selvitys alueiden innovaatio-, kansainvälistymis- ja alkavien yritysten palveluista (teknologiakeskukset ja seudulliset kehitysyhtiöt, ammattikorkeakoulut, yliopistot sekä ELYkeskukset). Raportti tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan julkisrahoitteisten yrityspalvelujen rakenteesta, rahoituksesta ja kehittämistarpeista ja sen tuloksia voitiin hyödyntää mm. palvelujärjestelmän toimivuuden arvioinnissa ja innovaatiopoliittisten toimenpiteiden valmistelussa. TEM Kehittämisteemoissa 2 ja 3 hankkeiden tavoitteena oli aktivoida kasvua tavoittelevia yrityksiä kehittämään ja monipuolistamaan omaa liiketoimintaosaamistaan. Kansainvälistymisessä painopiste oli yhdessä kansallisten avaintoimijoiden kanssa saada aikaan sellaisia toimintaympäristöjä ja -tapoja, jotka houkuttelevat ulkomaisia osaajia ja investointeja sekä tukevat suomalaisyritysten etabloitumista ja verkostoitumista valituilla kohdemarkkinoilla. Liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen keskittyvässä teemassa lähtökohtana oli mm. parantaa suomalaisten uusiutuvan energian yritysten kansainvälistymisosaamista ja tietämystä EU-markkinoista. Luodun toimintamallin avulla pystytään välittämään tietoa yrityksille siten, että se palvelee yritysten tarpeita pidemmällä aikavälillä. Mallin avulla pystytään hakemaan, ylläpitämään ja välittämään markkinatietoa EU-maiden kehittyvistä uusiutuvan energian markkinoista. Hanke toteutui odotusten mukaisesti, ja toiminta jatkui Energiateknologian klusteriohjelmaa toteuttavien osaamiskeskusten yhteistyönä. Pkyritysten kansallisessa kasvuohjelmassa sparrattiin pk-yritysten liiketoimintasuunnitelmia tarkoitusta varten kehitetyllä Progress-työkalulla. Syksyllä 2012 käynnistyi kokeilu, jossa työkalun avulla liiketoimintasuunnitelmaansa hioneet yritykset voivat lähettää rahoitushakemuksen Tekesiin suoraan Progress-järjestelmän kautta ja liittää mukaan tehdyn liiketoiminta-analyysin. 110 3,0 (OKM) 8,0 (TEM) Yht. 11,0

Kansainvälisyyden edistämiseen tähtäävässä teemassa 3 pilotoitiin ja kehitettiin toimintamalli osaamisyhteisöihin perustuvaan tutkimuslähtöisten investointien houkutteluun. Yhteistyösopimuksia saatiin aikaan seitsemän. Toteutus : Hankkeiden rahoittamisesta vastasivat Oulun lääninhallitus / Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus (teemassa 1) ja Uudenmaan TE-keskus / Uudenmaan ELY-keskus (teemoissa 2 ja 3). https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=3&dp=38 Toimintalinja 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa 25,9 (5 %) Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima,-koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa TEM MATTO-hanke (26.5.2008 31.12.2014) koordinoi työvoiman maahanmuuton ESRkehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena oli palveluiden ja prosessien kehittäminen sekä toimijoiden tiedon ja osaamisen lisääminen liittyen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. Koordinaatiohanke vastasi verkostoon kuuluvien hankkeiden yhteistyön edistämisestä, sekä tiedonvaihdon sujuvuuden varmistamisesta paitsi hankkeiden, myös kehittämisohjelman ja muiden työperusteisen maahanmuuton parissa toimivien tahojen kesken. MATTO-tukirakenteen kehittämistyöstä saatuja kokemuksia on hyödynnetty laajalti EUREStoiminnan suunnittelussa ja rakennerahastokaudella 2014 2020 toimeenpantavan "Työvoiman liikkuvuus Euroopassa"-ohjelman suunnittelussa. Myös varsinaisessa kehittämistyössä on ESR-EURES -yhteistyö ollut MATTO-tukirakenteen ja verkoston kannalta keskeistä, niin Suomessa kuin lähtömaissa rekrytointitoimenpiteiden yhteydessä. 20,4 MATTO-tukirakenne tuotti lukuisan määrän eri tarkoituksiin suunnattuja julkaisuja. Lisäksi hanke vastasi www.workinfinland.fi -sivuston sisällön tuottamisesta ja kokonaisuuden rakentamisesta. Osana OPH:n ylläpitämää www.kotisuomessa.fi -kokonaisuutta MATTOtukirakenne tuotti "Tervetuloa töihin!"-opintokokonaisuuden (12/2012). Kehittämisohjelman haasteena oli yleisesti vaikea teema (työperäinen maahanmuutto) mutta hankkeen avulla saatiin lisättyä tietoisuutta asiasta, hyviä käytänteitä (sairaanhoitajista Suomeen) sekä julkaisuja, oppaita ja koulutusta. Konkreettiset tulokset ja vaikutukset opastussivustot "workinfinland.fi": mol.fi ja yrityssuomi.fi, opintokokonaisuus "Tervetuloa töihin!": Opetushallituksen AIKIS-kokonaisuus, vetovoimastrategia: TEM:n kansainvälisen työnvälityksen linjaukset ja rekrytointiin liittyvät palvelut: EURES-kehitystyö. MATTO-tukirakenteen keskeisimmät julkaisut, joiden valmistelussa laajasti hyödynnettiin hankkeiden näkemyksiä ja kokemuksia, ovat: Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä -kartoitus hankkeista, 2010 Työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategian esiselvityksen loppuraportti, 2010 Suomeen Työhön -opas, 2011 Kokemuksia kansainvälisistä rekrytoinneista Suomeen -opas, 2012 Maahanmuuton opastusjärjestelmät (mol.fi, yrityssuomi.fi), 2012 2013 Opintokokonaisuus suomen kielestä, suomalaisesta työelämästä ja kulttuurista, 2012 Lisäarvo kansalliseen toimintaan: 111

MATTO:lla ja työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmalla oli tärkeä rooli "Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman" (SM 2009) toimeenpanossa. MATTO oli mukana TEM:n "Linjaus julkisen työnvälityksen tehtäviksi rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta" valmistelussa, joka valmistui joulukuussa 2011. Vaikka ESR-kehittämisohjelman ulkomailla tapahtuvat toimenpiteet kohdistuivat enimmäkseen EU/ETA-alueelle ja sieltä saapuneisiin maahanmuuttajiin, ovat useat toiminnot ja prosessit yhdenmukaisia ja sovellettavissa myös EU/ETAalueen ulkopuolelle ja sieltä Suomeen muuttavaan työvoimaan. MATTO oli mukana TEM: n HYVÄ -ohjelman "Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista Hyvä hoitajarekry" -prosessissa. EURES-palvelun uudistustyössä MATTO oli merkittävässä roolissa. Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi TEM KTM) Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasivat TE keskukset/ely-keskukset (Itä-Suomi omalla rahoituskehyksellä), tukirakenne: TEM https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=4&dp=41 Kehittämisohjelman koordinointihankkeen kautta osallistuttiin erilaisten eurooppalaisten kansainvälisten verkostojen toimintaan, joissa tehtiin hyvin monenkaltaista yhteistyötä: selvityksiä, oppaita, muita julkaisuja, koulutusohjelmia ja -materiaaleja. Esimerkkejä verkostoista, joissa Suomi oli mukana: - Yhteisötalouden verkosto esiselvityksiä, työryhmien raportteja, hyvät käytännöt- julkaisuja, suosituksia seuraavaa ohjelmakautta varten. Lisätietoa: http://www.socialeconomy.pl/ - Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisverkosto tavoitteena luoda eurooppalainen minimistandardi, miten sukupuolten tasa-arvo olisi otettava huomioon ensi ohjelmakaudella. Lisäksi verkosto on tuottanut erilaisia muita julkaisuja ja koulutuksia, koulutusmateriaalia. - Ikäjohtamisverkosto esiselvitys demografisesta tilanteesta mukana olevissa jäsenmaissa, työryhmien raportteja, hyvät käytännöt opaskirja. - Transnationality (kv-yhteistyöverkosto) suosituksia kuluneen ohjelmakauden toteuttamiseksi ja seuraavan ohjelmakauden valmisteluun. Kansainvälisen yhteistyön oppaita, tiedotteita ym. Transnationality-verkoston sivuilta löytyy tietoa myös muista ESR-rahoitteisista Learning network- verkostoista. Lisätietoa: http://www.transnationality.eu/ Lisäksi Suomi osallistui Itämeren alueen ESR-verkoston toimintaan sekä ESFCoNet-verkoston toimintaan. Niissä käsiteltiin monenlaisia sekä ohjelman hallinnointiin että substansseihin liittyviä teemoja. ESR:n toimintalinjasta rahoitetut kv-hankkeet tekivät erilaisia selvityksiä, oppaita ja julkaisuja ja hyvät käytännöt työkaluja omiin hankkeisiinsa liittyen. Kehittämisohjelman tavoitteena oli kansainvälisen yhteistyön kautta tunnistaa, levittää ja valtavirtaistaa hyviä käytäntöjä. Koordinaatiohankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti kansainvälisen yhteistyön menetelmien kehittämiseen sekä hyvien käytäntöjen tuotteistamisen ja levittämisen menetelmiin. Suurin osa hankkeen toimintaan osallistujista oli naisia. Tätä voi selittää hankkeeseen valtakunnallisten kehittämisohjelmien ja verkostojen painottuminen sosiaali- ja koulutusaloihin, joiden henkilöstö oli usein naisvaltaista. Hankkeen avulla kuitenkin kehitettiin eurooppalaisessa kontekstissa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Toteutus: Hankkeiden rahoittamisesta vastasivat ELY-keskukset, tukirakenne:tem https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projektilista.php?rahasto=esr&ps=va&la=4&dp=42 5,5 112

113