PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT HANKE

Samankaltaiset tiedostot
Monialaisen yhteistyön ABC

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

Posken ajankohtaista. Pohtimo Asta Niskala

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

KEHITTÄJÄASIAKKAAT JA TYÖNTEKIJÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN VOIMAVARANA

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Kaste hankkeiden tilannekatsaus

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA JA OMAVALVONTA Riitta Husso, LM Valvira

KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Lapsiperheiden palvelut

Sote-uudistus kehittämistyön uhka vai mahdollisuus

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

Vammaispalveluhanke Eteva. Asiaa aivovammasta-tilaisuus Espoo Miia Koski

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Keski-Suomen SOTE hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

HUOLEN TUNNISTAMISEN MALLI

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke

Järjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit kuntakokeilu

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

Keskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori. Tavoitteet. Vanhusneuvosto Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

YHTEISTYÖLLÄ YHTEISEEN

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

ErinOmainen-hanke ERITYISLASTEN OMAISHOIDON TOIMINTAMALLI ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Työsuunnitelma. Lapin sotetuotantoalue. Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Tapio Kekki

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

Transkriptio:

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT HANKE Paljon tukea tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisasiakkaat hankkeen käytäntötieto 16.6.2017 Pohtimolampi Eija Savelius-Koski, kehittäjäsosiaalityöntekijä ja Varpu Wiens suunnittelija

Hankkeen toiminta-aika 1.5.2015-31.10.2017. Hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen ky, koordinointi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö Toiminta-alueina ovat Kainuun, Keskipohjanmaan, Lapin ja Länsi- Pohjan tietyt pilottikohteet kunnissa Hankkeen eri osioissa luodaan, kehitetään ja käyttöönotetaan asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita, työtapoja ja toimintamalleja Hankkeen kohderyhmäksi määritetty työikäiset / aikuiset

TAVOITE 1 Paljon tukea tarvitseva asiakas keskiössä TAVOITE 2 Toiminnallinen soteintegraatio alueilla TAVOITE 3 Tiedontuotannon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä HANKEKOKONAISUUDEN SISÄLTÖ KAINUU, KESKI-POHJANMAA, LAPPI JA LÄNSI-POHJA TOIMENPITEET Tuotetaan tietoa eri muodoissa Palvelumuotoilun käyttäminen Kehittäjäasiakkaiden mukaan ottaminen Työvälineiden ja- menetelmien kehittäminen Asiakasprofilointi Henkilöstön osallistaminen, valmentaminen ja vertaisoppiminen TULOS Asiakkaat tunnistetaan, kohdataan ja osallistetaan Työskentelymallit mahdollistavat tuen ja avun saamisen Sh, pth ja esh toimivat yhdessä Hoito ja palveluketjut toimivat Toimijat tuntevat palvelurakenteen Saamen kielen ja kulttuurin osaaminen lisääntyy Tiedontuotannon eri tapojen seuranta TUOTOS Vastuutyöntekijämalli Tiimivastaanottomalli Hoidon tarpeen arviointi Saamenkielinen palveluohjausmalli Yhteinen suunnitelmamalli Yhteiset palveluprosessit Asiakasprosessien tiedon tuotanto

KUKA ON PALJON PALVELUJA KÄYTTÄVÄ, TUKEA TARVITSEVA SOTE-ASIAKAS Varpu 51 Kalle 60 v Urho 52 v Lasse 25-vuotta

TUNNISTAMINEN JÄRJESTELMÄTASOLTA ASIAKASVIRTA-ANALYYSI 2015 Asiakasvirta-analyysissa (2015 NHG) todettiin, että eniten palveluita käyttävän 10% kustannukset kattavat 75% kaikista tarkasteltavista sote-kustannuksista. Sosiaalipalveluita käyttäneitä kuntalaisia on pieni osa väestöstä, mutta heidän yhteenlasketut sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat suuret. Riippumatta asiakasryhmästä asiakas, jolla on palvelunkäyttöä yli 4 palvelukategoriasta, hyötyisi vastuutyöntekijän tuesta. Kalliiden asiakkaiden osuus vaihtelee paljon, vanhuspalveluiden ja vammaispalveluiden asiakkaat sekä kallis somaattinen esh-ryhmän asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi kalliiden 10% joukossa. Myös suurin osa lastensuojelun asiakkaista kuuluu kalliiseen 10%. Sijoitusten kustannukset muodostavat valtaosan kalliiden lastensuojelun asiakkaiden kustannuksista. Joka toisen sijoitetun lapsen ainakin toinen huoltaja kuuluu paljon palveluita käyttävään 10%:iin PÄIVYSTYKSEN PROFILOINTI 2016 Profiloinnin tuloksena voidaan todeta, että Rovaniemen perusterveydenhuollon päivystyksessä tammi kesäkuussa 2015 klo 7 22 asioi 10 336 eri potilasta, joista Rovaniemeläisiä oli 89 %. Kaikkiaan 19 005 asioinnista noin joka kolmanteen merkittiin diagnoosi. Aineistosta ei voinut selvittää asiointimuotoa. Osa on ollut muuta asiointia, kuin vastaanottokäyntejä (puhelu, konsultaatio, lisäkäynti tms.) 18,7 % asioinneista tapahtui sellaisen potilaan toimesta, joka kuuden kuukauden aikana oli asioinut useammin kuin 5 kertaa. Potilaista yli viisi kertaa asioineita oli 4,8 % (494 potilasta).

TUNNISTAMINEN KÄYTÄNNÖN TASOLTA Tehty asiakas- ja työntekijätiedon pohjalta käytännön asiakas/potilastyöstä Mukana kehittämistyössä ovat olleet: Länsi-Pohja, sote-ammattilaiset (shp, kunnat), kokemusasiantuntijat Lappi, sote-ammattilaiset pilottikunnat (shp, Rovaniemi, Sodankylä, Enontekiö, Utsjoki, kehittäjäasiakkaat)

TURHAT KÄYNNIT, VAIKEAT ASIAKKAAT, TYYTYMÄTTÖMÄT TYÖNTEKIJÄT PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kuinka tunnistetaan Jos tunnistetaan, mitä tehdään Useita käyntejä Erottaa mikä on tarpeellista palveluiden käyttöä Uusi aika, puheeksiotto, yhteinen yhteydenotto TUKEA TARVITSEVAT Kuinka tunnistetaan Jos tunnistetaan, mitä tehdään Ei käyntejä lainkaan Mitä tehdään Puheeksiotto Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakaskohtaamissa on mahdollisuus tunnistaa paljon palveluita käyttävä tai tukea tarvitseva asiakas ja tarttua tilanteeseen. Tilanteessa on tärkeää asiakkaan kuulluksi tuleminen, tilanteen todeksi ottaminen ja asian eteenpäin vieminen. Kuuluu jokaiselle ammattilaiselle. Miten ne henkilöt, jotka eivät ole kontaktissa sote-palveluihin?

Mitä tehtiin - tunnusmerkit ja herätteet T Y Ö N T E K I J Ä L L Ä VO I H E R Ä T Ä H U O L I TA I R I I T T Ä M Ä T T Ö M Y Y D E N, A S I A K K A A N / P OT I L A A N E L Ä M Ä N T I L A N T E E S TA. TA RV I TA A N M Y Ö S M U I TA S O S I A A L I - J A T E RV E Y D E N H U O L L O N A M M AT T I L A I S I A A RV I O I M A A N T I L A N N E T TA J A S U U N N I T T E L E M A A N PA LV E L U I TA. Asiakkaan tilanteesta herää huoli ja riittämättömyyden tunne. Asiakkaan elämässä kriisitilanne, tilanne on jumiutunut Epäily riippuvuuskäyttäytymisestä Toistuva reseptien uusiminen Yli 7 eri lääkettä Y H T E I S E N T U E N TA RV E T TA VO I DA A N T U N N I S TA A E S I M E R K I K S I S E U R A AV I E N T E K I J Ö I D E N P E RU S T E E L L A : 1. T E RV E Y D E N H U O L L O S S A S O S I A A L I S E N T U E N TA RV E VO I T U L L A I L M I H U O L E N A KOTO N A P Ä R J Ä Ä M I S E S T Ä, A R J E N H A L L I N N A S TA, TA L O U D E L L I S E S TA TA I P E R H E E N T I L A N T E E S TA 2. S O S I A A L I H U O L L O S S A T E RV E YS PA LV E L U I D E N TA RV E VO I T U L L A I L M I E R I L A I S I N A T E RV E Y D E L L I S I N Ä O N G E L M I N A, A R J E S S A S E LV I Y T Y M I S E N H A A S T E I N A, T Y Ö K Y V Y T T Ö M Y Y T E N Ä / K U N TO U T U S TA R P E E N A 3. T U N N U S M E R K K E J Ä Y H T E I S E N T Y Ö S K E N T E LY N TA R P E E S TA VO I VAT O L L A M Y Ö S TO I S T U VAT P E RU M AT TO M AT A J AT TA I K E S K E Y T Y M I S E T, RU N S A AT Y H T E Y D E N OTOT TA I KO N TA K T I T I L M A N S E L K E Ä Ä S Y Y T Ä, M U T TA M Y Ö S K Y K E N E M Ä T T Ö M Y YS AV U N H A K E M I S E E N TA I S E N TA R P E E N N Ä K E M I S E E N Asiakkaan elämäntilanne haastava, huoli, työttömyys/talous/ ihmissuhteet/ asuminen/opiskelu/ sairauslomat/ turvattomuus, unettomuus) Koettu terveys heikko Toistuvia asiointeja eri pisteissä / peruuttamattomia aikoja joiden syy epäselvä. Pitkäaikaissairaus Useita eri diagnooseja jotka eivät hoitotasapainossa

PUHEEKSIOTTO ASIAKKAAN JA TYÖNTEKIJÄN KOHTAAMISESSA Puheeksioton vaikeus näyttäytyy eri tavoin eri toimintayksiköissä ja työntekijöillä Vaikeuttavat kiire, epäselvä tilanne, työpaikan toimintakulttuuri, tietämättömyys, välinpitämättömyys, pääsee tilanteesta helposti, pelko Toisaalta tarvitaan myös asiakasosaamista, kuinka rohkaistua kertomaan oikea asia ammattilaisille Keskeistä on asiakkaan tunne kuulluksi tulemisesta, hyvä vuorovaikutus ja tunnelma kohtaamisessa Asiakas ei aina valmis ottamaan tietoa tai muutoksia vastaan, motivointi ja useampi mahdollisuus Terveydenhuollon toimijat (tietyt yksiköt) tarvitsevat tukea/ohjeistusta puheeksiottoon Puheeksiotto vaikeaksi koetuista asioista voi tuntua joskus pelottavalta ja uhkaavalta Puheeksioton avuksi asiakkaan kanssa alkuun voi käydä kevyttä keskustelua asiakkaan kiinnostuksen kohteesta, olisi hyvä saada asiakas rentoutumaan ja puhumaan. Tähän auttaa tietysti se, että on jo aiemmin tuttu työntekijä. Aikoinani on minulle apua tarjottu pitkin matkaa eri tavoin, mutta en ottanut vastaan kun en ollut valmis. En myöntänyt olevani riippuvainen

PUHEEKSIOTTO TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLÄ Kuinka sosiaalityö havaitsee terveyteen liittyvät asiat (miten vaikuttaa toimintakykyyn) Työn laatu /erot lähestymistavassa, orientaatiossa, organisaatiokulttuurissa Lainsäädännöllisten mahdollisuuksien ja velvoitteiden tuntemisessa on puutteita Yhteydenotto toisen sektorin työntekijään koetaan haastavaksi (ei tiedä miten toimia, rasitanko turhaan, miten ilmaisen asian, ottako toinen työntekijä asian miten vastaan) Yhteystietojen ajantasaisuus muutoksessa (työntekijävaihdokset, kaikki muut muutokset), tulevaisuudessa entistä tärkeämpää Sähköinen yht.ottaminen helpottamaan yhteydenoton vaikeutta, madaltamaan kynnystä, käyttöönotto Rovaniemi, kokemukset, laajeneminen muihin kuntiin

Mitä tehtiin yhteydenoton helpottaminen PILOTIN SEURANTA ROVANIEMI

ARVIOINTI Asiakkaan suostumuksella verkosto koolle Asiakkaan suostumuksella aloitetaan verkoston koolle kutsuminen ja asiakasta tavataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Yleensä pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde auttaa asiakkaan asioiden menestyksellistä etenemistä. Arvioinnissa yhteinen näkemys palveluiden tarpeesta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tiivistetään liittämällä arviointiin keskeiset työntekijät. Arvioinnissa korostetaan asiakkaan ja läheisten kokemusta ja näkemystä kuten myös työntekijöiden arvioita palveluiden ja tuen tarpeesta.

YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN ASIAKKAAN SUUNNITELMALLA Yhteissuunnitelmaprosessi on pilotoitu (Länsi-Pohja, Lappi pilottikunnat, Keski-Pohjanmaa) Pääprosessi on samanlainen Yhteisen asiakassuunnitelman laatiminen Suunnitelmaan kootaan kokonaistilanne ja muodostetaan yhteinen ymmärrys tuen ja palveluiden tarpeesta. Tavoitteena on, että asiakas käyttää palveluita suunnitelman mukaisesti ja koordinoidusti. Yhteinen asiakassuunnitelma tarkistetaan sovitusti määräajoin, asiakkaan tilanteen muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa. Asiakkaalle olisi hyvä antaa joustavuutta aikatauluihin, mutta myös määräaikoja. Koordinointi Yhteinen asiakassuunnitelma toimii palvelukokonaisuutta koossapitävänä elementtinä ja sen toteutumisesta asiakkaan kanssa vastaavat nimetyt työntekijät (sote).

KOKEMUKSIA YHTEISESTÄ SUUNNITELMASTA Työntekijät "Ajan puute ja jaksamattomuus aiheuttavat työssä eettistä ristiriitaa". Kehittäjätyön Kieleen ja kulttuuriin liittyviä asioita ei huomioida riittävästi. Osa asiakkaiden tavoitteista tuli yllätyksenä Yhteistä suunnitelmaa tehdessä asiakkaan tilanne tuli näkyväksi ja selkeytyi kaikille. Yhteinen suunnitelma on aikaa vievää. Tiedonvaihto oli vapaampaa, olin valmistautunut tilanteeseen. Saimme sovittua vastuut paremmin. Asiakkaat Pitää kiinnittää huomiota miten meistä puhutaan ja mitä kirjoitetaan. "Jatkuvuus hoitosuhteissa tärkeätä! Ja semmonen työntekijä joka koordinoi ja ohjaa olisi oikein hyvä tälläiselle tyypille." "Tärkeätä olisi osata tunnistaa, koska asiakas on valmis päättämään hoitosuhteen" "Siinä vaiheessa tulin autetuksi kun kaikki työntekijät olivat samaa mieltä miten edetään."

EETTISYYS SO-TE PELIKENTÄLLÄ Koska struktuurit ympärillä muuttuvat, tarkka kokonaiskuva muodostumatta ja useita eri toimijoita, korostuu sekä lainsäädännön että eettisten periaatteiden tuntemus ja soveltaminen Johtaminen ja esimiestyö (verkosto) Kontrollia vai huolenpitoa; palveluiden käytön seurannan motiivi Asiakas tunnistetaan, mutta otetaanko puheeksi Asiakkaan itsemäärämisoikeuden huomioiminen Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, onko prosessi samanlainen eri paikossa (valtakunnallinen, maakunnallinen, alueellinen) Valinnanvapaus ja eettisyys, mitä haasteita? Kirjaaminen ja dokumentointi laadukasta ja asiakasta osallistavaa - asiakkaan oikeus omiin tietoihin Asiakkaiden palautteen huomioiminen (voimavarat) Epäkohtiin puuttuminen SHL 48 Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Yksiköiden toimintakäytännöt monialaiseen yhteistyöhön (muuttuu vielä monimuotoisemmaksi)

ASIAKKAAN /POTILAAN TUEN TARPEEN JA MONIEN PALVELUIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDEN HUOLLOSSA ASIAKKAALTA SUOSTUMUS TIEDONVAIHTOON SOVITTU TOIMINTATAPA YHTEISTYÖN ALOITTAMISEKSI ARVIOINNIT HOIDON TUEN JA PALVELUIDEN TARPEESTA - VERKOSTON KOOLLE KUTSUMINEN - LÄHEIS- VERKOSTO - ASIAKKAAN OMA/ITSEARVIOINTI YHTEISEN (sote) ASIAKAS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN - SUUNNITELMAAN KOOTAAN KOKONAIS- TILANNE - YHTEINEN JA KOOSTETTU NÄKEMYS - VASTUUNJAKO SELKEÄSTI YHTEISEN ASIAKAS- SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN - SOVITTUJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN - TIEDONKULUSTA HUOLEHTIMINEN - SUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI - MUUTOKSEN TUNNISTAMINEN Lainsäädäntö Tietojärjestelmät - AMMATILLISET ARVIOINNIT - SUUNNITELMA TIEDOSSA KAIKILLA OSALLISILLA - VERKOSTON KOKOAMINEN - SUUNNITELMAN/ SOPIMUKSEN TARKISTAMINEN Omatyöntekijä / Vastuutyöntekijä

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Palvelujen kehittäminen Saamenkieliset sähköiset palvelut Norja Ruotsi Asiakaspalaute Rajayhteistyö Kehittäjäasiakkaat Tiedottaminen Osaamisen vahvistaminen Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kokonaistilanne Saamelaisten palveluiden tarve Seuranta ja arviointi Kolmannen Sektorin palvelut ja muut toimijat Kuka ottaa yhteyttä? Palvelujen tarpeiden tunnistaminen Palvelujen toteuttamisen koordinointi Sujuva hoito- ja palveluketju Missä vaiheessa? Palvelutarpeiden arviointi Palvelujen suunnittelu Etäpalvelut Ketä mukana? Kielelliset ja Kulttuuriset erityispiirteet Tulkkaus ja etätulkkaus Omaiset ja tukiverkosto Sotetraineri

Asiakkaan kohtaaminen Pysyvä asiakassuhde Kuulluksi tuleminen Aseenteellisuus Ajan antaminen Palvelurakenteet Saatavuus Saavutettavuus Ennaltaehkäisy Valinnanvapaus Omatyöntekijä/vastuutyöntekijä Asiakkaan palveluiden koordinointi Selkeä moniammatillinen verkosto Palvelut oikea-aikaisesti Yhteinen näkemys ja vastuunjako Yhteinen asiakassuunnitelma

SUOSITUKSIA - Riittävä ajan resurssointi ja toimintojen suunnitelmallisuus (esim. aikavarauspohjat yhteistyölle) - Aikaan ja osaamiseen investointi - Palvelutarpeen arvioinnin yhtenäistäminen - Moniammatillinen tiimi / vastuuhenkilöt / ennakointi - Asiakastietojärjestelmä käyttöoikeudet, tiedon saatavuus, reaaliaikaisuus - Koulutuksessa vastaaminen (yhteistyöosaaminen, vuorovaikutus / kohtaaminen) - Asiakastiedon parempi kytkeminen prosessiin (reaaliaikaisuus) - Eettisen tiedon ja taidon lisääminen - Lain tuntemuksen lisääminen - Tulevaisuudessa kaikkien osallisuus suunnitelmaan (asiakas), osa voi käyttää, osa ei - Kuinka tuetaan systemaattista toimintaa hankkeen jälkeen - Pelkästään käyntimäärätiedolla ei saada kattavaa tietoa tunnistamiseen ja yhteistyöhön - Oleellista määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistäminen (käyntien syy, huomio käyntien epämääräisyydestä tai huolen herääminen)

LAADUKAS ASIAKASTIETO ON YHTEYDESSÄ ASIAKASLÄHTÖISYYTEEN Paljon tukea tarvitsevalle asiakkaalle sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöisyys muodostuu asioista, jotka liittyvät asiakkaan kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen laatuun ja määrään, palveluntarjoajan asenteisiin sekä mielikuviin ja odotuksiin mitä asiakkaalla palvelusta on.

OIKEA, YHTEISMITALLINEN JA VAIKUTTAVA TIETO Asiakkuuden määritelmä Ammattiryhmien viitekehykset Epätarkka seuranta ja raportointi Määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistäminen Tilastoinnin taso (maakunta?) Palveluiden koordinointi Laadun varmistaminen Palveluiden suunnittelu

KIITOS!