Perinne ja kulttuuriperintö hyvinvoinnin lähteenä Nuorten taidehankkeen kokemuksia Myrskystä

Samankaltaiset tiedostot
Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Tulevaisuuden museo // Tulevaisuusmuseo

Valtakunnallinen Myrsky-hanke Yhteisöllisyyttä, rohkeutta, itseluottamusta

Kulttuurien kohtaaminen nyt ja tulevaisuudessa Esimerkkinä Varsinais-Suomen saaristo

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma Assi Liikanen

TAITEELLA SUUNTAA ELÄMÄÄN

KYSELYLOMAKE: FSD2638 KOKEMUKSIA MYRSKY-TAIDEHANKKEESEEN OSALLISTUMIS- ESTA

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Hyvinvointi ja liikkuminen

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

MYRSKY-HANKE. Myrsky on suunnattu vuotiaille nuorille, jotka elävät jollakin tavalla haasteellisessa elämäntilanteessa.

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kasvun ja oppimisen lautakunta liite nro 1 (1/9) KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA Kulttuurikoski

OPS Minna Lintonen OPS

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Virvatuli. Oppilaan ääni. Kartoitusta lasten ja nuorten ajatuksista taiteesta ja kulttuurista. Kaisa Holopainen

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Opetuksen tavoitteet

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

NAAMIOIDEN TAKAA -hanke. Auttaa vahvistamaan nuorten itsetuntoa.

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto

Munkkiniemen ala-aste

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa Kuntamarkkinat

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Sulkevat ja avaavat suhteet

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

UUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Transkriptio:

Perinne ja kulttuuriperintö hyvinvoinnin lähteenä Nuorten taidehankkeen kokemuksia Myrskystä Yliopistonlehtori Katriina Siivonen Åbo Akademi, etnologia Hämmennys ja huippuhetki tuottaako museokokemus hyvinvointia? Turku, 14.3.2013 Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 1

Myrskyssä Myrskyn kautta Suomen Kulttuurirahasto panosti 13 17-vuotiaiden nuorten taidehankkeisiin noin 4,6 miljoonaa euroa vuosina 2008 2011 Taidehankkeita kaikkiaan 84 koko maassa, jakautuneet pienryhmiin Taiteenlajia ei rajattu, hankkeet kaikki yksilöllisiä Teatteria, tanssia, musiikkia, sirkusta, elokuvaa, animaatiota, proosa- ja runotekstejä, kuvataidetta Toiminta jatkuu Suomen lasten ja nuorten säätiössä Myrsky-hankkeissa toteutettiin käytännössä kulttuurisen nuorisotyön ja kriittisen pedagogiikan keskeisiä periaatteita Työssä korostettiin taiteen tekemistä hyvinvointia tuottavana ja voimauttavana tekijänä nuorten elämässä

Nuoret ja aikuiset Myrskyssä Myrskyssä oli mukana noin 14 000 nuorta Ammattitaiteilijat suunnittelivat hankkeet ja ohjasivat niitä Nuoret tekivät taidetta itse suunnitteluvaiheesta toteutukseen asti ja ilmaisivat siten itseään teoksissa Nuoret olivat hankkeissa periaatteessa vapaaehtoisesti Tärkein syy osallistumiselle 36 % halu kokeilla uutta tai oppia uusia asioita; 22 % ystävät houkuttelivat mukaan tai hanke oli sopivasti tarjolla; 22 % halusi kehittyä harrastuksessaan tai halusi mukaan juuri tähän harrastukseen; 10 % oli pakko osallistua Nuoret tulivat monenlaisista taustoista ja osin haasteellisista elämäntilanteista Mielenterveyskuntoutujia ja laitoksissa asuvia nuoria, syrjäytymisen uhka; Syrjäisillä seuduilla asuvia nuoria, mahdollisuudet taideharrastuksiin huonot; Osallistuminen maksutonta, kuljetuksia järjestetty hankkeen ja tilanteen mukaan 3

Tutkimushanke: Nuoret taiteen tekijöinä Nuorisotutkimusverkoston organisoima Rahoitus Suomen Kulttuurirahastosta Kaksi tutkijaa, Katriina Siivonen (Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimukeskus) ja Sirkku Kotilainen (Jyväskylän yliopisto) Lisäksi tilastotutkijana Annikka Suoninen (Jyväskylän yliopisto) osa-aikaisesti Tutkittiin Myrsky-hankkeiden kulkua ja vaikutuksia Tutkimus eteni samaan aikaan hankkeiden kanssa vuosina 2008 2011 Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 4

Taiteellisen toiminnan positiivinen vaikutus Taidekasvatuksen kirjallisuudessa tunnetaan taiteellisen toiminnan positiivinen vaikuttavuus ja vahvistava voima Nuorisobarometri 2009: Tärkeimpiä syitä nuorten taide- ja kulttuuriharrastuksille ovat ilo, elämykset ja onnistumiset Tärkeinä pidettiin myös itseilmaisua, uuden luomista ja taitojen oppimista Myös yhteisölliset syyt nousivat esiin: yhdessä tekeminen, kavereiden saaminen ja tapaaminen Samoista tekemisen motiiveista ovat kertoneet myös Myrsky-nuoret 5

Kulttuurisen nuorisotyön voima Kulttuurisella nuorisotyöllä on yleisesti voitu parantaa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia Keskeistä tällaisessa työskentelyssä on keskittyminen toimintaan prosessina ja nuorten itseilmaisun tukeminen Luova hulluus, taide ja ilmaisu itseisarvona Työtä ohjaavan aikuisen roolissa on vahvana ulottuvuutena kannustava dialogi nuorten kanssa Hallittu kaaos, taide välineenä 6

Taiteen tekeminen on kulttuuria Mitä kulttuuri oikein on? Kulttuuria on esineissä, rakennuksissa ja tiloissa, maisemissa, tavoissa, tottumuksissa, toimissa, sanoissa ja sanattomuudessa Kulttuurin ja kestävän kulttuurisen toiminnan pohtimiseksi on hyvä eritellä suhteessa toisiinsa perinnettä kulttuurin periytymistä (cultural heredity) Kulttuuriperintöä Bendix, Regina 2000: Heredity, Hybridity and Heritage from One Fin de Siècle to the next. Teoksessa Pertti J. Anttonen, Anna-Leena Siikala, Stein R. Mathisen & Leif Magnusson (toim.) Folklore, Heritage Politics and Ethnic Diversity. A Festschrift for Barbro Klein, 37 56. Botkyrka, Sweden: Multicultural Centre. 18.3.2013 7

Perinne jatkuvuutena Perinne välittyy ihmiseltä toiselle Monesti se käsitetään sukupolvelta toiselle välittyväksi aineelliseksi ja aineettomaksi kulttuuriksi Huomio keskittyy silloin perinteen ajalliseen jatkuvuuteen Petrisalo, Katriina 2001. Menneisyys matkakohteena. Kulttuuriantropologinen ja historiatieteellinen tutkimus perinnekulttuurin hyödyntämisestä matkailuteollisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 802. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Longue durée (Fernand Braudel) 18.3.2013 8

Perinne muutoksena ja jatkuvuutena Kulttuuripiirteet välittyvät perinteenä kulttuurisessa prosessissa yksittäisiltä ihmisiltä toisille, myös nuoremmilta vanhemmille: muutos ja jatkuvuus Kaikki perinne muuttuu jokaisessa siirtymässä ihmiseltä toiselle Perinteen välittymisen ketju voi olla pitkä, mutta myös hyvin lyhyt (kolmen ketju) Perinne voi välittyä yhtä lailla ajassa diakronisesti kuin yhdessä aikatasossa synkronisestikin Nähdäkseni nämä perinteen välittymisen piirteet ovat nykyaikaa analysoitaessa yhä tärkeämpiä Bringéus, Nils-Arvid 1976: Människan som kulturvarelse. Lund: LiberLäromedel. 18.3.2013 9

Myrsky perinteenä Yksilöllinen taiteen tekeminen, luovuus ja jatkuvuus, kasvavat perinteistä, taiteen tekemisen ja yhteistoiminnan moninaisista tavoista Nuoret ja aikuiset (taiteilijat) yhdessä Dialoginen taidekasvatus Oli tärkeää kannustaa nuoria sellaiseen taiteelliseen toimintaan, missä heillä oli mahdollisuus määrittää heidän omaksi kokemaansa paikallista kulttuuria ja heidän identiteettejänsä Keskeinen kysymys perustaltaan muuttuvassa kulttuurissa on: kuka määrittää kulttuurin muutoksien laadun esimerkiksi paikallisesti? Taiteen tekemisen avulla nuorille oli mahdollista tarjota valtaa ilmaista omia näkemyksiään omasta kulttuurisesta ympäristöstään laajemmalle yleisölle Miten käytännössä? 10

Rohkeutta lisää Myrsky-hanke on lisännyt nuorten taitoja ja rohkeutta ilmaista itseään (N=450): 61 % paljon tai jonkin verran Tyttö, 17-vuotias, mukana toiminnassa kolme vuotta: Oikeestaan pitäs teatterista mainita yks semmonen asia mikä on tullu niinku ihan arkipäivässä ja koulussaki hyödyksi, että mie ossaan esiintyä. Mie en pelkää sitä, että miun pittää mennä luokan etheen ja sanoa jotaki, esittää jotaki. Että se on niinku.. ja sitä että mulla on enemmän.. ossaa ottaa sen niinku... miten mie sen sanon... jännittää. Mutta sitte ku tietää että ku se jännittää, nii se on enemmän sitä että mulla on voimaa. Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 11

Kykyä käsitellä asioita Hanke on vähentänyt nuorten omien ongelmien ajattelua (N=469): 34 % paljon tai jonkin verran 47 % vain vähän tai ei lainkaan Tyttö, 15-vuotias, huostaan otettu pikkutyttönä, asunut sijaisperheessä: KS: [ ] onks se muuttanu jotenki sitä mitä ajattelet asioista? H: Ei, se ei oo ehkä muuttunu, mut se että miten on alkanu ajattelemaan, ni se on muuttunu. Osaa niinkö ettiä niinkö sitä miten tämän asian vois käsitellä. Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 12

Taiteen tekemisen prosessi Kuinka innokkaasti nuoret osallistuivat hankkeisiin? Kaikista palautekyselyyn vastanneista nuorista: 36 % oli mukana täysillä 32 % oli mukana melko innokkaasti 19 % osallistui vaihtelevasti oman jaksamisen ja aikataulujen mukaan 7 % ei ollut kovin kiinnostunut koko aikana Täysin vapaaehtoisesti mukana olleet nuoret olivat osallistuneet paljon innokkaammin kuin ne nuoret, jotka olivat mukana ainakin osittain pakosta Useissa Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimuksen haastatteluissa Myrsky-nuoret ovat korostaneet koko taiteen tekemisen prosessia positiivisena voimana Oleellisia ovat olleet itseilmaisu, oppiminen ja yhdessä tekeminen Esitykset, valmiit työt ja myös niiden julkisuus ovat tuoneet tekemiselle usein päämäärän ja siten ryhtiä yhdessä tekemiseen Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 13

Kulttuurinen perinnöllisyys Regina Bendix käyttää jotakin ihmisryhmää sisäisesti ajassa ja tilassa yhdistävästä ja heidän elämäänsä kuuluvasta kulttuurista käsitettä perinnöllisyys, heredity Ihmisiltä toisille periytyy sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä Kulttuuri on hybridistä Siihen on periytynyt ja sekoittunut kulttuuripiirteitä monista erilaisista kulttuurisista yhteyksistä Ihmisiä voi yhdistää vuorovaikutus paikassa, syntyperän perusteella, Internetissä, aatteiden ja kiinnostuksen kohteiden perusteella, kansainvälisenä yhteistoimintana, kaukaisten tuotteiden myötä Yksi ihminen voi kuulua useaan ihmisryhmään yhtäaikaisesti ja ryhmiin voi liittyä ja niistä voi irtautua 18.3.2013 14

Myrsky perinnöllisyytenä Taiteellinen toiminta ja ilmaisut nuorten ja taiteilijoiden muodostamissa ryhmissä loivat ryhmille omaa kulttuurista perinnöllisyyttään, siis esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunnetta Myrsky-ryhmien toiminnalla ja taiteellisilla ilmaisuilla on yhteys laajempaa kulttuuriseen perinnöllisyyteen (vanhemmat, opettajat, muu paikallinen väki ja organisaatiot, media) Omaa Myrsky-ryhmää laajempi kulttuurinen perinnöllisyys voi tukea tai estää nuorten ilmaisuja ja identifikaatiota tähän laajempaan ryhmään Kyky käsitellä muuttuvaa perinnettä ja sen osana identiteettejä on välttämätön vahvasti muuttuvassa globalisoituvassa maailmassa 15

Esityksen jälkeen Oman hankkeen festareilla vertaisryhmälle bändin kanssa esiintynyt tyttö, 15- vuotias: H: No tosi moni tuli sanoo et olitte tosi hyviä! ja tälleen, mut sit oli silleen et ei me nyt noin hyviä oltu! ja sitte kaikki oli silleen soittakaa lisää, soittakaa lisää!. Oli vähän semmonen Öööö.. Häh?. KS: Nii, tuntu kivalta kuitenki? H: Joo. Se oli semmone että jes tää on nyt tässä! ja mä olisin kuitenki halunnu soittaa sitte lisää. Tuli semmonen aaa, tää on mahtavaa! Lisää! Me voidaan soittaa niinkö vaikka kuinka paljon biisejä. Hanke on ollut tärkeä nuorille, koska: He ovat saaneet yhteisen kokemuksen onnistumisesta (N=468): 76 % erittäin tärkeä tai tärkeä He ovat saaneet julkista palautetta teoksesta (N=466): 48 % erittäin tärkeä tai tärkeä Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 16

Toiminnan luonne Ohjauksen tulisi kohdata nuorissa oleva ilmaisun ja tekemisen tarve Taidehankkeitten laadullinen räätälöinti aina juuri kulloisillekin nuorille sopivaksi on yksi onnistumisen kriteeri Oleellista on tasapainon löytäminen toisaalta organisoidun ohjauksen ja oppimisen, toisaalta omaehtoisuuden ja itseilmaisun välillä Sen löytäminen on vaativaa erityisesti sellaisten nuorten parissa, joilla on paljon haasteita elämässään ja jotka eivät ehkä omaaloitteisesti löydä omaa ilmaisun tarvettaan Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 17

Osallisuus toiminnassa Miten nuorten oma osallistuminen toteutui hankkeessa nuorten mielestä? Kaikkien palautekyselyyn vastanneiden nuorten mielestä nuoret osallistuivat paljon 40 % mielestä ideointiin 32 % mielestä tarkempaan suunnitteluun tai käsikirjoittamiseen 46 % mielestä teoksen / esityksen tekemiseen ja työstämiseen 48 % mielestä teoksen esillepanoon ja esittämiseen 20 % mielestä tiedotukseen tai markkinointiin Nuorten osallisuus korostui teatterin ja sirkuksen piiriin kuuluneissa hankkeissa Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 18

Kulttuuriperintö symbolisena erityisyytenä Bendix erottaa toisistaan termit heredity ja heritage (kulttuuriperintö) Kulttuuriperinnön avulla luodaan kuvaa jostakin tietystä, rajallisena nähdystä kulttuurisesta ryhmästä ominaispiirteineen Kulttuuriperintö koostuu erityisesti esille nostetuista, valikoiduista, arvostettavista ja positiivisista kulttuuripiirteistä Kulttuuriperintö saa aseman itsestään selvänä ja luonnollisena kulttuurinsa ilmentäjänä Tämä peittää alleen sen, että kulttuuriperinnön taustalla on aina jokin poliittinen tai taloudellinen intressi ja voima, jonka hyväksi sitä käytetään Perinne ja kulttuurin perinnöllisyys ovat raaka-ainetta, josta tuotetaan kulttuuriperintöä 18.3.2013 19

Kulttuuriperintö on työväline Kulttuuriperintö on keskeinen kulttuuri- ja nuorisopoliittinen käsite niin Suomessa kuin Euroopassakin Kulttuuriperinnöllä on institutionaalista voimaa Esimerkiksi Euroopan unioni, valtiot ja erilaiset hallinnolliset organisaatiot ja kansalaisjärjestöt tuottavat ja käyttävät toimissaan kulttuuriperintöä Tavoitteena on vahvistaa identiteettejä sekä tukea suotuisaa taloudellista ja poliittista kehitystä Beckman, Svante 1998: Vad vill staten med kulturarvet? Teoksessa Annika Alzén & Johan Hedrén (red.) Kulturarvets natur. Stockholm/Stenhag: Brutus Östlings Bokförlag Symposion Shore, Chris 2000: Building Europe. The Cultural Politics of European Integration. London & New York: Routledge. 18.3.2013 20

Myrsky kulttuuriperintönä Poikkeuksena Myrskyn toiminnassa: Nuorten ryhmä kirjoitti elokuvakäsikirjoituksen yksinäisyydestä ja itsemurhasta Nuoret ilmaisivat itseään sekä yksilöinä että ryhmänä ja toivat näkyville tuntemuksiaan omasta yhteisöstään oman taiteen tekemisensä kautta ja ryhmäänsä ohjaavan taiteilijan avulla Paikallinen, ryhmän ulkopuolinen kulttuuri- ja nuorisoviranomainen ei hyväksynyt heidän näkemystään Asia vietiin lautakuntakäsittelyyn Ohjaava taiteilija oli pahoillaan, mutta ei voinut auttaa tilannetta Pienellä paikkakunnalla tiivis vuorovaikutus kaikkien kesken vaikuttaa Ryhmää pyydettiin muuttamaan käsikirjoitusta Itsemurha ei ollut elokuvassa mahdollinen, ei sen ajatteleminenkaan Elokuva jäi lopulta kokonaan tekemättä Paikallinen aikuisyhteisö sulki nuorten näkemyksen ulkopuolelleen 21

Taiteen määrittelemätön toiveikkuus Hyvin toimivassa kulttuurisessa nuorisotyössä ohjaajan oma tekijyys on yhtä aikaa käytössä ja syrjässä nuorten tekijyyden tieltä Taide ja kulttuuri ovat tällaisessa toiminnassa välineitä nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi Jos ne otetaan nuorisotyössä vain välineelliseen käyttöön, ne menettävät perusluonteensa ja voimansa Nykyisessä globalisoituvassa ja fragmentoituvassa maailmassa omaan sosiokulttuuriseen ympäristöön identifioitumisen ja kiinnittymisen vahvistamisessa tarvitaan yhtä aikaa sekä taiteen kaoottista arvaamattomuutta että sen käsittelyn ja hallinnan taitoja Itseisarvoisen taiteen tekeminen turvallisissa pedagogisissa puitteissa pystyy vahvistamaan kiinnittymistä ja identifioitumista Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 22

Omaehtoinen kulttuuritoiminta ja taiteen tekeminen kasvattavat tulevaisuuteen Valtakunnallisessa ja eurooppalaisessa kulttuuri- ja nuorisopolitiikassa painotetaan kulttuuriperinnön, median, taiteiden ja paikallisten kollektiivisten kulttuurien vaalimista Tuki yksittäisten ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja siitä kasvavalle luovuudelle ja nuorten omalle tekijyydelle eivät näy kovin vahvasti poliittisissa määritelmissä Omaehtoista kulttuuritoimintaa kannattaisi tukea entistä vahvemmin tällaisten luovien prosessien tueksi Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 23

Linkkejä Myrskyn julkaisuihin Tutkimuksen loppujulkaisu: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julka isuja/myrsky2011.pdf Tulevaisuusprosessin julkaisu: http://ffrc.utu.fi/julkaisut/ejulkaisuja/etutu_2010-6.pdf Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 18.3.2013 24