Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016 Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimuksen toimintayksikkökyselyn tuloksia 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016
Sisältö Esityksessä kuvataan tilannetta vuonna 2016 muutoksen suuntia vuodesta 2014 eroja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä. Esitys antaa tietoa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista, henkilöstöstä ja johtamisesta. Teemat Yhteenveto Kotihoidon asiakkaat ja henkilöstö Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat ja henkilöstö Johtaminen Tekijät: Hanna Alastalo, Suvi Vainio ja Sofia Sarivaara 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 2
Vanhuspalvelujen seurantatutkimus Käynnistyi vuonna 2013 tarpeesta seurata vanhuspalvelulain voimaantulon vaikutusta vanhuspalveluihin. On osa hallituksen kärkihanketta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Sähköiseen kyselyyn vastasivat kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt sekä kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoimintaalueet ympäri Suomen. Kyselyt on toteutettu vuosina 2013, 2014 ja 2016. Lue lisää tutkimuksesta: www.thl.fi/vanhuspalvelujentila 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 3
Yhteensä 2600 toimintayksikköä vastasi kyselyyn Tutkimus kattaa 67 % säännöllisen kotihoidon ja 96 % ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikoista Suomessa. 625 kotihoidon yksikköä > yksiköt tarjoavat kotihoitoa, kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa 1700 ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon yksikköä > ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja sotainvalidien laitoksissa 70 % kotihoidon ja 60 % ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä toimii julkisella sektorilla. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 4
Yhteenveto 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 5
Katse kotihoitoon Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet Moniammatillisuus ei näy riittävästi kotihoidon henkilöstörakenteessa Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa työntekijämäärä laskee asiakasmäärien mukaisesti Esimiehillä sijaisten hankkiminen vie aikaa johtamiselta ja toiminnan kehittämiseltä 28.2.2017 Vanhuspalvelujen tila 2016 6
Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet Kotihoidossa päivittäinen asiakasmäärä on kasvanut keskimäärin 3000 henkilöllä. Kuitenkin työntekijöistä on vähennetty yli 400 henkilöä. Työntekijöiden tarvetta osataan silti ennakoida nykyisin paremmin: ero suunnitellun ja toteutuneen työntekijämäärän välillä on kaventunut vuodesta 2014. Palvelurakennemuutoksessa on keskitytty laitoshoidon purkamiseen kotihoidon resursointi on jäänyt tekemättä. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 7
Moniammatillisuus ei näy riittävästi kotihoidon henkilöstörakenteessa Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- tai perushoitajilla. Fysioterapeuttien määrä on kasvanut, mutta toimintaterapeutteihin ja sosionomeihin ei panosteta. Kotihoitoon siirtyy jatkuvasti uusia tehtäviä: sairaalahoidosta kotiutetaan entistä nopeammin ja kuntoutus siirtyy kotiin. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 8
Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa työntekijämäärä laskee asiakasmäärien mukaisesti Yhteensä 2800 pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkaa on vähennetty vuodesta 2014. Työntekijöiden kokonaismäärä on laskenut samassa suhteessa. Muutos on odotettu ja liittyy siirtymiseen laitoshoidosta kodinomaisiin asumisratkaisuihin. Työajasta hoitotyöhön kohdistuvassa ajassa ei ole muutosta verrattuna vuoteen 2014. Myös hoitajamitoitukset ovat säilyneet pitkälti ennallaan. On aiempaa vähemmän toimintayksiköitä, joiden toteutunut hoitajamitoitus alittaa vaaditun minimin. 11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 9
Esimiehillä sijaisten hankkiminen vie aikaa johtamiselta ja toiminnan kehittämiseltä Kotihoito on ottanut sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät parhaiten käyttöönsä. Esimiesten aikaa käytetään edelleen sijaisten järjestämiseen ja sijaisten järjestämisessä on yhä vaikeuksia. Saadut sijaiset ovat kuitenkin yleensä koulutuksen saaneita. Eniten lisäkoulutusta tarvitaan saattohoidon, toimintakyvyn arvioinnin ja teknologian saralla. 11.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10
Kotihoidon asiakkaat ja henkilöstö 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 11
Asiakasmäärät ovat kasvaneet ja erot viikonpäivien välillä tasoittuneet 60 000 50 000 40 000 Kotihoidon säännölliset asiakkaat vuosina 2014 ja 2016 2014 2016 30 000 20 000 10 000 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL Kotihoitoa on paremmin saatavilla viikonloppuisin kuin aiemmin. Se on tasannut aiemmin maanantain kohdalla näkynyttä piikkiä asiakasmäärissä. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 12
Tilapäisten kuntoutusasiakkaiden määrä on laskenut arkena ja kasvanut viikonloppuina 4 000 Kotihoidon tilapäiset kuntoutusasiakkaat vuosina 2014 ja 2016 3 500 3 000 2014 2016 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL Tilapäisten asiakkaiden määrän kasvu viikonloppuina voi liittyä siihen, että sairaaloista kotiutetaan viikonloppua vasten aiempaa enemmän asiakkaita. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 13
Muiden tilapäisten asiakkaiden määrä on säilynyt arkena vakaana ja kasvanut viikonloppuina 4 000 Kotihoidon muut kuin kuntoutuksessa olevat tilapäiset asiakkaat vuosina 2014 ja 2016 3 500 3 000 2014 2016 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL Tilapäisiä asiakkaita ovat esimerkiksi sairaalasta kotiutuvat, lyhyen aikaa pieniä sairaanhoidollisia hoitotoimenpiteitä tarvitsevat. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 14
Sekä suunniteltu että toteutunut työntekijöiden määrä on laskenut 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Kotihoidon suunnitellut ja toteutuneet työntekijät vuosina 2014 ja 2016 Suunniteltu Toteutunut 2014 2016 Suunnitellun ja toteutuneen työntekijämäärän välisen eron kaventuminen voi kertoa siitä, että työntekijätarvetta osataan ennakoida aiempaa paremmin. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 15
Työntekijöiden määrä on laskenut yli 400 henkilöllä vuodesta 2014 Kodinhoitajien ja kotiavustajien määrä on laskenut työntekijöiden eläköitymisen seurauksena. Lähi- ja perushoitajien määrä on vahvistunut hieman, mutta lisäys ei ole riittävä korvaamaan työvoimasta poistuneita työntekijöitä. Esimiesten ja tiimivastaavien määrä vähenee, mikä on haaste erityisesti johtamisen ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Työntekijöiden määrä laskee, vaikka asiakasmäärät kasvavat ja tehtävien määrä lisääntyy. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 16
Fysioterapeuttien määrä vahvistuu, mutta toimintaterapeutteihin ja sosionomeihin ei panosteta Fysioterapeuttien määrä on lähes kaksinkertaistunut. Se vahvistaa kuntoutuksen osaamista toimintayksiköissä. Fysioterapeuttien rinnalla tarvittaisiin toimintaterapeuttien osaamista, mutta heitä on edelleen vain harvassa yksikössä. Sosionomien määrä on vähentynyt, vaikka heillä on erityistä osaamista esimerkiksi tukiin, etuuksiin ja toimeentuloon liittyen. Moniammatillisuus ei näy riittävästi henkilöstörakenteessa. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 17
Välittömälle asiakastyölle varataan pienempi osuus työajasta julkisella kuin yksityisellä sektorilla Työajasta kohdistetaan työskentelylle asiakkaiden kanssa sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla 35 % lähihoitajilla, perushoitajilla, koulutetuilla kodinhoitajilla ja kotiavustajilla sekä hoiva-avustajilla 60% Välittömän asiakastyön osuus työajasta on säilynyt ennallaan vuodesta 2014. Yksityisellä sektorilla suurempi osa työajasta kohdistetaan välittömään asiakastyöhön kuin julkisella sektorilla. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 18
Käyntikertoja asiakkaan luona on keskimäärin 13 viikossa Julkisella sektorilla viikoittaisia käyntikertoja on jonkin verran enemmän kuin yksityisellä. Eroa selittää todennäköisesti asiakasrakenne: julkisella puolella on enemmän runsaasti apua ja tiheästi käyntejä tarvitsevia asiakkaita. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 19
Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat ja henkilöstö 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 20
Pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta on vähennetty yhteensä 2800 asiakaspaikkaa Terveyskeskusten ja sairaaloiden pitkäaikaishoidosta on vähennetty 1140 ja vanhainkotihoidosta 3 340 asiakaspaikkaa vuoden 2014 jälkeen. Samaan aikaan tehostettuun palveluasumiseen on tullut 1630 asiakaspaikkaa lisää. Tehostetun palveluasumisen lisäämisellä pyritään korvaamaan laitoshoidosta vähentyneitä paikkoja. Palvelurakennetta on kevennetty ja entistä useampi on nyt kotihoidon asiakas. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 21
Siirtyminen laitoshoidosta kodinomaisempiin asumisratkaisuihin näkyy työntekijämäärissä 25 000 20 000 Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon suunnitellut ja toteutuneet työntekijät vuosina 2014 ja 2016 2014 2016 15 000 10 000 5 000 0 Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen tai sairaalan pitkäaikaishoito Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 22
Työntekijöiden kokonaismäärä on laskenut samassa suhteessa kuin asiakaspaikkojen määrä on vähentynyt Työntekijöiden määrä on kasvanut tehostetussa palveluasumisessa ja laskenut vanhainkodeissa sekä terveyskeskuksien ja sairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Koska ympärivuorokautisen hoidon palveluista on vähennetty yhteensä 2800 asiakaspaikkaa, on myös työntekijöiden kokonaismäärä vähentynyt. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 23
Hoitotyön osuus Työajasta kohdistuu hoitotyöhön Osastonhoitajilla ja esimiehillä 20 % Apulaisosastonhoitajilla ja tiimivastaavilla 70 % Kodinhoitajilla ja kotiavustajilla 90 % Hoiva-avustajilla 85 % Hoito- ja laitosapulaisilla 45 % Yksityisellä sektorilla keskimäärin suurempi osa työajasta varataan hoitotyölle kuin julkisella sektorilla Hoitotyöhön kohdistuvassa ajassa ei ole muutosta vuodesta 2014. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 24
Suunnitellussa hoitajamitoituksessa ei ole muutosta vuodesta 2014 100 Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikön suunniteltu hoitajamitoitus vuosina 2014 ja 2016 (% kaikista yksiköistä) 90 80 70 2014 2016 60 50 40 30 20 10 0 Alle 0,50 0,50-,0,59 0,60-0,69 Yli 0,70 Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL Minimimitoitus on tehostetussa palvelusasumisessa ja vanhainkodeissa 0,5 työntekijää asiakasta kohti, vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 25
Toteutunut hoitajamitoitus alittaa vaaditun minimin aiempaa harvemmassa toimintayksikössä 100 Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikön toteutunut hoitajamitoitus vuosina 2014 ja 2016 (% kaikista yksiköistä) 90 80 70 2014 2016 60 50 40 30 20 10 0 Alle 0,50 0,50 0,59 0,60 0,69 Yli 0,70 Lähde: Vanhuspalvelujen seuranta 2016, THL 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 26
Johtaminen 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 27
Sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät on otettu paremmin kotihoidossa käyttöön Kolmella neljästä kotihoidon toimintayksiköstä on käytössään sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä on vasta alle puolessa yksiköistä. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 28
Esimiesten aikaa käytetään edelleen sijaisten järjestämiseen Esimies järjestää sijaiset joka toisessa kotihoidon toimintayksikössä. Ympärivuorokautisessa hoidossa sijaisjärjestelyt ovat esimiehen vastuulla jopa kolmessa viidestä yksiköstä, eikä tilanne ole parantunut vuodesta 2014. Yhdeksässä kymmenestä toimintayksiköstä on joskus tai usein vaikeuksia järjestää sijaisia. Eniten vaikeuksia on julkisessa kotihoidossa sekä julkisten sairaaloiden ja terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa. Saadut sijaiset ovat kuitenkin yleensä koulutuksen saaneita työntekijöitä. Sijaisjärjestelyjen keskittäminen säästää aikaa ja turvaa sijaisten saannin. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 29
Eniten lisäkoulutusta tarvitaan saattohoidon, toimintakyvyn arvioinnin ja teknologian saralla Eniten lisäkoulutuksen tarvetta on saattohoidossa, teknologian hyödyntämisessä ja toimintakyvyn moniulotteisessa arvioinnissa. Useamman kuin joka toisen kotihoidon yksikön alueella toimii erillinen kotihoitoa tukeva palveluohjaustiimi, kotiutustiimi, kotiutushoitaja, ikä- tai seniorineuvola ja kuntoutustiimi. Vain joka kolmannella kotihoidon toimintayksiköllä on erillinen alueellinen saattohoitotiimi tukenaan. 11.4.2017 Vanhuspalvelujen seuranta 2016 30
Lisää tietoa Tuloksista tarkemmin Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimus I&O-kärkihanke Hanna Alastalo erikoistutkija vanhuspalvelulaki[at]thl.fi p. 029 524 7950