Kuntien eri palvelualojen yhteistyömallit liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi
Mistä puhutaan? Eri hallinnonalojen velvoitteet ja mahdollisuudet Käytännön esimerkkejä hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä Edellinen pitää sisällään olosuhde-esimerkkejä Koulupiha liikuntapaikkana
Usealla toimialalla on velvoite ja vastuu asian edistämiseen myös opetustoimella ja esimerkiksi liikuntatoimella Perusopetuslaki Liikuntalaki Terveydenhuoltolaki
Hallintokuntien velvoitteita Perusopetuslaki ja liikuntalaki velvoittavat asian edistämiseen Perusopetuslaki 2 Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Liikuntalaki 2 6/8 kohdasta
Tavoitteita Perusopetuslaki 3 Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Liikuntalaki 2 Tämän lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
Velvoite kaikilla keskeisillä hallinnonaloilla Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia.
Pystypulinat: arjen realisimi? Mikä on hallinnollisen yhteistyön tilanne teidän kunnassa? Jos se on hyvä, niin miksi se on hyvä ja mitkä olivat ratkaisevat edistysaskeleet? Jos asiassa ei ole vielä tehty toimenpiteitä, niin mistä sinusta pitäisi aloittaa ja kenen pitäisi olla aloitteellinen?
Valmistelutyöryhmän painotuksia 2016 Opettajien osaamisen lisääminen Täydennyskoulutus Hyvät käytännöt Toiminnallisten opetusmenetelmien edistäminen Oppilaiden osallisuuden lisääminen Istumisen vähentäminen Rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen Olemassa olevien olosuhteiden hyödyntäminen ja kehittäminen Kaavoituksen mahdollisuudet ja oppilaiden omat huomiot ja kehittämisideat Koulumatkaliikunnan edistäminen Muu aktiivisen koulupäivän toteutumista tukeva toiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta, nuorisotyö kouluissa, kouluterveydenhuolto Aktiivisen koulupäivän hyödyt koulutusjärjestelmälle Kokeilut toisen asteen oppilaitoksiin Hyvät käytännöt ja kokeilut
Rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen 4. Huomioidaan uusien koulujen rakentamisessa erityisesti oppilaiden liikuntamahdollisuudet ja vanhojen koulujen suhteen tehdään lapsivaikutusten arviointi oppilaiden liikkumisen näkökulmasta. Oppilaat koulun toiminnan arvioijina ja kehittäjinä
Rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen 4. Huomioidaan uusien koulujen rakentamisessa erityisesti oppilaiden liikuntamahdollisuudet ja vanhojen koulujen suhteen tehdään lapsivaikutusten arviointi oppilaiden liikkumisen näkökulmasta. Edistetään koulumatkaliikuntaa mahdollistamalla yhdyskuntasuunnittelun ja opetuksen järjestämisen vuoropuhelu käytännön toimenpiteiden mahdollistamiseksi Koulumatkojen edistäminen maankäytön valtakunnallisiin tavoitteisiin painopisteeksi? Yhdyskunta- tai kaupunkisuunnittelu kunnissa?
Liikuntatoimen rooli koulun liikunnan edistämisessä?
Rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen 4. Huomioidaan uusien koulujen rakentamisessa erityisesti oppilaiden liikuntamahdollisuudet ja vanhojen koulujen suhteen tehdään lapsivaikutusten arviointi oppilaiden liikkumisen näkökulmasta. Liikuntatoimi koulun olosuhteiden kehittäjänä Vetovastuussa toiminnasta, kumppanina tukemassa, jotain siltä väliltä vai ei mitään edellisistä?
Esimerkki: Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti 2012-2014 Lähtötilanne Mikko Perttinä esitteli Ahmon koulun ratkaisuja rehtoreille 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n. 1000 / koulu 25.2.2016 [Tekijän nimi ja osasto] 13
Mikko Perttinä: Ahmon koulu https://www.youtube.com/watch?v=ynmikg5afak 25.2.2016 [Tekijän nimi ja osasto] 14
Ylästön koulun projekti
Ylästön koulu Kiipeilyseinä ~500
Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön Rigmamatto 250x120x5 cm 345 Rigmamatto 188x100x5 cm 175 Nyrkkeilysäkki 15 kg 52
Rekolanmäen koulun seinä Kiipeilyseinä ~500
Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS- EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella
Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustavaa turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. Maalaisjärki.
Hallinnon yhteistyö: Case Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Otteet kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan Oppilaita osallistuvat seinän suunnitteluun 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä vastaa kaupunki/valmistaja
Yhteenvetona Vantaan koulujen sisätilojen kehittämisestä Vantaa yhteensä 21 kouluun on rakennettu bolderointiseinät 17 tehty olosuhdeprojektissa,4 remontin yhteydessä Lattiateippaukset melkein jokaisella alakoululla (25-30) Liikuntapalveluiden liikunnan ohjaajien teippauspajat Noin viiden koulun varastot pieniksi liikuntatiloiksi Koivukylän pommisuoja isommaksi liikuntatilaksi Kolme kuntosalia Joko uutena olosuhteena soveltaen tai parantaen olemassa olevaa
Yhteistyö koulupihojen kehittämisestä Koulupihainvestoinnit Rehtoreilla teetetyn pihakartoituksen perusteella Pihaprojektit toteutetaan Liikuntapalveluiden, Tilakeskuksen ja Kuntatekniikan keskuksen Viheralueyksikön kanssa yhteistyössä. Liikunnan toiminnallinen yksikkö (ohjaajat) vastaavat oppilaiden osallistamisesta Vastuullista toimialaa ei ole vielä määritetty
Huomioita olosuhteiden kehittämiseen Alakouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Lattiateippaukset Kiipeilyseinät Yläkouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Kuntosalit kolmeen yläkouluun Sukupuolierot Monitoimikaukalot pojille alakoulussa Kiipeilytelineet ja tasapainoilu tytöille alakoulussa Kuntosali tytöille ja pojille yläkoulussa Oppilaat mukana suunnittelu- ja tilausvaiheessa, sekä toteutusvaiheessa, sekä arvioimassa käyttöä Oppilaiden osallisuus korreloi käyttäjämäärään Erityisesti niiden oppilaiden osallistaminen, joiden toivotaan olosuhteita myös käyttävän Mopo-pojat
Pingispöydät 399-799 Kuva: Ahmon koulu, Siilinjärvi
Toimialojen välinen vastuujako Vaasassa
Vaasan Action toiminta Liikuntapalveluiden osuus Liikkuva koulu toiminnassa (pelkät palkat). Koordinaattori n. 55% työtehtävistä eli 20 000 ja kaksi täysipäiväistä liikunnanohjaajaa 44 000 eli yhteensä n. 64 000. Opetustoimen rooli Action -toiminnassa Suomenkielinen perusopetus ostaa Actiontoimintaa n. 70 000 :lla vuodessa (arvio perustuu tähän lukuvuoteen). Summa ei pidä sisällään ruotsinkielistä perusopetusta eikä valmennustoimintaa 7-9lk niiden osuus on n. 26 000. Tarkoitus on kehittää liikunnallista iltapäivätoimintaa niin että Action-kerho sisältyisi automaattisesti IP-ohjaajan työtehtäviin.
ACTION KERHOT - 2016-2018 Koulu 1-2lk kerho 3-4lk kerho 5-6lk kerho 3-6lk kerho 7-9lk kerho YHT Vöyrinkauounki Akatemia 1 Variska Akatemia 1 Merenkurkku Akatemia 1 Savilahti Action Action Action - 3 Keskuskoulu Action Action Action - 3 Huutoniemi VPS IP Action Action - 3 Länsimetsä IP Action Action - 3 Onkilahti VPS Action Action Action - 3 Isolahti IP Action Action - 3 Hietalahti VPS IP Action Action - 3 Vanha Vaasa IP Action Action - 3 Suvilahti Action Action Action - 3 Nummi Action Action Action - 3 Merikaarto Action - - Action 2 Tervajoki Action - - Action 2 Yhteensä 12 10 10 2 3 37
Opetussuunnitelmat koulun tärkein ohjaava asiakirja
Vaasan OPS-kirjaukset Liikkuvissa kouluissa lisätään liikettä koulupäiviin. Tavoitteena on aktiivisempi koulupäivä ja hyvinvoiva koululainen. Lisätietoja www.liikkuvakoulu.fi. Vaasan suomenkielisen perusopetuksen (1-9 lk) kaikki koulut ovat mukana toteuttamassa Liikkuva koulu-ohjelmaa. Vaasassa Liikkuva koulu-toiminta kirjataan lukuun 1.4 Opetussuunnitelmaa täydentäviin suunnitelmiin ja ohjelmiin
Liikkuva koulu ohjelman tavoitteet henkilökunnan osallistuminen ja sitoutuminen Toiminta Vaasan perusopetuksessa 1-9 lk jokaiselle koululle valitaan tiimi, joka koordinoi Liikkuva koulutoimintaa - täytetään vuosittain nykytilan arviointilomake - liikkumisen edistämiseksi valitaan lukuvuoden tavoitteet ja toimenpiteet ja ne kirjataan osaksi koulun lukuvuosisuunnitelmaa (tavoitteiden valinnassa voidaan hyödyntää nykytilan arvioinnin tuloksia) - koko koulun henkilökunta toteuttaa yhdessä oppilaiden kanssa koulun aktiivista toimintakulttuuria - arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhdessä
Liikkuva koulu ohjelman tavoitteet oppilaiden liikkumisen edistäminen Toiminta Vaasan perusopetuksessa 1-9 lk koulupäivien rakennetta pyritään muokkaamaan niin, että se mahdollistaa pitkän 30 min liikkumisvälitunnin välituntivälineitä lainattavaksi kaikille välitunneille voidaan hyödyntää välituntiliikuttajien toimintaa välituntien liikunnallistamiseksi lisätään liikettä actiontoiminnan avulla (= liikunnano
Muut Liikkuvan koulun tavoitteet Vaasan OPS-tekstissä oppilaiden osallisuuden lisääminen koulun piha, sisätilat ja ympäristö liikuntaa edistäviksi oppitunnit, opetuskäytännöt ja oppimisympäristöt aktiivisemmiksi koulumatkat omin lihasvoimin kerhotoiminta liikuntaa edistäväksi yhteistyö eri tahojen kanssa oppilaiden liikkumisen edistämiseksi
Koulupiha liikuntapaikkana
Osa koulupihoista huonossa kunnossa Valo ry:n seurantaselvitys 2015: 1/3 = 600-700 koulupihaa vaatisivat akuutteja kunnostamistoimenpiteitä. ESAVI rehtorikysely 2015: ½ koulupihoista huonossa tai tyydyttävässä kunnissa 25.2.2016 [Tekijän nimi ja osasto] 36
Käyttäjät ja kustannukset Koulupihassa (lähiliikuntapaikka) jopa satoja käyttäjiä joka tunti arkipäivänä 10 kuukautena vuodessa Parhaimmillaan toimii myös iltakäytössä Investoinnin kustannukset vaihtelevat Kalleimmillaan noin 150-250 000 Halvimmillaan joitain tuhansia Kunnossapito Usein määrittämättä Liikuntapuistoissa liikuntapalveluiden vastuulla Isommat monitoimikaukalot usein liikuntapalveluiden vastuulla Toimialojen välinen yhteistyö?
Käyttökustannukset ns. perinteiset liikuntapaikat Esimerkiksi jäähallin käyttökustannus/tunti noin 150-200 Noin 9 kuukautta kestävä sesonki Sen aikana käyttöaste k.a. 64% (v. 2000) Liikuntaseurojen lapsi- ja nuorisoryhmät suurin käyttäjäryhmä (70%) 43 000-69 000 käyttökertaa vuodessa (3200 h/v) Tekonurmikentät Vaihteluväli esim. 40-85 /h Noin 60 h/vko Luonnon nurmi Vaihteluväli 65-210 /h Käyttötunnit noin 20 30 h/vko YU-kenttä Esimerkiksi 60 /h Esim. 1650 h/v (32 h/vko) Kävijämäärät: 100 000 25 000
Investoinnit ns. perinteiset liikuntapaikat Esimerkiksi yleisurheilukenttä Pinnoittaminen: alle 100 000 Peruskorjaus: 600 800 000 Tekonurmikenttä Pelkkä maton uusinta: 120 130 000 Peruskorjaus: 500 000
Koulun olosuhteet liikuntapolitiikan painopisteenä? Käyttäjäkohtaiset kustannukset? Koulun piha lähiliikuntapaikkana 270 oppilasta, jos puolet käyttäisi koulun pihan liikuntaolosuhteita 3375 käyttökertaa viikossa (50 %*5h*5pv) 135 000 käyttökertaa vuodessa (10 kk) 568 oppilasta, jos puolet käyttäisi 7100 käyttökertaa viikossa 284 000 käyttökertaa vuodessa Ns. perinteiset liikuntapaikat Parhaimmillaan käyttökertoja vuodessa 69 000 100 000 Käyttäjämäärien lisäksi muita erottelevia tekijöitä Investointi- ja ylläpitokustannukset Rajattu vai vapaa käyttöoikeus
Koulun olosuhteet liikuntapolitiikan painopisteenä? Haasteita tai ratkaisemattomia kysymyksiä koulun pihojen käytössä Kenelle kuuluu kokonaisvastuu tai ylläpito? Voiko käyttöä rajata kouluajan ulkopuolella Ehdotus Sovitaan kunnassa taakan jaosta Yksi hallintokunta rakentaa Toinen ylläpitää Ratkaisu Ilkivaltaa vältetään parhaiten sillä, että otetaan nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen
Liikkuvat koulut kunnassa SWOT-analyysi kuntien toiminnasta
Pystypulinat: pienin askelin eteenpäin? Mikä on tilanne teidän kunnassa? Onko mahdollista käydä kunnassanne keskustelu liikunnan edistämisen painopisteistä ja opetustoimen roolista koulujen Liikkuva koulu toiminnan tukemisessa? Mitkä muut hallinnonalat voisivat olla keskustelussa mukana? Miten tästä eteenpäin? Mitä minä voin tehdä; kenen kanssa minun pitäisi puhua tästä asiasta?
Tervetuloa Matkalle Liikkuvaksi kouluksi! KIITOS! http://www.liikkuvakoulu.fi