LUMILAJEJA OPETTAJILLE KÄSIKIRJA
SISÄLLYSLUETTELO 1 Käsikirjan johdanto.3 2 Lumilajeja opettajille -koulutus..4 2.1 Sisältö ja materiaalit.4 2.2 Koulutuksen järjestämispaikka ja aikataulu. 5 3 Monipuolisten liikuntataitojen harjoittaminen lumella...5 3.1 Taitopohjainen opetussuunnitelma, olosuhteena lumi, välineenä sukset...5 3.2 Suksitaituruussivusto... 6 4 Hyvä ulkoliikuntaohjaaminen 7 4.1 Opettamisen taito.7 4.2 Hyvän tunnin rakenne..8 4.3 Lumilajien opettaminen...8 5 Innosta olosuhteilla 9 5.1 Välineet...9 5.2 Lumirakentaminen.10 6 Mäkihyppy koulussa.11 7 Ampumahiihto koulussa..12 8 Ilmiöopettaminen / oppiaineiden intergraatio 13 9 Liitteet. 17 1. Ampumahiihdon tähtäyskuva 2. Tuntisuunnitelmien malliesimerkit 1 ja 6 3. Ote Lumilajien pelit, leikit, viestit -oppaasta 4. XCX-karttapohja 5. Mäkihypyn lajiohjeistukset 2
1 KÄSIKIRJAN JOHDANTO Innostavasti lumella -ajatuksesta koko Lumilajeja Opettajille -kokonaisuus lähti liikkeelle. Lumilajeja opettajille -konsepti koostuu laadukkaista käyttökelpoisista materiaaleista, jotka ovat avoimena materiaalina internetissä sekä seurojen järjestämästä koulutuksesta paikkakunnan opettajille. Kokonaisuudella on tarkoitus tuoda inspiraatiota ja iloa sekä monipuolista ja laadukasta lumilajien opetusta liikuntatunneille. Lumilajit Liikuttavat -hanke on tuottanut uuden opetussuunnitelman mukaisesti opettajille materiaaleja sekä koulutusta Lumilajeja opettajille -konseptin myötä. Lumilajeja opettajille tarjoaa kouluille työkaluja toteuttaa liikuntatunnit taitopohjaisesti ja innostaa sen avulla lapsia lumiliikunnan pariin. Tavoitteena on myös kehittää lumiliikunnan avulla lasten yleisiä liikuntataitoja. Suksilla liikkuminen lähtee liikkeelle perustaidoista kuten liukuminen ja tasapainoilu, kääntyminen ja väistäminen, oikeaoppinen kaatuminen ja jarruttaminen. Nämä kaikki luovat pohjan lumilajeihimme, maastohiihtoon, mäkihyppyyn ja ampumahiihtoon. Vasta perustaitojen oppimisen jälkeen lapsella on valmiudet lähteä opettelemaan lajitaitoja ja hiihtotekniikoita, niin vapaan kuin perinteisen tyylillä. Innostavan koululiikunnan kautta lapset osaavat halutessaan ohjautua lumiliikunnan pariin seurojen toimintaan, jossa seurat opettavat hiihtotekniikoita sekä kaikkien lumilajien lajitaitoja syvemmin. Lumilajit voidaan aloittaa kouluissa heti kun lunta sataa koulun pihaan. Pitkiä latuverkostoja ei tarvita vaan lumilajien opettamisen voi toteuttaa pienellä kentällä. Useilla paikkakunnilla seuroilla tai kaupungilla on omia suksivälinelainaamoja. Matalalla kynnyksellä oppilaille saa luotua erinomaiset ja innostavat olosuhteet koulun pihassa esimerkiksi kenkiin kiinnitettävillä minisuksilla. Lapsille leikkiminen suksella on luonnollinen lumilajikoulu. Virikkeellinen ympäristö ja onnistumisen elämykset huolehtivat motivoinnista. Iloisia lumiliikuntahetkiä toivottaen, Lumilajit Liikuttavat -tiimi Suomen Ampumahiihtoliitto & Suomen Hiihtoliitto 3
2 LUMILAJEJA OPETTAJILLE -KOULUTUS Lumilajeja opettajille -konseptiin kuuluvaa koulutusta järjestetään ympäri Suomen. Lumilajiseurat tekevät lajien välistä yhteistyötä Lumilajeja opettajille-koulutuksen parissa tarjoten laadukasta ja monipuolista tietoutta. Seuroilta on useampi asiantuntija, joilla on valmius kouluttaa alueen tiedonjanoisia opettajia. Talvella 2017 koulutuksia järjestetään linkin takaa löytyvillä paikkakunnilla: http://www.hiihtoliitto.fi/lumilajitliikuttavat/hankepaikkakunnat-ja-seurat/. Jos paikkakunnallanne on kiinnostusta koulutukseen, niin olkaa yhteydessä Lumilajit Liikuttavat - hankkeen yhteyshenkilöön. Pyrimme aina järjestämään koulutuksen halukkaalle ryhmälle. Opettajien koulutuksessa käydään läpi monipuolisesti lumilajien taitoja ja niiden opettamista ja ohjaamista sekä lyhyesti lumirakentamista ulkona ja uusien työkalujen käyttöönottoa sisätiloissa. Hinta koulutukselle on 30 euroa / opettaja ja yhteen koulutukseen voidaan ottaa maksimissaan 20 opettajaa mukaan. Jokainen Lumilajeja opettajille -koulutuksen käynyt opettaja saa todistuksen koulutuksesta. Koulutusten järjestämispaikka Koulutuspaikaksi käy paikka, jossa on sisä- ja ulkotilat, ja ulkotiloissa on oltava mahdollisuus pienimuotoiseen lumirakentamiseen (esim. pieni hyppyri mäkeen). Koulunpiha on optimaalisin, jotta opettajat saavat heti selkeän kuvan oman koulunpihan mahdollisuuksista lumiliikuntatuntien järjestämiseksi. Lumenpuutteessa säilölumen alue on sopiva myös, kunhan pienimuotoinen lumirakentaminen ei ole ongelma. Sisätiloissa on oltava paikka tietokoneiden ääressä internet - yhteyden piirissä. Koulutuksen kulku ja aikataulu Koulutus opettajille kestää 3h (1h sisällä paneutuen tuntisuunnitelmiin, suksitaituruusvideoihin ja taitopohjaiseen opettamiseen suksilla sekä 2h ulkona lumella tekemistä, erilaisia sovelluksia ja pienimuotoista lumirakentamista). Koulutuksen kulku, max 1h sisätiloissa ja n.2h ulkona Alkusanat, päivän kulku, 10min Työkalujen käyttöönotto sisätiloissa, 45min Alkuverryttely, pelin/leikin/viestin ohjaaminen, 15min Tarkkuusharjoitteet ja ilmiöoppiminen, 30min Suksicross-radalla eri taitojen harjoittelua, 20min Mäkihypyn alkeet ja johdattelevat harjoitteet, 20min Lumirakentamisen demoamista, 20min Palautekeskustelu,10min 4
2.1 Sisältö ja materiaalit Lumilajeja opettajille -materiaaliin kuuluu valmiit opetusmateriaalit antamaan opettajille mahdollisimman paljon apua laadukkaiden lumiliikuntatuntien ohjaamiseen. Materiaaliin kuuluu: Lumilajeja opettajille -käsikirja Suksitaituruusvideot, yli 60 erilaista Tekniikka, harjoitteet, pelit, leikit, viestit Maastohiihto, ampumahiihto, mäkihyppy, suksicross Valmiita tuntisuunnitelmia, ideoita ja sovelluksia, muita tukimateriaaleja Pelit, leikit, viestit-opas Opettajille suunnatut materiaalit ovat avoimena internetissä suksitaituruussivustolla, www.lumilajitliikuttavat.fi, jonne taitovideot on luokiteltu motoristen perustaitojen mukaisesti, Gallahue & Donnelly (2003), sen mukaan mitä ne kehittävät eniten. Kuitenkin monet suksilla tehtävät taidot kehittävät useampaa perusliikuntataitoa samalla kertaa. Alla oleva taulukko antaa suuntaa lumilajien omasta jaottelusta. 3 MONIPUOLISTEN LIIKUNTATAITOJEN HARJOITTAMINEN LUMELLA 3.1 Taitopohjainen opetussuunnitelma, olosuhteena lumi, välineenä sukset Liikuntataidot lumella on opetussuunnitelmauudistusta tukien jaettu tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja välineenkäsittelytaitoihin. Suksella liikkuminen kehittää montaa taitoa samaa aikaa ja lumella saa kehitettyä myös paljon sellaisia taitoja, jotka eivät suoranaisesti liity lumilajeihin. Kaikenlainen tarkkuusharjoittelu kehittää ampumahiihdon alkeistaitoja; lisäksi hiihto ja mäkihyppy ovat rytmisiä lajeja. Ottamalla mukaan erilaisia välineitä, saa lumiliikuntatunneista erittäin monipuolisia, erilaisia taitoja kehittäviä kokonaisuuksia. Lumiliikuntatunneista saa rakennettua sisällöltään koko luokkaa kiinnostavia tuntikokonaisuuksia pelien ja leikkien maailmassa. 5
Tasapainotaidot o Alastulo ja pysähtyminen o Tasapainoilu ja liukuminen o Väistäminen ja kääntyminen Liikkumistaidot o Hyppääminen ja hyppääminen rytmissä o Askeltaminen o Kiipeäminen Välineenkäsittelytaidot o Heittäminen (ja kiinniottaminen) o Potkaiseminen ja kiinniottaminen o Vangitseminen ja iskeminen o Ammunnan lajitekniikka Lajitekniikat o Perinteinen o Vapaa o Ammunnan lajitekniikka (toiseen kertaan) 3.2 Suksitaituruussivusto Suksitaituruussivusto, www.lumilajitliikuttavat.fi, on monipuolinen kokonaisuus, jonne on koottu apumateriaalia aina suksitaituruusvideoista valmiisiin tuntisuunnitelmapohjiin ja erilaisiin ideoihin kehittää ja soveltaa erilaisia pelejä, leikkejä, viestejä ja harjoitteita lumella tehtäviksi. Sivusto on helppo käyttää ja ohjeistukset sivuston käyttämiseen löytyy vielä erikseen sivujen kautta. Sivustolla on yli 60 erilaista suksitaituruusvideota erilaisista harjoitteista, peleistä, leikeistä, viesteistä ja lajitekniikoista. Videot ovat lyhyitä ja helppolukuisia. Jokaisessa videossa on teksteinä tarkemmat ohjeistukset harjoitteeseen ja mahdollisiin sovelluksiin. Videot on jaoteltu neljään eri ryhmään: tasapainotaidot, liikkumistaidot, välineenkäsittelytaidot ja lajitekniikat, ja ne ovat neljä ensimmäistä laatikkoa alla sekä pienet pallot sivun oikeassa laidassa. Viides laatikko Tukimateriaalit sisältävät tulostettavaa materiaalia, mm. Lumilajeja opettajille -käsikirja, Pelit, leikit, viestit -opas ja tuntisuunnitelmaesimerkit 1-6. 6
Klikkaamalla taitolaatikkoja, esim. Tasapainotaidot, avautuu tasapainotaitojen alle luokiteltujen alataitojen videot. Huomaa, että Alastulo ja pysähtyminen otsikon alla on 6 videota, Tasapainoilu ja liukuminen alla 15 videota sekä Väistäminen ja kääntyminen otsikon alla 7 videota, eli yhteensä 28 videota. Jokainen taitolaatikko toimii samoin. 4 HYVÄ ULKOLIIKUNTAOHJAAMINEN Ulkoliikuntaohjaamisessa tulee ottaa huomioon monta asiaa, aina kuuluva äänenkäytöstä, oppilaiden sijoittumiseen ja tilan rakentamiseen, mutta myös ulkona vallitseviin olosuhteisiin. Alle 16- vuotiaiden lumilajien kisojen virallinen pakkasraja on -17 astetta, mutta koululiikunnassa on hyvä käyttää pakkasrajana -15 astetta tuuliolosuhteet huomioiden. Lumiliikuntatunneilla tärkeää on nähdä miten pienelläkin alueella ja vähin välinein saadaan luotua otolliset olosuhteet oppilaiden innostavaan oppimiseen. 4.1 Opettamisen taito Osallista lapsia mahdollisimman paljon, niin ulkoliikuntasuorituspaikkojen rakentamisessa ja valmistelemisessa kuin itse ohjaamisessa. Oppilaat voivat itse soveltaa, tehdä sääntöjä, keksiä omia lumitemppujaan rakentaa itse suorituspaikkoja; tasaisellekin lumikasoja, kumpareita, mäkeen hyppyreitä, joista kukin voi valita omien edellytystensä mukaisesti 7
ympäristö ei aina tarvitse koneellista kunnostusta ja suorituspaikaksikin riittää koulun piha. Työkaluiksi riittävät sukset, lapiot, haravat Sekä tasaiselle että mäkeen voidaan luoda monipuoliset olosuhteet erilaisille toimintapisteille ja taituruusharjoitteille, jotka mahdollistavat laajalti erilaisten liikuntataitojen oppimisen sekä huomaamattaankin erilaisten lajitaitojen omaksumisen. Luovassa hiihtoympäristössä lapsi saa ilmentää spontaania luovuuttaan sosiaalisessa ympäristössä. Opitaan pelien, leikkien ja harjoitteiden avulla oikeat liikeratkaisut, tasapaino kehittyy ja pienimmistäkin hiihtäjistä kehittyy suksitaitureita! Toiminnan tulee edetä lasten ehdoilla, niin taitotason, kehityksen kuin päiväkohtaisen innostuksenkin mukaan. 4.2 Hyvän tunnin rakenne Hyvä liikunnan oppitunti koostuu niin uuden oppimisesta kuin vanhan, aiemmin opitun toistamisesta. Kuten minkä tahansa oppiminen, vaatii liikuntataitojen oppiminen paljon toistoja. Lumiliikuntatunnilla uuden oppimiseen liittyy olosuhteena lumi, välineenä sukset paljon haastavia aspekteja - lähes kaikki lähtee liukumisesta ja tasapainoilusta liikkuvan kappaleen päällä. Uuden oppiminenkin kannattaa aina sisällyttää leikkiin; onhan leikki suksella luonnollinen lumilajikoulu. Liikuntatunti alkaa aina alkulämmittelyllä ja loppuu verryttelyyn, jotka voi molemmat sisällyttää peleihin ja leikkeihin. Ne johdattelevat aina vanhojen taitojen kertaamiseen tai uuden opetteluun. Hyvän tunnin rakenne on selkeä kokonaisuus: 1. Selkeä aloitus, hyvä kontakti 2. Verryttely, alkuleikki 3. Uuden opetus 4. Sovellus 5. Loppuverryttely, loppuleikki 6. Selkeä lopetus, hyvä mieli 4.3 Lumilajien opettaminen 1. Selittäminen -lyhyet, selkeät ohjeistukset -katseyhteys myös ulkona -kuuluva äänenkäyttö -tuulisella säällä tuulen puhallus lasten selän takaa 2. Näyttäminen -näytä oikea suoritus -huomioi näyttösuunta -jos näytät hidastettuna, näytä aina myös oikeatempoinen näyttö -esittele suoritusvaiheet, jos tarpeen -korosta ydinkohtia, ylikorostamista -käytä avustajia (oppilaita itse) ja apuvälineitä 8
3. Harjoitteleminen ja ohjaaminen -kannusta jokaista yrittämään -käynnistä harjoitus/peli/leikki ja harjoituta paljon -anna mahdollisimman paljon tekemistä -ydinkohdista 1-2 kerrallaan harjoittelun kohteena -anna palautetta, ohjaa oikeaan suoritustekniikkaan 4. Eriyttäminen ja soveltaminen -etene helposta vaikeaan -sovella harjoitteita erilaisiin maastonkohtiin -anna lisätehtäviä ja haasteita tarpeen mukaan -käytä leikkejä ja kisailuja, jolloin lapsi oppii huomaamattaan 5 INNOSTA OLOSUHTEILLA 5.1 Välineet Lumiliikuntatunteja saa ohjattua kouluissa hyvillä vähäisillä välineillä. Lumirakentamiseen riittää kola, lapiot, haravat yms. ja usein jopa kädet ja jalat, kunhan huolehditaan ettei oppilaiden vaatetus kastu lumirakentamisessa jo ennen liikuntatuntia. Lumirakentamisen apuvälineisiin lukeutuvat myös spraymaalit, jos halutaan merkata rajoja tai huomioita lumeen. Sinistä käytetään usein huomiovärinä ja punaista varoitusvärinä. Lisäksi pora on käytännöllinen, jos alusta on jäinen ja halutaan saada viirit, havut, oksat, sauvat yms. pysymään pystyssä maassa suksicrossradalla tai pelikentillä. Kirkkaanväriset merkkikartiot toimivat hyvin lumella kun niitä ei tarvitse porata lumeen. Harjoitusvälineiksi riittää sukset ja sauvat, ja kokonaisia liikuntatunteja voidaan järjestää ilman käytössä olevia sauvoja. Ensisijaisesti suosittelemme täysmittaisia suksia, joiden avulla liikuntataitojen oppiminen on aina laadukkaampaa. Vaihtoehtoisena välineenä toimivat hyvin myös kenkiin kiinnitettävät minisukset, joilla voidaan tehdä lähes kaikkia taitoharjoitteita joko 1- suksella tai 2-suksella liukuen sauvojen kanssa tai ilman. Oheisharjoitteluvälineitä kannattaa rakentaa mielikuvituksellisesti ja edullisesti itse oppilaiden kanssa. Merkkikartioiksi käyvät hiekalla täytetyt maitopurkit, heittovälineiksi sanomalehti-pussipallot tai riisillä täytetyt sukat jne. Tarkkuusharjoitteisiin saa tehtyä osumatauluja esimerkiksi värillisistä papereista teippaamalla ne seinään. Vierekkäin tai eri etäisyyksille asetetut sankot ja tennispallot / heittopussit toimivat myös erinomaisina tarkkuuspisteinä. Pallot ja muut kuuluvat muutoinkin perusliikuntatarvikkeisiin jokaisessa koulussa. kolat, lapiot, haravat, kädet, jalat spraymaalit (sininen huomioväri, punainen varoitusväri) pora (kovametalliterä) merkkikartiot, viirit, havut, oksat, sauvat, aurauskepit pallot, heittovälineet, pillit, peliliivit tarkkuusvälineet, sankot, värilliset paperit, teippi, heittopussit sukset, sauvat, monot, minisukset (kenkiin kiinnitettävät) 9
5.2 Lumirakentaminen Hyvä lumiliikuntatunti onnistuu alueella jossa on hiekaton lumikerros tasaisella tai mäessä. Valtaosassa koulunpihoja tällainen alue löytyy. Aluksi lumiliikuntatunnit voi suorittaa kokonaan tasaisella ja oppilaiden taitojen karttuessa siirtyessä osaksi tuntia loivaan mäkiseen maastoon. Pienikin mäki riittää laskutaitojen, jarruttamisen sekä kiipeämisen opetteluun. Vaativamman laskemisen, hyppäämisen ja kiipeämisen opetteluun tarvitaan mäkeä, johon voi rakentaa lumesta pienen mäkihyppyrin ja tilaa jää edelleen laskualueelle turvalliseen jarruttamiseen. Mäkihyppyri Mäkihyppyrin rakentamisessa on otettava huomioon, jotta pienikin hyppyri riittää edistyneemmillekin oppilaille; polvenkorkuinen mäkeen rakennettu porras on jo riittävä. Siitä saa hyvällä vauhdilla ja oikea-aikaisella ponnistuksella loistavia hyppyharjoituksia tehtyä. Mäkihyppyri ei saa nostaa ylöspäin vaan pikemminkin se muistuttaa porrasta, pientä pudotusta. Hyppyri rakennetaan mäkeen, niin että vauhtimäki jää riittävän pitkäksi, jotta siitä saa matalassa laskuasennossa hyvän vauhdin. Vauhtia voi myös ottaa hiihtämällä / työntämällä jos on nihkeä keli tai vauhtimäki liian lyhyt ja loiva. Hyppyrin alastulossa on otettava huomioon, että siitä hyppääjä ei saa laskeutua tasaiselle vaan edelleen loivaan alamäkeen laskien. Lopuksi jarrutusalue on oltava riittävän pitkä ja turvallinen, eli edessä ei saa olla mitään esteitä (puita tai vaarallista notkoa). Vauhtimäen yläosaan lähtöön voi asettaa tuolin / penkin, jonka alle sukset suorassa linjassa mahtuvat. Suksicrossrata XCX-radan saa rakennettua hyvinkin vaatimattomiin olosuhteisiin esimerkiksi vain tasaiselle alueelle, joka on kooltaan 30-40m tai pienempi. Suksicrossrataan voidaan sisällyttää erittäin helpolla rakentamisella montaa eri taitoa vaativa rata, välineitä vain merkkikartiot/viirit, aurauskepit/sauvat ja mahdollisesti spraymaalia huomiomerkkaukseen. Osa radasta voi olla myös mäessä, jolloin saadaan monipuolisempi eri taitoja harjoittava rata. Radalla voi olla tasamaan pujottelua (väistäminen), takaperin menoa varten portti (kääntyminen), tasamaan kumpareet (tasapainoilu, kevennys), porttien alituksia (kyykistyminen), ympyrä tai kahdeksikko (kääntyminen ja askeltaminen molempiin suuntiin), alamäessä pieni hyppyri tai vain lasku (laskeminen, hyppääminen, jarruttaminen) ja ylämäessä pujottelua tai vain mäki (kääntyminen, kiipeäminen) jne. Lumipeli- ja lumileikkialueet Koulun pihaan peli- ja leikkiolosuhteiden luominen on helppoa. Lumialueeksi erilaisille peleille, leikeille ja viesteillä riittää hyvin 5-15 x 20-25 m kokoinen tasainen alue. Välineiksi ei tarvitse kuin esimerkiksi merkeiksi havuja tai itsetehtyjä kartioita ja pelivälineiksi erikokoisia palloja tai tarkkuusheittovälineitä. Lumilajien pelit, leikit, viestit -opas tarjoaa kattavan paketin ideoita. Opas on jaettu kolmeen eri osioon, jotka on kaikki jaoteltu aakkosjärjestykseen. Kuvauksen lisäksi on apuna ryhmäkoko, pelialue ja välineet -osiot. 10
6 MÄKIHYPPY KOULUSSA Hiihto ja muiden lumilajien tuoma suksitaitavuus luovat mäkihypyn perustan Lumilajit Liikuttavat- hankkeen kautta Suomen Hiihtoliitto haluaa tutustuttaa osallistujat myös mäkihypyn ominaispiirteisiin. Mäkihyppyyn tutustuminen on hyvä aloittaa eri vaiheiden opettamisella ja näiden perusteiden oppimisen jälkeen voidaan siirtyä itse lajiharjoitteluun kokonaisuuden kautta. Tärkeää on ensin totuttaa lapset toimimaan suksien kanssa ja temppuilla niiden kanssa monenlaisten hauskojen harjoitteiden parissa. Näiden harjoitteiden avulla opitaan samalla kehonhallintaa ja suksitaitavuutta, jotka ovat olennaisia osia mäkihypyssä. Haasteet mäkihyppyyn tulevat viidestä erilaisesta suoritusvaiheesta, vauhtimäenlasku, ponnistus, ilmalento, alastulo ja loppuliuku. Lisävaikeus tulee siitä, kun nämä tehdään liukkaalla kaltevalla alustalla ja välillä käydään ilmassa suksien kanssa. Mutta leikkien ja vaiheittain opettelun avulla laji voidaan nopeasti omaksua ja siirtyä pieniin itsetehtyihin lumihyppyrimäkiin. Kun taidot ovat riittävästi kehittyneet, voidaan siirtyä isompiin mäkiin, tai siirtyä harjoittelemaan lähiseurojen ylläpitämiin mäkikeskuksiin, jossa pääsee myös kokeilemaan oikeita mäkihyppysuksia ja muita välineitä. Vaiheittain harjoittelu kouluissa Mäkihyppyä voi hyvin harjoitella vaiheittain, niin hiihtosuksien avulla, kuin ilmankin. Sisällä ponnistusta ja ilmalentoa voi hyvin harjoitella monin eri tavoin esim. ponnistamalla ponnistusasennosta korkeushyppypatjalle tai vastaavalle. Ulkona suksien kanssa on hyvä lähteä totuttelemaan ponnistuksiin aluksi aivan tasamaalla ja sitten lisätä vauhtia ja harjoitella jokaista vaihetta esim. loivassa rinteessä, jonka jälkeen nämä vaiheet ovat helppo yhdistää kokonaisuudeksi ja siirtyä hyppäämään. Tärkeää on se, että lapset kokevat iloa, ja sopivaa haastetta. On hyvä painottaa, että nämä eri vaiheiden harjoittelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja ne tulee hallita, ennen kuin siirrytään koko suorituksen tekemiseen. Mäki, josta hyppääminen aloitetaan, tulee alkuun olla hyvin pieni. Loivapiirteinen rinne käy hyvin alkuun tähän tarkoituksen. Siihen voidaan itse helposti muokata pieni lumihyppyrimäki. Taitojen kehittyessä mäkeä voi helposti pikkuhiljaa suurentaa ja vauhtia lisästä. Tärkeää on, että asiat hallitaan ensin pienessä mäessä, ennen kuin siirrytään isompaan. Ohjauskerran aikana olisi hyvä saada opetettua kaikki suorituksen vaiheet ja päästä kiinni kokonaisuuteen. Ohjaajalta vaaditaan: tieto mäkihypyn perusteista ja käytännönläheinen ohjaustaito harjoittelun alkuvaiheessa Mäkihypyn harjoittelu seuroissa Kouluilla on mahdollista hyödyntää seurojen ohjaajien ammattitaitoa mäkihypyn opettamisessa. Seuraohjaajan tulee huomioida aina ensin turvallisuusnäkökohdat ja sen jälkeen mennä eteenpäin kohti käytännön harjoittelua. Seuran ohjaaja voi olla mukana tuomassa mäkihypyn näkökulmaa ja mahdollisuuksien mukaan myös oikeita mäkivarusteita. Mäki- ja hiihtoseuroissa on mahdollista päästä kokeilemaan oikeassa mäessä hyppäämistä, jolloin perusteiden opettelu tehdään jossain määrin mäkivarusteiden avulla. Seuroilta yleensä löytyy tarvittaessa lainavarusteita, joilla pääsee mukavasti alkuun. Tarkemmat mallit suorituksiin löytyvät videoina ja osa tuntisuunnitelmina suksitaituruussivustolta. Mäkihyppyyn liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Suomen Hiihtoliittoon. 11
7 AMPUMAHIIHTO KOULUSSA Tarkkuusharjoittelu ampumahiihdon pohjana Lumilajit Liikuttavat -hankkeen kautta Suomen Ampumahiihtoliitto haluaa tutustuttaa osallistujat myös lajin ominaispiirteisiin. Ampumahiihtoon tutustuminen voidaan toteuttaa erilaisin sovelluksin ja mahdollisuuksien mukaan myös ekoasein koulussa ja tapahtumissa tai seuraharjoituksissa. Tärkeintä kaikessa ampumahiihtoon tutustumisessa on selvittää kokeilijalle se, miksi näin tehdään. Etenkin sovelluksissa, joissa ei ammuta ekoaseella, tulee lapselle kertoa, että nyt harjoitellaan samaa tarkkuutta, koordinaatiota ja keskittymistä kuin varsinaisissa lajiharjoituksissa. Tarkkuusharjoittelu kouluissa Pääosin Lasten Lumipäivät käyttävät kouluissa tarkkuusharjoittelussa pallonheittoa tauluun tai eri sovelluksia hernepussin heitoista viesteihin tai muihin harjoitteisiin yhdistettynä. Nämä harjoitteet tuovat haastetta ja mukavaa sisältöä tunteihin. Samalla niissä voi saada esiin samaa keskittymisen vaatimusta ja onnistumisen iloa kuin ampumahiihdossa yleensäkin. Ohjaajalta vaaditaan: Selkeä ohjeistus ja myös harjoitteen avaaminen ampumahiihdon silmin. Urheilija tulee heittopaikalle ja keskittyy jokaiseen heittoon, hyvä tähtäys ja ripeä toiminta. Vaatimus oppilailta keskittymiseen. Tarkkuusharjoittelu ekoasein Suomen Ampumahiihtoliiton nuorisotoiminnassa on käytössä ekoaseita. Niillä harjoitteluun löytyy perusohjeistus liitolta ja niiden käytössä päästään kokemaan ampumahiihtosuoritus täysin turvallisesti. Ekoaseammunnan päätavoite on opettaa oikea käyttäytyminen aseiden kanssa, oikeaoppinen tähtäys, laukaisu ja mahdollisimman hyvä ampuma-asento. Ekoaseammunnassa keskitytään ensiksi makuuammuntaan ja tuen hyödyntämiseen. Ohjaajalta vaaditaan: tieto ampumahiihdon perusteista ammunnan osalta, käytännönläheinen ohjaustaito harjoittelun alkuvaiheessa Tarkkuusharjoittelu seuroissa Kouluilla on ollut mahdollista hyödyntää seurojen ohjaajien ammattitaitoa ampumahiihdon opettamisessa. Seuraohjaajan tulee huomioida aina ensin turvallisuusnäkökohdat ja sen jälkeen mennä eteenpäin kohti käytännön harjoittelua. Seuran ohjaaja voi olla mukana tuomassa ampumahiihdon näkökulmaa mahdollisuuksien mukaan ekoasein. Samoin seuroissa on usein mahdollista päästä kokeilemaan myös oikeaa ampumahiihtoammuntaa, jolloin perusteiden opettelu tehdään pienoiskiväärillä. Lumilajikouluissa on hyödynnetty jossain tapauksissa myös tätä mahdollisuutta. Ryhmällä tulee tällöin olla riittävän suuri määrä asianosaavia ohjaajia ja samalla usein myös oma huoltaja. Tarkemmat mallit suorituksiin löytyvät videoina ja osa tuntisuunnitelmina Lumilajit Liikuttavathankkeen sivuilta. Ekoaseammuntaan lisätietoja ja mahdollisia lainauksia varten voi olla yhteydessä Suomen Ampumahiihtoliittoon. 12
8 ILMIÖPOHJAINEN OPETTAMINEN / OPPIAINEIDEN INTERGRAATIO Ilmiöpohjaisessa opetuksessa tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä oppiainerajat ylittäen, jolloin oppiminen on kokonaisvaltaista, erilaisia tietoja ja taitoja yhdistävää opiskelua. Tällainen oppiminen edistää laaja-alaista osaamista ja myös työelämässä tarvittavia ydintaitoja. Alla löydät listattuna esimerkkejä leikkien soveltamisesta ja ilmiöistä, joita voit hyödyntää hiihtotunneillasi. Voit myös yhdistellä näitä keskenään tai keksiä kokonaan uusia teemoja ja harjoitteita tunneille. Ilmiöstä kannattaa tehdä ajatuskartta, jonka avulla hahmotat ilmiön laajuuden ja saat myös paremman kuvan siitä, miten hyödyntäisit ilmiötä hiihtotunnin harjoitteissa. Voit myös integroida eri oppiaineita yksittäisissä harjoitteissa ilman koko tunnin yhteistä ilmiötä. Jokaisen listatun ilmiön kohdalta löydät esimerkkileikkejä, jotka on selitetty pelit, leikit ja viestit -oppaassa. Leikkien soveltaminen ilmiöpohjaisessa opetuksessa Pelastaminen tehtävän avulla Tämä on helppo tapa integroida muita oppiaineita leikkien ja pelien lomaan. Kun lapsi jää kiinni, esim. hipassa, polttopallossa tai hirvenmetsästyksessä, pääsee hän takaisin leikkiin suoritettuaan tehtävän, jonka hänelle antaa opettaja tai pelastaja. Tehtävä voi olla älyllinen tai toiminnallinen esim. laskutoimitus, vieraskielisen sanan suomennos tai jonkin esineen etsiminen luonnosta. Sovellus leikistä tunnin uuno (ks. pelit, leikit ja viestit -opas): Opettaja sanoo vihellyksen sijaan esim. lukuja tai valtioita. Opettaja voi sopia yhdessä oppilaiden kanssa, että tehtävä (kaatuminen tai joku muu) suoritetaan vain parillisten lukujen tai Euroopassa sijaitsevien valtioiden kuullessa. Aistien herättely ja keskittymiskyky Nämä sovellukset harjoittavat havaintomotoriikkaa. Reaktiolähtöjä tehdessä kannattaa hyödyntää kuuloaistin lisäksi sekä näkö- että tuntoaistia. Tietyn sanan sijaan lähtö voi tapahtua opettajan käsimerkistä tai kosketuksesta oikeaan olkapäähän. Samalla opettaja voi hämätä koskettamalla vasemmalle puolelle tai näyttämällä väärän merkin. Merkin sijaan voit näyttää värillisiä tötsiä, joiden jokaisella värillä on oma liikkumistapansa tai paikkansa, johon tulee liikkua mahdollisimman 13
nopeasti. Tätä kannattaa hyödyntää maa-meri-laiva -leikissä. Sovellus leikistä rotat-revot (ks. pelit, leikit ja viestit -opas): Voit herätellä oppilaiden keskittymiskykyä käyttämällä joukkueiden yhteisten nimien sijaan oppilaiden nimiä. Opettajan huutaessa yhden oppilaan nimen, lähtee hänen joukkueensa ottamaan kiinni toista joukkuetta. Tämä toimii myös tutustumisleikkinä. Nimien sijaan voit käyttää esim. kummalla joukkueella on enemmän tietyn merkkisiä suksia tai mustaa vaatteissa. Ajatuksia voi sekoittaa vielä lisää vaihtamalla ääneen sanotun joukkueen karkuun lähtijöiksi. Sama idea toimii värejä tai käsimerkkejä näyttämällä. Esimerkkejä opetettavista ilmiöistä Rytmi Harjoitteita: rytmissä hiihtäminen askelluksilla tai sauvoilla rytmittäminen ilman musiikkia liikkuminen musiikin tunnelman mukaan (nopeasti-hitaasti, voimakkaasti-kevyesti, pirteästilöntystäen) työntöjen laskeminen tietyllä välimatkalla samassa rytmissä kulkeminen parin kanssa, toinen parista määrää rytmin ja voi myös muuttaa sitä Leikit: rytminvaihdosleikki, kuinka pitkälle 10 potkulla Olympialaiset Harjoitteita: jokaisella oma nimikkourheilija kisailua ottelumaisesti hiihto-olympialaisissa tehtäväpelastamisessa tietyn lajin urheilijan nimeäminen tai toisinpäin Leikit: maa-meri-laiva (paikkoina käytetään kisakaupunkeja) Luonto Harjoitteita: jokamiehenoikeuksien läpikäynti ja niiden kertaus tehtäväpelastamisessa luonnon materiaaleihin tutustuminen, joukkueet etsivät omat esineensä ennen muistipeliä luonnon monimuotoisuus ja maaston muutokset lenkin lomassa Leikit: suksihippa, polttopallo, muistipeli Ensiapu ja turvallisuus Harjoitteita: kaatuminen tapaturmat hiihtolenkillä (KKK ja avun hälyttäminen) käännöksien, jarrutusten ja väistöjen harjoitteleminen suojatiellä toimiminen Leikit: tunnin uuno, reaktiokisa, liikennepoliisi, täyskäännös ja eteenpäin 14
Ihmiskeho Harjoitteita: syke ja sen muutokset hiihtäessä tasapainoharjoitteet suksilla (1 jalalla, silmät kiinni, katse kohti taivasta, kädet selän taakse) lihasten nimiin tutustuminen oman kehon kautta Leikit: kuka pääsee pisimmälle Lumi Harjoitteita: lumen koostumus eri muodoissa lumirakentaminen kuviot suksilla Leikit: sokkelihippa 10 LIITTEET 1. Ampumahiihdon tähtäyskuva Ohjeeksi esimerkiksi ekoaseammuntaan, tai kaikenlaisiin tarkkuusharjoitteisiin. 15
2. Tuntisuunnitelmien malliesimerkit 1 ja 6 Kaikki tuntisuunnitelmaesimerkit ovat ladattavissa Suksitaituruussivuston tukimateriaaleista. 16
17
3. Ote Lumilajien pelit, leikit, viestit -oppaasta Lumilajien pelit, leikit, viestit -opas tarjoaa kattavan paketin ideoita. Opas on jaettu kolmeen eri osioon, jotka on kaikki jaoteltu aakkosjärjestykseen. Oppaan tavoitteena on antaa ideoita ja rohkeutta toteuttaa lumiliikuntaa pelien ja leikkien kautta ja antaa opettajille vinkkejä, mitä kaikkea hauskaa voidaan toteuttaa lumella. Oppaassa on 13 peliä, 38 leikkiä sekä 4 erilaista viestiä. Lumileikkien aluksi opettaja voi olla enemmän mukana ja huolehtia, että jokainen lapsi saa liikkua ja pääsee osallistumaan tasavertaisesti. Lasten kasvaessa myös ohjaajan / opettajan rooli voi muokkautua erilaiseksi. 18
4. XCX-karttapohja 19
5. Mäkihypyn lajiohjeistukset (edistyneelle liikuntatunnille) Tarvikkeet: spraymaalia, merkkiliput lähtöpuomille, tarvitaan vain matala hyppyri, laskualueelle mieluusti latu, sinisellä maalilla ponnistusviiva, punaisella suunta. Lähtöpaikalle ylämäkeen voi myös istuttaa lähtöpuomin, joka voi olla esimerkiksi tuoli. Suorituksen kuvailu ja eri vaiheiden ydinkohdat: Mäkihyppysuoritus on kokonaisuus, joka alkaa puomilta lähdöstä ja päättyy alastuloalueen kaatumarajalle. Kokonaissuorituksen liikevirta on ketju, jonka osa-alueet ovat vauhtimäen laskuasento, ponnistus, ilmalento ja alastulo. Vauhtimäen laskuasento 1) Mennään kyykkyyn siten, että rinta on lähellä polvia, selkä noin vaakatasossa ja sääri painautuu hieman eteenpäin 2) Pyritään pitämään hyvä tasapaino jalkapohjien alla ja kädet ovat suorana vartalon jatkeena Ponnistus 3) Jalat ponnistavat latua vasten, ylävartalo mukailee liikettä 4) Ojennetaan polvet suoriksi ja jännitetään nilkat ylöspäin Ilmalento (pienissä mäissä merkitys vähäinen ja vaikea toteuttaa) 5) Polvet ja vatsa tiukkana, lantio ylhäällä 6) Nilkoilla pidetään suksien kärjet ylhäällä, kädet tyylikkäästi vartalon sivulla Telemark-alastulo 7) Jalat erillään noin monon pituuden ja leveyden verran, jousto polvista ja vahvempi jalka taakse 8) Selkä suorana ja pystyssä, kädet suorana ja vaakatasossa vartalon sivulla 20
Harjoitteen kulku 1. Kuvaillaan ja näytetään suorituksen eri vaiheiden tärkeimmät ydinkohdat lyhyesti. Painotetaan aluksi laskuasentoon. 2. Mallataan laskuasentoa ja kokonaissuorituksia sukset jalassa tasaisella maalla ilman vauhtia (laskuasento, ponnistus ja alastulo). 3. Kokeillaan hyppäämistä pienimmästä mäestä (huom. pyllähdykset kuuluvat aloitusvaiheeseen ja harvoin näkee kunnon ponnistuksia alkuun). 4. Haastetta voi lisätä hyppäämällä kovemmalla vauhdilla, siirtymällä isompaan mäkeen tai hakemalla tarkkuutta eri suoritusvaiheiden tekniikkaan (esim. telemark-alastulo). Leikkimielistä kilvoittelua voidaan toteuttaa hyppyjen pituuksia tai tyyliä arvioiden. Voidaan toteuttaa myös vain telemark-liukukisa. ALUKSI OPPILAIDEN KANSSA VOIDAAN HARJOITTAA VAIN LASKUASENNOSSA LASKUA JA LOPUSSA TELEMARK-ASENTOON LIUKUMISTA JA AURAJARRUTUSTA, JOSTA PIKKUHILJAA KANNUSTAA EDISTYNEEMPIÄ PIENIIN PONNISTUKSIIN. TUISKU kertoo muutaman jännittävän asian mäkihypystä: Isossa mäessä hyppääjä kulkee yhtä nopeaa kuin autot moottoritiellä (yli 100 km/h), maailman pisin hyppy 251,5 m, lentomäessä hyppääjä voi olla ilmassa lähes 10 s., jonka aikana hyppääjä tippuu suoraan alaspäin yli 80 m 21