Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Samankaltaiset tiedostot
Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoidon perusteet.

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kannattavan metsätalouden edellytykset

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Korpien luontainen uudistaminen

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

METSÄ SUUNNITELMÄ

Koneellinen taimikonhoito

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Matti Kärkkäinen emeritusprofessori. Metsänomistajan talouskoulu Lahti ja Helsinki

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Uudistamistuloksen varmistaminen

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Suomen metsien inventointi

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Metsän uudistaminen.

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Suomen avohakkuut

Pienaukkojen uudistuminen

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

näin saat hyvän taimikon

Transkriptio:

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Matti Kärkkäinen professori (emeritus), puuntuottaja Ähtäri 25.4.2017 klo 18 21 Sedu aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, Ähtäri Kauhajoki 26.4.2017 klo 18 21 Kauhajoen teknologiakeskus Logistia Teknologiapuisto 1, Kauhajoki

Taimikonhoito maksaa Puuntuottajan suurin vuosimeno on metsänviljely, johon kuuluu esimerkiksi jätepuuston raivaus, maanpinnan käsittely sekä kylvö tai istutus. Toiseksi suurin vuosimeno koostuu taimikon varhaishoidosta ja varsinaisesta taimikonhoidosta. Perkauksessa poistetaan vieraspuulajeja ja harvennuksessa myös pääpuulajia. Työ saatetaan tehdä useita kertoja. Matti Kärkkäinen 2017 2

Voiko kalliin taimikonhoidon välttää? Voi. Esimerkkejä on. Peltojen metsityksessä saatetaan selvitä ilman taimikonhoitoa, jos pelto on ollut kasvipeitteinen. Mätästys ja istutus, ja ainakin perkaustarve on vähäinen tai puuttuu. Karujen, kuivien kasvupaikkojen männynviljelyssä (kylvö, istutus) selvitään usein pelkällä männyn harventamisella ilman perkausta. Matti Kärkkäinen 2017 3

Pellonmetsitys. Viljelystä poistettu pelto on mätästetty ja istutettu kuuselle. Alueella ei ole tarvittu taimikonhoitoa. Matti Kärkkäinen 2017 4

Karun kalliomaan luontainen uudistaminen männylle. Sammalta ja kanervaa poistettu kaivinkoneella. Lehtipuita ei ole jätetty aukolle lainkaan. Siemenpuut poistettu parin vuoden kuluttua uudistushakkuusta. Vähäinen perkaustarve. Matti Kärkkäinen 2017 5

Pellonviljelystä voi oppia Pellonmetsityksessä avainratkaisu oli, ettei vanhaa kasvipeitettä rikottu ja maata paljastettu. Esimerkiksi glyfosaatti + äestys + istutus aiheuttaisi valtavan perkaustarpeen, jos koivupuustoa on lähimaillakaan. Vastaavasti jos olisi haluttu koivikko, olisi voitu poistaa vanha peltokasvillisuus. Matti Kärkkäinen 2017 6

Sovellus kuusen metsänviljelyyn Pidä avohakkuualan kasvipeite (esim. mustikka, puolukka) ehyenä. Hakkuutähteet puitu hajalleen, ajourat suojattu havutuksella, ei kannonnostoa. Ei lehtipuita säästöpuiksi. Mätästys heti avohakkuun jälkeen, välitön metsänviljely. Lopputulos: vähäinen perkaustarve. Matti Kärkkäinen 2017 7

Kun tällainen paksukunttainen maa jätetään mahdollisimman koskemattomaksi avohakkuussa, perattavaa syntyy vähän. Matti Kärkkäinen 2017 8

Avohakkuu, ojitusmätästys, nopea viljely. Ei säästöpuita, ei lähimetsiköissä koivua. Perkaus tehty kerran, työmäärä oli vähäinen. Seuraava toimi ensiharvennus. Matti Kärkkäinen 2017 9

Sovellus männyn konekylvöön Pidä avohakkuun kasvipeite ehyenä. Ei lehtipuita säästöpuiksi. Tiheä äestys heti avohakkuun jälkeen, mutta kapea äestysjälki, johon siemenet kylvetään. Lopputulos: Perattavaa vain äestysjäljessä, mutta vähän, koska maata on paljastettu vain vähän. Matti Kärkkäinen 2017 10

Äestyksen ja kylvön rivit katsojasta poispäin. Siemensyntyistä koivua ei ole syntynyt tiheän kanervikon vuoksi. Vähäistä perkausta äestysriveissä. Aikanaan mänty harvennetaan. Matti Kärkkäinen 2017 11

Kuivan, karun maan opetus Avohakkuualueen pitää olla kuiva, jos haluaa vähentää perkaustarvetta. Puuston haihduttavan vaikutuksen loppuessa alueen märkyys lisääntyy. Ojitusmätästys on oiva keino tehdä pintamaa kuivemmaksi. Ojat ovat tiheässä: kuivatus on tehokasta. Mitä kuivempaa, sen vähemmän siemensyntyistä lehtipuuta. Matti Kärkkäinen 2017 12

Kosteiden kohtien eliminointi Avohakkuualueen matalin kohta muodostaa navan, josta kaivetaan valtaoja saostusaltaineen alan ulkopuolelle olemassa oleviin ojiin. Mätästysojat tehdään kuten pellon sarkaojat, ja ojamaista tehdään mättäät. Kaivuriurakoitsijalle annetaan työkartta, jossa otetaan huomioon myös taimien kuljetustarve (vähän ojien ylityksiä). Matti Kärkkäinen 2017 13

Napamenetelmässä etsitään avohakkuualan matalin kohta, josta kaivetaan valtaoja alapuoliseen ojaan. Valtaojaan laskevat mätästysojat. Ojamaista tehdään mättäät. Matti Kärkkäinen 2017 14

Ojitusmätästystä käytettäessä säilytetään mättäiden ulkopuolinen maa mahdollisimman koskemattomana, jolloin vältytään siemensyntyiseltä lehtipuulta. Jos perattavaa tulee, se keskittyy mättäisiin. Matti Kärkkäinen 2017 15

Männyn istutus 3 000 kpl/ha. Perattavaa ei syntynyt juuri lainkaan. Matti Kärkkäinen 2017 16

Kuusen istutus ojitusmättäisiin. Perattavaa syntyi hyvin vähän mättäiden ulkopuolelle, koska rehevä heinä- ja muu kasvillisuus esti lehtipuun siemensyntyisten taimien kehityksen. Matti Kärkkäinen 2017 17

Ojitusmättäiden ansiosta taimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa. Perattavaa hyvin vähän. Matti Kärkkäinen 2017 18

Siemensyntyisen lehtipuun välttäminen Älä jätä lehtipuuta säästöpuuksi havupuutaimikoissa. Poista mahdollisuuksien mukaan koivu myös aukon naapurimetsiköistä kokonaan tai edes aukon reunasta. Koivua ei tarvita sekapuuksi luonnonhoidon kannalta. Puhtaita koivikkoja voi halutessaan suosia katkaistaessa kasvupaikan kuusijatkumo. Matti Kärkkäinen 2017 19

Vesasyntyisen lehtipuun välttäminen Hyvissä ajoissa ennen päätehakkuuta on helppo perata pienikokoinen lehtipuu pois. Työ on helppoa viileässä metsässä. Täystiheässä metsässä vesominen on vähäistä. Suuret roskapuut voi kaulata. Kiertoajan mittaan sekapuustossa kannattaa vähentää lehtipuun osuus minimiin ennen päätehakkuuta. Matti Kärkkäinen 2017 20

Perkausta on aina Kaikista ennakoinneista huolimatta perkaustarvetta syntyy ainakin hiukan. Olennaista on, että sopivin toimin sen määrä vähenee huomattavasti. Voisiko kuitenkin taimikonhoidon korvata energiapuun korjuulla? Otettaisiinko roskapuu hyödyksi energiapuuna? Matti Kärkkäinen 2017 21

Puutavaralajien kantohinnat 2016 60 Euroa kuutiometriltä 50 40 30 20 10 0 MÄT KUT KOT MÄK KUK KOK Energiapuu Matti Kärkkäinen 2017 22

Energiapuun kantohinnat 2015 4,0 Euroa kuutiometriltä 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Karsittu ranka Latvusmassa Kantopuu Matti Kärkkäinen 2017 23

Energiapuun kasvatus ei ole hyvä ajatus taimikonhoidon korvikkeena Ainakin se on varmaa, ettei energiapuun kasvatuksella ole viisasta vähentää tukkien tai kuitupuun tuotantoa. Energiapuu on niin halpaa. Tuet parantavat hiukan energiapuun asemaa, mutta ei riittävästi. Jos jokin muuttuu maailmassa nopeasti, se on tukipolitiikka. Tukiin ei ole syytä uskoa. Mitä enemmän on (etukasvuista) lehtipuuta, sen suuremmat hirvituhot. Matti Kärkkäinen 2017 24

Kannattaako taimikonhoito? Varmasti kannattaa, jos raha kiinnostaa. Matti Kärkkäinen 2017 25

Kiertoajan nettotulojen nykyarvo, E-S, VT kylvömännikkö, korko 3 % Nykyarvo, /ha Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus 26

Edellisen kuvan selitykset Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus 27

Istutuskuusi, MT, ensiharvennustulos Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus 28

Perattujen ja perkaamattomien kuusien kehitys Huotarilla (2011) Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus 29

Varhaisperkauksen vaikutus kuusen tyviläpimitan kasvuun Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus 30

Ole edes johdonmukainen! Jos istuttaa kalliilla hinnalla (tuore kangas ja paremmat maat), on istutuspäätöksellään sitoutunut huolehtimaan varhaisperkauksesta, taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta. Jos kylvää (kuivahko kangas ja heikommat maat), sama juttu. Jos ei tee jälkitöitä, talousajattelu on mielipuolista. Ensin tehdään kalliit investoinnit, sitten tuhotaan ne! Matti Kärkkäinen 2017 31

Mutta olemme tainneet laiskistua Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus 32

Taimikonhoidon ideologiani Matti Kärkkäinen 2017 33

Yleisperiaate Ennakoiva vähentäminen: vähennetään varhaishoidon tarvetta. Ennakoiva estäminen: estetään varhaishoidon tarpeen syntyminen. Yleensä ennakoiva hoito antaa pienemmät kustannukset kuin taimikon varhaishoito, pienentää riskejä ja lisää metsänuudistamisen vaihtoehtoja. Matti Kärkkäinen 2017 34

Varhaishoidon niksejä: perkaus Kasvupaikalle sopimattomien puulajien perkaus raivaussahalla on halvinta mahdollisimman aikaisin silloin, kun niistä ei vielä näytä olevan haittaa. Havupuita viljeltäessä voi jättää kaikki havupuut ja perata pois kaikki lehtipuut. Hirvituhot minimoi puhdas männikkö, jossa ei ole lainkaan lehtipuuta (ks. seuraava). Paras aika heti keväällä, etenkin kivikot. Matti Kärkkäinen 2017 35

Hirvituhojen välttäminen: kolme asetta Yksipuolisuusase: puhtaat männyntaimikot, joissa ei ole lainkaan lehtipuita sekapuuna. Hirven valittava mahanpurut tai siirtyminen sekapuustoon. Riittävyysase: paljon mäntyjä hehtaarilla, jolloin syödään varjostetut ja muuten maistuvat puut. Laiskuusase: suurialaiset taimikot, joissa hirvi joutuisi tarpomaan hangessa. Matti Kärkkäinen 2017 36

Mitä varhaishoidolla saa aikaan? Halutun puulajin. Paremman halutun puulajin laadun. Edellytykset haluttujen puutavaralajien kasvatukseen. Alemmat taimikonhoidon kustannukset. Kohoavat ensiharvennustulot. Kohoavat myöhempien harvennusten ja päätehakkuun tulot. Matti Kärkkäinen 2017 37

Taimikon varhaishoito Männyntaimikko perataan kaikesta lehtipuusta mahdollisimman varhain, esim. kun istutusmännyn pituus on 1 m ja kylvötaimikko 30 cm. Syynä on perkaustehon tavoittelu: työ sujuu sahalla niittäen parhaimmillaan yli hehtaarin päivävauhtia, kun vesakko on lyhyttä. Myös kuusentaimikot perataan 1 m pituudessa kaikesta lehtipuusta. Koivikot kasvatetaan puhtaina koivikkoina, kuusikot kuusikkoina. Tästä huolimatta kuusikon ensiharvennuksessa on aina koivuakin! Matti Kärkkäinen 2017 38

Metsuri poistaa kaiken lehtipuun kylvötaimikossa. Metsikön pintaala noin 10 ha. Matti Kärkkäinen 2017 39

Perkauksen toistoa ei pelätä Perkausta ei tarvita lainkaan 5 %. Taimikko perataan kerran 15 %. Taimikko perataan kaksi kertaa 75 %. Taimikko perataan kolme kertaa 5 %. Kaikissa varhaisissa perkauksissa säilytetään kaikki havupuut parhaan puunlaadun saavuttamiseksi. Matti Kärkkäinen 2017 40

Varhaisperkaus tehty, aikanaan taimikonhoito ennen ensiharvennusta Matti Kärkkäinen 2017 41

Taimikon harvennus Varhaisperkauksissa ei poisteta havupuuta lainkaan. Tarvittaessa taimikon harvennus, jonka jälkeen odotetaan ensiharvennusta: kuusi 3 4 m, mänty kunnes hirvivaara ohi (5 6 m) tai tyvitukin laatu muodostunut (6 8 m). Ensiharvennukseen jää 2 000 3 000 runkoa. Raivaus hyvissä ajoin ennen hakkuuta tehdään lähes aina. Energiapuuta ei oteta talteen; se on hyvää lannoitetta. Jos jätetään alle 2 000 kpl, yritetään selvitä yhdellä (myöhäisellä) harvennuksella. Matti Kärkkäinen 2017 42

Ajoissa tehty taimikonhoito ja ennakkoraivaus takaa hyvän tuoton jo ensiharvennuksesta Matti Kärkkäinen 2017 43

Kiitoksia mielenkiinnosta! Matti Kärkkäinen 2017 44