Matti Kärkkäinen emeritusprofessori. Metsänomistajan talouskoulu Lahti ja Helsinki

Transkriptio

1 Metsänomistajan talouskoulu Kustannustehokkuuden parantaminen metsätaloudessa Kustannusten vähentäminen ja omatoimisuus Metsäpalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänomistajan talouskoulu Lahti ja Helsinki

2 Kustannustehokkuuden parantaminen metsätaloudessa Matti Kärkkäinen

3 Esityksen sisältö Tulot vai menot tärkeämpiä? Kustannustehokkuuden käsite Esimerkkejä kustannustehokkuuden parantamisesta Esimerkki omasta metsätaloudesta Matti Kärkkäinen

4 Tulot vai menot tärkeämpiä? Matti Kärkkäinen

5 Puuntuottajan suuret päätökset kassavirran kannalta (esimerkki) Päätehakkuu /ha Toinen harvennus /ha Ensiharvennus /ha Maanmuokkaus ja istutus /ha Taimikonhoidot -500 /ha Kun tuotot ja kustannukset voivat vaihdella esim. ± 10 %, aika ja tarmo kannattaa suunnata isoihin asioihin. Matti Kärkkäinen

6 Korkoajattelu muuttaa painotusta Uudistamiskustannukset tärkeitä, kun niitä pidetään investointina. Taimikonhoidon kustannukset tärkeitä. Ensiharvennustulo melko tärkeä. Päätehakkuutulo vähemmän tärkeä, koska tulo saadaan kaukaisuudessa. Korkeaa diskonttausprosenttia käytettäessä merkitys on pieni uudistamiskustannuksiin verrattuna. Voiko korkoajattelu sumentaa ajattelua niin, että aika ja tarmo suunnataan kassavirran kannalta pikkuasioihin ja jätetään suuret huomiotta? Matti Kärkkäinen

7 Puuntuottajan tiedon varmuus Nykyhetkellä tiedetään nykyhetken hinnat, verotus, puuntuotannon rajoitukset ja näkymät 20 vuoden kuluttua olevan tilanteen arviointi tuottaa jo vaikeuksia Kiertoajan päähän katsominen vaatii jo näkemyksellisyyttä Mikä arvo on talousajattelulla, joka projisoi kiertoajan päähän (ja ylikin) nykyhetken tuotot ja kustannukset? Matti Kärkkäinen

8 Kassavirta ensisijainen Päätehakkuun +10 % lisäraha vastaa tavanomaisia uudistamiskustannuksia! Leimikkoyhteistyö naapurin kanssa voi lisätä tuloja enemmän kuin vuotuiset taimikonhoitokustannukset. Avohakkuiden samanaikaisuus naapurin kanssa voi lisätä tuloja (suuruuden etu) ja säästää menoja (mm. tuulenkaatojen väheneminen, tienhoidon ajoitus). Matti Kärkkäinen

9 Kustannustehokkuus Huono määritelmä: Kyky tuottaa matalin tuotantokustannuksin. MK: Ajatellaan, että tuotettu hyödyke on vakio. Huono määritelmä: Rahan käyttämisen tehokkuus, ts. mahdollisimman pienillä kustannuksilla saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. MK: Minmax harvinaista. Kelpaa: Maksimaalinen hyöty käytettyihin resursseihin nähden. Matti Kärkkäinen

10 Kustannustehokkuuden mittaaminen Suhde U/C = kustannustehokkuus, jossa U on kustannusten maksamisella saadut hyödyt ja C on kustannus. Suhde paranee, jos U kasvaa enemmän kuin C. Suhde paranee, jos C saadaan pienenemään enemmän kuin U. Kustannusten C minimointi ilman huomiota hyötyihin on harvoin järkevää. Matti Kärkkäinen

11 Esimerkkejä hyötyjen tarkkailusta Matti Kärkkäinen

12 Halpojen taimien ostaminen Onko halpa taimi jalostetusta siemenestä (tuotto + 10 %) vai muusta siemenestä? Onko alkuperä viljelypaikkakunta tai kohtuullisesti eteläisempi (200 km)? Onko kyseessä lajittelussa hyväksytyt taimet vai hylätyt taimet, joita on kasvatettu vuosi lisää koon lisäämiseksi? Onko varsi tanakka suhteessa juuristoon? Pysyykö paakku hyvin koossa? Matti Kärkkäinen

13 Halpa mätästys Ostetaanko muokattuja hehtaareita vai istutuspaikkoja? Muokataanko alue rajaan saakka vai jätetäänkö 5 7 metrin rajavyöhyke? Tekeekö mätästäjä suuria kahden taimen mättäitä vai tasaisesti jakautuneita mättäitä? Muotoillaanko mätästä vai onko se korkea keko? Tehdäänkö tarvittaessa ojia? Matti Kärkkäinen

14 Halpa tien kesähoito Onko lana kevyt maatalousversio vai hydraulisesti painotettu lana, jolla tie voidaan muotoilla kuperaksi? Onko traktorin teho riittävä tien muotoiluun? Saadaanko välineillä leikatuksi reunapalle? Työnnetäänkö reunapalle ojaan vai kuormataanko se pois vietäväksi? Matti Kärkkäinen

15 Esimerkki omasta metsätaloudesta Matti Kärkkäinen

16 Oman metsänomistuksen 45- vuotisjuhla Ei perintömetsiä; ensimmäiset tilat 6+14 ha ostettiin pakkohuutokaupasta Kaikki tilat on ostettu vapailta markkinoilta; rahoitus pääasiassa metsätalouden kassasta. Metsänomistus on keskitetty muutamaan paikkaan. Kuhunkin pyritään saamaan yhtenäinen alue rajanaapuritiloja (>300 ha). Erillistiloja on myyty pois ja myydään. Tässä iässä (72 v.) arvio on, että lopputulos on yhteismetsä. Nykyinen muoto on metsäyhtymä, jonka osakkaat tasaosuuksin ovat puolisoni ja minä. Matti Kärkkäinen

17 Metsätilat Pinta-ala ha Matti Kärkkäinen

18 Metsätalouden liikeidea Ainoastaan myydystä puutavarasta saadaan merkittävä taloudellinen korvaus pääomatulona. Siihen panostetaan. Matkailu-, metsästys- ja muiden virkistyspalveluiden tuottaminen on käytännössä ilmaista, eikä tulevaisuus vaikuta ruusuisemmalta. Hyviä suojelukohteita ei ole. Suuren pinta-alan vuoksi ote pyritään pitämään ammattimaisena. Matti Kärkkäinen

19 Onko puuntuotannolle vaihtoehtoja?

20 Metsäntuotteiden arvo 2014 Riistalinnut Nisäkäsriista Luonnonsienet, myydyt Luonnonmarjat, myydyt Joulukuuset, kaikki Pientalojen polttopuu Kotitarvepuu Teollisuuden ainespuu Matti Kärkkäinen 2017 Lähde: Luonnonvarakeskus Arvo milj. 20

21 Arvojen vertailukelpoisuus Teollisuuden ainespuu on omistamisesta johtuvaa kantorahatuloa, muut pääasiassa työn arvoa ilman korvausta metsänomistajalle. Kantorahatulo voidaan käyttää kulutukseen ja investointeihin ilman omaa työpanosta, muut ovat verotonta tai verotettavaa työtuloa. Marjojen kaupallinen poiminta nykyisin pääasiassa ulkomaisen halpatyövoiman varassa. Matti Kärkkäinen

22 Selkeä metsikkötalous antaa parhaan kassavirran Matti Kärkkäinen

23 Totta kai myös alikasvoskuuset elpyvät jatkuvassa kasvatuksessa, mutta laatu on mitä on. Luontaista uudistamista käytetään lähinnä karuilla mäntymailla. Matti Kärkkäinen

24 Resurssit Suuren pinta-alan vuoksi kaikki työt tekee palkattu työvoima. Metsuri on ollut vakinaisessa työsuhteessa vuodesta Puunkorjuukalustoa ei ole eikä hankita. Kalustoa on kulkemiseen (metsurin käyttöön avolavapakettiauto), asumiseen (matkailuperävaunu ja siirtosauna), taimien ym. kuljetukseen (telamaasturi), raivaussahoja ja moottorisahoja. Työnantaja maksaa kaikki kulut (bensiini ym.) Matti Kärkkäinen

25 Metsuri ja ajopeli Matti Kärkkäinen

26 Asuntoperävaunu ja sauna parkkeerataan puhdasvetisen metsäojan lähelle pesu- ja taimien kasteluveden turvaamiseksi. Matti Kärkkäinen

27 Metsurin siirtosauna lämpiää. Huomaa lavalukot, joilla seinät kiinnitetään toisiinsa. Takana näkymättömissä ikkunallinen ovi. Kylvyn jälkeen saunassa kuivuvat työvaatteet. Etualalla suuri peräkärry saunakomponenttien ym. kuljettamiseksi. Matti Kärkkäinen

28 Tärkeimmät rahantekovälineet Tehokas ja nopea uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus Myöhemmät harvennukset Metsänlannoitus Matti Kärkkäinen

29 Tehokas uudistaminen Kokonaisajattelu: uudistaminen saa maksaa, jos vastaavasti säästetään taimikonhoidossa, aikaistetaan ja lisätään ensiharvennuksen tuloja ja päätehakkuussa on runsas, laadukas tukkisato. Kerralla kuntoon -ajattelu: palkkatyötä käytettäessä parsimiseen ja uusimiseen ei ole varaa, ei myöskään huonotuottoiseen heinien tallaamiseen ym. Matti Kärkkäinen

30 Nopeus on valttia Erityisesti kylvössä ja istutuksessa tavoitteena on hoitaa uudistaminen mahdollisimman pian hakkuun jälkeen. Nopealla uudistamisella ja istutuksella mättäisiin vähennetään tarvetta tehdä ruohon- ja heinäntorjuntaa. Menetelmä toimii: heiniä ei ole tarvinnut torjua pahimpia kosteikkoja lukuun ottamatta. Matti Kärkkäinen

31 Hakkuu elokuu 2007, raivaus syyskuu 2007, mätästys lokakuu 2007, istutus kevät 2008 Matti Kärkkäinen

32 Karut mäntymaat ja hiekkakankaat Jos on hyviä siemenpuita, odotetaan hyvää siemenvuotta. Kun pikkukäpyjä on runsaasti, hakataan siemenpuuasentoon ja % kivennäismaasta paljastetaan kaivurilla. Riippumatta sirkkataimien määrästä siemenpuut poistetaan 2 vuoden kuluessa. Jos ei ole uudistunut, siirrytään teoriassa kylvöön (vielä ei ole tarvinnut ). Ellei ole siemenpuita, konekylvö varhain keväällä paljastamalla kivennäismaata vain vähän. Siemenpuut kannattaa myydä samalla kaupalla kuin aiempi siemenpuuasentoon hakkaaminen. Matti Kärkkäinen

33 Konekylvetty männyntaimikko: vain vähän kivennäismaata paljastettu Matti Kärkkäinen

34 Luontainen uudistaminen kalliomaalla: 50 % maasta paljastettu Matti Kärkkäinen

35 Viljavammat mänty-kuusi-sekametsät Yleensä istutetaan mäntyä n kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. On tapauksia, jolloin taimikon perkaukselta on säästytty täysin. Matti Kärkkäinen

36 Matti Kärkkäinen

37 Matti Kärkkäinen

38 Männyn istutus kpl/ha Matti Kärkkäinen

39 Kuusimetsät Yleensä istutetaan kuusta n kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. Taimikon perkausta tarvitaan käytännössä aina. Matti Kärkkäinen

40 Matti Kärkkäinen

41 Mättäiden ansiosta taimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa Matti Kärkkäinen

42 Ojitusmätästys Avohakkuualueen matalin kohta muodostaa navan, josta kaivetaan valtaoja saostusaltaineen alan ulkopuolelle olemassa oleviin ojiin. Mätästysojat tehdään kuten pellon sarkaojat, ja ojamaista tehdään mättäät. Kaivuriurakoitsijalle annetaan työkartta, jossa otetaan huomioon myös taimien kuljetustarve (vähän ojien ylityksiä). Matti Kärkkäinen

43 Napamenetelmässä etsitään avohakkuualan matalin kohta, josta kaivetaan valtaoja alapuoliseen ojaan. Valtaojaan laskevat mätästysojat. Ojamaista tehdään mättäät. Matti Kärkkäinen

44 Istutus Metsuri ei ole kantojuhta, vaan hänen tehtävänsä on istuttaa paakkutaimet tehokkaasti mättäisiin. Työaamuna metsuri ajaa telamaasturin ja esim tainta kovamuovikennoissaan palstan perille, josta hän tulee tietä kohti samalla istuttaen. Teho parhaimmillaan tainta päiväpalkalla. Matti Kärkkäinen

45 Metsuri ei kanna taimia, vaan työpäivän aluksi sopiva määrä (esim kpl) ajetaan palstan perälle ja lähdetään etenemään tietä kohti. Telamaasturista otetaan taimia tarpeen mukaan. Matti Kärkkäinen

46 Taimikonhoito Männyntaimikko perataan kaikesta lehtipuusta mahdollisimman varhain, esim. kun istutusmännyn pituus on 1 m ja kylvötaimikko 30 cm. Syynä on perkaustehon tavoittelu: työ sujuu sahalla niittäen parhaimmillaan yli hehtaarin päivävauhtia, kun vesakko on lyhyttä. Myös kuusentaimikot perataan 1 m pituudessa kaikesta lehtipuusta. Koivikot kasvatetaan puhtaina koivikkoina, kuusikot kuusikkoina. Matti Kärkkäinen

47 Metsuri poistaa kaiken lehtipuun kylvötaimikossa. Metsikön pintaala noin 10 ha. Matti Kärkkäinen

48 Perkauksen toistoa ei pelätä Perkausta ei tarvita lainkaan 5 %. Taimikko perataan kerran 15 %. Taimikko perataan kaksi kertaa 75 %. Taimikko perataan kolme kertaa 5 %. Kaikissa perkauksissa säilytetään kaikki havupuut parhaan puunlaadun saavuttamiseksi. Matti Kärkkäinen

49 Yksi perkaus tehty, aikanaan raivaus ennen ensiharvennusta Matti Kärkkäinen

50 Taimikon harvennus Perkauksissa ei poisteta havupuuta lainkaan. Tarvittaessa taimikon harvennus, jonka jälkeen odotetaan ensiharvennusta: kuusi 3 4 m, mänty kunnes hirvivaara ohi (5 6 m) tai tyvitukin laatu muodostunut (6 8 m). Ensiharvennukseen jää runkoa. Raivaus hyvissä ajoin ennen hakkuuta tehdään lähes aina. Energiapuuta ei oteta talteen; se on hyvää lannoitetta ja kaupallinen hinta mitätön. Matti Kärkkäinen

51 Ensiharvennus Taimikon perkauksen ja harvennuksen ansiosta ensiharvennuksista on aina saatu nettotuloa. Poistuma on ollut m 3 /ha. Koivua ei jätetä taimikoihin, mutta ensiharvennuksessa sitä aina on Energiapuusta ei saada rahaa. Siksi tähdätään siihen, että kaikki myyntipuu olisi ainespuuta. Matti Kärkkäinen

52 Ensiharvennuksen oikea-aikaisuus Liian aikainen: pieni kertymä, kasvutappio tai tarve uudesta harvennuksesta pian. Liian myöhäinen: sadon menettäminen puiden kuolleisuuden vuoksi, lumituhoriski, tuulenkaadot, laadun heikkeneminen, hidas kasvun elpyminen. Nykyohjeet hyviä. Matti Kärkkäinen

53 Kuva ennen raivausta syksyllä Ensiharvennus tehtiin 2009, kun raivattu puusto on painunut talvella Matti Kärkkäinen

54 Metsurityönä tehty ensiharvennus Matti Kärkkäinen

55 Riukuuntuneet männiköt kannattaa harventaa välittömästi Matti Kärkkäinen

56 Ajoissa tehty taimikonhoito ja ennakkoraivaus takaa hyvän tuoton jo ensiharvennuksesta Matti Kärkkäinen

57 Myöhemmät harvennukset Yleensä pyritään kahteen harvennuskertaan. Väljennyshakkuita ei yleensä tehdä, koska päätehakkuussa halutaan saada maapohja, jossa ei ole valmiiksi heinäongelmia. Kuusikon myöhäisistä harvennuksista huonoja kokemuksia, jos hakkuun jälkeen tulee kuiva kesä. Siksi yli 60-vuotiaita kuusikkoja ei käsitellä. Matti Kärkkäinen

58 Kaksi harvennusta ja yksi lannoitus tehty ennen päätehakkuuta Matti Kärkkäinen

59 Vanha huonolaatuinen kuusikko: päätehakkuu mahd. pian Matti Kärkkäinen

60 Jos tuulenkaatoja on alle 5 m 3 /ha, niitä ei kannata korjata Matti Kärkkäinen

61 Lannoitus Kasvunopeusvaikutus: kasvatetaan vuodessa puuta 12 m 3 /ha eikä 8 m 3 /ha). Järeysvaikutus: kasvatetaan tukkia (kantohinta /m 3 ) eikä kuitua (12 16 /m 3 ). Sopivan ikäisiä puustoja lannoitettaessa saadaan sekä kasvun lisäys että järeytyminen, ja investoinnin tuotto on % vuodessa. Matti Kärkkäinen

62 Arvokasvun ihme Kasvattaminen on kannattavinta silloin, kun tukkipuuston määrä lisääntyy vuodessa enemmän kuin puuston määrä, ts. kuitupuurungot muuttuvat tukkirungoiksi. Arvokasvu suurimmillaan noin v iässä. Harvennuksilla ja lannoituksella voidaan aikaistaa arvokasvun alkamista. Matti Kärkkäinen

63 Tärkeysjärjestys Taimikonhoidolla valitaan ensisijaisesti kasvatettavat puulajit, mutta myös kasvatustiheys. Kaupallisella harvennuksella valitaan ensisijaisesti kasvatustiheys, mutta sekametsässä voidaan vaikuttaa myös kasvatettaviin puulajeihin. Matti Kärkkäinen

64 Tulevaisuudessa ei äkkirikastumista Puun kantohinnat eivät nouse reaalisesti. Energiapuun merkitys pysyy vähäisenä. Hirvituhot on pysyvä riesa, elleivät puuntuottajat ota tilannetta hallintaansa. Tuet ja ilmaispalvelut eivät kasva. Matti Kärkkäinen

65 Mutta vakaus säilyy Puun kysyntä pysyy Suomessa korkealla tasolla, ja hinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa korkeita. Energiakäyttö takaa tarvittaessa roskapuun menekin (ellei EU kiellä ). Uusia innovaatioita otetaan käyttöön (koneistutus ym.) ja viljelyvarmuus paranee. Metsäsektorin toimintaedellytykset säilyvät hyvinä. Matti Kärkkäinen

66 Kustannusten vähentäminen ja omatoimisuus Matti Kärkkäinen

67 Yleisperiaate Tärkeämpää kuin liiallinen ajankäyttö kustannusten vähentämiseksi on tulojen lisääminen, koska vuosikustannukset ovat keskimäärin vain 15 % vuotuisista tuloista. 10 % lisäys tuloissa vastaa 67 % vähennystä kustannuksissa. Matti Kärkkäinen

68 Kustannusharkinta Koneet ja laitteet Poltto- ja voiteluaineet Huolto Metsäteiden käyttö ja kunnossapito Metsävakuutukset Matti Kärkkäinen

69 Koneet ja laitteet 1 Pienilläkin metsätiloilla tarvitaan moottorisaha, raivaussaha, istutusputki, taimivakka ja henkilökohtaiset suojaimet. Niinä vuosina, kun istutetaan paljon (yli tainta), voi ostaa taimien kuljetuspalvelun kentälle tai vuokrata mönkijän. Oma mönkijä kannattaa ani harvoin jos koskaan. Jos koneet ovat jo valmiina maatalouden vuoksi, toki niitä voi käyttää. Mutta maataloustraktorin varustaminen metsään kannattaa harvoin jos koskaan. Matti Kärkkäinen

70 Koneet ja laitteet 2 Oma klapikone yleensä vain lisää kustannuksia. Jos omistaa sopivan kokoista koivua paljon, voi myydä kuitupuuta klapiyrittäjille ja sitoa kaupan siihen, että saa ostaa kohtuuhinnalla klapeja. Turhakkeita löytyy paljon, ja isokin mies tarvitsee leikkikalunsa. Matti Kärkkäinen

71 Poltto- ja voiteluaineet Valmis 2-T bensiini maksaa n. 3,40 /l. Itse sekoitettu bensiini + erikoisöljy maksaa n. 1,65 /l. Jos käyttää 4 l päivässä, ero on 7. Arvonlisäveron (24 %) ja tuloveron (30 %) jälkeen ero on päivässä 3,95. Jos työskentelee vuodessa 20 päivää, ero on alle 80. Onko se riittävä korvaus? Ennen talvea kannattaa joka tapauksessa käyttää erikoisbensiiniä, jotta kone käynnistyy keväällä. Matti Kärkkäinen

72 Huolto Parastuottoisin öljy ja rasva on se, jolla estetään koneiden ja työkalujen ruostuminen. Kannattaa opetella teroittamaan raivaussahan ja moottorisahan terä. Viilat ovat halpoja. Pitää osata vaihtaa raivaussahan terä, sytytystulppa, käynnistinnaru ja -jousi. Toimelias ja osaava voi säästää jopa satoja euroja vuodessa pidentyneenä käyttöikänä ja vähentyneinä huoltokuluina. Matti Kärkkäinen

73 Arvio virheistä Kalliita koneita kuten mönkijöitä peräkärryineen ostetaan liikaa. Esimerkiksi oman polttopuun kerääminen onnistuu kustannustehokkaammin, kun henkilö tekee polttopuurangat tai vastaavat ajouran varteen ja ostaa kuljetuspalvelun. Yleensä metsänhoito kannattaa omana työnä paremmin kuin mikään puunkorjuu. Matti Kärkkäinen

74 Metsäteiden käyttö ja kunnossapito Jos leimikko on pieni ja tie kantaa huonosti, kannattaa myydä talvileimikkona ja olla sallimatta kesäaikaista liikennettä. Pienen leimikon kesäleimikkoetu on vähäinen verrattuna tienkorjauskustannuksiin. Tien voi kunnostaa mainiosti vain heikosti kantavilta osiltaan. Valtionapujärjestelmä houkuttelee tarpeettoman perusteelliseen kunnostamiseen. Joskus riittää huonosti kantavan osan erilliskorjaus. Matti Kärkkäinen

75 Metsävakuutukset Vakuutusyhtiöt keräävät enemmän rahaa kuin mitä jakavat korvauksina. Köyhä: voi vakuuttaa (ja pysyy köyhänä ) Varakas: yleensä ei kannata vakuuttaa. Yksi tila: ehkä voi vakuuttaa. Monta erillistä tilaa: yleensä ei kannata vakuuttaa. Jos pystyy maksamaan kohtuulliset vahingot omasta kassasta, ei kannata vakuuttaa. Matti Kärkkäinen

76 Vakuutusten vaihtoehdot Riskien pienentäminen keskimääräisen tason alle. Sopii jopa tuulivahinkoihin: metsiköitä siedätetään kestämään kovia tuulia pitämällä ne riittävän harvoina taimikkovaiheesta alkaen. Pidetään myyntivalmiudessa hyvin kaupaksi meneviä kohteita, joilla vahingot voidaan korvata. Matti Kärkkäinen

77 Kannattaako omatoimisuus? Vieraan työn alv-verollisesta hinnasta vähennetään alv 24 % ja kerrotaan luvulla 0,7 (vähän metsätuloja) tai 0,66. Tulos kertoo, mikä on veroton tulovaikutus tehtäessä työ itse. Yleensä hyväkuntoinen henkilö tarvitsee kaksintai kolminkertaisen määrän tunteja ammattilaiseen verrattuna. Jos tuntikorvaus on riittävä ja aikaa on, omatoimisuus kannattaa. Matti Kärkkäinen

78 Kannattaa Työ kestäisi ammattilaiselta vain muutaman tunnin, joten matkakustannukset olisivat suhteettoman suuret. Työ ei vaadi hankkimaan koneita tai laitteita. Oma kunto ja ammattitaito riittää. Ulkopuolinen tekisi työn sesongin ulkopuolella, esim. raivauksen marraskuun pimeydessä. Matti Kärkkäinen

79 Ei kannata Työ kestää pitkään tai omaa aikaa ei ole riittävästi. Työn vuoksi joutuu hankkimaan koneita, laitteita tai turvavälineitä. Oma kunto tai ammattitaito ei riitä. Oman työn joutuisi tekemään hankalana vuodenaikana tai huonossa säässä. Kokemus: Ne joilla on kuntoa ja ammattitaitoa, saavat paremmin korvattuja työtilaisuuksia muualta. Matti Kärkkäinen

80 Metsäpalvelujen hinta ja kilpailuttaminen Matti Kärkkäinen

81 Kilpailuttaminen metsäalalla Metsäteollisuusyritykset kilpailuttavat puunkorjuuta, puutavaran tiekuljetusta, monia terminaalitoimintoja ym. Sopimuksien kesto on yleensä vuosi tai pidempi aika. Metsänhoitoyhdistykset kilpailuttavat samalla tavalla puunkorjaajia. Sopimuksien kesto on yleensä vuotta pidempi. Yksittäiset metsänomistajat pyytävät urakkatarjouksia eniten maanmuokkauksesta ja taimikonhoidosta ja. Tarjous koskee kutakin työmaata kerrallaan. Matti Kärkkäinen

82 Esimerkki tarjouskilpailusta, kun urakoitsijan pääomapanos on huomattava (maanmuokkauksessa kaivukone) Matti Kärkkäinen

83 Metsänomistajan tarjouspyyntö 1 Sitovan tarjouksen saaminen edellyttää, että urakoitsija käy paikan päällä, vähintään kiertää muokattavan alueen ja suunnittelee mahdollisten uusien ojien liittymät olemassa oleviin ojiin, laskeutumisaltaat ym. Tästä aiheutuu matka- ja aikakustannuksia. Tarjousta laskettaessa joudutaan epätäydellisen informaation vuoksi käyttämään tuntiarviossa varmuusmarginaalia. Tarjous on keskimäärin kalliimpi kuin käytetyt tunnit edellyttäisivät. Matti Kärkkäinen

84 Metsänomistajan tarjouspyyntö 2 Työn kuluessa yrittäjä joutuu valvomaan kuljettajan ajankäyttöä, jotta urakka ei tulisi tappiolliseksi. Tärkein ajankäyttöriski tulee siitä, että työn tilaaja keskustelee kuljettajan kanssa tarpeettoman usein ja pitkään sekä puuttuu työn johtamiseen. Yksittäisiä pikku-urakoita toteutettaessa konetta kuljetetaan ristiin ja rastiin. Kustannukset maksaa tilaaja. Matti Kärkkäinen

85 Metsänomistajan tarjouspyyntö 3 Vaihtoehto yksittäisten metsänomistajien tarjouspyynnöille on, että metsänhoitoyhdistys toimii välittäjänä, joka neuvottelee urakoitsijan kanssa laatu- ja hintaperusteet, ketjuttaa kohteet ja valvoo yhdenmukaisesti työn. Kun asialla ovat puolin ja toisin osaavat ammattilaiset, malli antaa metsänomistajalle alemmat kustannukset kuin oma kilpailutus. Matti Kärkkäinen

86 Metsänomistajan tarjouspyyntö 4 Vaihtoehto on, että metsänomistaja ostaa muokkauspalvelut tuntiperusteisesti. Työhön menee se aika kun menee, ja se laskutetaan. Hyvä puoli on, että metsänomistaja pyrkii kaikin tavoin edesauttamaan työn sujumista. Malli edellyttää, että osapuolet oppivat luottamaan toisiinsa kokemuksen kautta. Parhaiten malli sopii suurille metsänomistajille, jotka antavat töitä jatkuvasti. Matti Kärkkäinen

87 Tarjouskilpailun piirteitä 1 Jos urakoitsija on onnistunut myymään palvelumahdollisuutensa lähes täyteen, uusi tarjouspyyntö voidaan ylihinnoitella hinnaltaan kaksinkertaiseksi tai vielä korkeammalle. Jos pyytäjä ei tätä ymmärrä ja tilaa palvelun, urakoitsija hoitaa hankkeen viivästyttämällä jo sovittuja töitä ja ottaa mielihyvin vastaan ylihyvän katteen työn. Matti Kärkkäinen

88 Tarjouskilpailun piirteitä 2 Hullu ei ole älyttömän korkean urakkahinnan tarjoaja, vaan se, joka sen hyväksyy. Kokemattomien ei kannata lähteä tekemään urakkakilpailuja. Se kannattaa jättää ammattilaisille. Matti Kärkkäinen

89 Tarjouskilpailun piirteitä 3 Jos urakoitsijalla on puutetta töistä ja hän tietää, että on muita urakoitsijoita samassa tilanteessa, tarjous saattaa olla metsänomistajan kannalta hyvin edullinen. Ainoastaan tässä tapauksessa kilpailuttamisesta voi olla merkittävää hyötyä. Tarjouksen arviointi vaatii osaamista. Kaikilla pienmetsänomistajilla sitä ei ole. Matti Kärkkäinen

90 Tarjouskilpailun piirteitä 4 Suomessa on normaali tilanne, että maanmuokkausurakoitsijoilla on toukokuusta lokakuuhun hyvä työtilanne. Tärkein syy on, että metsäkelpoisista kokeneista kuljettajista on kova puute. Alalle kouluttautuvat hakeutuvat rakennuksille ja tietöihin, missä työ on helpompaa ja työympäristö sosiaalisempaa. Matti Kärkkäinen

91 Esimerkki tarjouskilpailusta, kun urakoitsijan pääomapanos on pieni (taimikonhoito) Matti Kärkkäinen

92 Kannattaako pyytää tarjous? Kannattaako varhaisperkaus? Matti Kärkkäinen

93 Varhaisperattu kuusikko (MT) Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

94 Varhaisperattu männikkö (VT) Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

95 Kuusen varhaisperkauksen kannattavuus verrattuna pelkkään taimikonhoitoon Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

96 Taimikonhoidon kustannukset Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

97 Metsuriyrittäjien kilpailuttaminen Voidakseen tehdä sitovan tarjouksen myös metsuriyrittäjä joutuu käymään paikan päällä. Kulut maksaa viime kädessä työn tilaaja. Luotettavan metsuriyrittäjän ollessa kyseessä on parempi pyytää suuntaa antava hinta-arvio, joka tarkentuu laskuksi työn kuluessa. Hintahaarukka voi olla perustellusti suuri (esim /ha) Jos tunteja kuluu vähemmän kuin arvio oli, missä on se metsuri, joka ei laskuta tarkasti hinta-arvion verran? Kyllä niitäkin on löytynyt! Matti Kärkkäinen

98 Miksi leveä hintahaarukka? 1 Työehtosopimuksen malli ei ole tarkka Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

99 Miksi leveä hintahaarukka? 2 Olosuhteet muuttuvat nopeasti Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

100 Kuusen perkausajan ennusteen tarkkuus Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

101 Perkausajanmenekki kuusikossa Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

102 Perkausajanmenekki männikössä Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

103 Perataanko kahdesti? Matti Kärkkäinen Lähde: Juho Rantala

104 Laajat tarjouspyynnöt Matti Kärkkäinen

105 Ruokolahden kunta 2016 Kunnalla talousmetsää 995 ha ja taajamametsiä 201 ha. Tarjouspyyntö koskee kaikkea metsätaloutta taimikonhoidosta puukauppoihin, joita on suunnitelman mukaan m 3 vuodessa. Matti Kärkkäinen

106 Tarjousten arviointi Nuoren metsän hoito. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 40 (yhteensä 8 hintaa). Taimikon perustaminen. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 30 (yhteensä 7 hintaa). Puukauppa-apu. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 10 (yhteensä 2 hintaa). Puunkorjuupalvelut (hakkuut ja metsäkuljetus) pääosin taajamametsissä. Halvin keskihinta saa maksimipistemäärän 20 (yhteensä 4 hintaa). Matti Kärkkäinen

107 Oma laaja tarjouspyyntö Metsät säilyvät omassa omistuksessa Hoitosopimus metsänhoitoyhdistyksen kanssa Hoitosopimus metsäpalveluyrittäjän kanssa Metsäpalvelusopimus metsäteollisuusyrityksen kanssa Metsätilan vuokraaminen (uutuus, ei kokemuksia) Matti Kärkkäinen

108 Arvio kannattavuudesta Metsät säilyvät omassa omistuksessa Verrattuna huonosti hoidettuun omaan metsätalouteen kaikki vaihtoehdot antavat enemmän rahatuloja kestävästi. Verrattuna hyvin hoidettuun omaan metsätalouteen kaikki vaihtoehdot vähentävät rahatuloja. Metsätalous tuottaa niin huonosti, että sen tuloilla on vaikea maksaa metsien hoitamisesta ulkopuoliselle. Esimerkiksi kuntien ja seurakuntien metsät kannattavat huonosti. Matti Kärkkäinen

109 Oma laaja tarjouspyyntö Metsät eivät säily omassa omistuksessa Liittyminen yhteismetsään, jolloin tulot riippuvat metsätalouden tulevaisuudesta. Metsäomaisuuden myynti vapailla markkinoilla. Jos tärkeää on vain raha, metsän myynti on nykyisin edullisin ratkaisu. Matti Kärkkäinen

110 Kiitoksia mielenkiinnosta! Matti Kärkkäinen