Pelastustoimen uudistus Mitä se tarkoittaa pelastustoimen organisoitumiselle
UUDISTUSTEN TAUSTAA Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma (29.5.2015, VN 10/2015) sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016 tekemät linjaukset. Tavoitteena on mm. Kuntien (julkishallinnon) kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä. Palvelujen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille (18 maakuntaa). Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Linjaus kuntien, maakuntien ja valtion tehtävistä 1.1.2019 alkaen mm. pelastustoimi maakunnan tehtäväksi
MAAKUNNALLE SIIRTYVÄT TEHTÄVÄT JA HENKILÖTYÖVUODET
TYÖNJAKO KUNNAN, MAAKUNNAN JA VALTION VÄLILLÄ
HALLITUKSEN (21.12.2016) LINJAUKSET PELASTUSTOIMESSA 5 pelastuslaitoksen malli: 18 pelastuslaitoksen malli:
TULEVIEN MAAKUNTIEN TEHTÄVÄT Maakuntalakiluonnoksen 6 Maakunnan tehtäväalat Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla, mm.: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto (ml. ensihoito) 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut 4) pelastustoimi 15) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta 22) maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen
PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN UUDISTAMISHANKE Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää
HALLITUKSEN (21.12.2016) LINJAUKSET PELASTUSTOIMESSA Sisäministeriön tiedote 21.12.2016 Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa 18 maakunnan järjestelmässä, kun valtion ohjausrooli on tarpeeksi vahva. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa ja valvoo palvelutasoa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaisi pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. Pelastustoimen alueista ja valtion ohjauksesta säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa, joka on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi maaliskuussa 2017.
HALLITUKSEN LINJAUKSET ENSIHOIDOSSA Ensihoitopalvelu tuotetaan maakunnan omana toimintana, jota täydennetään hankkimalla erillisiä osakokonaisuuksia eli ensihoitoyksiköitä henkilöstöineen sekä maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvia kiireettömiä ambulanssipalveluita ja siirtokuljetuksia muilta palvelun tuottajilta Nykyisten viiden yliopistollisen sairaalan rakenteen pohjalle muodostetaan viisi ensihoitokeskusta, joilla on nykyistä laajempia tehtäviä toimialan päivystystoiminnan ja varautumis- ja valmiustehtävien ohjauksessa Viisi ensihoitokeskusta tukevat maakuntien ensihoidon suunnittelua ja kehittämistä ja hoitavat maakuntien yhteisiä tietojärjestelmä- ja vastaavia palveluja Ensihoitopalveluun kuuluu myös ensivastetoiminta Maakunnan tulee hankkia kilpailuttamalla sosiaali- tai terveydenhuollon hoitolaitokseen sisään kirjattujen potilaiden siirtokuljetukset ja muut kiireettömät ambulanssia edellyttävät palvelut, joiden aikana potilas ei tarvitse vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa
Tavoitteena tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa Varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene Varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa Varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät Vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota.
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Uudenmaan pelastuslaitos tulee olemaan suuri Asukasluku 1,6 miljoonaa Budjetti n. 110 miljoonaa euroa Päätoimista henkilöstöä n. 1700 Sopimuspalokuntalaisia n. 2100 Toiseksi suurin pelastustoimi on Pirkanmaa (samassa kokoluokassa myös Varsinais- Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa) Asukasluku 506.000 Budjetti n. 36 miljoonaa euroa Päätoimista henkilöstöä n. 600 Sopimuspalokuntalaisia n. 900 Uudenmaan suuruus mahdollistaa tiettyjen erityisosaamista vaativien pelastustoimen tehtävien keskittämisen, esim. Valtakunnalliset tilannekeskustoiminnot CBRNE-osaaminen Kansainvälisen pelastustoiminnan tietyt tehtävät
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Valtion ohjaus vahvistuu Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset linjaukset sekä valtakunnalliset lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiseksi Valtioneuvosto voi päättää palvelurakenteen ja tiedonhallinnan ohjauksesta strategisella tasolla Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin on mahdollista Informaatio-ohjaus ja raportointi vuorovaikutteisella neuvottelumenettelyllä Sisäministeriön ohjausta vahvistetaan yhteistä varautumista koskevissa tehtävissä valtion keskushallinnon tasolla
MIKÄ PELASTUSTOIMESSA MUUTTUU? Palvelutason arviointi sisäministeriölle Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia Maakunnan valtuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta Sisäministeriö arvioi pelastustoimen palvelutasopäätöksiä Uudelle perustettavalle virastolle (LUOVA) kuuluu pelastustoimen laillisuusvalvonta
Mikä pelastustoimessa muuttuu KANSALAISEN NÄKÖKULMA - Pelastustoimen siirtyessä maakunnille vuoden 2019 alusta alkaen ovat vaikutukset yksittäisille kansalaisille vähäiset - Muutos on pääasiassa hallinnollinen ja nykyisiä alueellisia pelastuslaitoksia yhdistävä MUUTOKSESSA - Kiireellisen avun saanti ei muutu, toimintaketju käynnistyy soittamalla hätänumeroon - Pelastustoimen hallinto keskittyy, mutta se ei vaikuta varsinaiseen palvelutuotantoon kentällä palvelun tarvitsijan näkökulmasta - Nykyiset paloasemat säilyvät kunnissa palokunta säilyy lähellä kuntalaista - Ensihoito säilyy ennallaan lähellä kansalaista
Mikä pelastustoimessa muuttuu MUUTOKSESSA Palotarkastajat tekevät työtään pääasiassa entisiltä toimipaikoiltaan, joten tuttuun palotarkastajaan saa yhteyden entiseen tapaan. Vaikka jokaiselta paloasemalta ei löytyisikään palotarkastajaa, osataan lähipaloasemalta neuvoa mihin pitää ottaa yhteyttä kun tarvitsee opastusta tai neuvoja Valistajat ja turvallisuusviestijät löytyvät omalta läheiseltä paloasemalta Erikoisosaamista vaativissa tilanteissa lähipaloasemalta löytyy ohjeita mihin voi ottaa yhteyttä Lupien ja suunnitelmien hyväksyntää edellyttävien toiminnot (yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat, ilotulituslupa etc.) hoituvat nykyisillä toimintamalleilla Pelastustoiminnan muutos ei ole itsetarkoitus vaan tuloksena tulee olemaan parempi elinympäristön turvallisuus ja lähellä kansalaista sijaitsevat paloasemat
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU 5.4.2016 hallituksen linjaukset maakuntien tehtävistä Maakuntauudistuksen valmistelun vaiheet 2016 2017 2018 2019 Esivalmistelu Maakunnan väliaikaishallinto Käynnistymisvaihe Uusi maakunta 30.6.2016 mennessä maakunnan esivalmistelusta sopiminen 1.7.2017 (viivästyy: 1.8./1.9.2017) 1.3.2018 1.1.2019
Esivalmistelun loppuaika 1/2017 kuusi uutta työryhmää Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistö Hankinnat Tehtävien, asiakkaiden ja henkilöstön kartoitus saatetaan loppuun Mietitään synergiaetuja työryhmien rajojen yli, mahdollisesti myös soten kanssa. Hahmotetaan uusia toimintatapoja, organistoitumista ja yhteistyökuvioita Suunnitellaan uuden maakunnan visio
Väliaikaishallinnon tehtäväkokonaisuudet Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä Valmistelutoimielin Järjestämistehtävä Henkilöstö ICT ja tietojohtaminen Maakuntavaalit Olemassa olevien sopimusten selvittäminen Maakunnan konsernivalmistelu Valtakunnallinen valmistelu Valmisteluhenkilöstö
HALLITUKSEN (21.12.2016) LINJAUKSET PELASTUSTOIMESSA Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimen alue
POHJOIS-POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Oulu-Koillismaa Jokilaaksot Yhteensä Asukasluku (31.12.2015) 285 121 121 846 406 967 Pinta-ala, km 2 23 160 13 762 36 922 Kuntien lkm 12 17 29 Paloasemien lkm - 24/7-miehitetty 5 2 7 - päiväaikaan miehitetty 12 18 30 - miehittämätön 4 4 8 - yhteensä 21 24 (2018: 23) (1 - joista ensihoitoyksiköiden 14 (kaikki asemat 24/7 13 (10 asemaa 24/7- sijoituspaloasemia miehitettyjä) miehitettyjä) Tehtävien lkm - pelastus 4 336 2 683 7 019 - ensihoito 45 866 (sis. Vaala) 27 797 73 663 - yhteensä 50 202 30 480 80 682 Henkilöstön lkm - pelastus päätoim. ja hallinto 213 97 310 - pelastus sivutoim. ja vpk:t 416 446 862 - ensihoito 197 166 363 - yhteensä 826 709 1 535 Menot (TA2017), M - pelastus 18,2 11,6 29,8 - ensihoito 14,4 13,4 27,8 - yhteensä 32,6 25,0 57,6 1 Raahen VPK siirtyy Raahen paloaseman tontille paloaseman laajennuksen valmistumisen jälkeen 45 (2018: 44) (1 27 (24 asemaa 24/7- miehitettyjä) Vaalan kunnan asukasluku on 3074 ja pinta-ala 1764 m2. Vaalan kunnassa on yksi päiväaikaan miehitetty paloasema ja pelastustoimen henkilöstöä yksi päätoiminen ja 12 sivutoimista. Pelastustoimen tehtävämäärä oli 102 kpl vuonna 2016. Vaalan kunnan pelastustoimen menot (TA2017) ovat n. 350.000 euroa.
PALOASEMAVERKKO POHJOIS-SUOMESSA Lappi 37 kpl Alue Lappi Kainuu Oulu-Koillismaa Jokilaaksot Keski-Pohjanmaa Paloasematiheys 2713 km 2 /asema 1792 km 2 /asema 1103 km 2 /asema 573 km 2 /asema 311 km 2 /asema Oulu-Koillismaa 21 kpl Jokilaaksot 24 kpl Kainuu 12 kpl Keski- Pohjanmaa 20 kpl
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmät: TR1 Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö Puheenjohtaja Jussi Rämet, varapuheenjohtaja Taina Törmikoski TR2 Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus Puheenjohtaja Petri Keränen, 1.varapuheenjohtaja Maire Mäki, 2.varapuheenjohtaja Tiina Rajala TR3 Pelastustoimi ja varautuminen Puheenjohtaja Petteri Helisten, varapuheenjohtaja Jarmo Haapanen TR4 Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Puheenjohtaja Timo Lehtiniemi, 1.varapuheenjohtaja Hannu Tölli, 2.varapuheenjohtaja Leena Tuuri
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI Pelastustoimen ja varautumisen valmistelutyöryhmä (TR3) Työryhmän kokoonpano 18 jäsentä ja varajäseniä Työryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiin ulkopuolisia asiantuntijoita
MAAKUNNAN TEHTÄVIEN POIKKIHALLINNOLLINEN TARKASTELU Pelastustoimen ja varautumisen poikkihallinnollinen tarkastelu Ei varsinaisesti vielä nykytilan kartoituksen yhteydessä Huomioidaan kun siirrytään uuden maakunnan toiminnan suunnitteluun Yhteistyö ja synergiat Soten suuntaan (PoPSTer) Nonsoten suuntaan (muut työryhmät) Pelastustoimi julkishallintoa -> rajoittanee synergiaa ja yhteistyömahdollisuuksia Pelastustoimen ja varautumisen valmistelussa oltava realismi mukana Aikaa valmisteluun vähän ja tärkeintä saada maakunnan pelastustoimi käyntiin 1.1.2019 Ei kohtuutonta määrää uusia avauksia tms. Pelastustoimen ennakkoluulotonta kehittämistä voidaan viedä eteenpäin maakuntaan siirtymisen jälkeen Pelastustoimen sisällön kehittäminen uudistamishankkeen (SM) kautta jatkuu tällöin (uudistamishanke jatkunee 1.1.2019 eteenpäin)
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI Pelastustoimen ja varautumisen valmistelun alatyöryhmät: Pelastustoiminta, operatiivinen johtaminen, tilannekeskus Sopimuspalokuntatoiminta Riskianalyysi, palvelutasopäätös Riskienhallinta; valvontatoiminta, turvallisuusviestintä Ensihoito Maakunnan varautuminen Pelastustoimen varautuminen Taloushallinto, yleishallinto Henkilöstöhallinto, työsuojelu, työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen, koulutustoiminta Tekniikka, kunnossapito, hankinnat, logistiikka Ict-toiminnot Omaisuus ja kiinteistöt
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU Esivalmisteluvaiheen tehtävät: Kartoitetaan uuteen maakuntaan siirtyvien pelastustoimen ja varautumisen tehtävien ja toimintojen nykytilanne sekä kehittämis- ja muutostarpeet (mm. etsitään uusia avauksia ja synergioita siirtyvien tehtävien välillä) Kartoitetaan eroavaisuudet pelastustoimen ja varautumisen nykytilassa yhteistyöalueen maakuntien ja pelastuslaitosten välillä sekä toiminnot jotka voisivat olla yhteisiä myös siinä tapauksessa, että jatketaan erillisinä laitoksina Tuotetaan esitys, kuinka pelastustoimen ja varautumisen valmistelutyö organisoidaan ja toteutetaan seuraavissa valmisteluvaiheissa
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN NYKYTILAN KARTOITUS Nykytilan kartoituksen yhteenveto Varsinainen pelastustoiminta on järjestetty sekä OKPL:ssä että JOPELA:ssa hyvin samankaltaisesti Yhdenmukaistamista ja yhteensovittamista vaativat operatiivisen johtamisen järjestelyt sekä operatiivinen ohjeistus VPK-järjestelmän ja sivutoimisen järjestelmän sopimukset ovat siirtymävaiheessa kriittisiä, joten niiden yhdenmukaistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Tilannekeskuksen perustamiseen tulee suhtautua kriittisesti, mikäli toimintaa ei järjestetä ylimaakunnallisena toimintana
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN NYKYTILAN KARTOITUS Yhteenveto Paloasemaverkosto vastaa hyvin nykyisiä tarpeita Sisäilmaongelmia on muutamilla asemilla Valmisteluvaiheessa on syytä tehdä kuntotarkastukset paloasemille ja sen perusteella kunnostus- ja uudisrakentamissuunnitelmat Uudisrakentamistarvetta on molempien pelastuslaitosten alueella Pelastustoimen kalusto on pääosin ajanmukaista ja se on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti eri puolille aluetta yhden pelastuslaitoksen näkökulmasta Paloasemaverkon ja ajoneuvokaluston optimointi tulee myöhemmin tehtäväksi Tulevina vuosina riittävät normaalit kalustoinvestoinnit ja kaluston kierrätystä voitaneen edelleen kehittää
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN NYKYTILAN KARTOITUS YHTEENVETO Hallinto on pääpiirteittäin samankaltainen, vaikka OKPL on Oulun kaupungin liikelaitos ja JOPELA on osa Ylivieskan kaupunkiorganisaatiota Molemmissa organisaatiossa mm. taloushallinto on osittain ulkoistettu (Monetra ja Hetapalvelut) Hallinnon ICT-järjestelmät ovat erilaiset Riskienhallinnan osa-alueella toiminnot ovat myös hyvin samankaltaiset Yhdenmukaistamisen tarvetta on lähinnä käytettävissä ohjelmistoissa sekä turvallisuusviestinnän tavoitteissa
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN NYKYTILAN KARTOITUS Yhteenveto Ensihoidossa molemmat pelastuslaitokset toimivat palvelun tuottajana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille Synergiamahdollisuuksina nähdään hallinnon ja tukipalveluiden yhteiskäyttö sekä kalustohankintojen volyymi ja kaluston yhdenmukaistaminen Varautuminen vaatii huomattavasti yhteensovittamista Vaikka molemmilla pelastuslaitoksella onkin valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä johtokeskusten työjärjestykset, on niiden yhteensovittaminen nopealla aikataululla tarpeellista Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on haasteellista
MAAKUNTIEN YHTEISTEN TEHTÄVIEN TARKASTELU Pelastustoimen ja varautumisen yhteiset tehtävät yli maakuntarajojen Onko löydettävissä uusia yhteisiä tehtäviä maakuntien yhteistyönä? Pelastustoimessa mahdolliset yhteistyöalueet Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa vrt. ensihoitokeskusten aluejako ERVA-alueiden mukaisesti
Maakuntien yhteisten tehtävien tarkastelu Kartoituksessa esille tulleita asioita Maakuntien yhteinen tilannekeskus alueen turvallisuustilanteen ja uhka-analyysin jatkuva seuranta ja välittäminen alueen toimijoille operatiivisen valmiuden säätelemiseksi Ajankohtainen tieto turvallisuustilanteesta ja valmiudesta yhdessä paikassa, valmiuden tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö Etäjohtaminen, johtamisen tuki (vähentää päällystöpäivystyksen tarvetta) Tiedotus- ja hälyttämispalvelut julkishallinnon toimijoille (esim. kuntaorganisaatio) Maakuntien yhteinen raskas pelastusmuodostelma Pelastustoiminnan johtaminen (yhteinen päällikkövarallaolo) Yhteiset asiantuntijatehtävät (kemikaaliturvallisuus etc.) Hankintayhteistyö Yhteinen erikoiskalusto (CBRNE, Öt etc.)
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI 3) Sopimuspalokuntatoiminta Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys siirtosopimukseksi nykyisten aluesopimusten ja vapaapalokuntasopimusten siirtämiseksi sellaisenaan maakunnan pelastuslaitokselle. Työryhmä selvittää nykyisten sopimusten merkittävimmät yhteensovittamista edellyttävät seikat varsinaisten uusien sopimusten laatimista varten, mikä tapahtuu aikaisintaan vuosina 2019-2021. Työryhmä laatii kriteerit sivutoimisessa työsuhteisessa palvelussuhteessa ja vapaaehtoisen palokunnan hälytysosastossa jatkamiselle vuoden 2019 alusta lukien, koska tarkoituksena on siirtää uuteen pelastuslaitokseen vain hälytystoimintaan kriteerien mukaisesti osallistuva henkilöstö. Työryhmä tekee yhteistyötä yleishallintoa ja pelastustoimintaa käsittelevien työryhmien kanssa.
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU Varsinaisen valmisteluvaiheen tehtävät: Tehdään selvitys toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen maakunnan pelastustoimen tehtävien käynnistämiseksi, sisältäen konkreettiset tarpeet ja toteutustavat Tehdään esitys maakunnan kokonaisturvallisuuteen liittyen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluvasta alueellisesta valmiussuunnittelusta ja varautumisesta Tuotetaan esitys pelastustoimen ja varautumisen tehtävien siirrosta Pohjois- Pohjanmaan maakunnan vastuulle Toteutetaan pelastustoimen ja varautumisen tehtävien siirto häiriöttömästi Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle vuoden 2019 alussa Pelastustoimen valtakunnallisen uudistamishankkeen tuotokset jalkautetaan maakunnassa työryhmän ja sen alatyöryhmien kautta
PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU Vuoden 2019 alussa oltava maakunnassa valmiina: Yhteistyösopimukset Palvelutasopäätös (perustana riskianalyysi) Palvelustrategia osana maakuntastrategiaa Palvelulaitoksen talousarvio osana maakunnan taloutta Kuka tekee, mitä tekee ja missä tekee (keskittäminen, synergia) Henkilöstöjärjestelmä Palvelussuhteen ehdot, resurssit, seurantarakenne Talousjärjestelmä Seurantarakenne (= valtakunnalliset tavoitteet ja ohjaus, paikallinen johtaminen) Johtamisjärjestelmä Sopimukset (ylimääräiset irtisanottu, tarpeelliset siirretty, uudet voimassa)