,a~ Veikko Palosaari Laboratoriopaallikka GTK t 2011 \ALLENNI=TTU KONTTIJARVEN SULFIDI-PGE-MINERALISAATION ITAOSAN MALMIMINERALOGIASTA

OUTm-::ut--1PU OV Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio E. Hanninen,;- 073/3fo22 12C/I<ONTTIJARVI,PGI"l/EH/ 1987 \ALLENNI=TTU 0 9. 1t 2011 GTK -~ KONTTIJARVEN SULFIDI-PGE-MINERALISAATION ITAOSAN MALMIMINERALOGIASTA E. Hanninen Geoanalyyttinen laboratorio,a~ Veikko Palosaari Laboratoriopaallikka

OUTOKUrvlPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 1 JOHDANTO Konttijärven runsaan kilometrin pituisen kerrosintruusiopätkän reunavyöhykkeessä sijaitsevasta sulfidi-platinametalli(pge) mineralisaatiosta on viime aikoina ollut ekonomis-geologisen tarkastelun kohteena intruusionitäpäässä sijaitseva alue, jossa on ollut rajattavissa volyymi Itään ja arvometallipitoisuuksiltaan ekonomisesti kiinnostava kappale. Tämä tutkimus on keskittynyt kyseisen kappaleen malmimineralogiaan. Esiintymästä tehdyt aiemmat malmimineralogiset tutkimukset on tehty intruusion länsilaidan ja keskiosan mineralisaatioista, esim.: 070/3622 12/EH/Konttijärvi/~~r. /.;' l! 2- Näytteiksi valittiin 40 kairansydänpätkää rei'istä RN/KOJ-89-100. Tarkoituksena oli saada näytesarja kohdista, joiden sijainti olisi mahdollisimman edustava inventoitavaa kappaletta ajatellen, PGE-pitoisuudet olisivat suhteellisen korkeat, että myös eri kivilajikerrokset ja erilaiset sulfidiseurueet tulisivat edustetuiksi. PGE-mineraaleja metsästettiin myös mineralisaation puhkeamasta ammutusta rikastuskoenäytteestä tärypöydällä tehdyistä raskasmineraalifraktioista. analyyseineen esitetään liitteessä 1 kairausprofiileissa on liitteessä 3 ja ja Näytetiedot ja näytteiden sijainti (punaisella>. Näytteet tutkittiin malmimikroskooppisesti. Joitakin PGEmineraaleja ja pentlandiitin palladiumpitoisuutta analysoitiin GAL:n mikroanalysaattorilla Camebax SX 50. Analysoinnissa vallinneet ajo-olosuhteet ja käytetyt standardit esitetään liitteessä 6/4.

OUTOKUMPU OY /"talminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hännlnen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 2 KIVILAJIYKSIKöT JA MINERALISAATIOTYYPIT Mineralisoituneen vyöhykkeen kivilajiyksiköt ovat ylhäältä alaspäin lukien (liite 2, diagrammi 2, referaatti käsikirjoituksesta 073/Konttijärvi, Suhanko/EH/1987, "draft"): metaperidotiitti metapyrokseniitti metagabro kvartsidioriitti Sulfidimineralisaatio ulottuu yleensä metaperidotiitin alaosasta läpi metapyrokseniitin ja -gabron jonkin matkaa pohjan kiviin kuuluvan kvartsidioriitin puolelle. Selvää kerrossidonnaisuutta ajatellen jonkin verran oikukkaasti sijaintipaikkansa valinneet PGE-rikastumat ovat tämän tutkimuksen leikkauksissa metaperidotiitin ja metapyrokseniitin alueella (RN/KOJ-89) sekä metagabron ja kvartsidioriitin kontaktin tuntumassa (RN/KOJ-IOO). Sulfidiseurueet voidaan jaotella seuraavasti (liite 2): Metaperidotiitin sulfidipirote on heikko, sulfidipitoisuus yleensä alle 1%. Tekstuuri on lievästi pirstoutunut (serpentiiniytyminen ympäräivissä silikaateissa), joskin jäänteitä primääristä pisaramaisesta tekstuurista on vielä nähtävissä (liite 4, kuva 1). Sulfidiseurue muodostuu magneettikiisusta (pääosin heksagoninen), kuparikiisusta ja pentlandiitista. Aksessoreina on tavattu mm. sinkkivälkettä ja mackinawiittia. Metapyrokseniitin sulfidipitoisuus on myös keskimäärin alle 1%. Tekstuuri on enimmäkseen hyvin pirstoutunut (liite 4, kuva 2). Hienorakeiset sulfidiosueet sijaitsevat sikinsokin risteilevien neulasmaisten amfibolikiteiden välitiloissa. Vallitsevana sulfidiseurueena metapyrokseniitin yläosassa on monokliininen magneettikiisu - kuparikiisu - pentlandiitti. Tämä vaihettuu melko pian alaspäin mentäessä enempi ja enempi kuparikiisuvaltaiseksi ja lähes pelkkää kuparikiisua sisältävä sulfidifaasin kautta päästään metapyrokseniitin keskiosassa usein tavattavaan sulfidiseurueeseen: kuparikiisu - bopniitti milleriitti, aksessoreina pentlandiitti ja heazlewoodiitti (liite 4, kuva 3).

OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 3 Tämän alapuolella metagabroon mentäessä toistuu peilikuvamaisesti metapyrokseniitin yläosan sulfidiseuruejakautuma: kuparikiisuvaltaisten tyyppien kautta päädytään lähellä metagabroa seurueeseen monokliininen magneettikiisu - kuparikiisu pentlandiitti. Metagabron ja kvartsididriitin yleensä heikohkoissa sulfidipirotteissa on tekstuuri myös pirstoutunut, joskin karkeampiakin sulfidirakeita ja pisaramaisuutta esiintyy. Vallitsevana sulfidiseurueena on monokliininen magneettikiisu - kuparikiisu - pentlandiitti - pyriitti. PLATINARYHMÄN MINERAALIT Platinaryhmän mineraaleista tavattiin seuraavia: Isomertieiitti Mineraali on selvästi palladiumin pääkantaja esiintymässä, kuten on aiemmissakin tutkimuksissa todettu. Isomertieiitti esiintyy usein kookkaina, jopa useamman sadan mikrometrin rakeina sulfidien (yleisimmin kuparikiisun) tai silikaattien yhteydessä (liitteen 4 kuvat 4-8). Myös hienompana (muutama kymmenen ~m) silikaattien yhteydessä esiintyvää isomertieiittiä tavataan. Isomertieiitille on myös ominaista kompleksisten yhteenkasvettumien muodostaminen muiden PGE- mineraalien, kuten mertieiitin, palladoarsenidin, kotulskiitin ja sperryliitin kanssa (liite 4, kuvat 5,8, 12-13). Näihin yhteenkasvettumiin liittyy joskus myös kulta pelkkänä tai elektrumina. Isomertieiitin kemiallinen koostumus (liite 5) on joko sellainen, että kemialliseksi kaavaksi saadaan likimain stökiömetrinen.pd 11 Sb 2 As 2 tai antimonia korvaavana esiintyy vaihtelevasti telluuria ja tinaa, mikä viittaa laajahkoon kiinteäliuokseen alasysteemissä Pd 11 Sb 2 As 2 - PdllTe2As2 - Pd 11 Sn 2 As 2. Pisteiden 6-8 (liite 5> analyysien perusteella voitaisiin mineraalin kaavaksi kirjoittaa Pd 11 Sb(Te,Sn)As 2 tai Pd 22 Sb 2 TeSnAs 4, mikä jälkimmäiseen muotoon kirjoitettuna olisi uusi mineraalispesies (liite 6,kolmiodiagrammi 1).

OUTOKUI'1PU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 4 Kyseessä lienee kuitenkin eräs välijäsen kiinteäliuossarjasta, jonka päätejäseninä voisivat alla mineraalimaailmassa tuntemattomat faasit: Pd 11 SbTeAs 2 ja Pd 11 SbSnAs 2 tai jos kaava kirjoitetaan muotoon Pd11(Sb,Te,Sn)2As2' ovat päätejäsenet isomertieiitti ja tuntemattomat faasit Pdl1Te2As2 ja Pd11Sn2As2. Mertieiitti Mineraali esiintyy yhtenä faasina kompleksisissa isomertieiittivaltaisissa PGM-yhteenkasvettumissa. Raekoko saattaa parhaimmillaan ylettää sataan mikrometriin. Määrällinen merkitys palladiumin kantajana, kuten muillakin yksittäisillä palladiummineraaleilla lukuunottamatta isomertieiittiä on melka vähäinen. Kemiallinen koostumus poikkeaa hieman stökiömetrisen mertieiitin kaavasta (liite 5). Kemialliseksi kaavaksi voitaisiin yhtä hyvin, ellei paremminkin kirjoittaa: Pd 12 Sb 4 As Pd 25 Sb S As 2 Pd12.45Sb3.S0As Pd24.9Sb7.6As2 tai Kyseisten koostumuksisia mineraaleja ei ole kirjallisuudessa raportoitu. Palladoarsenidi Palladoarsenidia tavattiin sulkeumina sufideissa sekä yhteenkasvettumissa muiden PGE-mineraalien kanssa (liite 4, kuvat 5 ja 12). Raekoot olivat alle 100~m, yleensä suuruusluokkaa muutama kymmenen ~m. Mikroanalyyseissä ilmenevät erot mineraa- Iin kationi-anionisuhteissa ovat merkittävät: kationit/anionit vaihtelevat välillä 2.1S-1.94 (liite 5). Tämä vaihtelu saattaa johtua-siitä, että tinaa ei ole analysoitu kuin yhdestä rakeesta ja tässä havaittiin tinan olevan mahdollisesti arseenia korvaavana merkittävä komponentti tutkittaessa mineraalin stäkiömetriaa. Liitteen 5 palladorsenidirae no. 4 on itseasiassa "stannian palladoarsenidi", kemialliselta kaavaltaan:

OUTOKUI'1PU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 5 Kotulskiitti Pd(Te,Bi) Kotulskiitti esiintyy pieninä, keskimäärin muutama kymmenen ~m sulkeumina yleensä sulfideissa ja muiden PGE-mineraalien yhteydessä (liite 4, kuvat 5,8,9, 10, 12, 13). Mineraali lienee isomertieiitin jälkeen toiseksi yleisin palladiummineraali, joskin määrällinen merkitys on huomattavasti isomertieiittiä pienempi. Kotulskiitti (päätejäsen PdTe) muodostaa kiinteäliuossarjan sobolevskiitin (PdBi) kanssa. Konttijärven nyt analysoidut kotulskiitit ovat vaihtelevasti vismuttipitoisia (9-27 p-%), ollen siis tarkasti ottaen "bismuthian kotulskiitteja". Kationi- anionisuhde on lähellä stökiömetristä: 0.96-1.03/1.00. Vyscitskiitti <Pd,Ni)S Palladiumin nikkelipitoista sulfidia, vysotskiittia on tavattu yksi n. 20~:n rae pentlandiitissa _(liite 4, kuva 11>. Vysotskiitti muodostaa kiinteäliuossarjan braggiitin: (Pt,Pd,Ni)S kanssa. Nyt analysoitu vysotskiitti on hyvin platinaköyhä, 1.8-2.7 p-y.. Arsenian paoloviitti Pd 2 (Sn,As) Mineraalia on tavattu kaksi raetta, toinen 20~m:n sulkeumana kuparikiisussa ja toinen magneettikiisun yhteydessä yhdessä nimettömän PdS(Sb,As,Sn)2-faasin kanssa n. 10~m:n rakeena (analyysit liitteessä 5. Nimi paoloviitti on varattu mineraalille, jonka ideaalikaava on Pd 2 As ja yleinen muoto (Pd,Pt)2As. Kiderakenne on ortorombinen, avaruusryhmä Pbnm. Stökiömetrialtaan vastaava arseenipäätejäsen on palladoarsenidi: Pd 2 As, jonka kiderakenne on monokliininen ja avaruusryhmä P2/m. Onko näiden välillä jonkinlainen kiinteäliuossarja, ja miten laaja, vai edustaako nyt tavattu mineraali jotakin tiettyä, koostumukseltaan ja kiderakenteeltaan ainutlaatuista faasia koe systeemissä? Todennäköisimmin mineraali on "arsenian" paoloviitti. Koostumuspisteet on merkitty liitteen 6 kolmiodia~rammiin 2.

OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 6 Majakiitti PdNiAs Majakiittia tavattiin muutaman mikrometrin rakeina palladiumhopea-telluridien yhteydessä. Liitteen 5 analyysi antaa majakiitille jonkin verran stökiömetrisestä poikkeavan kaavan. Analyysi on kuitenkin epävarma rakeen pienuuden vuoksi, mukaan on saatu mm. hopeaa ja telluuria, jotka voivat olla ympäristön min~raaleista. Palarstanidi Tavattu muutaman kymmenen mikrometrin sulkeumina tina-telluuripitoisessa isomertieiitissä.. Mineraalin koostumus (liite 5) on lähellä mineraalia nimeltä palarstanidi, jonka ideaalikaavaksi ilmoitetaan kysymysmerkillä varustettuna Pd 8 As 3. Yleinen muoto tästä on (Pd,Pt)8(Sri,As,Pb)3. Liitteen6 diagrammin 3 mukaisesti tavattu koostumus voisi edustaa kiinteäliuossarjaa, jonka päätejäseninä olisivat faasit PdSSn2As ja Pd S Sb 2 As tai sitten kyseessä on oma ainutlaatuinen faasinsa koostumukseltaan Pd 16 Sn 3 As 2 Sb, jota vastaava antimonijäsen Pd 16 Sb 3 As 2 Sn on aiemmin analysoitu Narkauksen kivistä (kts. diagrammi 3, liite 6). Kyseinen mineraali lienee siis samanlainen kuin palarstanidiksi nimetty, mutta palarstanidille annettu kemiallinen kaava on kovasti kyseenalainen. Nimetön Pd5(Sb,As,SnI2 Yksi 30~m:n rae magneettikiisussa seuralai,senaan arsenian paoloviitti (analyysit liitteessä 5). Kyseessä on joko luon~ nossa tavattu mineraali, stibiopalladiniitti: Pd 5 + x Sb 2 - x ' x~o.05, yleinen muoto: (Pd,Cu)5_x(Sb,As,Sn)2_x tai synteettistä Pd 5 Sb 2 -faasia vastaava aiemmin tuntematon mineraali. Kiderakenne ratkaisisi.

OUTOkUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 7 Tavattu muutaman mikrometrin levyisinä nauhoina kuparikiisun reunalla, sulkeumina muita PGE-mineraaleja, mm. majakiittia. Kemiallinen (liite 5) koostumus antaa aiheen kirjoittaa kaavan muotoon: Pd2Ag3Te3' mikä on aiemmin tuntematon faasi mineralogisessa kirjallisuudessa. Nimetön PdAg(Te,Sn} Liitteen 4 kuvassa 7 omanmuotoisen isomertieiittikiteen reunoilla esiintyvä mineraali on mikroanalyysien (liite 5) mukaan faasi, jonka kaava voidaan kirjoittaa muotoon PdAg(Te,Sn} ja päätejäsenelle PdAgTe, minkä koostumuksista mineraalia ei tiettävästi ole aiemmin tavattu. Sperryliitti Sperryliitti on käytännöllisesti katsoen esiintymän ainut platinan kantajamineraali. Merkityksetön osa platinasta on hivenaineena eri palladiummineraalien hiloissa, korkeimmat näistä ovat vysotskiitissa: 2-3%. Sperryliitti esiintyy palladiummineraaleista poiketen yleisimmin silikaattien yhteydessä, kun palladiummineraalit esiintyvät mieluummin sulfideissa (liite 4, kuvat 14-16). Toki sperryliittiä esiintyy myös sulfidien ja muiden PGE-mineraalien yhteydessä. Silikaateissa esiintyvän sperryliitin raekoko on yleensä suhteellisen pieni, mikroniluokan rakeista muutaman kymmen mikrometrin rakeisiin. Suurin tavattu sperryliitti on kooltaan n. 70~m. kemiallinen koostumus on kutakuinkin stökiömetrinen PtAs 2 (liite 5). kulta Kultaa on tavattu muutama rae vaihtelevissa miljöissä (liite 4, kuvat 17-19). Suurin nyt tavattu rae on n. 50 ~~.

OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 8 PENTLANDIITIN PALLADIUMPITOISUUS Pentlandiitin palladiumpitoisuutta analysoitiin muutamasta näytteestä mikroanalysaattorilla. Viitteitä palladiumin mahdollisesta kätkeytymisestä pentlandiitin kidehilaan on saatu kirjallisuudesta ja mm. Penikoilta tehtyjen analyysien perusteella aiemmin. Liitteen 6/4 ajoproseduurilla saatiin taulukossa 1 esitetyt tulokset: Taulukko 1. Pentlandiitin palladiumpitoisuuksia (ppm) Näyte Rae 1 Rae 2 Rae 3 Rae 4 Rae 5 Keskiarvo 1 RN/KOJ-89/48.10 670 1197 492 113 MPRD 618 RN/KOJ-89/54.30 339 532 682 346 MPYR 279 645 432 179 429 RN/KOJ-l00/56.90 891 818 1030 MGB 565 1556 778 934 RN/KOJ-l00/59.05 1389 0 871 1942 1622 KVDR 791 0 538 1496 1562 1021 Mikroanalyysi on ko. pitoisuusalueella vielä melkoisen epätarkka, joten annetuissa pitoisuuksissa saattaa olla melkoisiakin suhteellisia virheitä. Todistusaineistona siitä, että pentlandiitti on tosiaankin palladiumpitoinen ne toki käyvät. Jos tarkastellaan tuloksiå yksityiskohtaisemmin, voidaan todeta mm. seuraavaa:

.JI OUTOKUl1PU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 9 Pentlandiitin palladiumpitoisuus näyttäisi olevan korkeampi kvartsidioriitissa ja metagabrossa verrattuna metapyrokseniittiin ja metaperidotiittiin. Hajonta on melko suurta jopa yhden rakeen sisällä ja vielä suurempaa eri rakeiden välillä samassakin näytteessä. Kvartsidioriitissa näyttäisi olevan sekä suhteellisen palladiumrikasta että palladiumitonta pentlandiittia. Jos sijoitetaan saadut keskiarvoiset pentlandiitin palladiumpitoisuudet taulukkoon, johon on laskettu näytteiden mineraalikoostumukset ja lasketaan tästä pentlandiitin osuus palladiumin kantajana, saadaan: Taulukko 2. Pentlandiitin osuus palladiu~in kantajana NÄYTE KIVILAJI cum lum sm PdlPPllll NIPlll NIP:n NIP:n DSUUS Pd:n PdlpplIl kantajana m RN/KOJ-89! 48.10 I1PRD 0.103 0.109 0.67 8.8 0.31 618 21.5 RIVKOJ-B9/54.30 I'iPYR 0.183 0.074 0.25 5.8 0.22 429 16.1 RN/KOJ-I00i56.90 11GB 0.652 0.208 1.96 24.6 0.58 934 22.3 r r RN/KOJ-I00/59.05 KVDR 0.568 0.115 0.75..1...1 0.33 1021 61.9

OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 10 Pentlandiitin osuus palladiumin kantajana näyttäisi olevan oheisen laskelman mukaan melkoisen merkittävä etenkin kvartsidioriitissa. Laskelman perusteissa on kuitenkin monia mahdollisia virhelähteitä: pentlandiitin palladiumanalyysien luotettavuus, analyysien vähäisyys huomioonottaen hajonnan suuru~s pentlandiitin palladiumpitoisuuksissa sekä tietyt epävarmuudet mineraalipitoisuuslaskuissa. Tuloksia on pidettävä kuitenkin pitkälle suuntaa-antavina: pentlandiitin osuus palladiumin kantajana saattaa olla esiintymän ylä- ja keskiosassa 20 %:n luokkaa ja kvartsidioriitissa ehkä huomattavasti korkeampikin~ KOMMENTTEJA RIKASTETTAVUUDESTA Konttijärven tyyppisessä esiintymässä, jossa arvomineraalit esilntyvät suhteellisen hienona, on vaahdotus ilmeisesti ainoa varteenotettava rikastusvaihtoehto. Painovoimaerotuksella tuskin päästään riittävän suuriin saanteihin johtuen juuri arvomineraalien pienestä raekoosta. Teoreettiset edellytykset tähän kyllä olisivat, ovathan PGE-mineraalit raskaita, tiheydet vaihtelevat välillä 10-12 g/cm 3. Jotta arvomineraalit saataisiin menestyksellisesti irti silikaateista, on jauhatuksen oltava melko hieno. Tämä raja määräytyy rikastuskokeissa pääasiallisesti platinan saannin peru~teella. Sperryliitti, mikä on itseasiassa esiintymän arvokkain yksityinen mineraali (likimain kaikki platina sisältyy sperryliittiin, palladium on jakautunut useamman mineraalin kesken) esiintyy yhtenä hienorakeisimmista PGEmineraaleista pääasiassa silikaattien yhteydessä keskimääräisen raekoon ollessa muutama kymmenen ~m. Tämän riittävä vapauttaminen tulee olla jauhatuksen optimoinnin perusta. Pääosa palladiumista on isomertieiitissä, jonka raekoko on aivan toista luokkaa kuin sperryliitin, usein satoja mikrometrejä. Myös muita palladium-mineraaleja on tavattu suhteellisen kookkaina ja toisaalta monet palladium-mineraalit esiintyvät usein sulfidien yhteydessä, joten niiden jauhatus eroon silikaateista tapahtuu selvästi ennen kuin sperryliitin.

OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/3622 12C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/1987 1 1 Menestyksellisen jauhatuksen jälkeen on materiaa11sta vaahdotettavissa halutuista mineraaleista koostuvia rikasteita. Yhteissulfidirikaste koostuisi kuparikiisusta, magneettikiisusta, pentlandiitista, pyriitistä, borniitista, milleriitistä, heazlewoodiitista, sinkkivälkkeestä ja jalometallien mineraaleista. Harmemineraaleista haitallinen on metaperidotiitista syötteeseen mukaan tuleva talkki. Jos tämä saadaan rikasteista eliminoitua, voisi yhteissulfidirikasteen PGEpitoisuudeksi tulla parhaimillaan muutama sata ppm. Arvottomien sulfidien (magneettikiisu, pyriitti) painaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä saantitappioita jalometallien suhteen mineraalien sisältämien PGM- ja kultasulkeumien vuoksi.

TAULUKKO 1. NÄYTELUETTELO JA ANALYYSIT REIKÄ Syvyysl KIVILAJI Cu(Xl Ni(~l 5(%) Pdppm Ptppm Auppm HIE RU/KOJ-99 49.00 1 I 1 I 1 50:00 I I 1 I 50.00 I j I I 1 52~OO I 1 1 I 52.00 1 \ 1 I I I MPRD MPRD 1 I 0.103 0.109 0.67 9.80 2.60 0.20 I I 0.154 0.179 0.66 3.00 1.08 0.20 \ 48.10 48.30 48.80 49.10 49.50 52.20 52.50 52.75 \ 1 l'ipyr-mprd 0.452 0.182 0.88 5.40 1.42 0.30 1 53.25 1 1 \ I I I I 53.45 53.70 1 54 ~OO 53.90 54.00 54.30 MPYR 0.183 0.072 0.25 5.ao 1.46 0.10 54.80 I 1 I I I I I 55.00 \ 56~50 1 I 55.65 I 56.50 56.55 I 56.75 \ 57.10 IIPYR 0.434 0.100 0.33 9.20 2.06 0.70 57.30 57.40 58.30 I 58.80 I 5a.50. 1 i 58.ao 1 58.90 I I I 59.20 1 I 59.40 1 59.55 I I I i'!pyr 0.591 0.152 0.51 9.40 2.98 0.30 59.75 60.20 1 I 60.35 1 1 1 61 \00 I [ 1 I 60.50 I I 60.65 61.00 RtHKOJ-l00 56.50 I 56.60 116B 0.652 0.209 1.96 24.60 6.61 0.90 56.90 57.00 57!60 57.15 57.60 57.90 KVDR 0.56B 0.115 0.75 5.50 1.20 0.40 I 5a.60 I 1 59.05 1 59.40 59.30 I

RN,IKO..J-89 50 MPRD 55 RNI'K 0...1--100 5... '?, ~ MGB 60 KVDR ~~I Di agt- amrn i Sulfidiseurueet tutkituissa lei kkauk-:.i ssa

J Rock uni ts Sulphide assernblages 50m RN/KO.J-89 48.00 61.00 no sulphides " rnagnetite hpo-pn-cp cp-mpo-pn cp-pn bor-cp-pn-rni I cp-pn cp-rnpo-pn RN/K OJ -'100 56.50 cp-rnpo-pn-py I59.40 rnpo-cp-pn-py Diagrarnrni 2. Yleistetty kuva reunavyöhykkeen kivi lajikerroksista ja ni issä esi intyvistä sulfidiseurueista. Tutkittujen leikkausten edustarnat alueet rnerk i tt},l musti 1la p,>,1 \l...'äi Ilä.

X/K=36-700 Y/L=54-452~------------------------------~------------------------------~--------------------------------~------------------------------~------------------------------~Y/L=54-452 z - 0 z = 0 X/K=36.950 RN/KOJ_N(~J- RN/KOJ-88 RN/KOJ-RIBJ/ RN/KOJ-120 SURVEY ARER SHEET 3522128 310/312/DRILLING RSSRY SECTION DRTE 18.11.87 19.60 M SCRLE 1 :500 p IM?5 PROJECTION DISTRNCE SECTION ZERO LEVEL (Z=Ol HISTOGRRM SCRLE PD.. L=54.452 5.00 M 170.00 M 8 PPM/CM 58-40 M ttpro "'"'4'o DRILL HOLE RN/KOJ-16 67.00 M RN/KOJ-20 RN/KOJ-21 RN/KOJ-88?',o-1'() RN / KOJ-89 11Pyfl RN/KOJ-120 RN/KOJ- 146 RN/KOJ-147 X/K Y/L z 36.890 54.450 155.64 36.850 54.450 155.62 36.900 54.450 155.51 36.870 54-452 155.68 36.870 54-452 155.68 36.935 54.450 155-45 36.795 54.450 154.41 36.805 54.451 152-23 BERRING DIP 180 60 180 50 180 74 180 51 180 65 180 61 180 60 180 60 97-00 M X/K=36-700 116.00 M X/K=36-950 Y/L=54-452~------------------------------~--------------------------------~--------------------------------~--------------------------------~--------------------------------~Y/L=54-452 Z = 125 110.90 M Z = 125 PD

X/K=36.700 Y/L=54.413~------------------------------~--------------------------------~------------------------------~--------------------------------~------------------------------~YIL=54.413 l = 0 X/K=36.950 RN/KOJ-71 RN/KOJ-99 z = 0 RN/KOJ-100 RN/KOJ-101 "'"'t: ;p 36.00 M 47.00 M ""~'o.f.ol"yll,j> ~oe "'a8 61. 00 M,.,,..}->$' ~...f: ~,.. () ~... il'.o ~... 1"-f SURVEY RRER SHEET 3522128 ~.0 ~,..l",j> 310/312/DRILLING RSSRY SECTION L=54.413 Jtto,,.,,..Jf'.o DRTE 19-11.87..,,...-~'.? SCRLE 1 :500 Jt~'otl' "'aa 1\'yO.s> -r""o-~> ~Yos,.,~ """'o.r 1\'yOJf>..,,...r-i' -r,o,.ot"'% YO,p 62.80 M 69.00 80.40 M p,m?s PROJECT I ON DISTRNCE SECTION ZERO LEVEL (Z=Ol HISTOGRRM SCA LE PD.. DRILL HDLE X/K Y/L z RN/KOJ-71 6.785 54-413 159.79 RN/KOJ-72 36.805 54. 413 159.28 RN/KOJ-97 6.900 54.413 156.88 RN/KOJ-99 6.840 54.413 160.64 RN/KOJ-100 6.860 54.413 157.54 RN /KOJ-101 6.880 54.413 157.45 RN/KOJ-152 36.760 54.413 157.04 RN/KOJ-153 36-767 54-412 156-53 5.00 M 170.00 M 8 PPM/CM BERRING DIP 180 55 180 55 180 62 180 60 180 61 180 60 180 60 180 59 X/K=36.700 X/K =36.950 Y/L=54.413L---------------------------------L---------------------------------L---------------------------------L---------------------------------L-------------------------------~ Y/L=54-413 z - 125 z = 125 PD

O.Smm Kuva 1. Magneettikiisu-kuparikiisu-pentlandiittipirotetta metaper idotiit issa. RN/KOJ-89 / 49.10 35x

0.5mm Kuva 2. Kuparik iisu-magneettikiisupirotetta metapyroksen i i tissa. RN /KOJ-89 /52.75 3Sx

O.Smm kuva 3. Kuparikiisu-borniittipirotetta metapyrokseniitissa. RN/KDJ - 89/58.50 35x

r 100~m Kuva 4. Isomertieiittikasauma kuparikiisupirotteisessa metap y rokseniitissa. RN/KOJ-89/59.20 250x

Kuva 5.!so&ertieiitti-pal!adoarsenidi-kotulskiittiyhteenkasvettu a kuparikiisussa. RN/KOJ-89/48.10 B50x 20Y,iii ISOMERTIEIITTI PALLADOARSENIDI KOTULSKI ITTI ~ " 1... J p-% kaava p-~ kaava p- :4 kaava Pd F?~ ~ 10.729 73.6 1. 974 4fJ.3 0.943 ~~.L Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 Ag Pt 0.0 0.002 0.0 0.000 0. 4 0.006 {j.... u 0.5 0.042 0.0 0.000 0.3 0.003 r.. -u 0. 4 0.098 0.6 0.026 0.9 0.037 Ni 0.0 0.000 0.1 0.005 0.0 0.000 Cc ~ 0.3 0.092 0.5 0.024 0.9 0.038 Kat ioni t 10.963 2.030 1.fJ27 Te 0.3 0.043 0.3 0.007 35.8 0.698 Bi 0.1 0.007 0.1 0.002 22.7 0.271 Sb 14.7 1. 911 0.7 0.017 0.2 0.005 s 0.0 0.013 0.1 0.005 0.2 0.018 As 'i.6 2.026 Sn 'II:' C.J. 4 0.969 0.3 0.009 Ar.ionit 4.000 1.000 i ilil<l ovvv Summa '18.3 14.963 101.4 3.030 102.0 2.027

' Kuva 6. Omanmuotoinen telluuripitoinen isomertieiittikide kuparikiisussa. RN/KDJ-89/59.75. 36n. ISOMERTIEIITTI 2 p-1. kaava p-~( l'jj\!j Pd 71.6 10.442 70.6 10.269.....,._ Rh 0.0 0.000 0.0 0 {1{)').. ~ i::n 0.8 0.112 1.3 0.182 Pt 0.1 0.006 0.0 0.000 R" 0.1 0.006 0.0 0.000 Cu!.4 0.345 1.5 0.3?2 ' 0.0 0.006 0.0 0.000 ij; Fe 0.1 0.022 0.1 0.024 Katiunit 10.940 10.849 Te 3.4 0.419 3.4 0.415 n; 0.0 0.001 0 {I 0.000... Sb 12.3 1.562 11.9 1.51? c: 0.0 0.015 0.1 0.054... As '?.4 1. 944 9.3 i. 918 Sn 0.5 0.059 0.7 0.097 Anionit 4.000 4.000 Summa 99.7 14.940 99.0 14.849

Kuva 7. Dmansuotoinen tinapitoinen iso~ertieiittitide ja nimet~nt~ palladium-hopeate!!uridia kuparikiisun reuna!la. RN/KDJ-89/57.30 B50x 20p.m!SOMERTIEIITTI "PdAgtTe,Snl" 'J '- r r.-~{ kaava p-% kaava ~,. C A 70. 9 10.473 35.0 it:"c' l \J l,j.jj Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 (in ~ 1 4 0.203 28.7 0.936 Pt 0.2 0.013 (! {I 0.000 Au i; J 0.013 0.0 0.000 v '- Cu ~ ;... a 0.646 1.3 0.071 Ni 0.0 0.000 0.0 0.. 002 Fe 0.2 0.060 0.7 0.045 Kationit 11.407 2.209 Te 0.7 0.086 26.1 0.719 Bi 0.0 0.000 0.1 {I il{l~.~.. v...,.,.l ;}i.j 12.7 1.644 0.5 0.0!4 s 0.0 0.004 0! 0.016 As Q ;: i.j 2.000 0.6 0.029 Sn 2.0 0.266 7.4 0.220 Anionit 4.000 1.000 Summa 100.5!5.407 t (1{1 L.o.\ivoU 3.209

Kuva 8. Tina- ja telluuripitoinen isomertieiittirae, jossa totulskiittisuotautumia, sperryliitti- ja Pd 8 ( Sn, Sb, Te) ls-su lkeumia. RNiKDJ-89 /59.55 340x ISOMERTIEIITTI PA.Uli!S'IA.I>l\'0' 7.. Pd j Sn C b J ) "C 8.,,;:; l,e. 2 fl 3 4 Sperry!iitti 5 p - ~ kaava P _f{ il kaava p-% kaava p-7. kaava P -'i " Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe 70.0 10.105 0.0 0.000 2.1 0.296 0.1 0.007 0.0 0.000 2.7 0.660 0.0 0.008 0.0 0.005 70.6 7.669 0.0 0.002 1.6 0.176 0.0 0.000 0.2 0.012 0.1 0.025 O.i 0.016 O.(j 0.001 71.1 7.807 0.0 0.000 1.6 0.177 0.0 0.000 0.1 0.003 0.1 0.024 0.0 0.009 0.1 0.010 71.0 7.803 0.0 0.000 2.1 0.222 0.1 0.008 0.3 0.016 0.1 0.022 0 1 0.017 0.0 0.000 0.1 0.002 0.2 0.007 0.4 0.014 54.8 0.961 0.1 0.00! 0.3 0.0!6 0.0 0.003 0.1 0.007 KatiDnit i 1.081 7.902 8.031 8.088 1.010 Te Bi Sb s As Sn 4.3 0.520 0.0 0.002 7.7 0.970 0.0 0.001 9.8 2.003 3. 9 0. 504 1. 5 0.139 0.2 0.010 3.2 0.306 0.0 0.017 6.8 1.052 15.2 1.477 1.8 0.162 0.0 0.000 3.7 0.353 0.0 0.015 6.4 1.003 14.9 1.468 1.5 0.142 o.2 o.013 3.3 0.316 0.0 0.015 6.4 1.004 15.3: 1.509 1.1 0.029 0.0 0.000 0.2 0.022 42.6 1.946 0.1 0.002 Anionit 4.000 3.000 3.000 3.000 2.000 100.6 15.081 99.6 10.902 99.9 11.031 100.5 11.088 100.0 3.010

Kuva 9. Kotulskiitti-hessiittil21rae kuparikiisussa. RN/KOJ-89/56.75 B50x Kotulskiitti p-% ka ava Pd 40.7 0.993 Rh 0.0 0.000 Ag Pt 0.5 0.007 Au 0.0 0.000 Cu 0.5 0.018 Ni 0.0 0.000 Fe 0.3 0.012 Katic ni t 1.030 Te 'P 6... ~...' 0.659 Bi 26.6 0.330 Sb 0.2 0.005 C' 0.1 0.006 " As 0.0 0.000 Sn Anionit 1.000 Summa 101.2 2.030

20f,m Kuva 10. Kotulskiitti ja sperryliitti kuparikiisun yhteydess~. RN/KOJ-89/54.80 850x SPERRYLI ITT I KOTULSKI ITT! p- :4 kaava p-~~!:aava 2 Pd { ) i Rh {\ 'i Ag v ol 0.. 005 4il t::... 0.956 v. i 0.022 0.0 0.000 Pt 54. 9 0.951 0.5 0.006 Au 0.0 0.000 0.0 0.000 Cu 0 ~ 0.017 0.1 0.003 Ni 0. 0 0.000 0.0 0.000 Fe 0.3 0.016 0.1 0.004 Kationit 1.010 0.970 Te 0.0 0.000 37.5 0.738 Bi 21.4 0.257 Sb 0.0 0.000 0 ~ '- 0.003 s 0.9 0.093 0.0 0.001 As 42.2 1.907 0.0 0.000 Sn Anionit 2.000 1.000 Summa 99. 4 3.010!00.2!. 970

Kuva 11. Vysotskiittikide pentlandiitissa. RN/KOJ-100/56.90 B50x Vysotskiitti - (Pd,NiiS :J.._ r p - ~ kaava p-% kaava r An Pd 69.1 0.866 68.9 0.854 Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 ~ Pt j Q '-' 0.012 'J '1 0.018 L i Au 0.1 0.001 0.1 0.001 Cu 0.0 0.000 0.0 0.001 Ni ' t a.. 0.137 5.4 0.120 Fe 0.6 0.014 0.4 0.010 r.:atic,ni t 1.030 1.004 Te 0.0 0.000 0.0 0.000 Bi 0.2 0.002 0 {J 0.000 Sb 0.0 0.000 0.0 0.000 s 24.0 0.998 24.3 1.000 As 0.0 0.000 0.0 0.000 Sn Anionit 1.000 1.000 Sur:ii~la 101.8 2.030 101.9 2.004

Kuva 12. Kookas palladium-mineraalien yhteenkasvettumarae raskasmineraalifraktiossa. Mineraalit ovat isomertieiitti, palladoarsenidi, kotulstiitti, kuparitiisu ja kovelliitti. T~ryp;yt~rikaste -250~m. 850x. ISOMERTiEIITTI PALLADDARSENIDI KOTULSKIITTI r p-'1 a kaava p_;{ ::; 1 ;...,., kaava p-'' Pd 74.7 10.979 71.1 1. 919 ij'j t " " kaava.u... 0.965 P.h 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 Ag 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.001 Pt 0.0 0.001 0.1 0.001 0.3 0.004 Au 0.6 0.051 0.(1 0.000 0.1 0.002,,. Cu 0.1 0.027 0.1 0.003 0.0 0.001 ill 0.1 0.014 0.1 0.004 0.1 0.(!03 Fe 0.1 0.036 0.2 0.010 0.1 0.003 Kationit 11.1 08 1. 938 0.978 Te 0.0 0.000 0.6 0.014 41.9 0.782 R; l 0.3 0.023 0.4 0.005 16.8 0.192 Sb 15.1 1.942 1 'l 0.030 0.5 0.010 s 0.0 0.013 0.0 0.003 0.0 0.002 As 9.6 2.003 2!.6 0.829 0.4 0.013 Sn 0.1 0.019 4.9 0.119 0.0 0.000 Anionit 4.000 1.000 1.000 Su;;Hna 100.9 15.1 08 100.4 2.938 103.5 1. 978

Kuva 13. Mineraaliyhteenkasvettuaa, jossa faaseina isomertieiitti, ffiertieiitti, kotulskiitti, kultal51 ja kobolttihohdel61. T~ryp~yt~rikaste -250pm. 850x. p-'1 ISOMERTlEIITTI MERTlE II TTl KOTULSKI ltt I II kaava o-'1 2 3 4 '- ' II kaava p-% kaava p-~' kaava r Pd 74.3 i0.675 74.2 10.678 71.7 15.565 43.4 0.952 Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.001 Ag 0.1 0.012 0.0 0.000 0.0 0.000 0.1 0.001 Pt 0.0 0.001 0.0 (i.ooo 0.0 0.000 O.i 0.001 Au 0 2... 0.01'1 0.1 0.009 0.0 0.000 0.0 0.000 Cu 0.1 0.019 0.0 0.011 0.0 0.006 0.1 0.002 Ni 0.0 0.010 0.0 0.003 0.0 0.000 0.0 0.000 Fe 0.1 0.015 0.1 0.030 0.0 0.009 0.0 (l.002 Kationit lfl 7'.'J va '.JL 10.732 15.579 0.960 Te 0.0 0.005 0.1 0.009 0.0 O.OO(l 46.9 0.853 Bi 0.1 0.006 0.0 0.000 0.0 0.000 9.2 0.102 Sh 15.6 1. 960 15.6 1.959 24.5 4.642 0.8 0.016 s 0.0 0.002 0.0 0.006 0.0 0.016 0.0 0.002 As 9.8 1 i)qo Sn 0.2 (J (J JQ a, tu 9.8 1.997 4.0 1.237 0.7 0.021... Lu 0.2 0.029 fl r: _,J 0.106 0.0 0.001 Aniani t 4.000 4.000 6.000 1.000 Summa 100.6 14.752 100. i 14.732 100.8 ~j Cfq -,J,. 101.3 1. 960

50~m Kuva 14. Sperryliittikide harmeessa. RN/KOJ-100/57.15 340x 20~m kuva 15. Hienoa sperryliitti~ harmeessa. RN/KOJ-89/48.10 850x

20Pm Kuva 16. Sperryliittinauhoja borniitin pinnalla. RN/KOJ-89/57.30 850x 50pm Kuva 17. Kultarae(1) magneettikiisussa(2). Muut sulfidit ovat pyriitti<3l, pentlandiitti<4l ja kuparikiisu(5l. RN/KOJ-100/57.15 340x

20~m Kuva 18. Kultasulkeuma magneettikiisun reunalla sijaitsevassa sekundaarisessa pyriitissa. RN/KOJ-100/57.00 850x 20~m Ku v a 19. Kultarae magneettikiisun ja harmeen kontaktissa. RN/KOJ-89/48.10 850x

!sor"ertieiittl - Pdj Sh",As')., c ;.. 2 3 4 5 6 p-~ kaava p-'/ kaava p-~ kaava p-'; kaava p-~ kaava p-'/ kaava " " " Pd 72.2 10.729 73.3 10.347 70.9 10.473 71.6 10.442 70.6 10.269 69.3 9.586 Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.002 0.0 0.000 Ag 1.4 0.203 0.8 0.112 1.3 0.182 1.6 0.221 Pt 0.0 0.002 0.1 0.008 o ~ 0.013 0.1 0.006 0.0 0.000 0.0 0.003 Au 0.5 0.042 0.3 0.025 0.2 0.013 o j 0.006 0.0 0.000 0.0 0.001 Cu 0.4 0.098 0.1 0.018 2.6 0.646 1.4 0.345 1.5 0.372 2.9 0.654 Ni 0.0 0.000 0.1 0.026 0.0 0.000 0.0 0.006 0.0 0.000 0.0 0.011 Fe 0.3 0.092 0.1 0.027 0.2 0.060 0.1 0.022 0.1 0.024 0.1 0.013 Katic.nit 10.963 10.450 11.407 10.940 10.849 10.490 Te 0.3 0.043 1.2 0.141 0.7 0.086 3.4 0.419 3.4 0.415 4.3 0.492 Bi 0.1 0.007 0.4 0.027 0.0 0.000 0.0 0.001 0.0 0.000 0.2 0.017 Sb 14.7 1.911 13.8 1.698 12.7 1.644 12.3 1.562 11.9 1.517 7.7 o Q')~,w.J.- c: 0.0 0.013 0.0 0.013 0.0 0.004 0.0 0.'015 0.1 0.054 0.0 0.007 As 9.6 2.02 b 10.6 2.122 9.5 2.000 9.4 1.944 9.3 1. 918 10.5 2.061 Sn 2.0 0.266 0.5 0.059 0.7 0.097 3.9 0.487 Anic,ni t 4.000 4.000 4.000 4.000 4.000 4.000 SUflllla 98.3 14.963 99.9 14.450 100.5 15.407 99.7 14.940 99.0 14.849 100.6 14.490 '1 8 9 10. 11 p-1. kaava p-~ kaava p-~ kaava p-~.. kaava p-:4 kaava Pd 69.2 9.516 70.0 10.105 74.7 10.979 74.3 10.675 74.2 10.678 Rh o fl 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 Ag 1.6 0.220 2.1 0.296 0.0 0.000 0.1 0.012 0.0 0.000 Pt 0.0 0.000 O.! 0.007 0.0 0.001 0.0 0.001 0.0 0.000 Au 0.0 0.003 0.0 0.000 0.6 0.051 0.2 0.019 0.1 0.009 Cu 2.6 0.592 2.7 0.660 0.1 0.027 0.1 0.019 0.0 0.011 Ni 0.0 0.000 0.0 0.008 0.1 0.014 0.0 0.010 0.0 0.003 Fe 0.0 0.000 0.0 0.005 0.1 0.036 0.1 0.015 0.1 0.030 Kationi t 10.331 11. 081 11.108 10.752 10.732 Te 4.5 0.520 4.3 0.520 0.0 0.000 0.0 0.005 0.1 0.009 Bi 0.0 0.000 0.0 0.002 0.3 0.023 0.1 0.006 0.0 0.000 Sb 8.2 0.983 7.7 0.970 15.1 1.942 15.6 1.'160 15.6 1.959 5 0.0 0.013 0.0 0.001 0.0 0.013 0.0 0.002 0.0 0.006 As 10.7 2.094 9.9 2.003 9.6 2.003 9.8 1.998 9.8 1.997 Sn 3.2 0.390 3.9 0.504 0.1 0.019 0.2 0.029 0.2 0.029 Anionit 4.000 4.000 4.000 4.000 4.000 SUllma 100.1 14.331 100.6 15.081 100.9 15.108 100.6 14.752 100.1 14.732 Rakeet 1 ja 2: RN/KOJ-89/48.10 Rae 3: RN/KOJ-99/57.30 Rakeet 4-5: RN/KOJ-89i59.75 Rakeet 6-9: R~UKOJ-89 /59.55 Rakeet '1-11: Rikastenappi P13969

p-~ kaava Pd 71.7 15.565 Rh 0.0 0.000 Ag 0.0 0.000 Pt 0.0 0.000 Au 0.0 0.000 Cu 0.0 0.006 Ni 0.0 0.000 Fe 0.0 0.009 KatiClnit 15.579 Te 0.0 0.000 8i 0.0 0.000 Sh ;;6 ~ ~...J 4.642 c '" 0.0 0.016 As 4.0 1.237 Sn 0.5 0.106 Anionit 6.000 SUllJIil 100.8 21. 579 RAE 1: Rikastenappi PI3969

Palladoarsenidi - Pd 2 As 2 3 4 p-y. kaava p-% kaava p-% ~aava p-% ~aava Pd 72.9 2.076 71.9 2.011 73.6 1.974 71.1 1.919 Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 Ag 0.0 0.000 Pt 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.1 0.001 ÅU 0.0 0.000 0.0 0.001 0.0 0.000 0.0 0.000 eu O.b 0.031 0.5 0.021 O.b 0.026 0.1 0.003 Ni 0.1 0.004 0.1 0.003 0.1 0.005 0.1 0.004 Fe 1.3 0.068 1.2 0.064 0.5 0.024 0.2 0.010 Kationit 2.179 2.101 2.030 1.938 Te 0.2 0.006 0.3 0.M7 0.3 0.007 0.6 0.014 Ei o r.j 0.007 0.0 0.000 0.1 0.002 0.4 0.005 Sb 1.8 0.045 1.7 0.041 0.7 0.017 1.3 0.030 5 0.0 0.004 0.0 0.003 0.1 0.005 0.0 0.003 As 23.2 0.933 23.9 0.949 25.4 0.969 21.6 0.829 Sn 4.9 0.119 Anic.ni t 1.000 1.000 1.000 1.000 SU~llia 100.6 3.179 99.5 3.101 101.4 3.030 100.4 2.938 Rakeet 1-3: Rae 4: RN/KOJ-89/48.10 Rikastenappi P139b9

Kotulskiitti - PdtTe,Bil 2 3 4 5 p-x kaava p-x kaava p-'; kaava p-'; kaava p-y. kaava Pd 40.3 0.943 40.7 0.993 40.5 0.956 43.1 0.965 43.4 0.952 Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.001 Ag 0.0 0.001 0.1 0.001 Pt 0.4 0.006 0.5 0.007 0.5 0.006 0.3 0.004 0.1 0.001 Au 0.3 0.003 0.0 0.000 0.0 0.000 0.1 0.002 0.0 0.000 Cu 0.9 0.037 0.5 0.018 0.1 0.003 0.0 0.001 0.1 0.002 Ni 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.1 0.003 0.0 0.000 Fe 0.9 0.038 0.3 0.012 0.1 0.004 0.1 0.003 0.0 0.002 Katicnit 1.027 1.030 0.970 0.978 0.960 Te 35.8 0.698 32.4 0.659 37.5 0.738 41.9 0.782 46.9 0.858 Bi 22.7 0.271 26.6 0.330 21.4 0.257 16.8 0.192 9.2 0.102 Sb 0.2 0.005 0.2 0.005 0.2 0.003 0.5 0.010 0.8 0.016 S 0.2 0.018 0.1 0.006 0.0 0.001 0.0 0.002 0.0 0.002 As 0.3 0.009 0.0 0.000 0.0 0.000 0.4 0.013 0.7 0.021 Sn 0.0 0.000 0.0 0.001 Anionit 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 SUJIllfia 102.0 2.027 101.2 2.030 100.2 1.970 103.5 1.978 101.3 1.960 Rae 1: Rae 2: Rae 3: Rakeet 4-5: RN!t:OJ-89/48.10 RN/KOJ-89/56.75 RN/KOJ-89/54.80 Rikastenappi P13969

Vysots~iitti - (Pd,NiIS 2 p-~ kaava p-~ ~aava Pd 09.1 0.800 08.9 0.854 Rh 0.0 0.000 0.0 0.000 Ag Pt 1.8 0.012 2.7 0.018 Au 0.1 0.001 0.1 0.001 Cu 0.0 0.000 0.0 0.001 Ni 0.1 0.137 5.4 0.120 Fe 0.0 0.014 0.4 0.010 Kationit 1.030 1.004 Te 0.0 0.000 0.0 0.000 Bi 0.2 0.002 0.0 0.000 Sb 0.0 0.000 0.0 0.000 5 24.0 0.998 24.3 1.000 As 0.0 0.000 0.0 0.000 5n Anionit 1.000 1.000 SUlllll<: 101.8 2.030 101.9 2.004 Rakeet 1-2:. RN/KOJ-S9/50.90

l1ajaki i tti p-% kaava Pd 38.2 0.893 Rh 0.0 0.000 Ag 6.7 0.155 Pt 0.0 0.000 Au 0.2 0.002 Cu 0.5 0.019 Ni 19.3 0.820 Fe 0.6 0.028 Kationit 1.917 Te 4.3 0.084 Bi 0.0 0.000 Sb 0.0 0.000 S 0.0 0.003 As ;1'1 ~; ".J 0.913 Sn 0.0 V.OOO Anionit 1.000 SUUd 97.4 2.917 Rae 1: RN/KOJ-89!59.55

Arsenian paoloviitti Pd 2 (Sn,As) 2 3 p-x kaava p-x kaava p-% I:aava Pd Rh Ag Pt Au Cu Hi Fe 66.3 2.021 0.0 0.000 0.0 0.001 0.1 0.002 1.1 0.018 1.2 0.060 0.0 0.000 0.6 0.035 66.8 2.006 0.0 0.001 0.1 0.002 0.0 0.000 1.8 0.030 0.9 0.047 0.0 0.000 0.5 0.028 65.7 2.045 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.4 0.007 0.4 O.Wi 0.0 0.002 0.4 0.024 Kationit 2.138 2.113 2.098 Te Bi Sb., S As Sn 0.1 0.003 0.0 0.000 0.0 0.000 0.1 0.007 9.3 0.404 21.4 0.586 0.1 0.003 0.1 0.002 0.0 0.000 0.1 0.007 10.0 0.425 20.9 0.564 0.0 0.000 0.2 0.003 0.0 0.000 0.0 0.001 6.9 0.307 24.7 0.689 Anionit 1.000 1.000 1.000 SU!!la 100.3 3.138 101.3 3.113 98.7 3.098 Rakeet 1-2: Rae 3: RN/KOJ-89/59.55 RN/KOJ-89/54.30

Palarstanidi Pd S Sn3? 2 3 4 5 p-l ~aava p-% kaava p-~ kaa\'a p-~ kaava p-~ kaava Pd 71.5 7.800 69.7 7.5Bll 70.6 7.669 71.1 7.807 71.0 7.803 Rh 0.0 0.000 0.0 0.002 0.0 0.002 0.0 0.000 0.0 0.000 Ag 1.4 0.145 2.2 0.236 1.6 0.176 1.6 0.177 2.1 0.222 Pt 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.0 0.000 0.1 0.008 Au 0.2 0.011 0.2 0.011 0.2 0.012 0.1 0.003 0.3 0.016 Cu 0.2 0.032 0.3 0.061 ~ 0.1 0.025 0.1 0.024 0.1 0.022 Ni 0.2. 0.037 0.2 0.039 0.1 0.016 0.0 0.009 0.1 0.017 Fe 0.2 0.031 0.2 0.050 0.0 0.001 0.1 0.010 0.0 0.000 Kationi t 8.057 7.9B9 7.902 8.031 8.088 Te 1.9 0.172 2.1 0.192 1.5 0.139 1.8 0.lb2 1.5 0.142 Bi 0.2 0.012 0.3 0.014 0.2 0.010 0.0 0.000 o ;;.~ 0.013 Sb 5.0 0.473 4.5 0.424 3.2 O.30b 3.7 0.353 3.3 0.316 S 0.0 0.009 0.0 0.009 0.0 0.017 0.0 0.015 0.0 0.015 As 6.7 1.042 6.7 1.041 6.8 1.052 6.4 1.003 6.4 1.004 Sn 13.2 1.292 13.5 1.320 15.2 1.477 14.9 1.468 15.3 1.509 Anillnit 3.000 3.000 3.000 3.000 3.000 SUIiQ;i 100.6 11.057 100.0 10.989 99.6 10.902 99.9 11. 031 100.5 11.088 Rae 1-5: RN/KOJ-B9/59.55

Nimetön Pd-Sb-mineraali - Pd 5 (Sb,As,Snl 2 p-~ kaava Pd 71.7 4.933 Rh 0.0 0.000 Ag 0.0 0.000 Pt 0.0 0.000 Au 0.0 0.000 Cu 0.3 0.038 Ni 0.0 0.002 Fe Q.3 0.037 Kationi t 5.010 Te 0.0 0.000 Bi 0.2 0.008 Sb 21.8 1.313,.. ;) 0.1 0.018 As 3.7 0.358 Sn 3.1 0.3M Änionit 2.000 SUlia 101.2 7.010 Rae 1: RNfKOJ-B9/S4.30

Nimetön Pd2Å93Te3., c 3 p-~ kaava p-~ kaava p-~ kaava Pd 25.1 2.124 25.4 2.154 25.4 2.158 Rh 0.0 0.000 0.0 0.001 0.0 0.001 Ag 33.5 2.797 34.0 2.838 34.0 2.850 Pt 0.0 0.001 0.1 0.003 0.0 0.002 Au 0.1 0.005 0.0 0.001 0.0 0.000 Cu 0.5 0.068 0.4 0.062 0.4 0.061 '1" 1'01 0.1 0.008 0.2 0.025 0.3 0.040 Fe 0.3 0.052 0.5 0.083 0.4 0.057 Kationit 5.055 5.167 5.169 Te 41.3 2.918 41.1 2.906 40.8 2.896 Bi 0.5 0.022 0.0 0.000 0.2 0.007 Sb 0.2 0.013 0.2 0.012 0.2 0.011 3 0.0 0.007 0.1 0.014 0.0 0.009 As 0.3 0.037 0.6 0.068 0.6 0.072 3n 0.0 0.003 0.0 0.000 0.1 0.004 Anionit 3.000 3.000 3.000 SUlllma 1M Q 8.055 102.5 8.167 102.3 8.169 Rae 1-3: RN/KOJ-B9/59.55

Nimetön PdAglTe,Sn) p-~ kaava Pd 35.0 1.155 Rh 0.0 0.000 Ag 28.7 0.936 Pt 0.0 0.000 Au 0.0 0.000 eu 1.3 0.071 Ni 0.0 0.002 Fe 0.7 0.045 Kationit 2.209 Te 26.1 0.719 Bi 0.1 0.002 5b o '" 0.014 S 0.1 0.016 As 0.6 0.029 Sn 7.4 0.220 Anionit 1.000 SUlli.:iil 100.6 3.209 Rae 1: RN/KOJ-89/57.30

Sperryliitti - PtAs 2 p-~ kaava p-x kaava Pd 0.1 0.005 0.1 0.002 Rh 0.7 0.022 0.2 0.007 Ag 0.4 0.014 Pt 54.9 0.951 54.8 0.961 HU 0.0 0.000 0.1 0.001 Cu 0.3 0.017 0.3 0.016 Ni 0.0 0.000 0.0 0.003 fe 0.3 0.016 0.1 0.007 Kationit 1.010 1.010 Te 0.0 0.000 1.1 0.029 Bi Sh 0.0 0.000 0.0 0.000., c 0.9 0.093 0.2 0.022 As 42.2 1.907 42.6 1.946 Sn 0.1 0.002 Anionit 2.000 2.000 SUllima 99.4 3.010 100.0 3.010 2 Rae 1: Rae 2: RIUKOJ-89/54.aO RN/KDJ-89/59.55

) D \ t1.~q.'" t-to-t 1 S '1 S;'''E:c''', Pcl>11 ~ "'1- "l ~1. P& Ii Te1. A'll'l.. ~~1f ~ llt 1.A~ L 'l " TA thl. t.1tlstt:.\ "tu itse:: li'l 1\ '" A. L'l,,~\"

) ~za~ ~ o.-m"io. lh "Ey..\,fl... u." OOAOoS "3IOE. L\ITt (Q "0\ A'1Q.~ \-\'.-\.1 2- ~'iste=k.., ~&Z 1\$ ~2. $", ~2~ -'::.., 'l.. "TA\.1,,( ~ T l5tklkoe-c;.e.u A,t.,)A L'l'l"'"'" f&'~ (1\&\-0 S"')( ') C>! >-' ~ 6.8~ ~e.",. Pc:Q"Alö-l,ge /- O~: <1. "!>.~S''"i 10 n.'1~-c> Pc1l~ Sb~' 'll~

) ) L\\'E. ~... O\t\S~\ot,~t1.3 +.~:,.-:. "/...,' S'(~~l' ~~A~ "3 ~t!:, s At.~. M9~2>.T~"}.U, UT~' fo\u~"'altm.l'''v., --n.luilietut 111 ""e~"i\\"i\'".. At.1A(,,,'t~~t-lA~U~1U t\'lue.~.\\.e"\-st"0=,:< ('1' 3) _ \, \, I.J.,,/' 'l....-./'.)<:'..., '. '\: c". / \'. \.-j ",...

"""-.., 1... ld I -, The cosecant of the tak~ off ang1e is Tota!:nuinber of 'e1ernents,: ;14 14 E1emerits areanaiyzed : Standard no. 1, is,a'compound Sta.ndard no.12 Standardno.13 Standard. no.14.is pure is pure is acompound " o f (Pd':wIFz: 0.'7484 ",,Jsbr";H~F;. ;D ~1558 :.(;, "LAs1~kJ:f};:O'. 0958 m~~:;;,,~:: l,'~~!;..:m: ~;[I\~,i~." ~~:~~:;'~"'~~':'~. ;'i:".~~;: ~i:,/, t Standard'no. 7 is acompound of-sb ~.F. 0.7170 ~S W~F. 0.2830 Sn Au 'J Standard no. 8 <.is " pure Standard no. 9.::fs. pure Standard no.10. istacompound of S -W.F. FeW.F. Standard no.ll is:a compound of As W.F...Sb W~F. 0.5340 0.4660 0.0958 0.1558 0.7484 : Pd W.F" Cu Ni of~fe W.F. 0.4660 \ S' W. F. 0. 5340 I 1ine:La. 1.556. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20.' kv 1ine:Lb at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:Ka at' 20. kv '1 i ne: Ka at '20.. kl) 1ine:Ka at 20. kv 1ine:Ka at 20. k,,' 1ine:Ka at 20. kv F'E"i) t 1 D nd i i t; i. n pö:,l}','ad i uman",\ l.,,ys{~i ss:,,; ",; t d'r'c:!c'i" c:! i ';"1,;:, ei 1 i isomertieiitti: Pd 74.84% M~.ttallS suorj.tettiin j.ntegroiit~alla Laskenta-aika/askel 10 s r:::~ CAMECA -~.,.~..