METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö



Samankaltaiset tiedostot
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

2 RUNSASLAHOPUUSTOISET KANGASMETSÄT

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

Monimuotoisuuden suojelu

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Luonnonsuojelun ohjaus

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

METSO-ohjelma

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Metsien monimuotoisuudesta ja tehokkaasta käytöstä

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2011

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

Metsien monimuotoisuuden turvaaminen keinot ja niiden kohdentaminen

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

Luontotiedot kuvioittain

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

METSO-ohjelman väliarvio 2010

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

METSIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS ROVANIEMEN SEURAKUNNASSA

METSO Monimuotoisuus suojelualueilla ja talousmetsissä valintaperusteet ja kohdentaminen

METSO-tilannekatsausraportti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2010

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012

Uusi kannustin metsänomistajille: METSO hiilipreemiolla

NATURA VERKOSTO

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Tooppikallio, Sastamala

METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Storträsket-Furusbacken

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Arvokkaat luontokohteet

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä Mauno Särkkä

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Transkriptio:

METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu -ympäristötuki 10-v -laajemmat kohteet -pienialaiset kohteet -osto valtiolle, vaihto -metsälain kohde ytimenä --YSA Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö 18-1 19.9.

Toteutuneet hehtaarit 500 METSO-ohjelman 450 toteutuminen Kemera-rahoituksella Keski-Suomessa 2013 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pienvesie n lähimetsä t Runsasla hopuustoi set Lehdot Muut metsäiset kalliot ym. Puustoise t suot, muut rämeet Metsäluh dat ja tulvamets ät Puustoise t perinney mpäristöt Harjujen paahdey mpäristöt Kalkkikalli ot ja ultraemäk siset maat 2013 51 12 26 36 39 5 2012 55 8 26 11 70 13 2011 112 22 37 51 131 4 2010 36 36 54 32 44 2 0 0 0 2009 65 76 11 10 129 3 2 2 0 2008 68 7 21 39 52 0 0 0 0 Tot. ha yht. 387 161 175 179 465 27 2 2 0 Toteutumis-% tavoitteesta 16 32 44 22 42 27 20 16 0 2012 2011 2010 2009 Toteutumis-% tavoitteesta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2

Luonnontieteelliset valintaperusteet monimuotoisuuden kannalta merkittäville puustoisille elinympäristöille METSO koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö 3

METSOa toteutetaan näillä keinoilla yksityiset suojelualueet Luonnonsuojelulaki LsL maan myynnin valtiolle suojelutarkoitukseen LsL pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan suojelun LsL Ympäristötuki Kestävän metsätalouden rahoituslaki Kemera Luonnonhoitohankkeet Kemera Toteutus perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen sekä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistyöhön 4

METSO 2008 2016 toimintaohjelman alustava kohdentaminen KESKI-SUOMI Suojelu lsl, ha MMM kemera alustava, ha Lehdot 300 800 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 6300 600 Pienvesien lähimetsät 400 3200 Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 1400 200 Metsäluhdat ja tulvametsät 70 10 Harjujen paahdeympäristöt 10 10 Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit 10 10 Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot YHTEENSÄ: 8480 5220 400 5

Luonnontieteelliset valintaperusteet (1) Luonnontieteellisten valintaperusteiden käyttö Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä, joita tehdään monimuotoisuuden turvaamiseksi nykyisillä ja uusilla suojelualueilla sekä talousmetsissä, mutta niitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä. Niiden perusteella pyritään valitsemaan monimuotoisuuden kannalta parhaita alueita METSOohjelmaan. 6

Elinympäristökohtaiset valintaperusteet / Lehtojen luonnontieteelliset valintaperusteet: Luokka I Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita kasvavat lehdot Lehdot, joissa kasvaa kookkaita vanhoja tai lahovikaisia lehtipuita tai jaloja lehtipuita Lehdot, joissa kasvava puusto on yli 100 vuotiasta tai joissa lahopuuston määrä on yli 10 m 3 /ha. Lehdot, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lehtolajien elinvoimaisia esiintymiä. 7

Elinympäristökohtaiset valintaperusteet / Lehtojen luonnontieteelliset valintaperusteet: Luokka II Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot Puustoltaan luokassa I lueteltuja lehtoja nuoremmat lehdot, joissa on lehdoille tyypillistä lajistollista monipuolisuutta joissa kasvaa jaloja lehtipuita joissa on alueellisesti uhanalaisten lehtolajien esiintymiä jotka ovat lehtipuuvaltaisia ja joissa on lahopuuta yli 5 m 3 /ha Luokka III Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät lehdot Luokkiin I ja II kuuluviin lehtoihin, suojelualueiden lehtoihin tai lehtolaikkuihin rajoittuvat tuotannosta poisjätetyt pellot tai puustoltaan muuttuneet lehdot. Lehdot, joiden luonnonsuojelulliset arvot ovat alentuneet puuntuotannon tai luontaisen umpeenkasvun vuoksi, mutta jotka voidaan kunnostaa 8

Elinympäristökohtaiset valintaperusteet / Runsaslahopuustoisten kankaiden luonnontieteelliset valintaperusteet: Luokka I Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset metsiköt Käenkaali-mustikkatyypin havupuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, ikä yli 100 v Mustikkatyypin kuusivaltaiset lahopuustoiset metsiköt, ikä yli 140 v Puolukka- ja kanervatyypin metsiköt, ikä yli 160 v Lehtipuuvaltaiset lahopuustoiset metsiköt, ikä yli 80 v Kookasta (yli 20 cm paksuja runkoja) lahopuuta yli 10 m 3 /ha. Kaikki yli 110-120vuotiaat VT,CT, ClT-metsiköt joissa on kookkaita lahopuita yli 5 m 3 hehtaarilla. Äskettäin palaneet, järeäpuustoiset ( yli 20 cm) Metsiköt, joissa on valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa 9

Elinympäristökohtaiset valintaperusteet / Pienvesien lähimetsien luonnontieteelliset valintaperusteet: Luokka I Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät Pienten lampien ja järvien ketjujen sekä purojen ja muodostaman verkoston rantametsät, joissa on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä (puusto erirakenteista tai vanhaa, järeitä lehtipuita ja lahopuita) tai METSO-ohjelman muita elinympäristöjä. Luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten lähteikköjen ja lähdepurojen lähimetsät. Pohjavesivaikutteiset, tihkupintaiset ja soistuneet metsät, joiden puusto on vanhaa (yli 80 -vuotiasta), tai siinä on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä. Pienvesien lähimetsät, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. 10

Elinympäristökohtaiset valintaperusteet / Pienvesien lähimetsien luonnontieteelliset valintaperusteet: Luokka II Muut monimuotoisuudelle merkittävät pienvesien lähimetsät (rajataan maaston korkokuvan ja puuston rakenteen perusteella) Purojen, lampien ja pienten järvien rantametsät, jotka ovat puuston rakennepiirteiltään ja puulajisuhteiltaan monipuolisia tai runsaslahopuustoisia ja joissa on purovarsille tyypillinen kostea pienilmasto Pienvesien lähimetsät, joissa on alueellisesti uhanalaisten lajien elinvoimaisia esiintymiä. Luokka III Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai rakennepiirteiltään kehittyvät pienvesien lähimetsät Luonnontilaisuudeltaan muuttuneiden purojen ja lampien muodostamien ketjujen luonnonhoitotoimenpitein kehitettävät uomat. Merkittävien suojavyöhykkeiden rakennepiirteiden kehittäminen 11

Elinympäristökohtaiset valintaperusteet / Puustoiset suot ja soiden metsäiset laiteet; korpien luonnontieteelliset valintaperusteet: Luokka I Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet Monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävät ojittamattomat tai vesitaloudeltaan vain vähän muuttuneet korvet, kuten: korvet, joihin liittyy lehtoja, soistuneita kangasmetsiä, metsäluhtia, pienvesien lähimetsiä tai muita ojittamattomia puustoisia soita. Korvet, joiden puusto on vanhaa (yli 80 vuotta) eikä siinä ole havaittavissa äskettäisten hakkuiden jälkiä. Korvet, joissa on valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymiä. 12