VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Sekä syntyvyys että kuolleisuus aleni Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2014 aikana 4 790 asukkaalla. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,8 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 786 henkeä, mikä oli 58,1 % väestönlisäyksestä. Suurimmaksi väestönmuutostekijäksi oli jälleen noussut muuttovoitto luonnollisen väestönlisäyksen edelle. Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin 740 muutolla. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin 1 061 henkeä. Espoon ulkomailta saama muuttovoitto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 1 725 henkeä. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalta vähemmän. Kauniaisiin Espoo menetti asukkaitaan lähes saman verran kuin vuonna 2013. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Tuusulaa lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 300 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi lähes ennallaan. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta huomattavasti suuremman muuttovoiton ja myös lääneistä saatu muuttovoitto oli kasvanut. Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta muutaman vuoden laskun jälkeen. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 39 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 26 % tulomuuttajista. Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut. Lähtömuuttajien koulutustaso oli edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Espoo sai jälleen muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Vuonna 2014 syntyi 3 407 uutta espoolaista. Määrä oli yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 334. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä pysyi ennallaan, luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 073, mikä oli noin 100 henkeä edellisvuotta vähemmän. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta 2013. Laskua oli nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. Myös espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut kaikissa ikäluokissa.
1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1 000 hengellä Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2014 aikana 4 790 asukkaalla. Lisäys on suurin sitten vuoden 1996. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,8 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli 2 786 henkeä, mikä oli reilusti yli puolet väestönlisäyksestä eli 58,1 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli vain 44,2 %. Vuoden 2014 aikana suurimmaksi väestönmuutostekijäksi oli jälleen noussut muuttovoitto luonnollisen väestönlisäyksen edelle. Muuttovoiton kasvuun vaikutti sekä Espoosta lähteneiden määrän vähäinen kasvu, mutta erityisesti tänne muuttaneiden määrän merkittävä lisääntyminen. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat nousseet 70 henkilöstä 74 henkilöön. Lähtijöiden määrä oli laskenut 64:stä 63 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa 2005-2014 Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm 2005 17 190 15 186 2 004 0,87 28 452 229 588 2006 16 101 15 215 886 0,38 27 412 233 362 2007 16 451 15 817 634 0,27 26 200 236 533 2008 16 749 15 587 1 162 0,48 24 968 239 806 2009 16 120 15 594 526 0,22 27 485 242 948 2010 16 900 15 538 1 362 0,55 27 692 246 150 2011 18 371 16 156 2 215 0,88 28 979 252 439 2012 19 297 17 071 2 226 0,87 30 423 254 632 2013 18 308 16 573 1 735 0,67 29 251 258 789 2014 19 383 16 597 2 786 1,06 29 988 263 148 Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin 740 muutolla. Suhteessa väestöön muuttojen määrä oli pysynyt lähes ennallaan: muuttoja oli 114 tuhatta asukasta kohti aiemman 113 muuton sijaan. 2 Muuttovoitto Etelä-Suomessa kasvoi Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuonna 2013 muualta Suomesta saatu muuttovoitto jäi vähäiseksi, mutta vuonna 2014 muuttovoittoa saatiin muualta maasta 1 061 henkeä. Määrä oli suurin kahdeksaan vuoteen. Muuttovoiton kasvuun vaikutti sekä lähtömuuton pieneneminen että tulomuuton lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus 2005-2014 Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1 052 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1 213 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1 029 2010 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1 119 2011 15 330 14 640 690 3 041 1 516 1 525 2012 16 088 15 506 582 3 209 1 565 1 644 2013 15 045 15 023 22 3 263 1 550 1 713 2014 15 978 14 917 1061 3 405 1 680 1 725 2
Espoon ulkomailta saama muuttovoitto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 1 725 henkeä. Vaikka muuttovoitto ei kasvanutkaan, siirtolaisuuden muuttovirrat kasvoivat hieman molempiin suuntiin. Vuoden 2014 muuttovoitosta 38 % koostui 25-34 -vuotiaista. Myös alle kouluikäisistä lapsista Espoo sai huomattavan muuttovoiton ja myös alakouluikäisten muuttotase oli voitollinen. Muuttotappiota tuli yli 55-vuotiaista kuten aikaisempinakin vuosina. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 1 861 9,6 1 302 7,8 559 7-12 658 3,4 472 2,8 186 13-18 835 4,3 625 3,8 210 19-24 4 697 24,2 4 306 25,9 391 25-34 6 402 33,0 5 349 32,2 1 053 35-44 2 600 13,4 2 039 12,3 561 45-54 1233 6,4 1176 7,1 57 55-64 648 3,3 855 5,2-207 65+ 449 2,3 473 2,8-24 Yht. 19 383 100 16 597 100 2 786 Ikä 431 0-4 2014 165 2013 222 5-9 19 180 10-14 36 197 15-19 156 316 20-24 317 605 25-29 516 448 30-34 464 397 35-39 204 164 40-44 168 51 45-49 57 6 50-54 -101-108 55-59 -62-99 60-64 -150-24 65+ -54-400 -200 0 200 400 600 800 Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin 2013-2014 3
Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,1 % ja Espoosta lähteneistä 6,6 % Ruotsinkielisten osuudet olivat kohonneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 4,1 % ja 5,5 %:sta. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen. Muuttotappio oli edellisvuotta suurempi, 118 henkeä. Suurin muuttotappio tuli nuorista 19-24 -vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45-vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm 0-6 122 12,4 104 9,5 18 7-12 24 2,4 34 3,1-10 13-18 45 4,6 35 3,2 10 19-24 285 29,1 358 32,6-73 25-34 261 26,6 270 24,6-9 35-44 105 10,7 87 7,9 18 45-54 61 6,2 78 7,1-17 55-64 39 4,0 67 6,1-28 65+ 39 4,0 66 6,0-27 Yht. 981 100 1 099 100-118 Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo usean vuoden ajan seudulta saatu muuttovoitto on jäänyt vaatimattomaksi. Vuoden 2014 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kauniaisiin Espoo menetti asukkaitaan lähes saman verran kuin vuonna 2013. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki 6 806 35,1 6 474 39,0 332 Vantaa 1 567 8,1 1 543 9,3 24 Kauniainen 327 1,7 429 2,6-102 PKS yhteensä 8 700 44,9 8 446 50,9 254 Hyvinkää 102 0,5 122 0,7-20 Järvenpää 106 0,5 130 0,8-24 Kerava 114 0,6 124 0,7-10 Kirkkonummi 714 3,7 858 5,2-144 Nurmijärvi 146 0,8 254 1,5-108 Sipoo 51 0,3 57 0,3-6 Tuusula 105 0,5 95 0,6 10 Vihti 262 1,4 283 1,7-21 Muu Uusimaa 716 3,7 794 4,8-78 Muu Etelä-Suomi 2 735 14,1 2 122 12,8 613 Muut läänit 2 227 11,5 1 632 9,8 595 Ulkomaat 3 405 17,6 1 680 10,1 1725 Yhteensä 19 383 100 16 597 100 2 786 Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Tuusulaa lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 300 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli vähentynyt edellisestä vuodesta noin 200 hengellä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi lähes ennallaan. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta huomattavasti suuremman muuttovoiton ja myös lääneistä saatu muuttovoitto oli kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi vain hiukan. 4
Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2014 Suurimman väestönlisäyksen kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai Suur-Leppävaara, joka yli kaksinkertaisti muuttovoittonsa edellisestä vuodesta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur- Tapiola ja kolmanneksi suurimman Suur-Matinkylä. Pohjois-Espoon muuttotase Espoon ulkopuolelle oli tappiollinen kuten vuotta aikaisemminkin. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2014 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara 5 523 4 432 1 091 1,7 Suur-Tapiola 3 836 3 089 747 1,7 Suur-Matinkylä 2 907 2308 599 1,6 Suur-Espoonlahti 2 863 2 525 338 0,6 Suur-Kauklahti 486 398 88 1,1 Vanha-Espoo 2 808 2 488 320 0,8 Pohjois-Espoo 498 522-24 -0,2 Muu alue 462 835-373 -7,9 Koko Espoo 19 383 16 597 2 786 1,1 5
3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi Vuonna 2014 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta muutaman vuoden laskun jälkeen. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 39 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 26 %:lla tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli runsas neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidänkin koulutustasonsa oli kohonnut hieman edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2014 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä 16676 100. 38.8 35.0 26.1 H:gin seutu 9048 100. 26.7 39.6 33.7 Muu Suomi 4891 100. 28.0 45.5 26.5 Ulkomaat 2737 100. 98.1 1.3 0.7 Lähtömuutto Yhteensä 14723 100. 27.8 41.2 31.0 H:gin seutu 9353 100. 26.9 41.4 31.7 Muu Suomi 4031 100. 24.3 48.0 27.8 Ulkomaat 1339 100. 44.7 19.8 35.5 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä 1953 2382-231 -198 H:gin seutu -305-96 -291 82 Muu Suomi 860 392 290 178 Ulkomaat 1398 2086-230 -458 Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut, mutta vähemmän kuin tulomuutossa. Lähtömuuttajien koulutustaso oli edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28% :lla, keskiasteen koulutus 41 %:lla ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, runsas kolmannes. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2014 aikana Espoo sai jälleen muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 460 henkeä. 6
4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahti, kuten edellisenäkin vuonna. Suur-Kauklahden lisäksi muuttovoittoa kunnan sisältä sai vain Suur-Espoonlahti, mutta sen muuttovoitto oli varsin vaatimaton. Muut suuralueet menettivät väestöään ja suurin sisäisen muuttoliikkeen muuttotappio oli Suur-Tapiolassa, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä toiseksi suurimman muuttovoiton. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurin siirtymä oli suuralueilta laitosväestöön, yli 1 140 henkeä. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2014 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 6 938 7 180-242 -0,4 63 958 Suur-Tapiola 4 852 5 379-527 -1,2 43 823 Suur-Matinkylä 4 673 4 646 27 0,1 36 943 Suur-Espoonlahti 5 215 5 431-216 -0,4 52 174 Suur-Kauklahti 950 691 259 3,3 7 835 Vanha-Espoo 3 994 4 363-369 -1,0 38 812 Pohjois-Espoo 714 793-79 -0,7 11 159 Muu alue 2 652 1 505 1 147 28,1 4 087 Koko Espoo 29 988 29 988 0 0,0 258 789 Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Espoonlahdesta ja Vanha-Espoosta. Suur- Tapiola menetti asukkaitaan eniten Suur-Matinkylään ja Suur-Leppävaaraan. Suur-Espoonlahti menetti väestöä Suur-Kauklahteen. Suur-Matinkylä sai muuttovoittoa erityisesti Suur-Tapiolasta, mutta menetti väestöä muille alueille. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v. 1994. Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. 7
Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 2014 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2014 sai Suur-Leppävaara, vaikka se kärsikin muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä. Toiseksi suurin kokonaismuuttovoitto tuli Suur-Kauklahteen, joka sai muuttovoittoa sekä kunnan ulkopuolelta ja hieman myös kunnan sisältä. Kolmanneksi eniten kasvoi Suur-Matinkylän väestömäärä muuttoliikkeen seurauksena. Sen muuttovoitto koostui pääasiassa ulkoisen muuttoliikkeen tuomasta väestöstä. 8
Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2014 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara 12 231 11 612 619 1,0 65 069 Suur-Tapiola 8 709 8 468 241 0,5 44 208 Suur-Matinkylä 7 248 6 954 294 0,8 37 837 Suur-Espoonlahti 8 018 7 956 62 0,1 52 723 Suur-Kauklahti 1 489 1 089 400 4,9 8 218 Vanha-Espoo 6 942 6 851 91 0,2 39 231 Pohjois-Espoo 1 276 1 315-39 -0,3 11 170 Muu alue 2 721 2 340 381 8,1 4 692 Koko Espoo 48 634 46 585 2 049 0,8 263 148-373 1 147 Muu alue -79-24 Pohjois-Espoo Sisäinen -370 321 Vanha-Espoo Ulkoinen 88 259 Suur-Kauklahti -216 338 Suur-Espoonlahti 27 599 Suur-Matinkylä -527 747 Suur-Tapiola -242 1091 Suur-Leppävaara -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2014 Pienimmän muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, joka sai muuttovoittoa kunnan ulkopuolelta, mutta menetti väestöä kunnan sisäisen muuttoliikkeen kautta. Pohjois-Espoon kokonaismuuttovoitto jäi negatiiviseksi. 9
6 Sekä syntyvyys että kuolleisuus aleni Vuonna 2014 syntyi 3 407 uutta espoolaista. Määrä oli yli 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka väestömäärä oli kasvanut, kuolleiden määrä laski vuonna 2014. Kuolleita oli 1 334, mikä oli 7 kuolemantapausta vähemmän kuin vuonna 2013. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä pysyi ennallaan, luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 073, mikä oli noin 100 henkeä edellisvuotta vähemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys 2006-2014 Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm Lkm 2005 3 368 14,7 1 192 5,2 2 176 9,5 2006 3 538 15,2 1 166 5,0 2 372 10,2 2007 3 545 15,0 1 209 5,1 2 336 9,9 2008 3 485 14,5 1 140 4,8 2 345 9,8 2009 3 465 14,3 1 268 5,2 2 197 9,0 2010 3 579 14,5 1 328 5,4 2 251 9,1 2011 3 546 14,2 1 303 5,2 2 243 9,0 2012 3 447 13,5 1 309 5,1 2 138 8,4 2013 3 532 13,6 1 341 5,2 2 191 8,5 2014 3 407 12,9 1 334 5,1 2 073 7,9 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta 2013. Laskua oli nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä, eniten 30-34 -vuotiailla naisilla. Alueittain hedelmällisyys laski Suur-Leppävaaraa, Suur-Matinkylää ja Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Suurin lasku oli Suur-Tapiolassa ja Pohjois-Espoossa asuvilla naisilla. Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan 2011-2013 Yhteensä 0-64 -v. 65-74 -v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm Koko väestö 2012 1 309 5,1 303 1,4 260 13,2 746 63,5 2013 1 341 5,2 302 1,3 252 12,0 787 64,0 2014 1 334 5,1 307 1,3 253 11,4 774 59,8 Miehet 2012 650 5,2 177 1,6 162 18,0 311 70,9 2013 675 5,3 200 1,8 140 14,7 335 72,1 2014 662 5,1 189 1,6 149 14,8 324 65,8 Naiset 2012 659 5,1 126 1,1 98 9,1 435 59,2 2013 666 5,1 102 0,9 112 9,7 452 59,0 2014 672 5,1 118 1,0 104 8,6 450 56,1 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuodesta 2013 kaikissa ikäluokissa. Kuitenkin miehillä ikäryhmässä 65-74 -vuotiaat kuolleisuus ei alentunut, vaan pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Naisilla taas kuolleisuus pysyi edellisen vuoden tasolla alle 65-vuotiailla, mutta laski tätä vanhemmilla. 10
Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku 2 2012-2014 Ikäryhmät Kokonais- Suuralue 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 hedelmällisyys Suur-Leppävaara 2012 2,6 48,1 101,8 127,9 68,5 11,2 1800 2013 3,3 37,3 101,2 130,9 69,3 19,7 1808 2014 3,3 34,8 97,3 132,6 78,2 16,9 1815 Suur-Tapiola 2012 3,9 15,0 75,7 157,4 77,2 16,9 1730 2013 3,2 14,4 70,3 158,7 95,5 16,5 1793 2014 2,4 11,1 57,6 153,0 69,5 15,7 1547 Suur-Matinkylä 2012 8,7 37,2 87,7 122,1 76,8 13,0 1728 2013 8,9 33,4 86,3 128,4 71,5 21,6 1751 2014 12,1 33,8 98,7 134,1 78,1 16,5 1867 Suur-Espoonlahti 2012 6,9 30,0 124,1 155,6 77,8 14,4 2045 2013 3,6 51,8 137,6 146,2 82,4 9,2 2154 2014 3,0 36,7 115,7 143,4 74,6 15,6 1945 Suur-Kauklahti 2012 3,9 68,8 117,3 133,3 47,0 27,5 1990 2013 11,8 42,2 134,7 128,7 48,5 24,3 1951 2014 7,8 74,3 190,9 157,8 50,6 12,9 2471 Vanha-Espoo 2012 12,0 61,5 122,9 154,8 83,6 13,0 2239 2013 7,9 63,5 116,0 158,9 71,1 12,3 2149 2014 8,0 50,9 121,3 126,7 76,2 16,4 1997 Pohjois-Espoo 2012 0,0 102,3 194,5 135,2 72,0 18,2 2611 2013 2,4 85,7 120,0 192,5 79,3 29,3 2546 2014 2,5 55,1 128,6 126,5 50,8 16,9 1902 Koko Espoo 2012 5,9 40,0 103,6 140,0 73,8 14,2 1887 2013 5,1 40,1 102,0 143,1 75,7 16,6 1913 2014 5,2 34,7 99,7 136,0 72,8 15,9 1822 Vuoden aikana Suur-Kauklahdessa asuvien naisten kokonaishedelmällisyys oli kohonnut Espoon korkeimmaksi. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja kolmanneksi korkein Suur-Espoonlahdessa asuvilla naisilla. Matalin hedelmällisyys oli Suur-Tapiolassa, missä se oli edelleen laskenut vuodesta 2013. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta 1 000 naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. 11
7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2014 aikana espoolaiset naiset solmivat 1360 avioliittoa. Määrä oli lähes 30 liittoa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 78 %:ssa. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4%. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2014. Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 1,9 0,0 0,0 20 1,5 20-24 15,0 3,3 0,0 167 12,3 25-29 36,7 7,4 3,4 409 30,1 30-34 29,0 16,0 13,8 354 26,0 35-39 9,5 15,6 12,1 146 10,7 40-44 3,3 14,4 17,2 80 5,9 45-49 3,2 21,0 20,7 97 7,1 50-54 0,6 8,6 15,5 36 2,6 55-59 0,3 6,6 6,9 23 1,7 60-64 0,3 3,3 6,9 15 1,1 65+ 0,2 3,7 3,4 13 1,0 Yht. 100,0 100,0 100,0 1 360 100,0 Lkm 1 059 243 58 Kaikista avioliitoista lähes 44 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 54% solmittiin tässä iässä. Nuorten naisten avioliittojen osuudet olivat nousseet aikaisemmasta, eli avioitumisikä on hieman laskenut. Vajaa kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa 30-39 -vuotias ja 35 %liitoista naisen ollessa 40-49-vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista viidennes oli 45-49 -vuotiaita ja runsas viidennes 50-59 -vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2014 Naisen Avioliiton järj-.no ikä 1 2 3+ Yhteensä % % % Lkm % -19 0,2 - - 1 0,1 20-24 3,0 0,0-17 2,5 25-29 11,3 6,9-70 10,1 30-34 17,7 10,8 10,7 113 16,4 35-39 20,9 16,7 17,9 139 20,1 40-44 14,1 15,7 10,7 98 14,2 45-49 16,1 20,6 21,4 117 17,0 50-54 8,9 10,8 17,9 66 9,6 55-59 5,0 7,8 14,3 40 5,8 60-64 1,4 5,9 3,6 15 2,2 65+ 1,4 4,9 3,6 14 2,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 690 100,0 Lkm 560 102 28 Avioeroja astui voimaan noin 700 vuoden 2014 aikana. Määrä oli 70 eroa pienempi kuin edellisvuonna. Avioerojen määrä oli 51 % solmituista avioliitoista. Eroista 81 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 15 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 39 % oli otettu naisen ollessa 30-39 -vuotias ja noin kolmannes naisen ollessa 40-49 -vuotias. 12
Antalet Esbobor ökade år 2014 med 4 790 invånare. Folkökningen var störst sedan 1996. Den relativa befolkningsökningen var 1,8 procent. Av ökningen var 2 786 personer flyttningsöverskott, vilket är över hälften av befolkningsökningen, dvs. 58,1 procent. Den största befolkningsförändringsfaktorn var igen flyttningsöverskottet, som var högre än den naturliga befolkningsökningen. Även bostadsbytena inom staden ökade med ca 740 flyttningar. Flyttningsöverskottet från övriga Finland var 1 061 personer. Antalet var det största på åtta år. Från utlandet var flyttningsöverskottet 1 725 personer och alltså på nästan samma nivå som året innan. Flyttningsöverskottet från Helsingfors var högre än under året innan, medan flyttningsöverskottet från Vanda var lägre. Till Grankulla förlorade Esbo nästan lika många invånare som under år 2013. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förutom Tusby, förlorade Esbo på grund av flytt-ningsrörelsen över 300 personer. Flyttningsunderskottet till de omgivande kommunerna minskade från året innan med ungefär 200 personer. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen hölls på nästan samma nivå. Från övriga delar av södra Finland fick Esbo ett betydligt större flyttningsö-verskott än året innan. Även flyttningsöverskottet från länen ökade. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo år 2014 höjdes från året innan efter att under några års tid ha sjunkit. Av inflyttade på över 15 år saknade 39 procent examen efter grundskolan. Av inflyttarna hade 26 procent högskoleexamen. Utbildningsnivån steg även bland dem som flyttat bort från Esbo, men mindre än bland de inflyttade. Utbildningsnivån bland utflyttarna var fortfarande högre än bland inflyttarna. Esbos flyttningsöverskott bestod i sin helhet igen endast av personer utan grundläggande utbildning. År 2014 föddes 3 407 Esbobor. Detta var drygt 100 barn färre än året innan. Antalet döda var 1 334. Eftersom antalet födda minskade och antalet döda hölls på samma nivå, uppgick den naturliga befolkningsökningen till 2 073. Detta var ungefär 100 personer färre än året innan. Den totala fertiliteten bland kvinnor i Esbo sjönk märkbart jämfört med år 2013. Sänkningen gällde alla åldersgrupper med undantag av den yngsta och var störst bland kvinnor i åldern 30 34 år. Även Esbobornas totala dödlighet minskade i alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto PALI / Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. 043 8257004, 043 8257005, 043 8257006 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu