Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY
Korkean riskin perheet -määrittely Mitä sisällytetään tässä esityksessä: Riskitekijöiden kasautuminen samaan perheeseen Äidin depressio Äidin päihdeongelma
Lastensuojelutyö Lastenpsykiatrinen työ Päihdetyö Psykiatria Perusterveydenhuolto Perheneuvolat Korkean riskin perheet -missä esim.?
Varhainen vanhemmuus riskiaikaa, miksi? Raskaus Biofysiologiset vaikutukset: stressi, masennus, päihteet Suhde vauvaan, juuret Vaikutus synt. jälkeiseen: -hoivan laatuun Pieni lapsi -kiintymiseen vauvaan -vuorovaikutuksen laatuun -lapsen omaan kiintymystapaan Ensimmäisten ikävuosien hoivakokemuksen vaikutus lapsen myöhempään koko kehitykseen
Mentalisaatio-fokus vanhemmuudessa -määrittely Vahvistaa vanhemman halua ja kykyä miettiä, Ihmetellä: Mitä itse kokee ja tuntee Mitä lapsi kokee ja tuntee Ulospäin näkyvän reagoinnin ja käyttäytymisen alla Arjen tilanteissa; haastavissa ja hyvin sujuvissa Miten oma mielen tila voi vaikuttaa lapsen mielen tilaan
Heikko tai puuttuva lapseen kohdistuva mentalisaatio -ei halua tai pysty miettimään lapsen näkökulmaa ja kokemusta -pitää sen pohtimista turhana -pysyy konkreettisella tasolla: käyttäytyminen, tapahtumat, diagnoosit -yksioikoisia tai vääristyneitä oletuksia lapsen kokemuksesta ja tunteesta -yleisluontoisia kuvauksia, ei tarkkoja muistoja
Heikko tai puuttuva itseen kohdistuva mentalisaatio Ei halua tai pysty miettimään: -omaa kokemusta, tunnetta, toivetta jne -niiden erillisyyttä lapsen perspektiivistä -oman mielen vaikutusta lapsen mieleen (Suchman 2012)
Mentalisaatio työskentelyn haasteet korkean riskin perheissä Mistä kaikesta haasteellisuus aiheutuu? Makro taso: kasautuneet vaikeudet, riskit, tapahtumat Vuorovaikutuksen taso Neurobiologinen taso Raskausajan erityisyys
Haasteet: Makro taso: kasautuneet riskit ja vaikeudet heikko taloudellinen tilanne työttömyys pitkäaikaissairaudet mielenterveysongelmat yksinhuoltajuus, epävakaa parisuhde, pitkittynyt avioero heikko tukiverkko päihdeongelmat arjen hallinnan ongelmat vaikeudet asioida viranomaisten kanssa eristäytyneisyys, maahanmuuttaja tausta
Makro taso: Riskien kasautumisella todettu erityisen voimakas negatiivinen vaikutus vanhemman ja lapsen suhteeseen Yksittäistä, voimakastakin riskiä enemmän
Mitä seuraa? Vanhemman mielen kuormittuminen, täyttyminen, stressitaso Monen tasoinen avun tarve: konkreettinen, psykologinen, sosiaalinen Lapsen perspektiivi putoaa, hukkuu Työntekijän toimittava monella tasolla yhtaikaa Lapsen näkökulman ylläpitäminen arjessa koko ajan Haastavaa (Minding the Baby-projektin idea) (Slade et al.)
Haasteet Vuorovaikutuksen taso Vanhemman sensitiivisyys vuorovaikutuksessa Herkkyys, ajoitus ja osuvuus vauvan viestien huomaamisessa ja niihin reagoimisessa Keskeinen lapsen turvallisen kiintymisen kehittymiselle Turvallinen kiintyminen: rohkea ja tutkiva suhde ympäristöön ja toisen ihmisen mieleen
Lapsen viestin huomaaminen Viestin tulkinta osuvasti Hyvä mentalisaatiokyky = intervention kohta: Viestiin vastaaminen osuvasti Viestiin vastaaminen ajoissa Hyvien vuorovaikutus kokemusten kertyminen -lapsen näkökulman pohdinta -vaihtoehtoisia tulkintoja lapsen kokemukselle -oman tunnetilan erottaminen -sen säätely Lapsen turvallinen kiintymys Pajulo 2016
Haasteet Vuorovaikutuksen taso Ongelmakohta: lapsen kokemuksen, aikomusten, toiveiden väärintulkinta Ei riittävää pysähtymistä, pohdintaa ja vaihtoehtoisia ideoita Vanhemman tulkinta, reagointi ja toiminnallinen ratkaisu perustuu hänen omiin kokemuksiinsa, senhetkiseen tunnetilaan jne. Ei lapsen todelliseen kokemukseen ja näkökulmaan
Haasteet: Neurobiologinen ja neurokognitiivinen taso Monet eri aivojen alueet kytköksissä mentalisaatiokykyyn ja vanhemmuuteen Esim. voimakas stressi ja päihdeongelma heikentävät vanhemmuudessa tarvittavia aivotoimintoja: -muisti -huomion keskittäminen -ongelmanratkaisu kyky -tunnetilojen ja toiminnan säätely -impulssikontrolli
Haasteet: Neurobiologinen ja neurokognitiivinen taso Päihteet kilpailevat samoista hermoradoista: stressin säätely, mielihyvä kokemus) Päihdeongelmaiset äidit kokevat: -lapsen itkun stressaavammaksi -vähemmän mielihyvää vanhemmuudesta Hermoradat kaapattava takaisin Tarvitaan erityisen vahva interventio (Rutherford ym. 2012)
Haasteet raskausaikana: sikiö-kiintymystä vaikeuttavat tekijät Suunnittelematon raskaus, ambivalenssi Omat varhaiset hoivakokemukset usein negatiivisia Mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta negatiivisia, idealisoituja tai hauraita Masennus, muu psyykkinen oireilu Terveysongelmat, jaksamattomuus Päihdevaikutukset Aiempien lasten sijoitukset/huostaanotot Arjen kaoottisuus, taloudelliset ongelmat Raskauden psykologinen prosessi; tunneheilahtelujen säätelyn vaikeus
Vanhemman mentalisaation vahvistaminen varhain: tärkeys Uteliaisuus lapsen kehittyvään persoonaan Vahvempi kiintymys sikiöön/vauvaan Parempi huolehtiminen omasta terveydestä Vahvempi kiintymys vauvaan syntymän jälkeen Enemmän positiivisia vuorovaikutus kokemuksia Lapsen turvallinen kiintymyssuhde Suotuisammat kehitys olosuhteet Lapsen oman hyvän mentalisaation ja empatiakyvyn kehittyminen
Mentalisaatio-fokus: miksi tärkeä korkean riskin perheissä Ylisukupolvisen negatiivisen vanhemmuuden ketjun katkaisu: Vanhemman omaa hoivakokemusta ja kiintymystapaa ei voi muuttaa Mutta: Kykyä ja halua ajatella oman lapsen perspektiiviä ja odotuksia voi vahvistaa Muutos asenteessa ja ajattelutavassa muutos toiminnassa lapsen kanssa
Mentalisaatio-fokus: miksi tärkeä korkean riskin perheissä vanhemmuuden ydinaluetta lupaava ja osuva intervention kohta opettaminen, mallintaminen ja psykoedukaatio eivät riitä lapsen kannalta riittävään ja pysyvään muutokseen vanhemman toiminnassa
Suomalaisia tutkimusprojekteja riski perheillä: mentalisaatio fokus Päihdeongelmaiset äidit -päihde-ensikotien hoitomalli (Etu-liitto) (Pajulo ym.) -ultraäänityöskentelyyn ja raskauspäiväkirjaan perustuva interventio (TYKS, äitiys pkl) (Ekholm, Pajulo ym.) Raskausaikana masentuneet äidit, ryhmäinterventio (Lahden diakoniasäätiö) (Salo ym.) Raskausaikana tupakoivat vanhemmat (Keski- Satakunnan äitiys-ja lastenneuvolat) (Ekblad ym.)
Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia Katsaus: vanhemman mentalisaation tason vaikutus: 47 tutkimusta -korkeampi mentalisaatio yhteydessä parempilaatuiseen vanhemmuuteen, lapsen turvalliseen kiintymykseen -heikompi mentalisaatio yhteydessä lapsen ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöihin, tunnesäätelyn vaikeuteen (Camoirano 2017)
Mutta: -korkean riskin vanhemmuudessa verbaalisuuteen pohjaavat arviointimenetelmät toimivat riittämättömästi -tutkimukset perustuneet pääasiassa haastatteluarvioihin ja pieniin aineistoihin -laajoille aineistoille ja korkean riskin ryhmille soveltuvat menetelmät kehittämisen alla
Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia Riskitekijöiden kasautuminen ( = päihdekäyttö, työttömyys, matalampi koulutus, heikompi taloudellinen tilanne, yksinhuoltajuus, nuorempi ikä) äidin matalampi raskausajan mentalisaatio (Smaling ym. 2015)
Päihdeongelma Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia äidin matalampi mentalisaatio (raskausaika ja myöhempi) (Suchman ym. 2010; Pajulo ym. 2012) matalampi mentalisaatio yhteydessä päihderelapseihin ja lapsen sijoituksiin 2 v seurannassa (Pajulo ym. 2012) intervention vaikutus äidin itseensä kohdistuvaan mentalisaatioon erityisen tärkeä (Suchman ym. 2010)
Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia Masennus -tulokset vaikutuksesta vanhemmuuden mentalisaation tasoon ristiriitaisia Salo ym. 2017 (manuscript): -lievästi tai vaikeammin raskausaikana masentuneet (EPDS M 12) -äitien mentalisaatio keskimäärin matala (PI M 2.8, range -1-5) -parempi mentalisaatio yhteydessä äidin omaan turvalliseen kiintymistapaan ja parempaan kiintymykseen sikiö-vauvaan
Kirjallisuutta: Slade, A., Sadler, L.S., DeDios-Kenn, C., Webb, D., Currier-Ezepchick, J., & Mayes, L. (2005). Minding the baby: a reflective parenting program. Psychoanalytic Study of the Child, 60, 74-100. Allen J, Fonagy P, Bateman A. Mentalizing in clinical practice. American Psychiatric Publishing Inc., Washington, DC, 2008. Rutherford H, Potenza M, Mayes L (2013). The neurobiology of addiction and attachment. I: Suchman N., Pajulo M., Mayes L. (red.) Parenting and substance abuse. Developmental approaches to intervention, pp. 3-23. New York: Oxford University Press. Suchman N, Pajulo M, Mayes L. (Editors). Parenting and substance addiction: developmental approaches to intervention. NY, USA: Oxford University Press, 2/2013. Camoirano A (2017). Mentalizing makes parenting work: a review about parental reflective functioning and clinical interventions to improve it. Frontiers in Psychology; 8(4):1-12. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim;131:1050-7. Suchman N., Pajulo M., Kalland M, DeCoste C, Mayes L (2012). At-risk mothers of infants and toddlers. I: A. W. Bateman, & P. Fonagy (Eds.), Handbook of mentalizing in mental health practice, ss.309 345. Arlington, VA: American psychiatric publishing. Håkansson U et al. (2016). Keeping mind in mind: mentalizing and executive functioning in substance-abusing infant mothers: effect on dyadic relationship and infant outcome. Substance Abuse: Research and Treatment;9:93-8. Pajulo H, Pajulo M, Jussila H, Ekholm E (2016). Substance-abusing pregnant women: prenatal intervention using ultrasound imaging and mentalization focus to enhance mother-child relationship and reduce substance abuse. Infant Mental Health Journal;37(4):317-34. Smaling et al. (2015). Prenatal reflective functioning in primiparous momen with a high-risk profile. Infant Mental Health Journal;36(3):251-261. Lindroos A, Ekholm E, Pajulo M. Raskausaikainen kiintymys sikiöön: mahdollisuus ja haaste äitiyshuollolle. Duodecim 2015, 2: 143-51.
Kiitos! Ja eikun kesää kohti