Traumatisoituminen ja siihen liittyvä hoidon tarve kehitysiässä Kirsi Peltonen, PsT., Dos. Tampereen Yliopisto/Psykologia
Mitä enemmän kehitystehtäviä suorittamatta, sitä enemmän mielenterveyteen ja käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia pitkällä aikavälillä Lapsen voimavarat kiinnitettyinä (ikäkaudelle tyypillisiin) kehitystehtäviin Trauma Normaalikehityksen joukkoon uusia kehitystehtäviä (vaade selviytyä tyypillisten kehitystehtävien ohella) Kompleksin trauman kehityksellinen noidankehä (mm. Onyango 1998, Punamäki 2006, Masten & Coatsworth 1998, Foa ym. 2000) + järkytys, pelko, toistuvat huoliajatukset verottavat ja sitovat näitä voimavaroja Lapsi saattaa vaikuttaa nuoremmalta/ haavoittuvammalta/kyvyttömämmältä kuin aiemmin Tavat havainnoida itseä ja ympäristöä, prosessoida tietoa ja reagoida siihen voivat muuntua pysyvästi Ikäkaudelle tyypillisten kehitystehtävien suorittaminen häiriintyy tai estyy Uudet kehitystehtävät vaativat käyttöönsä kaikki olemassa olevat taidot ja voimavarat juuri opitut/harjoittelun alla olevat taidot/toiminnan osaalueet haavoittuvaisimpia mihin aggressio ja tuhoavien yllykkeiden tuottama ylivireys??
MITKÄ TEKIJÄT LISÄÄVÄT LASTEN JA NUORTEN SAIRASTUMISTA POST-TRAUMAATTISEEN STRESSIHÄIRIÖÖN POTENTIAALISESTI TRAUMATISOIVAN TAPAHTUMAN JÄLKEEN? Kts artikkeli Trickey, D., Siddaway, A.P., Meiser-Stedman, R., Serpell, L., Field, A. (2012). A meta-analysis of risk factors for post-traumatic stress disorder in children and adolescents. Clinical Psychology Review, 32, (2), 122 138 Meta-analyysiin on koottu tietoa yhteensä 64 tutkimuksesta, johon on osallistunut yhteensä 32,238 6-18 vuotiasta trauman kokenutta lasta. Siinä on arvioitu yhteensä 25 potentiaalisen riskitekijän vaikutusta PTSD:n kehittymisessä.
Traumanaikaisten muistitoimintojen tutkimus voimistumassa Amygdala ja hippokampus tekevät päätöksen: Olenko vaarassa? Niin kauan kuin vaaran tunne on päällä amygdalalla on hallinta -> se ohjaa reaktioita joista osa on vaistonvaraisia, aivojen syvistä osista peräisin olevia, selviytymiseen tähtääviä (esim. startle) Jos lapsen hippokampus on riittävän kauan pois käytöstä trauman takia, hän ei saa vietyä arkielämän ei-traumaattisia muistoja, tai oppimiaan asioita pitkäkestoiseen muistiin. Jos yhteyksiä näihin tapahtumiin ei ole ja uhan tunne jatkuu, aivot tunnistavat lähes minkä tahansa tosielämän tapahtuman uhaksi. Lapsi ei opi olemaan kosketuksissa todellisuuteen tavalla, joka yleensä opitaan Liu et a. (2016): Memory consolidation reconfigures neural pathways involved in the suppression of emotional memories. Nature Communications, 7 Howard & Crandall (2007). Post Traumatic Stress Disorder. What Happens in the Brain? Washington Academy of Science. http://www.ptsduk.org/what-is-ptsd/the-science-and-biology-of-ptsd/
Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavien menetelmien traumafokusoituja muotoja suositellaan kansallisesti ja kansainvälisesti lasten PTSD oireiden hoitoon (www.käypähoito.fi, NICE, 2014) Parhaillaan paljon keskustelua vakauttavan ja altistavan hoidon välisestä suhteesta vakavimmin traumatisoituneilla: portaittainen vai suora trauamfokusoitu malli? (kts. mm. Cloitre 2015: The one size fits all approach to trauma treatment: should we be satisfied)
Kompleksi trauma ja muisti NET:n taustalla kaksi keskeistä teoriaa post traumaattisen stressihäiriön (PTSD) synnystä Brewin:n ym. (1996, 2010) kaksoisrepresentaatiomalli Ehlers & Clark:n (2000) kognitiivinen malli Lisätietoja: www.mielenterveystalo.com (ammattilaisten osio) Kuvat :mielenterveystalo.com
Narratiivinen Altistusterapia Manualisoitu, yksilöterapeuttinen lyhytinterventio useita traumatapahtumia kokeneiden henkilöiden PTSD-oireiden hoitoon (Narrative Exposure Therapy, NET; Schauer, Neuner & Elbert, 2011) Perustuu traumaan keskittyvään kognitiivisbehavioraaliseen terapiaan ja on saanut vaikutteita altistusterapioiden sekä todistusterapian (testimonial therapy; Cienfuegos & Monelli, 1983) metodeista. Katsausten perusteella narratiivisen altistusterapian toimivuudesta traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on hyvää näyttöä aikuisten osalta ja jonkin verran näyttöä lasten osalta (McPherson, 2012; Robjant & Fazel, 2010). NET:n on todettu vähentävän traumaperäisen stressihäiriön oireita erityisesti kompleksin traumahistorian omaavilla henkilöillä.
NET-työskentely sisältää psykoedukatiiviset ja diagnostiset alkutapaamiset, yhden tapaamiskerran kutakin merkittävää elämäntapahtumaa, erityisesti traumatapahtumaa, kohden sekä päätöstapaamisen. Kuitenkin niin ettei tapaamisten määrä ylitä kymmentä kertaa. Kuva :mielenterveystalo.com
Tutkimus Narratiivisen Altistusterapian tehokkuudesta sota-alueilla traumatisoituneiden lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi (2014-2017) TAYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EVA-yksikkö, Lasten traumapsykiatrian vastuuyksikkö Tampereen kaupungin perheneuvola Kidutettujen kuntoutuskeskus, Lasten ja nuorten projekti Perheryhmäkoti Satakieli PSYKE Opetus- ja tutkimusklinikka VSSHP Lasten ja Nuorisopsykiatrian yksiköt (Turku, Kaarina, Salo, Raisio)
NET:n haasteita Haluan tukea asiakasta nykypäivän haasteissa. En luota siihen että tilanne on riittävän vakaa altistamiselle Haluan unohtaa menneet ja päästä elämässä eteenpäin Jos asiakas muistelee niitä tapahtumia, hän dissosioi, pyörtyy tai menee psykoosiin Jos otan ne tapahtumat puheeksi, synnytän valemuistoja Jos kerron niistä tapahtumista, tietoa käytetään minua vastaan Jos muistelen niitä tapahtumia, pyörryn tai kuolen
TASA-hanke Traumatised Adolescents Seeking Asylum - Effective ways of help 2016-2018 http://www.uta.fi/yky/tasa/index.html
Traumahoidon malli alaikäisyksiköille - Ensimmäinen vakauttava taso tarjolla kaikille ryhmä- ja perheryhmäkodin lapsille - Toinen, traumafokusoitu taso (NET) tarjolla sitä tarvitseville -> Toteutetaan mahdollisimman pitkälle siellä missä nuoret ovat eli ryhmäja perheryhmäkodeissa - Neljä pilottiyksikköä: HDL ja Tampereen kaupunki - Hankkeen lopputuotteena traumahoitomallin työkirja joka jaetaan Maahanmuuttoviraston mielenterveystyöryhmän kautta kaikkiin Suomen alaikäisyksiköihin
Kiitos!