Millaista muutosta ollaan tekemässä?
Liikkuva koulu Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Pilottivaihe 2010-12: 45 koulua Lukuvuonna 2013-14 n. 500 koulua kaikissa maakunnissa Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan Rahoitus veikkausvoittovaroin / opetus- ja kulttuuriministeriö
Keskeistä Liikkuvassa koulussa Oppilaiden osallisuus Oppiminen Lisää liikettä vähemmän istumista Liikettä vähintään tunti päivässä
Koulut keskiössä Toteutus alhaalta ylös, ei keskeltä sekaan Koulun omat muutospyrkimykset ja koulun autonominen toiminta, jolle ei luoda ulkopuolelta valmiita tavoitteita tai toimintamalleja. Keskeisiä käsitteitä Toiminta ja sen laatu koulun arjessa Kouluyhteisön tuki ja yhteisöllisyys Toiminnan vastuutus koulu- ja kuntatasolla Käynnissä evolutiivinen prosessi kohti aktiivisempaa ja liikkuvampaa koulupäivää.
Toimintakulttuurin muutos kouluissa 1. Lähde liikkeelle Päätös mukaan lähtemisestä ja organisoituminen koulun tasolla Nykyisen toiminnan arviointi Ensimmäisten kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen 2. Kehitä toimintaa Kehittämistoimenpiteiden suunnitelmallisuuden ja määrän lisääminen Toiminnan laadun kehittäminen 3. Vakiinnuta Toimintakulttuurin pysyvä muutos koulussa Kehittävän työotteen sisäistäminen
Liikkuvan koulun vaikutuksia henkilökunnan kokemana Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä 2012 2013 Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa 2012 2013 Jokaisen opettajan esimerkki vaikuttaa oppilaiden asennoitumiseen liikuntaa kohtaan 2012 2013 Oppilaiden liikunnan edistäminen on koulussamme jokaisen opettajan tehtävä 2012 2013
Oppilaiden liikuttamisen ja koulun kehittämisen haasteista Moni nuori ei tule mielellään kouluun, ei halua parempia numeroja jne. Tommi Hoikkala, keskusteltaessa koulusta ja nuorten syrjäytymisestä On otettava huomioon, että kaikki nuoret eivät halua liikkua Mikko Perttinä, 20.9.2013 LPR Vaikka liikunta on hienoa, niin kaikki eivät ajattele niin Koulupäivän toiminnallistamisen suurimmat mahdollisuudet ja esteet ovat sidoksissa koulun sisällä työskenteleviin aikuisiin ja lapsiin, ei olosuhteisiin
7:15 7:30 7:45 8:00 8:15 8:30 8:45 9:00 9:15 9:30 9:45 10:00 10:15 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 14:45 15:00 15:15 15:30 Reipas liikunta koulupäivän aikana minuuttia 15 minuutin jaksoa kohti 12,0 = 5 eniten liikkuvaa = 5 vähiten liikkuvaa 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 VAPAA-AIKA AI MA VÄ EN/MA1 RU EN/MA2 VÄ/KE LI VÄ KU VAPAA-AIKA
Reipas liikunta ja liikkumaton aika Koko päivän aikana Koulupäivän aikana 62 60 58 56 54 52 50 48 60,1 6:23 53,0 6:48 56,0 7:17 51,1 7:56 9:00 6:00 3:00 5 4 3 2 1 4,3 38,9 4,1 39,6 3,5 41,9 2,5 44,9 50 45 40 35 46 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 0:00 0 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 30 Reipas liikunta (min/pv) Liikkumaton aika (h:mm) N=773 Reipas liikunta (min/tunti) Liikkumaton aika (min/tunti) N=896 Liikkuva koulu ohjelma, tarkennettu seuranta, kevät 2013
Fyysinen aktiivisuus alakoulussa: liikkuvat koulut *** 5 39 *** paikallaan kevyt liikunta reipas liikunta Liikkuva koulu ohjelma, tarkennettu seuranta, kevät 2013
Oppilaiden liikuttaminen ja henkilökunnan sitouttaminen Kaikkien opettajien näkökulma Aktiivisuuden lisääminen koulupäiviin onnistuu vain koko koulua koskettavien teemojen edistämisellä, mihin liikkuminen on oiva väline Passiivisten oppilaiden näkökulmasta Liikkuminen voi tapahtua vain sellaisilla motiiveilla ja tavoilla, joissa liikkuminen ei ole keskiössä Viihtyvyys, hauskuus, omaehtoisuus
Huomioita kuntakohtaiseen toteutukseen Lasten liikkumisen lisääminen edellyttää koulupäivän rakenteiden uudistamista Tilaa ja mahdollisuuksia liikkeelle Tavoitteena koko kunnan pysyvä toimintamalli Projektista vakituiseksi toiminnaksi Tavoitteena koko kunnan pysyvä toimintamalli Rehtoreiden rooli Kunnan omarahoitusosuus Vastuuhenkilöt Kuntakohtainen kehittäminen Koulukohtainen kehittäminen
Aktiivisesti haasteiden kimppuun! liikkuvakoulu.fi facebook.com/liikkuvakoulu