Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen -taustaselvitys
ESIPUHE Tässä selvityksessä kuvataan Porin seudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja organisaatiomalli sekä arvioidaan viranomaistoiminnan kustannuksia. Lisäksi on kuvattu etenemispolku viranomaistoiminnan käynnistämiseksi ja esitelty vaihtoehtoisia liikenteen järjestämistapoja siirtymäkauden jälkeen. Selvitys toimii taustamateriaalina ja päätöksenteon tukena päättäjille ja viranomaistoiminnan hoidosta vastaaville. Selvitys on laadittu Porin kaupunkiseudun kuntien (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki) toimeksiannosta kevään ja kesän 2011 aikana. Työstä on vastannut Karhukuntien henkilöliikennelogistikko Jouni Kärki. Lisäksi työhön on osallistunut aktiivisesti kuntien edustajista koostuva työryhmä. Työtä on ohjannut kuntien virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä, johon kuuluivat: Sanna Välimäki, pj. Markku Setälä Esa J. Anttila Leila Mäkinen Olli Luoma Raimo Koskinen Pekka Varheensalo Hannele Pohjavirta Juha Hjulgren Juhani Seppälä Kari Uuttu Pertti Postinen Jukka Moilanen Jouni Kärki, sihteeri Pori Pori Pori Harjavalta Harjavalta Nakkila Nakkila Ulvila Ulvila Kokemäki Kokemäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Karhukunnat Karhukuntaneuvosto ja karhukuntatoimikunta päättivät Porin kaupunkiseudun rakennemalliin perustuen selvittää seudullisen toimivaltaisen viranomaisen perustamista yhtenäisellä työssäkäyntialueella. Seudullisen joukkoliikenneorganisaation luominen Porin kaupunkiseudulle on myös yksi sekä Lounais-Suomen liikennestrategian että Porin joukkoliikennestrategian lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita. Tavoitteena on, että toimivaltaisen viranomaisen toiminta-alue jatkossa laajenee ja muut kunnat voivat halutessaan myöhemmin liittyä yhteistoimintasopimukseen. Sopimukseen liittyminen edellyttää aina joukkoliikennelautakunnan hyväksymistä ja muutosta joukkoliikennelakiin. Porissa 01.07.2011 2
Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 1. TAUSTAA... 4 1.1 HENKILÖLIIKENNELAIN UUDISTUS... 4 1.2 TOIMEKSIANTO... 4 2. TOIMIVALTAINEN JOUKKOLIIKENNEVIRANOMAINEN... 5 2.1 VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT... 5 2.2 ORGANISAATIO... 6 2.2.1 Joukkoliikennelautakunta... 6 2.2.2 Valmisteleva ja toimeenpaneva yksikkö... 6 2.3 SEUDULLISEN VIRANOMAISTOIMINNAN VAIKUTUSARVIOT... 7 2.4 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS... 7 2.4.1 Viranomaistoiminnan kustannukset... 7 2.4.2 Liikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset... 8 2.4.3 Rahoitus... 9 2.5 SOPIMUKSET... 9 2.5.1 Viranomaistoiminnan sopimukset... 9 2.5.2 Liikennöintiin liittyvät sopimukset... 9 3 TOIMINTASUUNNITELMA... 10 4 LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN (VAIHTOEHDOT)... 11 4.1 PALVELUSOPIMUSASETUKSEN (PSA:N) MUKAINEN JOUKKOLIIKENNE... 11 4.1.1 Oma tuotanto ja sisäinen liikenteenharjoittaja... 11 4.1.2 Tilaaja - tuottajamalli... 11 4.1.3 Käyttöoikeussopimus... 11 4.2 MARKKINAEHTOINEN JOUKKOLIIKENNE... 12 4.3 YLEINEN SÄÄNTÖ... 12 LIITTEET... 13 3
1. Taustaa 1.1 Henkilöliikennelain uudistus Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009 samaan aikaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista (palvelusopimusasetuksen, PSA) kanssa. Joukkoliikennelain mukaisia siirtymäajansäännöksiä koskevia 14, 62 on sovellettu 1.1.2010 lähtien. Siirtymäajan sopimukset päättyvät ELYn osalta 30.6.2014 ja Porin kaupungin osalta 31.5.2016. Palvelusopimusasetuksessa määritellään viranomaisen käytössä olevat keinot, harkintavallan rajat ja joukkoliikenteen järjestämistavat tilanteessa, jossa joukkoliikenteen järjestäminen edellyttää markkinoiden toimintaan puuttumista esimerkiksi julkista subventiota suoraan tai epäsuoraan myöntämällä ja yksinoikeuksia antamalla. Kansallisen henkilöliikennelain uudistaminen liittyy palvelusopimusasetuksen täytäntöönpanoon. Uudistuksen tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, lisätä resurssien käytön tehokkuutta sekä selkiyttää alan toimijoiden ja viranomaisen vastuun- ja työnjakoa. Joukkoliikennelaki tuo yhdessä palvelusopimusasetuksen sekä valtion aluehallinnon uudistuksen kanssa muutoksia mm. joukkoliikenteen järjestämistapaan, rahoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Uuden joukkoliikennelain, palvelusopimusasetuksen sekä 1.1.2010 voimaan astuneen valtion aluehallinnon uudistuksen johdosta Porin kaupunkiseudun kunnille tulee, seudun kuntien niin halutessa, enemmän vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia linja-autoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä. 1.2 Toimeksianto Porin kaupunkiseudun kunnat (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki) ovat valtuuttaneet henkilöliikennelogistikon yhdessä kuntien edustajien kanssa valmistelemaan 31.12.2011 mennessä konkreettisen esityksen Porin seudun joukkoliikenteen toimivaltaisesta lupaviranomaisesta ja toiminnan käynnistämisestä. Toimeksiannon tavoitteena on selvittää Porin kaupunkiseudun kuntien (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki) yhteinen näkemys siitä minkä tahon tulisi toimia Porin seudun joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena. Karhukuntaneuvosto ja karhukuntatoimikunta päättivät Porin seudun rakennemalliin perustuen (vuoden 2010 ja 2011 toimintasuunnitelmissa), että selvitetään seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen toiminnan käynnistämistä työmatkapendelöintialueelle. Selvitystyötä varten perustettiin kuntien virkamies- ja luottamushenkilöistä ohjausryhmä koordinoimaan selvitystä. Tämän lisäksi perustettiin työryhmä kuntien edustajista, jotka tekevät esityksen viranomaistoiminnan organisointimallista ja arvion kustannusvaikutuksista. 4
2. Toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen 2.1 Viranomaisen tehtävät Porin seudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen tehtäviä ovat mm. Joukkoliikennepalvelut - myöntää toimivalta-alueensa Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kuntien reitti- ja kutsujoukkoliikenneluvat. Tällöin päätöksenteossa sovelletaan mitä kunnat ovat kuntalain (365/1955) 77 :n nojalla sopineet. - määritellä joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso omalla toimialueellaan sekä suunnitella muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa oman alueen joukkoliikennepalvelujen kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään ja palvelukokonaisuuteen. - määritellä ja järjestää toimialueensa joukkoliikennepalvelut kokonaisuutena siltä osin kuin liikenne hoidetaan PSA:n mukaisesti. - päättää PSA:n mukaisen liikenteen järjestämistavasta toimivalta-alueellaan ja tehdä mahdolliset käyttöoikeussopimukset liikenteenharjoittajien kanssa - edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä alueellaan - arvioida joukkoliikenteen kysynnän muutoksia sekä seurata joukkoliikennepalvelujen tarjonnan ja käytön kehitystä - huolehtia oman toimivalta-alueensa VALLU-rekisterin ylläpidosta (VALLU-rekisteri = liikenneluparekisteri) Talous - laatia ehdotus toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi sekä tehdä tilinpäätökset - huolehtia jäsenkuntien ja valtion toimialueen joukkoliikenteeseen osoittamien tukien, avustusten ja määrärahojen käytöstä Yhteistyö ja vuorovaikutus - kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikenneyhteistyötä sopijakuntien kanssa - vastata joukkoliikennelain 14 joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistyöstä PSA liikenteessä - vastata joukkoliikennelain 6 viranomaisyhteistyöstä joukkoliikenteen suunnittelussa - kehittää yhteistyötä ja joukkoliikennepalveluja seudun ulkopuolelle, erityisesti merkittäviin pendelöintikuntiin. - huolehtia muista joukkoliikennelain toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyistä tehtävistä - osallistua liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavien maankäytön ja muiden suunnitelmien laadintaan - osallistua joukkoliikenteen infran sekä maksu- ja informaatiojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun yhdessä kaupungin muiden hallinnonalojen, sopijakuntien ja asianomaisten muiden tahojen kanssa - vastata muutoinkin toimivaltaansa kuuluvasta joukkoliikennettä koskevasta sopijakuntien keskinäisestä sekä sopijakuntien ja muiden tahojen välisestä yhteistyöstä mm. lakisääteisten henkilökuljetusten järjestämisessä - huolehtia hallintomenettelylain mukaisesta kuntalaisten kuulemisesta ja vuorovaikutuksesta joukkoliikennelaissa mainittujen sidosryhmien kanssa 5
- huolehtia yhteistyössä liikenteenharjoittajien kanssa joukkoliikenteen tiedotuksesta ja reittija aikataulutiedon tallentamisesta rekisteriin, josta tieto on välitettävissä myös valtakunnalliseen matkustajatietokantaan tai palveluun. Seuranta - vastata joukkoliikenteen siirtymäkauden liikennöintisopimusten, käyttöoikeussopimusten ja mahdollisten jälkilaskelmien seurannasta, tilastoinnista ja valvonnasta sekä liikenteen matkalippujen myyntiin, kirjanpitoon, ajosuoritteisiin ja linja-auton käyttöön liittyvien asiakirjojen ja tietojen tarkastamisesta - vastata liikennepalveluiden laadunvalvonnasta ja laadun kehittämisestä ja asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyden seurannasta 2.2 Organisaatio 2.2.1 Joukkoliikennelautakunta Porin seudun sopijakuntien toimivaltaisen joukkoliikenteen viranomaistoimesta huolehtii keskuskuntamallin mukaisesti Porin kaupungin organisaatioon sijoitettu seudullinen joukkoliikennelautakunta, joka toimii päättävänä elimenä. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaa Porin kaupunginvaltuuston hyväksymä johtosääntö ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. Joukkoliikennelautakunnassa on edustus jokaisesta yhteistyösopimuksen allekirjoittaneesta kunnasta. Lautakuntapaikat jakautuvat kunnittain seuraavasti: Lautakuntapaikat: Pori 5 jäsentä + 5 varajäsentä Ulvila 1 jäsen + 1 varajäsen Nakkila 1 jäsen + 1 varajäsen Harjavalta 1 jäsen + 1 varajäsen Kokemäki 1 jäsen + 1 varajäsen Yhteensä 9 jäsentä + 9 varajäsentä Joukkoliikennelautakunnan esittelijänä toimii Porin kaupungin liikenneinsinööri. Lautakunnan puheenjohtajan valitsee Porin kaupunki. Varapuheenjohtajan valitsevat muut kunnat. Lautakunnan sihteerinä toimii joukkoliikennesuunnittelija. 2.2.2 Valmisteleva ja toimeenpaneva yksikkö Joukkoliikennetoimen valmistelu- ja toimeenpanoyksikön muodostaa yksi kokopäiväinen henkilö, joukkoliikennesuunnittelija, jonka sijoituspaikka on Pori. Hän huolehtii joukkoliikennelautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta yhdessä seudullisen joukkoliikennetoimikunnan kanssa joukkoliikennelautakunnan antamien määräysten mukaisesti. Seudullinen joukkoliikennetoimikunta muodostuu sopijakuntien edustajista ja sen tehtävänä on valmistella joukkoliikennelautakuntaan päätökseen tulevat asiat. 6
Karhukuntiin on palkattu 15.10.2006 määräaikainen henkilöliikennelogistikko. Henkilöliikennelogistikon toimenkuvaan kuuluu keskeisesti seudun kuntien joukkoliikenneasiat ja mm. Satakunnan joukkoliikennetyöryhmän (ent. seutulipputyöryhmä) sihteerin tehtävät. Karhukuntien yhteisen henkilöliikennelogistikon nimike muutetaan joukkoliikennesuunnittelijaksi ja hänen toimenkuvaansa kuuluvat seudullisen toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen valmisteluja toimeenpanotehtävät sekä muiden Karhukuntien joukkoliikenneasiat. Kiinteistä kustannuksista puolet jaetaan toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaistoimintaan kuuluvien kuntien kesken (viisi kuntaa) asukasluvun suhteessa ja muiden Karhukuntien kesken siten, että puolet kiinteistä kustannuksista jyvitetään kaikkien Karhukuntiin (yhdeksän kuntaa) kuuluvien kuntien kesken asukasluvun suhteessa. Arviot kustannuksista ovat liitteissä 1 ja 2. 2.3 Seudullisen viranomaistoiminnan vaikutusarviot + Seudullinen viranomainen määrittelee joukkoliikenteen palvelutason omalla toimialueellaan liikennealueen kokonaisuuden hallinta + Seudullinen viranomainen päättää toimialueellaan liikenteen järjestämistavat kattaa koko seudun työssäkäyntialueen hyvällä suunnittelulla säästöä ostoliikenteen ja muun henkilöliikenteen hankinnassa nykyisillä panostuksilla parempaa palvelua selkeyttää yhteistyötä oman ja laajemman alueen muihin toimijoihin + Seudullinen viranomainen toimii toimialueellaan markkinaehtoisen liikenteen lupaviranomaisena reittiliikennelupa- ja kutsujoukkoliikenteessä seudun kunnat päättävät palvelutarjonnasta + Seudullinen viranomainen hakee valtionavustukset yksi toimija hakee avustukset seudullinen joukkoliikennelautakunta päättää avustuskohteet + Kaikki seudun kunnat pääsevät mukaan yhteiseen päätöksentekoon + Seudullinen viranomaistoiminta mahdollistaa seudullisen joukkoliikennenäkökulman huomioon ottamisen kuntien maankäytön suunnittelussa + Kunnat saavat joukkoliikenneorganisaation käyttöönsä - Viranomaistoiminnan ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset, joita on käsitelty kohdassa 2.4.1 Mahdolliset vaikutukset ostoliikenteeseen voidaan arvioida palvelutasomäärittelyn jälkeen. 2.4 Kustannukset ja rahoitus 2.4.1 Viranomaistoiminnan kustannukset Sopijakuntien asukaslukujen suhteessa jaettavat kustannukset: - kiinteät toimeenpanevan yksikön kustannukset - lautakunnan kustannukset - yhteiset erillisselvitykset sekä tutkimus- ja kehityshankkeet Arvio toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaistoiminnan kustannuksista sopimuskunnille on 7
n.77 000 / vuosi. Lisäksi toimivaltainen viranomainen voi teettää seudullisia selvityksiä ja suunnitelmia, joihin voi saada valtionapua. Esimerkiksi seudullisen joukkoliikennesuunnitelman tekeminen maksaa noin 40 000, josta toimivaltaisen viranomaisen maksettavaksi jäänee noin puolet. Tarkempi erittely viranomaistoiminnan kustannuksista on esitetty liitteessä 1. Ensimmäisen vuoden 2012 kustannuksiksi on arvioitu 38 300. (liitteessä 2.) 2.4.2 Liikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Siirtymäkaudella liikenteen järjestämisestä aiheutuvat kuntakohtaiset kustannukset - Kuntien osuus seutu- ja kaupunkilippujen lipputuesta (hintavelvoitteiden korvaus) määräytyy samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kunta voi itsenäisesti päättää seutulipun asiakashinnan. - Siirtymäkauden aikana maksettavat korvaukset liikenteenharjoittajille julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti. Tällaisia korvauksia ovat mm. liikenteen ostot, opiskelija- ja koululaiskuljetusten liput ja muut kaupunkien ja kuntien ostamat taksa-alennukset. - Kuntien ostoliikenne: Kahta tai useampaa kuntaa pääsääntöisesti palvelevan ostoliikenteen kustannukset jaetaan myöhemmin joukkoliikennelautakunnan päättämällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen toimenkuvaan kuuluu olennaisena osana julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen. Tällaisia sopimuksia ovat esim. käyttöoikeussopimukset ja ostosopimukset. Ostosopimuksia voivat tehdä muutkin viranomaiset kuin varsinaiset toimivaltaiset viranomaiset. PSA:n mukaista liikennettä toteuttaa vain toimivaltainen viranomainen. Kunkin kunnan sisäisen ostoliikenteen nettokustannuksista (ja näin myös palvelutasosta) vastaa kunta itse. Kunnilla on oikeus ostaa omalla kustannuksellaan lisäliikennettä; kilpailutuksen valmistelee kuitenkin joukkoliikennetoimikunta, ellei toisin sovita. Siirtymäkauden jälkeen liikenteen järjestämisestä aiheutuvat kuntakohtaiset kustannukset - Siirtymäkauden jälkeen kunnat eivät maksa erillistä lipputukea seutu- ja kaupunkilippuihin vaan maksettava tuki sisältyy liikennöintisopimuksiin. Kunta voi kuitenkin itsenäisesti edelleen päättää seutulipun asiakashinnan. Liikennöitsijä sitoutuu sopimuksessaan hoitamaan liikenteen ja hyväksymään sovitut asiakashinnat ja lipputuotteet. Tavoitteeksi voidaan asettaa yhtenäinen seutulipun vyöhykehinnoittelu viranomaisalueella. - Siirtymäkauden jälkeen maksettavat korvaukset liikenteenharjoittajille julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti riippuvat siitä, millainen hankintatapa valitaan. Liikenteen hankinta-/järjestämistapaa käsitellään kohdassa 4. Hankinta- ja järjestämistavasta päättää joukkoliikennelautakunta. - kuntien ostoliikenne: Kahta tai useampaa kuntaa pääsääntöisesti palvelevan ostoliikenteen kustannukset jaetaan myöhemmin joukkoliikennelautakunnan päättämällä tavalla. Kunkin kunnan sisäisen liikenteen nettokustannuksista (ja näin myös palvelutasosta) vastaa kunta itse. Kunnilla on oikeus ostaa omalla kustannuksellaan lisäliikennettä; kilpailutuksen valmistelee kuitenkin joukkoliikennetoimikunta, ellei toisin sovita. 8
2.4.3 Rahoitus Viranomaistoiminnan ja liikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset katetaan - sopijakuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisilla maksuosuuksilla - valtion avustuksilla (kaupunkimainen paikallisliikenteen osto, lippujen hintavelvoitteiden korvaus, erilaiset kehittämishankkeet) - muilla mahdollisilla tuloilla, esim. lupamaksut Viranomaistoiminnan kustannukset tulisi käsitellä kunnissa vuoden 2012 talousarvion / taloussuunnitelman yhteydessä. 2.5 Sopimukset 2.5.1 Viranomaistoiminnan sopimukset Sopijakuntien välinen yhteistoimintasopimus Sopijakuntien kesken laaditaan viranomaistoimintaa varten yhteistoimintasopimus, jossa sovitaan: Sopimuksen osapuolet ja tarkoitus Yhteistoiminnan tavoitteet ja yleiset periaatteet Uudelleen järjestettävät tehtävät Yhteiset toimielimet Henkilöstö Talous ja kustannusten jako Sopimuksen seuranta Sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen Erimielisyyksien ratkaiseminen Ehdotus yhteistoimintasopimuksesta on esitetty liitteessä 3. Yhteistyösopimus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa Yhteistyösopimuksessa sovitaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa seutulippujen hintavelvoitteesta, valtionavustuksessa ja rahaliikenteestä. 2.5.2 Liikennöintiin liittyvät sopimukset Siirtymäajan liikennöintisopimukset Nykyisiltä toimivaltaisilta viranomaisilta eli Porin kaupungilta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta siirretään siirtymäajan liikennöintisopimukset uudelle seudulliselle viranomaiselle. Ostoliikennesopimukset Porin seudun joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen laatii kuntien nykyisten ostoliikenteiden sopimuksista uudet ostoliikennesopimukset, joihin liitetään myös kaupunki- ja seutulippuja koskeva hintavelvoite, siltä osin kun kyseessä on kaikille avoin linja-autoliikenne. 9
3 Toimintasuunnitelma Tavoiteaikatauluna on se, että viranomaistoiminta aloittaa toimintansa vuoden 2012 aikana. Tämä edellyttää kunnilta pikaisia päätöksiä, jotta Porin seudun toimivaltainen lupaviranomainen ennätetään kirjata lakiin. Seudullisen viranomaistoiminnan käynnistyminen on mahdollista myös myöhemmin eli vuosittain joukkoliikennelain muutoksen yhteydessä. Seudun siirtymäajan sopimukset kuitenkin päättyvät ELYn osalta 30.6.2014 ja Porin kaupungin osalta 31.5.2016, joten 1.7.2014 alkavaa liikennettä on alettava valmistella mahdollisimman pian. Joukkoliikennelaki edellyttää, että liikenteen järjestämistapa ilmoitetaan viimeistään 1,5 vuotta ennen siirtymäajan sopimusten raukeamista. Tavoitteena on, että toimivaltainen viranomainen aloittaisi toimintansa vuoden 2012 aikana: o Ensimmäisenä vaihtoehtona on, että Porin seudun toimivaltainen viranomainen saataisiin kirjatuksi henkilöliikennelakiin 31.12.2011 mennessä, jolloin se voi aloittaa toimintansa 1.1.2012. Päätökset kunnilta on oltava tehtyinä viimeistään 31.8.2011. o Toisena vaihtoehtona on, että Porin seudun toimivaltainen viranomainen kirjattaisiin henkilöliikennelakiin ja se voisi aloittaa toimintansa heinäkuussa 2012, jolloin päätökset kunnilta on oltava tehtyinä ja lainvoimaisina viimeistään 30.11.2011. Tavoiteaikatauluksi valittiin vaihtoehto kaksi. Valmistelu ja toiminnan käynnistäminen Vuoden 2011 aikana sovitaan ja tehdään - kuntien päätökset viranomaistoimintaan liittymisestä ja seudullisen joukkoliikennetoimikunnan sekä joukkoliikennelautakunnan perustamisesta - laaditaan luonnos joukkoliikennelautakunnan toimintasäännöstä - yhteistoimintasopimuksen allekirjoittaminen - ilmoitus Liikennevirastoon ja LVM:öön viranomaistoiminnan aloittamisesta -> muutos joukkoliikennelakiin - Laaditaan toimialueen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Vuonna 2012 - Solmitaan yhteistoimintasopimus elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa Viranomaistoiminta 1.7.2012 alkaen Vuonna 2012 - Siirretään toimialueen siirtymäajan liikennöintisopimukset seudulliselle viranomaiselle (paikalliset ja seudulliset) - Laaditaan tarvittaessa seudullinen joukkoliikennesuunnitelma - Suunnitellaan joukkoliikenteen hankintakohteet - Tehdään päätös joukkoliikenteen järjestämistavasta viimeistään 31.12.2012 Pääosa seudun liikenneluvista päättyy 30.6.2014, jonka jälkeen seudun sisäinen linja-autoliikenne järjestetään seudullisen viranomaisen päättämällä tavalla. Vuonna 2013 - Laaditaan ja päätetään ilmoitus hankittavasta liikenteestä (kesäkuussa) - Aloitetaan toimialueen joukkoliikenteen hankintamenettely 10
4 Liikenteen järjestäminen (vaihtoehdot) 4.1 Palvelusopimusasetuksen (PSA:n) mukainen joukkoliikenne Jos toimivaltainen viranomainen haluaa varmistaa markkinaehtoisesti syntyviä paremmat joukkoliikennepalvelut määrän, laadun, varmuuden, luotettavuuden tai matkustajahintojen suhteen, käytettävissä ovat PSA:n mukaiset järjestämistavat. Kyseessä on tällöin viranomaisen ja liikenteenharjoittajan väliseen sopimukseen perustuva liikenne, jossa sopimuksessa asetetaan joukkoliikennepalvelulle velvoitteet ja sovitaan niistä maksettavista korvauksista. Liiallisten korvausten maksaminen on kiellettyä. PSA:n mukaisen liikenteen harjoittaminen edellyttää liikenteenharjoittajalta joukkoliikennelupaa. 4.1.1 Oma tuotanto ja sisäinen liikenteenharjoittaja Toimivaltainen viranomainen voi järjestää liikenteen kokonaan tai osaksi omana tuotantona tai sisäistä liikenteenharjoittajaa käyttäen. Omasta tuotannosta puhutaan, kun liikenteen tuottaa viranomaisen omaan organisaatioon kuuluva yksikkö (esim. HKL, raitioliikenne). Sisäinen liikenteenharjoittaja on viranomaisesta oikeudellisesti erillinen yksikkö, joka kuitenkin on viranomaistahon määräysvallassa (esim. TKL). Omaa tuotantoa tai sisäistä liikenteenharjoittajaa voi toimivaltainen viranomainen käyttää vain omalla toimialueellaan. Porissa ja Ulvilassa joukkoliikenne tuotetaan pääosin omana tuotantona Porin Linjat Oy:n toimesta. Järjestely asettaa Porin Linjat Oy:n uuteen asemaan. Yhtiö ei jatkossa osallistu julkisiin hankintoihin, vaan sen tulee pidättäytyä toimimaan laissa määritellyllä lupaviranomaisalueella. 4.1.2 Tilaaja - tuottajamalli Euroopassa yleinen tapa järjestää joukkoliikenne on tilaaja tuottajamalli. Siinä liikenteen hankinta kuuluu julkisten palveluhankintojen piiriin ja siihen sovelletaan hankintalainsäädäntöä. Tampereen sisäinen joukkoliikenne on järjestetty tilaaja tuottajamallin mukaisesti ja tuottajina ovat TKL:n (sisäinen liikenteenharjoittaja) lisäksi kilpailussa voittaneet yksityiset liikenteenharjoittajat. Suomessa tilaaja - tuottajamalli on Tampereen lisäksi käytössä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Kilpailutus on Suomessa järjestetty bruttokilpailumallina, jossa lipputulot menevät tilaajalle ja tuottaja saa suoritepohjaisen korvauksen. Tilaaja hoitaa kilpailutuksen ja vastaa reittien ja aikataulujen suunnittelusta, lippujärjestelmästä, markkinoinnista ja tiedotuksesta. Tuottaja vastaa sitten liikenteen tuotannon suunnittelusta ja hoidosta. Linja-autoliikenteessä kalusto kuuluu tuottajalle, sen sijaan rahastus- ja informaatiolaitteet voivat kuulua myös tilaajalle. Varikot kuuluvat yleensä tuottajalle, mutta voivat kuulua myös tilaajalle, jolloin kulloinkin tarjouskilpailun voittanut yritys on niissä vuokralla. 4.1.3 Käyttöoikeussopimus Käyttöoikeussopimus on PSA:n mukana tullut uusi tapa joukkoliikenteen järjestämiseksi. Siinä kilpailutetaan tietyn alueen ja ajan joukkoliikenne. Kilpailun ratkaisee hinnan lisäksi tarjottava palvelu. Kilpailussa voittaneelle yritykselle muodostuu velvollisuus ja yksinoikeus kilpailun kohteena olevaan liikenteeseen. Korvauksena liikennevelvoitteesta liikenteenharjoittaja saa lipputulot ja kilpailutuksen tuloksena syntyvän mahdollisen lisäkorvauksen ja kantaa näin merkittävän taloudellisen riskin. Liikenteenharjoittajalla on myös suurelta osin suunnitteluvastuu liikenteestä. Viranomainen määrittää vain haluamansa palvelutason. Taloudellisen riskin myötä 11
myös markkinointivastuu on liikenteenharjoittajalla. Lippu- ja informaatiojärjestelmien laitteet voivat kuulua liikenteenharjoittajalle. 4.2 Markkinaehtoinen joukkoliikenne Toimivaltainen viranomainen voi toimialueellaan tai osalla toimialuettaan päättää olla soveltamatta PSA:n tapoja joukkoliikenteen järjestämiseksi, jos se arvioi markkinaehtoisesti syntyvän riittävän hyvät ja kattavat joukkoliikennepalvelut. Markkinaehtoinen liikenne perustuu hyvin vapaaseen kilpailuun. Toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuudet säädellä liikennettä ovat varsin rajalliset. Tästä ns. minimisääntelystä säädetään joukkoliikennelaissa. Vapaasta kilpailusta ja pienistä sääntelymahdollisuuksista voi seurata se, että parhaille yhteysväleille ja parhaisiin liikenneaikoihin syntyy runsaasti tarjontaa, mutta hiljaisempien yhteyksien hoitajiksi kiinnostuneita ei löydy. Markkinaehtoisen liikenteen harjoittamiseksi tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämät joukkoliikennelupa ja reittiliikennelupa. Reittiliikenneluvan saadakseen luvan mukaiseen liikenteeseen on sitouduttava vähintään kahdeksi vuodeksi. Huomioitavaa on, että markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä ei voi käyttää yhteiskunnan tukemia lippuja, kuten kaupunki- ja seutulippuja. 4.3 Yleinen sääntö PSA:n mukaan toimivaltaisella viranomaisella on markkinaehtoisenkin liikenteen lipunhintojen säätelemiseksi mahdollisuus asettaa ns. yleinen sääntö, joka vaatii valtioneuvoston asetuksen. Yleisellä säännöllä voidaan asettaa tietylle lippulajille tai tietyn matkustajaryhmän matkalipuille enimmäishinta. Yleistä sääntöä sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ko. alueella liikennettä harjoittaviin yrityksiin. Tällainen viranomaisen asettama hintavelvoite korvataan liikenteenharjoittajille liiallista korvausta välttäen. Yleisellä säännöllä ei kuitenkaan päästä aivan nykyisten kunta- tai seutulippujen kaltaisiin järjestelyihin. 12
LIITTEET 13
14
LIITE 3: Yhteistoimintasopimus YHTEISTOIMINTASOPIMUS PORIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Porin, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta (jäljempänä sopijakunnat). Tällä sopimuksella sovitaan 3.12.2009 voimaan tulleen Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen mukaisista rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista (palvelusopimusasetus, PSA) sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisesti yksinomaan sopijakuntien alueella harjoitettavan reittija kutsujoukkoliikenteen viranomaisesta, muista palvelusopimusasetuksessa ja joukkoliikennelaissa paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyistä tehtävistä sekä kuntien keskenään sopimista joukkoliikenteen tehtävistä. Sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain 76 ja 77 mukaisesti siten, että Porin kaupunki perustaa niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä varten. 2 YHTEISTOIMINNAN TAVOITTEET JA YLEISET PERIAATTEET Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Seudullisen joukkoliikenteen viranomaisen toimialueelle laaditaan yhteinen palvelutasotavoite ja tarvittaessa joukkoliikennesuunnitelma, joissa huomioidaan kuntakohtaiset tavoitteet. Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan seudun sopijakuntien edunvalvonnasta valtionavustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden toimivaltaisten joukkoliikenteen viranomaisten kanssa seudun joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään. 3 VIRANOMAINEN JA UUDELLEEN JÄRJESTETTÄVÄT TEHTÄVÄT Porin paikallisliikenteen sekä yksinomaan sopijakuntien muodostamalla alueella harjoitettavan liikenteen uutena toimivaltaisena viranomaisena toimii Porin seudun joukkoliikennelautakunta. Uudelleenjärjestely koskee joukkoliikenteen viranomaisen tehtäviä 3.12.2009 voimaan astuneen joukkoliikennelain mukaisesti. Lainsäädännön muuttuessa yhteistoimintasopimukseen sisältyvät tehtävät ja tehtävämuutokset kuuluvat myös yhteisesti hoidettaviin tehtäviin ellei toisin sovita. Muusta syystä kuin lainsäädännön muuttumisesta johtuva tehtävien olennainen muuttaminen vaatii jokaisen sopijakunnan hyväksymisen. 15
4 YHTEISET TOIMIELIMET Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen tehtävien hoitamista varten perustetaan Poriin, Porin seudun sopijakunnista muodostettu joukkoliikennelautakunta. Lautakunnassa on 9 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakuntaan Pori nimeää viisi, Ulvila yhden, Nakkila yhden, Harjavalta yhden ja Kokemäki yhden jäsenen. Puheenjohtajan nimeää Pori ja varapuheenjohtajan vuorovuosin muut kunnat. Joukkoliikennelautakunnan esittelystä määrätään toimialan johtosäännössä. Läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa on kunkin sopimuskunnan kunnan- tai kaupunginhallituksen keskuudestaan nimeämällä edustajalla ja sen lisäksi kunnan- tai kaupunginjohtajilla virkansa puolesta. Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaa Porin kaupunginvaltuuston hyväksymä johtosääntö ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. 5 HENKILÖSTÖ Lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii seudullinen joukkoliikennetoimikunta apunaan joukkoliikennesuunnittelija. Porin kaupunki perustaa tehtävien hoitoa varten joukkoliikennesuunnittelijan toimen 1.1.2012 lukien. 6 TALOUS JA KUSTANNUSTEN JAKO Sopijakuntien asukaslukujen suhteessa jaettavia kustannuksia ovat: kiinteät valmistelu- ja toimeenpanokustannukset, yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden kustannukset sekä joukkoliikennelautakunnan kustannukset. Kuntakohtaisia kustannuksia ovat kaupunki- ja seutulipuista aiheutuvat kustannukset, kuntien ostoliikenne ja muut kuntien omat hankkeet. PSA:n mukaisesti hankitun liikenteen kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken joukkoliikennelautakunnan erikseen päättämällä tavalla. Viranomaistoiminnan kustannukset katetaan sopijakuntien maksuosuuksilla, valtion avustuksilla sekä muilla mahdollisilla tuloilla. Porin seudun joukkoliikennelautakunnan on Porin kaupungin päättämässä määräajassa tehtävä esitys seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Talousarvion ja suunnitelman valmistelussa on sopijakunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Esitys talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on annettava sopijakunnille riittävän ajoissa ennen Porin kaupunginvaltuuston talousarviokokousta. Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopijakuntien maksuosuuksilla ja muilla tuloilla. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan hoitamiseen turvataan. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää Porin kaupunginvaltuusto. Esitys muuttamisesta on annettava sopijakunnille riittävän ajoissa ennen talousarviokokousta. Porin seudun joukkoliikennelautakunta seuraa talousarvion toteutumista. Sopijakunnan maksuosuus yhteistoiminnan menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Maksuosuutta määrättäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään valtionavustukset, lupamaksut ja muut toimintatuotot. Sopijakuntien maksuosuuden suuruinen ennakko laskutetaan neljännesvuosittain. Lopulliset maksuosuudet peritään tai liikaa perityt ennakot palautetaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Mahdollinen ylijäämä jaetaan kustannuksien suhteessa ja maksetaan sopijakunnille toukokuun loppuun mennessä. 16
7 SOPIMUKSEN SEURANTA Sopimuksen toteutumista seuraa sopimuskuntien kunnan- ja kaupunginvaltuustot. 8 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA IRTISANOMINEN Sopimus astuu voimaan 1.7.2012 Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus irtisanotaan kirjallisesti kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä ja irtisanominen astuu voimaan seuraavan vuoden 1. päivänä. Irtisanominen merkitsee sitä, että sopijakunta luopuu sopimuksen tarkoittamasta yhteistyöstä. Toimivaltainen viranomainen antaa irtisanomisen tiedoksi sidosryhmille. 9 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan keskinäisin neuvotteluin. Tarvittaessa neuvottelujen pohjaksi pyydetään Suomen Kuntaliiton asiantuntijalausunto. Erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Turun hallinto-oikeudessa. 17