VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ PULTERIN RANTAOSAYLEISKAAVA

Virolahden kunta Tekninen toimi VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ PULTERIN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 31.5.2017

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus koskee 31.5.2017 päivättyä kaavakarttaa (kaavakarttalehdet 1-25). 1.1 Yleiskaavan tunnistetiedot Yleiskaavan nimi Kaavan laadituttaja Kaavan laatija Virolahden merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan muutos sekä Pulterin rantaosayleiskaava Virolahden kunta Tekninen toimi PL 14, 49901 Virolahti Tekninen johtaja Markku Uski puh: 050 389 2150, (05) 749 12 markku.uski@virolahti.fi Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Arto Remes ja Sanna Anttila Sibeliuksenkatu 11B1, 13100 Hämeenlinna puh: 040 1629193 tai 040 1629195 arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi tai sanna.anttila@ympristonsuunnittelu.fi Kaavavaiheet Kaavan vireille tulo 16.11.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.11.2010 3.1.2011 Valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä 4.6. 6.7.2015 Kaavaehdotusaineistot nähtävillä 24.11.2016-10.1.2017 Osayleiskaavan hyväksymisvaiheen aineiston käsittely teknisessä lautakunnassa, Tela 31.5.2017 xx Osayleiskaavan käsittely kunnanhallituksessa x.x.2017 xx Virolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen xx.xx.2017 Voimaantulo: xx.xx.2017 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 YLEISKAAVAN TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 5 1.3 YLEISKAAVAN TARKOITUS JA KESKEINEN SISÄLTÖ... 5 2 KAAVAPROSESSI... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Yleistä... 7 3.1.2 Maankäyttö... 7 3.1.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 17 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 4.1 KAAVAN TARVE... 21 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 21 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 21 4.3.1 Osalliset... 21 4.3.2 Vireille tulo... 21 4.3.3 Hallinnollinen käsittely... 22 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 22 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 23 4.4 OSALLISPALAUTTEEN HUOMIOIMINEN KAAVARATKAISUSSA... 23 5. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET... 26 5.1 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN YLEISET TAVOITTEET... 26 5.2 TUTKITTAVAT MUUTOSTARPEET VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVASSA... 26 5.3 VOIMASSA OLEVAN VIROLAHDEN MERENRANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 30 5.3.1 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet rakennettu ympäristö... 31 5.3.2 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet rakennetun ympäristön erityispiirteet... 36 5.3.3 Rakennusoikeuden määrittäminen... 37 5.3.4 Sektorikohtaiset tavoitteet luonnonympäristö ja luonnonsuojelu... 38 5.3.5 Rantaviivan ja pinta-alan mittaus sekä rakennettavuustekijät... 42 5.3.6 Rantarakentamisen mitoitusvyöhykkeet... 43 5.3.7 Muut mitoitukseen sekä suunnitteluun vaikuttavat aluerajaukset... 44 6. MUUTOSTARPEIDEN TUTKIMINEN KOHTEITTAIN JA KAAVARATKAISU... 44 6.1 MUUTOSTARPEIDEN JA -EDELLYTYSTEN TUTKIMINEN SEKÄ KAAVARATKAISU... 45 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS... 55 7.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS SEKÄ ALUEVARAUKSET... 55 7.1.1 Rakentamisen alueet... 55 7.1.2 Muut alueet... 60 7.1.3 Suojelukohteet ja luonnonympäristö sekä alueen erityispiirteet... 61 8. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 64 8.1 LUONNONYMPÄRISTÖ... 64 8.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MUINAISJÄÄNNÖKSET... 66 8.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 69 8.4 YHDYSKUNTARAKENNE... 69 8.5 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 69 8.6 MUUT VAIKUTUKSET... 70 9. OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN... 70 9.1 OIKEUSVAIKUTUKSET... 70 9.2 TOTEUTTAMINEN... 71 3

Liitteet 1. Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan tutkittavat muutoskohteet, indeksikartta 2. Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi) 3. Otteet voimasta olevasta Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavasta mittakaavassa 1:10 000 tai 1:12 000, karttalehdet 1-25 4. Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 31.5.2017 Keisarin huvipuiston alue, Vatimenpohja, Virolahti Vilukko-hanke yleissuunnittelu, Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky 2013 4

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu yksittäisiä tontteja ja alueita Virolahden merenrantaalueiden osayleiskaava-alueilla. Tutkittavia kohteita on yhteensä 135 kpl. Kohteiden sijainti on kuvattu karttaliitteessä 1. 1.3 Yleiskaavan tarkoitus ja keskeinen sisältö Kaavoitustyön tavoitteena on ajantasaistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 15.11.2000 vahvistama Virolahden Merenranta-alueiden osayleiskaava. Osayleiskaavan muutoksessa on tarkoitus huomioida kaavan vahvistumisen jälkeen esille tulleista voimassa olevan kaavan virheistä sekä tehdyistä poikkeamispäätöksistä johtuvat kaavan muutostarpeet sekä tutkia kaavan vireilletulo- ja valmisteluvaiheessa esille tulleet uudet muutostarpeet (maanomistajapalaute sekä kunnan havaitsemat virheet / muutostarpeet). Pääosa muutostarpeista koskee rakennuspaikkojen sijaintia, laajuutta ja käyttötarkoitusta sekä kaavamerkintöjä. Voimassa olevaan osayleiskaavaan tehtävät muutokset ovat näissä tapauksissa siten luonteeltaan lähinnä voimassa olevassa kaavassa havaittujen virheiden oikaisuluonteisia korjauksia sekä Virolahden kunnan tai Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen tekemien poikkeamispäätösten mukaisia muutoksia. Osa tutkittavista muutoskohteista on laaja-alaisempia, esimerkiksi tilakokonaisuuksien kaavamuutostarpeiden selvittäminen tai muuttuneen maankäytön nykytilanteen päivittäminen. Lisäksi Pulterin kumoutuneen kaavanosan alueelle on kyse uuden rantaosayleiskaavan laatimisesta. Tutkittavien muutoskohteiden määrä lisääntyi vireilletulovaiheen noin 80 kohteesta luonnoksen valmisteluvaiheen 135:en kohteeseen. Tämän jälkeen mahdollisesti esille tulevat uudet kaavan muutostarpeet siirretään tutkittavaksi seuraavan kaavamuutoksen yhteyteen. Muutostarpeet voidaan jakaa seuraavasti: Lainvoimaisten poikkeamispäätösten (Virolahden kunta) päivitys yleiskaavakarttoihin - mm. käyttötarkoituksen muutoksia lomarakennuspaikasta vakituisen asumisen rakennuspaikaksi(ra > A). Virolahden kunnan kirjaamien virheiden tutkiminen ja korjaaminen - Yleiskaavasta puuttuu olemassa olevia rakennuspaikkoja tai rakennuspaikalla on väärä aluevarausmerkintä (käyttötarkoitus). Maanomistajien oikaisuvaatimukset / muutosesitykset mm. - Yleiskaavasta puuttuu virheellisesti olemassa oleva rakennuspaikkaa, joka on lisättävä kaavaan. - Rakennuspaikkojen laajennus-, siirto- ja osoittamisvaatimuksia. Uuden rantaosayleiskaavan laatiminen: KHO:n päätöksen huomioiminen - Pulterin kumoutuneen kaavanosan mukaan ottaminen kaavaan. Merenranta-alueiden osa-alueiden osayleiskaavan muutoksessa käytetään voimassa olevan yleiskaavan selvitysaineistoja ja noudatetaan voimassa olevan yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita sekä pääosin myös kuvaus-, merkintä- ja määräystekniikkaa. Lisäksi on laadittu luontoselvitys luonnonympäristön kannalta merkityksellisten kohteiden osalta sekä muinaisjäännösinventointi muuttuville maankäytön alueille. Rakentuneeseen 5

ympäristöön kohdistuvien muutosten osalta voimassa olevan kaavan luontoselvitystä ei täydennetä. Osayleiskaavan muutokset laaditaan kuvausteknisistä syistä mittakaavassa 1:10 000 (voimassa oleva kaava mittakaava 1:15 000). 2 KAAVAPROSESSI 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo- ja valmisteluvaihe 8.11.2004 Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan Virolahden kunnan aloitteesta vuonna 2004. Kh 8.11.2004 194 3.6.2009 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ja 31 ) 27.10.2010 Virolahden kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta. Tela 27.10.2010 144 16.11.2010 Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen laatimisen vireilletulosta kuuluttaminen. 2010-2011 Luontoselvitysraporttien valmistuminen 25.11.2010 3.1.2011 OAS pidettiin yleisesti nähtävillä. Maanomistajille tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kymmenen osallisen mielipidettä. 29.4.2015 Virolahden kunnan tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaluonnosaineistot yleisesti nähtäville Tela 29.4.2015 31 4.6. 6.7.2015 Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Museoviraston, Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Kymenlaakson Sähkön, Puolustusvoimien, Suomen turvallisuusverkko Oy:n, Virolahdenkunnan rakennuslautakunnan ja Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot. Lisäksi kaavasta jätettiin kahdeksan mielipidettä. Kaavaehdotus- ja hyväksymisvaihe 2.11.2015 Viranomaisten työneuvottelu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 12/2015-5/2016 Muinaisjäännösinventoinnin laatiminen 5.10.2016 Osayleiskaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa (Tela 98) 26.10.2016 Osayleiskaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa, sillä edellisessä kokouksessa tapahtuneen muotovirheen vuoksi asia tuli uudelleen käsittelyyn. (Tela 107) 24.11.2016-10.1.2017 9.3.2017 26.4.2017 Osayleiskaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Viranomaisneuvottelu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Osayleiskaavan hyväksymisvaiheen aineiston käsittely teknisessä lautakunnassa 6

2.2 Yleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavamuutoksen mukainen ratkaisu on pääosin jo toteutunut Virolahden kunnanhallituksen tekemien päätösten perusteella. Rantayleiskaava ei ole voimassa rantaasemakaavoitetulla alueella, mutta yleiskaava ohjaa osaltaan mahdollista rantaasemakaavan muutosta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleistä 3.1.2 Maankäyttö Merenranta-alueiden osayleiskaavan suunnittelualue on varsin monivivahteinen monimuotoisesta mannerrannasta ja erikokoisista saarista johtuen. Mantereen ranta-alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä, ja ranta-alueita reunustaa paikoitellen tiheäkin loma-asutus. Rakentuneiden rantojen osuus onkin melko suuri, sillä pääosa suunnittelualueen rakentamisesta on tyypillistä merenrannan haja-asutusalueen rantarakentamista pienillä tonteilla. Lisäksi ranta-alueella tai rannan läheisyydessä on muutama taajaasutusluontoinen asutuskeskittymä, jossa vakituisen asumisen määrä on korkeampi. Myös suurimpaan osaan saarista on rakentunut loma-asutusta. Suunnittelualueella on melko paljon myös kalastus-ja matkailutoimintaa. Rakentuneiden rantojen vastapainona suunnittelualueella sijaitsee kaksi laajaa Natura-alueetta sekä Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alue. Tutkittavien muutoskohteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Asuin- ja lomarakentaminen Suunnittelualueen ranta-alueilla on jonkin verran taaja-asutusluontoista vakituisen asumisen rakentamista. Suunnittelualueen rakentuneet asuinrakennukset ovat omakotitalojen ohella maatilojen tilakeskuksia, joihin kuuluu samalla myös useita erillisiä rakennuksia. Kokonaisuutena asuinrakennusten osuus rantarakentamisesta on melko vähäinen, sillä suurin osa rakennuskannasta on lomarakentamista. Saarten rannoilla on käytännössä vain lomarakentamista. Matkailupalvelut Matkailupalveluita on meren rannalla jonkin verran. Yksi merkittävimmistä ovat vuokramökkipalveluita tarjoavat yritykset. Virkistys Virkistyskäyttöön varattuja kohteita kaavan suunnittelualueen rannoilla on Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Suomenlahden rannoilla on myös lintumatkailutoimintaa, sekä venematkailua. Vene- ja retkisatamia on mm. Klamilassa, Hurpussa, Suur-Pisillä sekä Santiossa. Yleisesti ottaen rantojen suurin virkistyskäyttö on jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista rannoilla ja vesillä. 7

Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Merenranta-alueiden osayleiskaavan suunnittelukohteet sijaitsevat pääosin seuraavien vesialueiden ranta-alueilla: Pohjoisselän ja Lukkarlahden itäranta, Hellitöksenselällä ja Klamilanlahdella, Parunpohjassa, Porolahdella, Ravijoenlahdella, Maringinlahdella, Hanskinlahdella, Halssinselällä, Rautalanselällä ja Tuntinpohjassa. Ruissaaressa ja Halsholmissa sijaitsee molemmissa kaksi suunnittelukohdetta. Lisäksi alueella sijaitsee yksittäisiä kohteita muilla saarilla ja vesialueilla. Virolahden edustan vesialueiden ekologinen tila on Ympäristöhallinnon pintavesiluokittelun mukaan välttävä ja hieman kauempana sijaitsevien avovesialueiden tila on tyydyttävä (www.ymparisto.fi/pintavesientila). Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-lk) eli Virolahden kirkonkylän itäpuolella oleva Hurpun pohjavesialue (0593505V). Hurpun pohjavesialueella sijaitsevat kaavan muutoskohteet 15, 18, 19a, 19b, 76a, 76b, 102, 103a ja 103b. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee kaksi vedenhankintaan soveltuvaa II-luokan pohjavesialuetta. Virolahden länsiosassa sijaitsee Manstuolin pohjavesialue (0593511). Manstuolin pohjavesialueella sijaitsevat kaavan muutoskohteet 1, 24, 46, 89 ja 116. Hiekkasaaren pohjavesialueella suunnittelualueen itäosassa sijaitsee osittain muutoskohde 28a ja 37. Alla on kuva suunnittelualueelle sijoittuvista pohjavesialueista. (www.paikkatietoikkuna.fi) Kuva. Kaava-alueille sijoittuvat pohjavesialueet on merkitty karttaa mustalla rajauksella (paikkatietoikkuna). 3.1.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet Luontokohteet Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan tutkittavien muutoskohteiden alueella tai välittömässä läheisyydessä sijaitsee seuraavat suojeltaviksi tarkoitetut alueet (OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu): - Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet, Natura 2000 -alue (FI0408001). Kohde käsittää mm. Pulterin ja Suuri-Pisin saaret. Lisäksi Pulterin osalla on yksityistä suojelualuetta, Vepsun ja Pulterin luonnonsuojelualue (YSA200939). Suuri-Pisi on Itäisen 8

Suomenlahden kansallispuiston aluetta (KPU050007). Kaavan muutoskohteista 52 ja 58 sijaitsevat kansallispuiston alueella. Itäisen Suomenlahden Natura-alue on suurten selkävesien hallitsema ja sijaitsee pääosin ulkosaaristossa ja merivyöhykkeessä. Vesialuetta luonnehtivat saarten ja vedenalaisten harjanteiden rajaamat altaat. Alueen rungon muodostaa itäisen Suomenlahden kansallispuisto, jonka saaret ovat etelärannikolle tyypillisiä jyrkkärantaisia ja syvien vesien ympäröimiä, tyrskyjen pieksemiä kalliosaaria, joilla irtaimia maalajeja on vähän. Useimmat saaret ovat puuttomia ja metsäisten saarten kasvillisuus on enimmäkseen jäkäläistä kalliomännikköä. Vepsu ja Pulterit ovat ulko- ja sisäsaariston rajalla sijaitsevia kallioisia saaria, joiden pinta-alasta suurin osa on kalliomännikköä. Alavammissa osissa on myös kuusikkoa sekä pieniä lehtoja. Rannat ovat pääosin kivikkoisia hiekkarantoja tai kalliorantoja, mutta myös pieniä matalakasvuisia rantaniittyjä tavataan. Saaria ympäröivät vedenalaiset hiekkasärkät. Kalliosaarten vastapainona ovat harjusaaret, mm. kahden kilometrin pituinen Pitkäviiri, joka on merestä kohonnut matala pitkittäisharju hiekkarantoineen ja laajoine rantamatalikkoineen. Ulko-Tammion, Ristisaaren ja eräiden muiden saarten sisäosissa on myös reheviä lehtoja. Vedenalaisen luontonsa puolesta alue edustaa rannikollamme vaihettumisvyöhykettä mereisimmästä vähemmän mereiseen tyyppiin. Itäinen Suomenlahti on erittäin merkittävä saaristolinnuston pesimäalue, mm. Suomen suurimmat selkälokkiesiintymät ja merkittäviä kala- ja lapintiirayhdyskuntia. Alueella on merkittäviä vedenalaisia harjumuodostumia ja silakan kutualueita. Saarten linnustoon kuuluu mm. pikkutikka, idänuunilintu ja lapintiira. Selkäluodot, Suuri Kiviluoto, Kaurakari, Ruskiakari ja Loppi ovat pieniä ulkosaariston saaria, jotka ovat myös tärkeitä selkälokin ja riskilän pesimäalueita. Vanhankylänlahti on ainoita kokoluokkansa luonnontilaisena säilyneitä glo-järviä. Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita. (http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/suojelualueet/natura_2000_alueet/ Itaisen_Suomenlahden_saaristo_ja_vedet(5592)) - Kirkon-Vilkkiläntura Natura 2000 -alue (FI0426001), joka käsittää Vilkkilänturan vesialueen. Lisäksi yksityistä suojelualuetta, Kirkon-Vilkkilänturan luonnonsuojelualue (YSA202150). Suojelualueet rajautuvat Huovarinniemessä kaavan muutoskohteisiin 19, 20 ja 114. Kirkon-Vilkkiläntura on valuma-alueeltaan pienehkö matala merenlahti Virolahden kirkonkylän itäpuolella. Lahti on yhteydessä mereen kahden kapean salmen kautta. Kirkontura on jo pitkälle maatunut ja sille ovat luonteenomaisia laajat saraniityt. Alueen kasvisto on etelärannikon merenlahdelle luonteenomaista. Vilkkilänturan pohjoispuolella on viljelyksiä, samoin Kirkonturan luoteis- ja eteläreunoilla. Pensaikot ja kapeat lehtipuumetsiköt reunustavat lahtia monella taholla. Vilkkilänturan etelälahden perukan lounaisreunalla on lepikkoa. Sumarin saaren länsiranta on havumetsää. Melko pienestä koostaan huolimatta lahti on poikkeuksellisen arvokas vesilintujen muutonaikainen levähdysalue. Syynä on ilmeisesti lahden sijainti suoraan lintujen 9

muuttoreitillä. Kirkon-Vilkkiläntura on mm. pikkujoutsenen tärkein levähdysalue maassamme ja siinä suhteessa alueella on suuri kansainvälinen merkitys. Myös lahdella pesivä linnusto on monipuolinen. Silmiinpistävimmät piirteet ovat muutamat harvinaiset ruoikkolajit ja Kirkonturan ansiosta paikalla viihtyvä runsas kahlaajakanta. Lahden muutonaikainen merkitys on kuitenkin pesimiskautista tärkeämpi. Myös lahden kalataloudellinen arvo on huomattava ja lahti on lisäksi tärkeä luontoharrastuskohde. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/suojelualueet/natura_2000_alueet /KirkonVilkkilantura(5764)) Kirkon-Vilkkilänturan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan vesilintulajien pesimäalueet keskittyvät pääosin Vilkkilänturan vesialueille ja niittyjen ja rantaluhtien lajit pesivät pääasiassa maatuneen Kirkonturan alueella. Oheisessa taulukossa on esitetty Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alueen hoitosuunnitelman mukainen pesimälinnusto osa-alueittain vuonna 2004. Lintudirektiivin liitteen I ja uhanalaiset lajit on lihavoitu. Vesilintulajistoon kuului 9 lajia, joista yleisin oli sinisorsa. Myös vaateliaampi avoimilla rantaniityillä pesivä lapasorsa esiintyi runsaana. Aiemmin pesimälajistoon kuuluviksi tulkitut jouhisorsa, heinätavi, punasotka, tukkakoskelo ja mustakurkku uikku eivät kuuluneet alueen pesimälajistoon vuonna 2004. Uutena pesimälajina alueella oli kyhmyjoutsen. Yleisimmät kevätmuutonaikaiset lajit ovat vesilintuja joista sinisorsa, haapana, tavi, joutsen ja tukkasotka ovat olleet runsaslukuisimpia. (Lähde: Kaakkois-suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 2007; Kirkon- Vilkkilänturan hoito- ja käyttösuunnitelma, Kimmo Inki, Simo Jokinen) Kuva. Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alueen hoitosuunnitelman mukainen pesimälinnusto osa-alueittain vuonna 2004. 10

Kuva. Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alueen tärkeimmät linnuston pesimäalueet Kuva. Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alueen kevätmuutonaikaiset tärkeimmät levähdysalueet. 11

Kaavamuutosalueelle on laadittu tarpeellisilta osin luontoselvitys kesällä 2009 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy) (Liite 2). Luontoselvitys tehtiin sen hetken rakentamattomien muutoskohteiden alueilla (6 kpl) siellä, missä oli tarve muuttaa rakennuspaikkojen sijaintia tai laajuutta. Selvityksen tulokset: - Muutoskohde 5: ei huomioitavia arvoja - Muutoskohde 6: ei huomioitavia arvoja - Muutoskohde 50a: ei huomioitavia arvoja. - Muutoskohde 86: Takaniemen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsee pitkään laidunnuksessa ollutta hakamaata; pohjoinen ranta-alue on arvokasta perinnebiotooppia. Eteläpuolinen hakamaa on liito-oravan elinaluetta; alueella on kaksi pesäpuuta ja useampia ruokailupuita. - Muutoskohde 19b: ei huomioitavia arvoja. Ehjät poronjäkäliköt suositellaan jätettävän mahdollisuuksien mukaan rakentamisen ulkopuolelle. Voimassa olevan Virolahden merenrantayleiskaavan yhteydessä on laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Maa ja vesi, FM Arto Hämäläinen 1997-98). Kaavamuutosalueelle sijoittuvat selvityksen mukaan seuraavat luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet sekä maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet: - Muutoskohteet 1, 24, 46, 89 ja 116: Manstuolinkiven hietikko. Ls-lain tarkoittama hiekkaranta, historiallisesti ja kasvistollisesti merkittävä. - Muutoskohteet 14 ja 108: Lapurinsalmen hiekkaranta ja fladat. Ls-lain ja vesilain tarkoittama alue. - Muutoskohde 52: Pulterit. Alue on rajattu maisemallisesti ja linnustollisesti arvokkaaksi. - Muutoskohde 29: Majaniemen niitty. Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, monipuolinen kasvilajisto, mm. merinätkelmä ja ruokopuntarpää. - Muutoskohteet 20, 76b ja 114: Kirkontura - Vilkkiläntura. Erittäin merkittävä lintu- ja kosteikkoalue, luonnonsuojelualue/natura. - Muutoskohde 10: Lahdenpohjan niitty. Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, mereen laskevan ojan suualueella oleva kostea, ilmeisesti laidun- ja viljelykäytössä ollut matalakasvuinen niitty. Maisemallisesti merkittävä. Maisema-alueet Virolahden itäosan Hämeenkylässä sijaitsee valtakunnallisesti arvokasta Vaalimaan jokilaakson maisema-aluetta (aluerajaus alapuolella, OIVA). Muutoskohteet 10 ja 88 sijoittuvat maisema-alueelle. Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2013 2014 (Kymenlaakson liitto/sweco Ympäristö Oy) maisema-alueen rajausta on ehdotettu pienennettävän, jotta kokonaisuus on yhtenäinen ja soveltuu edelleen valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Tällöin uusi rajaus jää valtatie 7 pohjoispuolelle eikä sijoitu enää suunnittelualueelle. Kuva. Vaalimaan jokilaakson maisema-alue (OIVA). 12

Kymenlaakson maakuntakaavassa on esitetty maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (mama), jotka on inventoitu Kymenlaakson liiton toimesta 1993. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät maakunnallisesti merkittävät alueet: - Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila (174): Muutoskohteet 6, 17, 31, 36, 44, 44a ja 53 Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa maisema-alueen rajausta on ehdotettu pienennettävän (Kattilainen-Klamila), jolloin rajaus ei enää sijoitu suunnittelualueelle. - Ravijoki, Harju, Pihlajajoki (175): Muutoskohteet 8, 9, 27a, 34, 56, 68, 69 ja 105 Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa maisema-alueen rajausta on ehdotettu pienennettävän (Harju-Ravijoki), jolloin rajaus ei enää sijoitu suunnittelualueelle. Voimassa olevan Virolahden merenrantayleiskaavan yhteydessä laaditun luonto- ja maisemaselvityksen mukaan kaavamuutosalueelle sijoittuvat myös seuraavat paikallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet: - Virolahden kirkonkylän kulttuurimaisema: Muutoskohteet 19, 20,76b, ja 114 Maisema-kokonaisuuteen kuuluvat selännealueelle sijoittunut vanha asutus sekä sitä ympäröivät viljellyt savikkoalueet. - Vilkkilän kylän kulttuurimaisema: Muutoskohteet 38 ja 87 Vilkkilänturaan rajoittuva viljelysmaisema, jonka keskellä on entisen kunnalliskodin rakennusryhmä. - Haililan kylän kulttuurimaisema: Muutoskohteet 9, 27a, 34, 56, 63b ja 105 Haililan kartanon, Kuusniemen talon sekä niitä ympäröivien rantapeltojen muodostama pienipiirteinen kulttuurimaisemakokonaisuus. - Pyterlahden kylän kulttuurimaisema. Muutoskohteet 50, 50b ja 61: Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). RKY-alueiden rajaukset on esitetty seuraavan sivun kuvissa. - Salpalinja Muutoskohde 109 Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Suunnittelualueella Salpalinjan RKY-alueen rajaus sijoittuu Ahdassalmen pohjoispuolelle.. - Virolahden graniittilouhokset Muutoskohteet 7, 12, 13, 19d, 26a, 28a, 37a, 39, 60, 60a, 67a, 75, 88, 113 ja 118. Virolahti on maamme merkittävin historiallinen kivilouhimoalue. Louhoksia on kaikkiaan yli 70. RKY-alueeksi rajattuja graniittilouhoksia on suunnittelualueella Vanhasaaressa, Heposaaressa, Tuuholmissa, Vilkkilän Hailniemessä ja Kirskallionniemessä, Pyterlahden Hevonniemessä, Korpisaaressa, Hämeenkylässä ja Hakiavanniemessä. 13

Kuvat: RKY-alueiden, Salpalinjan ja Virolahden graniittilouhosten, aluerajaukset siltä osin, kun ne ovat kaavamuutosalueella (www.paikkatietoikkuna.fi) Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoituksen (2008) mukaan suunnittelualueelle sijoittuu yksi arvokas rakennus/pihapiiri: - Haililan kartano (935.06.2) Muutoskohde 27a 1700-luvulle periytyvässä kartanossa on venäläismallinen, kaksikerroksinen päärakennus. Kartanon saunarakennuksessa aloitti kansakoulu vuonna 1857. Muinaismuistokohteet Museoviraston muinaisjäännösrekisterin perusteella kaavamuutoksen alueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset: Muutoskohteiden 1 ja 45 alueella Ruissaaressa tai niiden lähiympäristössä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Ruissaaren louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 64 alueella Pieni Lakasaaressa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Pieni Lakasaari, ajoittamaton kiviröykkiö. Muutoskohteen 87 (38) alueella Ruonaanlahden länsipuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Vilkkilä (Österböle) Rasi, historialliset asuinpaikat/kylänpaikat. Muutoskohteen 58 alueella Suur-Pisin saaren pohjoispään sileässä rantakalliossa on kiinteä muinaisjäännös; Suur-Pisin kalliohakkaukset, historiallinen taide-/muistomerkki. 14

Muutoskohteen 12 alueella Rautalanselän länsirannalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Kirskallionniemen louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 13 alueella Vanhasaaressa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Vanhasaaren louhos, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 113 alueella Hailiniemessä tai sen läheisyydessä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Hailniemen louhosalue, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteiden 26a ja 39 alueella Tuntinpohjan pohjoisrannalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös; Tuntinniemen louhos, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteen 75 alueella Korpisaaressa tai sen lähiympäristössä sijaitsee kiinteäitä muinaisjäännöksiä; Korpisaaren louhokset (historialliset raaka-aineen hankintapaikat) sekä Korpisaari 1 & 2; pronssikautisia hautapaikkoja Muutoskohteen 88 alueella Hämeenkylässä tai sen läheisyydessä sijaitsee monia kiinteitä muinaisjäännöksiä; Hämeenkylän louhokset (historialliset raaka-aineen hankintapaikat) Lisäksi vesialueella, kohteiden edustalla sijaitsee muinaismuisto kohteet Pakkala 1 ja 2; vesialueen puolella ajoittamattomat vedenalaiset tammiset veneen hylyt. Muutoskohteiden 28a, 37 ja 118 alueella tai niiden lähiympäristössä sijaitsee useita pieniä kiinteistä muinaisjäännöksiä, Hakiavanniemen louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka. Muutoskohteiden 29 ja 109 alueella Siikasaaressa tai niiden läheisyydessä sijaitsee Majaniemen ja Ahdassalmen kiinteät muinaisjäännökset. Nämä muinaisjäännökset ovat osa Salpalinjaan kuuluvaa II maailmansodan aikaista puolustusketjua (taistelukaivannot). Lähde: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 21.1.2015. Kaavamuutoksen ehdotusvaiheen valmistelun yhteydessä on tehty muinaisjäännösinventointi niille muutoskohteiden alueille, joissa on muuttuvaa maankäyttöä. Virolahti merenranta-alueiden osayleiskaavan muutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2015 ja 2016 raportissa on myös täsmennetty voimassa olevan kaavan lo-merkintöjä sekä inventoitu muut muuttuvat maankäytön kohteet. Inventoinnissa käytiin läpi seuraavat muutoskohteet: Muutoskohde 12: Alueella täsmennettiin aiemmin rajaamattoman Kirskallionniemen louhosalueen (kiinteä muinaisjäännös, historiallinen aineksenottopaikka, louhos) rajauksia maastokäynnin perusteella. Muutoskohde 19b (raportissa 19): Kuolionkankaalta löydettiin uusi kiinteä muinaisjäännös, Kuolionkangas 2, historiallinen asuinpaikka; sotilasleiri. Muutoskohde 22a: Alueella ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista.. Muutoskohde 26a ja 39: maastossa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muutoskohde 28a: Inventoidulla kohteella ei sijaitse kiinteää muinaisjäännöstä. Muutoskohde 50a: Alueelta ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. 15

Muutoskohde 86: Alueella ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. Muutoskohde 88: Muutoskohteella ei sijaitse kiinteää muinaisjäännöstä tai muuta kulttuuriperintökohdetta. Muutoskohde 58 (raportissa LV-3): Tarkastella alueella sijaitsee entuudestaan tunnettu muinaisjäännös, Suur-Pisin kalliohakkaukset. Muutoskohde 22: Inventoidulla alueella ei sijaitse muinaisjäännöstä. Muutoskohde 45: Alueella täsmennettiin aiemmin rajaamattoman Ruissaaren louhosalueen (kiinteä muinaisjäännös; Ruissaaren louhokset, historiallinen raaka-aineen hankintapaikka) rajausta kaavamuutosalueella maastokäynnin perusteella. Muutoskohde 75: Inventoidulla muutoskohteella 75 ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Alueen länsipuolella sijaitsee kaksi entuudestaan tunnettua pronssikautista röykkiötä (Korpisaari 1 & 2). Röykkiöt tarkastettiin niiden läheisyyden vuoksi muutoskohteeseen nähden. Tältä alueelta havaittiin myös kivilouhos (aiemmin rajaamaton Korpisaaren louhosalue, historialliset raaka-aineen hankintapaikat). Rajauksia täsmennettiin muutoskohteen läheisyydessä maastokäynnin perusteella. Muutoskohde 79: Inventoidulla saarikohteella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Keisari Nikolain II huvipuistoalue Keisari Nikolai II huvipuistoalue sijaitseen Vatimenpohjassa Virolahden kirkonkylän itäpuolella. Vuosina 1906-1914 Venäjän keisari Nikolai II lomaili joka kesä Virolahden saaristossa. Keisarillisen perheen loma-asuntona toimi Nikolai II huvipursi, jolta kuljettiin maihin pienellä höyryveneellä. Vuonna 1908 rakennettiin entiselle laidunmaalle Vatimenpohjaan puinen tenniskenttä katsomoineen. Kentälle rakennettiin vuosien varrella pienoisgolfrata, keinu lapsille sekä käsin pyöritettävä karuselli. Alueella sijaitsi myös lähde veden ottoa varten.(http://www.tradicii.info/fi/virolahti/nikolai-ii-virolahdella.html) Vuonna 2013 Keisari Nikolai II:n entiselle huvipuistoalueelle laadittiin kehittämisen yleissuunnitelma, alue jakautuu sekä lähteen että huvipuiston alueeseen. Lähteen alueen kehittämisessä pääpaino on suunniteltu olevan ainutlaatuisen tunnelman sekä olemassa olevan tilanteen (kasvillisuuden) säilyttämisessä. Suunnittelun tavoitteena on luontoa korostava ja säilyttävä sekä historiaa kunnioittava korkealaatuisesti rakennettu ja kulutusta kestävä ympäristö. Tähän Vatimenpohjan puoleiselle alueelle on suunniteltu lähteen ja vesikaivon maisemointia sekä muistelu-/hartauspaikan rakentamista sekä ohjatut reitit sekä kävelyn että autoliikenteen osalta. Vanhan huvipuiston alueelle Kolsinpohjan puolelle on suunniteltu maisemaan soveltuvia kulkuväyliä sekä opasteita kosteikon aluetta kunnioittaen. 16

Kuva Keisari Nikolai II huvipuistoalueen yleissuunnitelmaluonnos (Lähde: Keisarin huvipuiston alue Vatimenpohja, Virolahti Vilukko-hanke, yleissuunnittelu, Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky 2013) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston asettamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yleispiirteisesti kaikkea maankäytön suunnittelua ja osaltaan ne tukevat sekä edistävät Maankäyttöja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston 22.12.2009 päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennuskulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. 17

Maakuntakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa Ympäristöministeriön 28.5.2008 vahvistama (KHO:n päätös 9.12.2009) Kymenlaakson maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristö ja osalla aluetta Kymenlaakson maakuntakaava, Maaseutu ja luonto, joka on ympäristöministeriön vahvistama 14.12.2010. Alla on kuva maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Sen jälkeen on esitetty suunnittelualueelle sijoittuvat maakuntakaavan merkinnät muutoskohteittain. Kuva. Ote Kymenlaakson vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kohde nro Maakuntakaavan sisältö 1, 45 Muinaismuistoalue; Ruissaaren louhokset sm (959) 15, 18, 19a, Tärkeä pohjavesialue; Hurppu (1710) 19b, 76a, 76b, 102, 103a, 103b 7, 12, 19, 20, 26, 28, 28a, 37, 37a, 41, 65, 67a, 113, 114, 118, 119 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; Rautaselkä- Halssinselkä MY/s (2140) 10, 88 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja; Virolahti MY (1244) 10, 88 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä; Vaalimaanjoen laakso ma (6) 12 Muinaismuistoalue; Kirskallionniemen louhokset sm (962) 19a, 19b, 19d, Hurpun Loma- ja matkailualue R (26) 19e, 19f, 19g 19a, 19c Retkeily- ja ulkoilualue; Hurpun Virkistysalue VR (1379) 19d Muinaismuistoalue; Heposaaren louhos sm (968) 18

19a Hurpun Venesatama lsv (1,880) 108 Virkistysalue, vesijohto; Lapurin pienvenesatama (1,440) 13,117 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; Vanhasaari, Santio, Parrio MY/s (2139) 13 Muinaismuistoalue; Vanhasaaren louhos sm (963) 27a Rakennussuojelualue; Haililan kartanoalue sr (1,084) 28a, 37 Tärkeä pohjavesialue; Hiekkasaari pv (1714) 28a, 37, 118 Muinaismuistoalue; Hakiavanniemen louhokset sm (952) 29, 109 Salpalinja slpl (695) 6, 17, 31, 36, 44, 44a ja 53 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä; Pyölinjoki, Kattilainen-Klamila ma/m (174) 38, 87 Muinaismuistoalue; Vilkkilä (Österböle) Rasi sm (1,013) 38, 87 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä; Virolahden kirkkomaisema ma/m (184) 1, 24, 46, 89, Arvokas geologinen muodostuma; Manstuolin harjualue ge (1561) 115, 116 1, 24, 46, 89, Tärkeä pohjavesialue; Manstuoli pv (1713) 115, 116 46 ja89 Retkeily- ja ulkoilualue; Manstuoli VR (1383) 1, 24, 46, 115, Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja; Rakinlahti MY (1280) 116 52 ja 58 Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue; Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet nat (1130) 52 Luonnonsuojelualue; Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet, Pulterit SL (1270) 58 Luonnonsuojelualue; Itäisen Suomenlahden kansallispuisto SL (1241) 58 Muinaismuistoalue; Suur-Pisin kalliohakkaukset sm (1,024) 60, 60a Retkeily- ja ulkoilualue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; Kormusaari ja Tuuholmi VR/s (1381) 64 Muinaismuistoalue; Pieni Lakasaari sm (992) 8, 9, 27a, 34, 56, 68, 69 105 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä; Ravijoki, Harju, Pihlajajoki ma/m (175) 75 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita; Virojoen- Vaalimaan mmvalt. alue MY/s 26a, 39, 50, Maa- ja metsätalousvaltainen alue; Virojoen-Vaalimaan mmvalt. alue M (0) 50b, 50c, 61 1, 45, 79, 104 Maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta; Santasaari MU (1409) 19,20 Ylimaakunnalliset melontareitit; Ylimaakunnallinen melontareitti mel (1,468) 19, 20, 76b Luonnonsuojelualue; Kirkon-Vilkkiläntura SL (1272) 114 113 Muinaismuistoalue; Hailniemen louhosalue sm (960) Kymenlaakson maakuntakaava 2040 Kymenlaakson maakuntahallitus on 22.2.2016 pannut vireille maakuntakaavan laatimisen. Kymenlaakson maakuntakaava 2040 -nimisen kokonaismaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on yleisesti nähtävillä 17.8.-30.9.2016. Yleiskaava Alueella on voimassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 15.11.2000 vahvistama Virolahden Merenranta-alueiden oikeusvaikutteinen osayleiskaava lukuun ottamatta Pulterin aluetta. Otteet voimassa olevasta rantayleiskaavasta on liitteenä. Mittakaavana on käytetty pääsääntöisesti kaavamuutoksen mittakaavaa 1:10 000, mutta teknisistä sysitä johtuen muutama karttatuloste on esitetty mittakaavassa 1:12 000. 19

Ranta-asemakaavat Voimassa olevan osayleiskaavan alueelle on laadittu useita ranta-asemakaavoja: - Tinkasen rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 09.02.1990 - Liikkasen rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 05.05.1989 - Liikkasen ranta-asemakaavan muutos, kunnanvaltuuston hyväksymä 13.11.2000 - Kuusniemen rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 20.11.1992 - Siikasaaren rantakaava, lääninhallituksen vahvistama 25.06.1991 - Pulterin saariryhmän ranta-asemakaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 10.11.2003 - Haililan ranta-asemakaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 14.06.2010 Rakennusjärjestys Virolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.9.2002. Pohjakartta Rantayleiskaava laaditaan numeeriselle maastotietokannalle (2007), rajaelementtinä on numeerinen kiinteistöraja-aineisto (NKRK 2012)). Muut olemassa olevat selvitykset ja suunnitteluaineisto - Voimassa olevan merenrantayleiskaavan selvitysaineistot (mm. Luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi; FM Arto Hämäläinen 1997-98) - Virolahden arkeologinen inventointi 2005, Helsingin yliopisto. - Virolahti manner ja saaristo, arkeologinen inventointi 2007, Museovirasto. - Porolahden ympäristö ja Pihlajajoen varsi, arkeologinen inventointi 2008, Helsingin yliopisto / Museovirasto. - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2015 - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) - Kymenlaakson kulttuurimaisemainventointi. Kymenlaakson liitto, 199?. - Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Osa: Kymenlaakso, Frank Hering. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 124, 1999. - Rannikon kulttuurimaisema-alueet. Kymenlaakson liitto, 2008. - Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisemaalueiden päivitysinventointi 2013 2014. Loppuraportti 4.9.2014. Kymenlaakson liitto/ Sweco Ympäristö Oy. - Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Kymenlaakso. H. Lies-Niittymäki, 2014. - Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) - Kymenlaakson rakennuskulttuuri, Kymenlaakson liiton julkaisuja A:26. 1992. - Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelma, Kymenlaakson liitto 1993. - Etelä-Kymenlaakson kulttuuriympäristöselvitys (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2005) - Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. - Muut maakuntakaavan inventoinnit - Maanomistus-, rakennus- ja rakennuslupatiedot - Maanmittauslaitoksen maastotietokanta- ja kiinteistöraja-aineisto - Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto- palvelu (LAPIO) - Paikkatietoikkuna - Virolahden Hurpun luontomatkailualueen master plan - Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 2007: Kirkon-Vilkkilänturan hoito- ja käyttösuunnitelma; Kimmo Inki, Simo Jokinen) - Keisarin huvipuiston alue, Vatimenpohja, Virolahti; Vilukko-hanke. Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky 2013) 20

Laaditut selvitykset - Kaavamuutosalueelle laadittiin tarpeellisilta osin luontoselvitys kesällä 2009-2011 perustuen sen hetken muutoskohteisiin: Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 sekä Virolahden Niemelän liito-oravatarkistus 2011. Selvitykset laati Luontoselvitys Kotkansiipi Oy. - Kaavamuutosalueelle laadittiin luonnosvaiheen jälkeen muinaisjäännösinventointi muuttuvan maankäytön kohteille: Virolahti merenranta-alueiden osayleiskaavan muutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2015 ja 2016. Selvityksen laati Mikroliitti Oy - Emätilaselvityksen tarkistaminen tarpeellisilta osin 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan tarve Virolahden kunnan merenranta-alueille laaditussa rantayleiskaavassa on havaittu tarkistustarpeita. Tarkistettavat kohteet ovat lainvoimaisten päätösten lisäksi mm. Virolahden kunnan havaitsemia puutteita tai maanomistajien muutosesityksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rantayleiskaavan muutosta on ryhdytty valmistelemaan Virolahden kunnan aloitteesta vuonna 2004. Tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta 27.10.2010 144. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueiden maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaiset ja kunnan hallintokunnat - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) - Kymenlaakson liitto - Museovirasto - Kymenlaakson maakuntamuseo - Merenkulkulaitos - Rajavartiolaitos - Virolahden kunnan hallintokunnat - Puolustusvoimat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (ei kattava luettelo) - Kylätoimikunnat, osakaskunnat - Energialaitos - Muut paikallisella tai maakunnan tasolla toimivat yhteisöt 4.3.2 Vireille tulo Yleiskaavan valmistelusta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 2010. Kuulutus vireille tulosta julkaistiin Kaakonkulma -lehdessä 16.11.2010 (MRL 63 ja MRA 30 ). 21

4.3.3 Hallinnollinen käsittely Päätöksenteko kunnassa kaavoitukseen liittyvissä asioissa kuuluu osin kunnanhallitukselle ja osin tekniselle lautakunnalle. Karkeasti jaettuna tekninen lautakunta valmistelee kaava-asioita ja kunnanhallitus päättää niistä. Kaavan laatijana toimii ulkopuolinen konsultti. Lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyy kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä. (Virolahden kunnan kaavoituskatsaus 5.2.2014) 27.10.2010 144 Virolahden kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta. 29.4.2015 Virolahden kunnan tekninen lautakunta päätti kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta. 5.10.2016 Osayleiskaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa (Tela 98) 26.10.2016 Osayleiskaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa, sillä edellisessä kokouksessa tapahtuneen muotovirheen vuoksi asia tuli uudelleen käsittelyyn. Virolahden kunnan tekninen lautakunta päättää kaavaehdotusaineistojen nähtäville asettamisesta. (Tela 107) 26.4.2017 Kaavan hyväksymisasiakirjojen käsittely teknisessä lautakunnassa 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaava-alueen ja välittömän vaikutusalueen maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kaavan valmisteluvaiheen materiaali on julkisesti nähtävillä Virolahden kunnantalolla virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan Internet-sivuilla. Palaute otetaan huomioon kaavasuunnittelussa siltä osin, kuin se on kaavan laajuus, merkitys ja tavoitteet huomioiden tarkoituksenmukaista. Ajankohta Suunnitteluvaihe 25.11.2010 3.1.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä - Vireilletulovaiheen kuulemisessa jätettiin kymmenen mielipidettä, jossa lähinnä toivottiin uusia muutoskohteita. Varsinaisesti OAS:iin liittyvää mielipidettä ei jätetty yhtään. 4.6. 6.7.2015 Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä 4.6.-6.7.2015. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymen-laakson liiton, Museoviraston, Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Kymen-laakson Sähkön, Puolustusvoimien, Suomen turvallisuusverkko Oy:n, Virolahden kunnan rakennuslautakunnan ja Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot. Lisäksi kaavasta jätettiin kahdeksan mielipidettä. 24.11. 10.1.2017 Kaavaehdotusvaiheen aineistot nähtävillä - Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Kaavaehdotuksesta saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymen-laakson liiton, Museoviraston, Kymenlaakson museon, Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Puolustusvoimien, Liikenneviraston, Virolahden kunnan rakennuslautakunnan ja Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot. Lisäksi kaavasta jätettiin seitsemän muistutusta. 22

4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 21.9.2010 Viranomaisneuvottelu MRL 66, MRA 18 ja 31 4.6-6.7.2015 Lausunnot kaavaluonnosvaiheen aineistosta 2.11.2015 Viranomaisten työneuvottelu 24.11.2016 Lausunnot kaavaehdotusvaiheen aineistosta 10.1.2017 9.3.2017 Viranomaisneuvottelu MRL 66, MRA 18 4.4 Osallispalautteen huomioiminen kaavaratkaisussa VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN (4.6.-6.7.2015) Kaavaluonnos ja muut valmisteluvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä 4.6.- 6.7.2015. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymen-laakson liiton, Museoviraston, Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Kymen-laakson Sähkön, Puolustusvoimien, Suomen turvallisuusverkko Oy:n, Viro-lahdenkunnan rakennuslautakunnan ja Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot. Lisäksi kaavasta jätettiin kahdeksan mielipidettä. Lausuntojen, mielipiteiden, viranomaisneuvottelun ja arkeologisen inventoinnin perusteella kaavaluonnokseen tehtiin seuraavat muutokset: - Kaavan yleismääräyksiin lisätään teksti: Uusien rakennusten korkeusaseman tulee olla N2000 tasossa + 3,200m (ilman aaltoiluvaraa). Korkeusasemassa on huomioitava myös aaltoiluvaaran tuoma korkeuslisä. (ELY-keskuksen lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Kaavamääräyksen yleisiin määräyksiin lisätään teksti: Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saa olemassa olevaa rakennusta peruskorjata tai rakennuksen saa korvata uudella vastaavalla rakennuksella, mikäli se soveltuu paikalle. (ELY-keskuksen lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Nykyiset pohjavesialueet lisätään kaavakartalle kaavan muutoskohteiden osalta voimassa olevan kaava-aineiston päälle ja merkintöjen selityksiin. (Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Muutoskohteen 19b osalta jäkälikkö lisätään erillisenä luontokohteena kaavamuutokseen. (Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Kaikille muuttuvan maankäytön kohteille tehdään muinaisjäännösinventointi. Inventoinnissa esille tulleiden kohteiden osalta muinaisjäännösten rajaukset merkitään kaavakarttaan viivamerkintänä sm (Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja/muinaisjäännöksiä). Merkintöjen selityksiä täsmennetään lisäämällä määräysteksti: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. (Museoviraston lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) 23

- Kulttuuriperintökohteet (kohteet, jotka eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä), merkitään kohdemerkinnällä s. Merkintään liitetään määräys: Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (esim. historiallinen kylänpaikka, sotahistoriallinen kohde). Alueella sijaitsevien historiallisten (sota-, asutus-, tie-, tms.) rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia (Museoviraston lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) - lo-merkinnän osalta merkintöjen selityksen tekstiä täsmennetään siten, että ne eivät ole sotahistoriallisia kohteita. (Museoviraston lausunnon ja viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Muutoskohteen 116 osalta LV-2 alue rajataan rantaan ulottuvaksi ja takamaaston alueelle osoitetaan LV-7 alue. Venevalkama-aluetta laajennetaan maanomistus huomioiden. LV-7 alueen (e=0,15) merkintöjen selitykset laaditaan ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus veneiden säilytykseen. (Otusranta Oy:n ja Merimökki 7:n mielipiteiden sekä viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Muutoskohteen 9 osalta tilalle 935-403-1-17 osoitetaan yksi uusi lomarakennuspaikka olemassa olevan rakennuspaikan itäpuolelle perustuen kaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin.(tulokkaiden mielipiteen sekä viranomaisten työneuvottelun perusteella) - Muutoskohteen 19b osalta Hurpun alueen RA-6 merkintä muutetaan merkinnäksi RM-4. (viranomaisten työneuvottelun perusteella) EHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN (24.11.2016 10.1.2017) Kaavaehdotus ja muut ehdotusvaiheen aineistot pidettiin yleisesti nähtävillä 24.11.2016 10.1.2017. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus esittää aineistosta muistutus. Kaavaehdotuksesta saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymen-laakson liiton, Museoviraston, Kymenlaakson museon, Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Puolustusvoimien, Liikenneviraston, Virolahden kunnan rakennuslautakunnan ja Haminan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot. Lisäksi kaavasta jätettiin seitsemän muistutusta. Lausuntojen, muistutusten ja viranomaisneuvottelun perusteella kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset: - Kaavan VP-1 aluevarauksen kaavamääräys muutettiin muotoon: Alue varataan keisari Nikolai II:n huvipuistoalueen kehittämiseen. Alueelle voidaan sijoittaa matkailuelinkeinoja palvelevia rakenteita sekä laitteita. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen toimenpiteen aloittamista. (ELY-keskuksen lausunnon ja viranomaisneuvottelun perusteella) - Kaavaselostuksen perustietoja täydennettiin Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alueen ja Keisari Nikolai II puistoalueen osalta sekä arvioitiin VP-1 alueen kaavaratkaisun vaikutuksia Natura-alueeseen (ELY-keskuksen lausunnon ja viranomaisneuvottelun perusteella) - Kaavaselostusta täydennetään lo- kaavamerkinnän osalta: Louhosalueen luonnonympäristö ja alueella olevat historialliset rakenteet tulee säilyttää. Alueella saattaa louhosten lisäksi olla laiturien, teiden tai rakennusten jäännöksiä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain (295/1963) nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen toimenpiteen aloittamista. (Museoviraston lausunnon ja viranomaisneuvottelun perusteella) 24