2m 2 r + V (r) ψ n (r) = ɛ n ψ n (r)

Samankaltaiset tiedostot
1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Kvanttimekaniikka I tentti : 4 tehtävää, 4 tuntia

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

FYSA235, Kvanttimekaniikka I, osa B, tentti Tentin yhteispistemäärä on 48 pistettä. Kaavakokoelma ja CG-taulukko paperinipun lopussa.

Tilat ja observaabelit

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Fysikaalinen kemia II kaavakokoelma, osa 1

1 Aaltofunktio, todennäköisyystulkinta ja normitus

Korkeammat derivaatat

( ds ) A (2) ψ ξ dv + ψ 2 ξ dv = ψ 2 ξ ξ 2 ψ ) V

Kvanttimekaniikka kolmessa ulottuvuudessa Case vetyatomi

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Korkeammat derivaatat

u = 2 u (9.1) x + 2 u

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

kolminkertaisesti tehtäviä tavallisiin harjoituksiin verrattuna, voi sen kokonaan tekemällä saada suunnilleen kolmen tavallisen harjoituksen edestä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

T R Hψ = H(r + R)ψ(r + R) = H(r)ψ(r + R) Kahden peräkkäisen translaation vaikutus ei riipu

1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus

Nyt. = R e ik R ψ n (r + R R ) = e ik R [ = e ik R b n ψ n (r R),

9 Maxwellin yhtälöt. 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet Aaltoyhtälö tyhjössä Potentiaaliesitys Viivästyneet potentiaalit

Vaihdetaan ryhmässä (1) summausindeksiksi K, jolloin saadaan (E E 0 k K 1

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Korkeammat derivaatat

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30

Kvanttidynamiikka Tarkastellaan ensin hieman bra/ket-merkintää ja vertaillaan sitä muihin merkintätapoihin.

Ch10 Spin-1/2 systeemi. Spin-1/2 kvanttimekaniikkaa

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Aineaaltodynamiikkaa

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Luento Atomin rakenne

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

4. Liikemäärämomentti

6. Kompleksiluvut. Kompleksilukuja esiintyy usein polynomiyhtälöiden ratkaisuina. Esim:

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Aineen ja valon vuorovaikutukset

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

(K- suurienergiainen) (p levossa)

Mat Matematiikan peruskurssi K2

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz. = f(x,y,z)dx dy

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Kvanttimekaniikan perusteet

Kompleksianalyysi, viikko 6

MEI Kontinuumimekaniikka

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Matematiikkaa kemisteille, kevät 2012 Ylimääräinen laskuharjoitus Palautus 7.5. klo (suositellaan kuitenkin tekemään ennen välikoetta 30.4!

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

Kvanttifysiikan perusteet, harjoitus 5

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Kaavoja: Aalto-yliopisto. Hyperboliset ja trigonometriset funktiot: coshz = ez +e z. , sinhz = ez e z. 1. (a) Esitä polaarimuodossa kompleksiluku

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

Luku 10: Atomien rakenne ja spektrit. Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit

Shrödingerin yhtälön johto

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Vektorilaskenta, tentti

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Vedynkaltaiset radiaaliaaltofunktiot Roothaan Hall- ja CI-menetelmissä

KVANTTIMEKANIIKKA II A. Mikko Saarela

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

2 Funktion derivaatta

Transkriptio:

Kvanttimekaniikka I. 5. 4 tentti : 4 tehtävää, 4 tuntia. (a (p. Tarkastellaan keskeisliikettä potentiaalissa V (r = V (r, missä r = r on keskeisliikkeeseen liittyvä suhteellinen etäisyys. Separoi Schrödingerin yhtälöstä ( h m r + V (r ψ n (r = ɛ n ψ n (r radiaaliyhtälö ( [ h d m dr + ] d + h l(l + + V (r R r dr m r nl (r = ɛ n R nl (r. Edellä merkintä r tarkoittaa derivointia suhteellisen koordinaatin r suhteen. Redusoi radiaaliyhtälö edelleen yksiulotteisen liikkeen Schrödingerin yhtälöksi efektiivisessä potentiaalissa V eff (r. (Vinkki: kirjoita R(r = u(r/r. Oleta sitten V (r = e /(4πɛ r, ja hahmottele efektiivisen potentiaalin V eff (r kuvaaja kun l =, ja l. (b (p. Arvioi variaatiomenetelmällä δ-funktiopotentiaalin, d H = h m d αδ(, α > perustilaa käyttäen yritteenä aaltofunktioita ψ( = Ae b, missä b >. Vertaa saamaasi tulosta eksaktiin perustilan energiaan E gs = mα /( h.. Tarkastellaan Hamiltonin operaattoria missä H = H + H, ( E H =, H E = ( ia, ia ja häiriö a E E kun E E ja a E jos E = E. Ominaisenergioita E ja E vastaavat häiritsemättömän järjestelmän ominaistilat ( ( ( =, ( =. (a (p. Oletetaan E E, eli järjestelmällä on kaksi degeneroitumatonta ominaisenergiaa. Laske häiriöteoriaa käyttäen ensimmäisen ja toisen kertaluvun korjaukset energioihin E ja E. (b (p. Olkoon sitten E = E. Laske häiriöteoreettiset ensimmäisen kertaluvun energiakorjaukset tässä tapauksessa. (c (p. Ratkaise Hamiltonin operaattorin H = H + H ominaisarvot eksaktisti ja vertaa edellisissä kohdissa laskemiisi tuloksiin. Kehitelmästä + + / +... saattaa olla apua.

. (a (p. Spinoperaattori on vektorioperaattori S = (S, S y, S z ja kolmiulotteisen avaruuden yksikkövektori on n = sin θ cos φ + sin θ sin φy + cos θz. Laske mitä mahdollisia arvoja voidaan saada tulokseksi, kun mitataan spin-/ hiukkasen spinin komponentti S n yksikkövektorin n määräämässä suunnassa. (Vihje: muista, että S i = hσ i /, missä σ i on Paulin matriisi (i =, y, z. (b (4p. Tarkastellaan vetyatomin perustilaa,, m s e m s p, missä siis huomioidaan sekä elektronin (e, että protonin (p spin, joten perustilan energian degeneraation on 4. Tarkastellaan yksinkertaista mallia ylihienorakenteelle H = H + λ(s e S p, H = p m e 4πɛ r. Tutki mitä perustilan degeneraatiolle tapahtuu. Piirrä energiatasokaavio ja perustele piirrustuksesi häiriöteoreettisin laskuin. Tarvittavat Clebsch-Gordan kertoimet voi lukea liitteen taulukosta. 4. Sironta-amplitudi elastiselle sironnalle potentiaalista V (r on f k (θ, φ = π d r Φ k f (r U(r Ψ ki (r, missä k f on sironneen hiukkasen aaltovektori ja k i on hiukkasen aaltovektori ennen sirontaa, k f = k i = k = µe/ h, ja Φ kf (r = e ik (π / f r, ja U(r = µ V (r. h Aaltofunktio Ψ ki (r toteuttaa integraaliyhtälön Ψ k (r = Φ k (r + d r G k (r r U(r Ψ k (r, missä G k (r r on operaattorin +k Greenin funktio (jonka eksplisiittistä muotoa ei tarvita tässä tehtävässä. (a (p. Selitä miten sironta-amplitudin Bornin kehitelmä muodostetaan ja kirjoita kehitelmän kaksi ensimmäistä termiä eksplisiittisesti. Osoita, että Bornin approksimaatiossa sironta-amplitudi on oleellisesti potentiaalin Fourier muunnos: f B (θ, φ = µ 4π h d re i(k i k f r V (r. (b (p. Sovella Bornin approksimaatiota ja laske sironta-amplitudi f(θ, differentiaalinen vaikutusala dσ/dω ja kokonaisvaikutusala σ sironnalle potentiaalista V (r = V e λ r, λ >.

HYÖTYTIETOA: Fouriermuunnos: f(p = d (π e ip f( f( = d p (π eip f(p Sopivin oletuksin funktioille f( ja g( pätee: d d (π f( g( = (π ( f(g(. g( = /(σ (πσ / e σk g(k = e Pallokoordinaatit ja palloharmoniset funktiot: = r r (r r h r ˆL d r = r drdω = r dr sin θdθdϕ dω = 4π Y (θ, ϕ = R = ˆL = h [ sin θ Y lm (θ, ϕ = ( m+ m ˆL Y lm (θ, ϕ = h l(l + Y lm (θ, ϕ ˆLz Y lm (θ, ϕ = hmy lm (θ, ϕ θ (sin θ θ + ] sin θ ϕ l + 4π dω Y l m (θ, ϕy lm(θ, ϕ = δ ll δ mm (l m! (l + m! P m l (cos θe imϕ Y l, m (θ, ϕ = ( m Y l,m(θ, ϕ Pl k (z = ( z k/ dk dz P l(z P k l (z = d l l l! dz l (z l Y (θ, ϕ = Y (θ, ϕ = 4π 4π cos θ Y ±(θ, ϕ = sin θe±iϕ 8π 5 ( cos θ 5 5 Y ± (θ, ϕ = 6π 8π cos θ sin θe±iϕ Y ± (θ, ϕ π sin θe ±iϕ Vetyatomin(kaltaisen ionin elektronin aaltofunktiot: R nl (r = Ψ nlm ( = R nl (ry lm (θ, ϕ κ = Z na (n l! (κ n(n + l! (κrl e κr L l+ n l (κr Lq p( = a = 4πɛ h µe ( / Z e Zr/a R = ( / ( Z Zr e Zr/a R = a a a 6 Trigonometriaa: p ( k (p + q! k (p k!(q + k!k! k= cos = cos sin, cos + sin = ( 5/ Z re Zr/a a

Besselin ja von Neumannin pallofunktiot: r d R(r dr + r dr(r dr j l ( = l l j ( = sin Integrointiapuja: d n e a = n! a n+, s= + [ (kr l(l + ] R(r = R(r = Aj l (kr + Bn l (kr ( s (s + l! s!(s + l +! s j ( = sin cos de a = π a, n l ( = ( l+ l l+ n ( = cos Resf(z ( d n [(z z z=z = lim n f(z], z z (n! dz Pyörimismäärä: s= d n e a = C ( s (s l! s!(s l! s n ( = cos dzf(z = πi Ĵ j, m = h j(j + j, m, Ĵ z j, m = hm j, m sin 5 (n + π/ n/ a (n+/ n Resf(z z=zj. j= Sarjoja: Ĵ ± = Ĵ ± iĵy, Ĵ ± j, m = h (j m(j ± m + j, m ± [Ĵi, Ĵj] = i h ɛ ijk Ĵ k, [Ĵ, Ĵi] = k= e = n= Paulin matriisit: n n! σ = ( cos = ( n n (n! n= σ y = ( i i sin = σ z = n= ( n n+ (n +! ( [σ i, σ j ] = iɛ ijk σ k {σ i, σ j } = δ ij Häiriöteoria: ( σ a( σ b = ( a b + i( a b σ Sirontateoria: f B (θ, φ = µ 4π h E n ( = n V n, E n ( = m n d re i(k i k f r V (r, n V m E n ( E m ( dσ dω = f(θ, φ, σ = 4π k Imf(. ψ( k (l + e iδ l sin δ l P l (cos θ. l=

4. Clebsch-Gordan coefficients - 4. CLEBSCH-GORDAN COEFFICIENTS, SPHERICAL HARMONICS, AND d FUNCTIONS Note: A square-root sign is to be understood over every coefficient, e.g., for 8/5 read 8/5. m m + Y = 4π cos θ 5/ / m +/ +/ +5/ 5/ / m Coefficients +/ +/.. +/ / / / + +/ Y =.. / +/ / / sin θeiφ + / /5 4/5 5/ /.. / / 8π + +/ 4/5 /5 +/ +/ 5 ( Y = 4π cos θ + / /5 /5 5/ / +/ /5 /5 / / / / +/ / / / /5 /5 5/ / + +/ +/ +/ 5 Y = +/ /5 /5 / / sin θ cos θeiφ 8π + / / / / / / 4/5 /5 5/ Y = / / + / / +/ / / +/ /5 4/5 5/ 5 4 π sin θe iφ +/ +/ + + / / / / / +/ / / / +/ / /4 /4 +/ +/ /4 /4 / 5/ + / +/ / / / +5/ 5/ / + + + + +/ + +/ +/ / +/ / / + / / +/ /5 /5 5/ / / / / /4 /4 + + / / + + + +/ + /5 /5 +/ +/ +/ / +/ /4 /4 + /5 / /5 +/ / /5 / / / + 8/5 /6 / +/ /5 /5 / 5/ / / + + /5 / / / + / 8/5 /6 / / / + + + + + /5 / / +/ / 8/5 /6 + / / /5 /5 / /5 /5 / 5/ / + / / + /5 / / / + / /5 / / / + /6 / / /5 / / / /5 /5 5/ / / 8/5 /6 / / /5 /5 5/ + /6 / / + /5 / /5 / Yl m =( m Yl m / / / / / / / / j j m m j j JM 4π d l =( J j j j m, = j m m j j JM l + Ym l e imφ / / Notation: d j m,m =( m m d j m,m = d j / / m, m + d, =cosθ d/ /,/ =cosθ d, = + cos θ +/ +/ + + / 7/ +/ +/ / / d / /, / = sin θ d, = sin θ +7/ 7/ 5/ +/ +/ / / + + + + +/ +5/ +5/ +/ / /5 / / + +/ /7 4/7 7/ 5/ / +/ +/ /5 /5 d, = cos θ + +/ 4/7 /7 +/ +/ +/ / +/ /5 / / + / /7 6/5 /5 +/ / / /4 9/ /4 + +/ 4/7 /5 /5 7/ 5/ / / 4 +/ / 9/ /4 / /4 +/ /7 8/5 /5 +/ +/ +/ +/ +4 4 / +/ 9/ /4 / /4 + + + + + / /5 6/5 /5 /5 / +/ / /4 9/ /4 + / /5 5/4 / + + / / 4 + + / / + + + +/ 8/5 7/ 5/ +/ 4/5 7/7 / / / +/ / /5 / / /5 /5 /5 / / / /5 /5 /5 / / / / +/ /5 / / + /4 / /7 + / 4/5 7/7 /5 / + + 4/7 /7 4 / / / / / 8/5 /5 /5 /5 + /4 / /7 + + + + / / / / +/ /5 5/4 / 7/ 5/ / + /4 / /7 /5 +/ /5 6/5 /5 /5 / / / / / + /7 /5 /4 / / /7 8/5 /5 + /7 /5 /4 / 4 / 4/7 /5 /5 7/ 5/ + /4 / /7 /5 +/ /7 6/5 /5 5/ 5/ + /7 / /7 /5 /5 / 4/7 /7 7/ + 8/5 /5 /4 / /5 / /7 4/7 7/ 8/5 /7 /5 d / /,/ = + cos θ cos θ + 8/5 /5 /4 / /5 4 / + /7 / /7 /5 /5 + /4 / /7 /5 d / /,/ = + cos θ sin θ ( + cos θ d, = /7 /5 /4 / /7 /5 /4 / 4 + /4 / /7 /5 d / /, / = cos θ cos θ d + cos θ /4 / /7, = sin θ 4/7 /7 4 d / cos θ = sin θ 6 d /, /, = 4 sin θ d, = + cos θ /4 / /7 ( cos θ / / 4 d / /,/ = cosθ cos θ / / 4 d cos θ, = sin θ d, = sin θ cos θ d / /, / = cosθ+ sin θ ( cos θ d, = d, = cos θ ( ( cos θ + d, = cos θ Figure 4.: The sign convention is that of Wigner (Group Theory, Academic Press, New York, 959, also used by Condon and Shortley (The Theory of Atomic Spectra, Cambridge Univ. Press, New York, 95, Rose (Elementary Theory of Angular Momentum, Wiley, New York, 957, and Cohen (Tables of the Clebsch-Gordan Coefficients, North American Rockwell Science Center, Thousand Oaks, Calif., 974. The coefficients here have been calculated using computer programs written independently by Cohen and at LBNL. J M J M......