Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Helsingissä. 02.03.2011 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto ja terveyskeskus

Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Helsingissä 02.03.2011 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto ja terveyskeskus

JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli 2009 -työryhmän keskeiset ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma) viedään sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdetyön hoitoprosesseihin, jotta ne saadaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin joustavammin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa ovat valmistelleet terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivolan ja sosiaaliviraston sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen toimeksiannosta aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen ja johtajapsykiatri Tuula Saarela. Valmistelijat ovat kuulleet asiantuntijoina mm. terveysasemien johtaja Antti Iivanaista ja sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aaltoa. Mielenterveys- ja päihdealan järjestöjä kuultiin marraskuussa 2009 pidetyissä keskustelutilaisuuksissa. Tehtäväksiantoon ei sisältynyt uudelleenorganisoinnin hahmottamista. MIELI 2009 2015-OHJELMA HELSINGISSÄ Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 2015 sisältää 18 kehittämisehdotusta. Ehdotuksilla halutaan vahvistaa asiakkaan asemaa, painottaa edistävää ja ehkäisevää työtä sekä vahvistaa palvelujen integroimista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja eri ikäryhmien tarpeita huomioonottaviksi. Lisäksi tuetaan mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinojen kehittämistä. Helsingissä otetaan kehittämisalueiksi seuraavat neljä suunnitelman ehdotusta: 1. Parannetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaista hoitoa ja hoitoon pääsyä. 2. Otetaan käyttöön keinoja asiakkaan aseman ja osallisuuden parantamiseen. 3. Parannetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palveluihin pääsyä. 4. Rakennetaan ikäihmisten tarpeita vastaavia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ohjelman muiden ehdotusten toteutumista seurataan sekä tavallisessa toiminnassa että hankkeiden kautta. Mielenterveyskuntoutujien työllistymisen edellytysten paranemista seurataan Terve Helsinki -hankkeen yhteydessä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien työllistymisedellytyksiä ja työllistymistä edistetään työvoiman palvelukeskus Duurissa. Pakkotoimien käytön väheneminen on osa Auroran sairaalan eristämiskäytäntöjen muuttamista ja sairaala osallistuu myös valtakunnalliseen pakon käytön vähentämisen seurantaryhmään.

SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MIELI 2009 2015-OHJELMA HELSINGISSÄ... 2 SISÄLTÖ... 3 1. TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN SAMANAIKAINEN HOITO JA HOITOON PÄÄSY 1 1.1 NYKYTILANNE... 1 1.2 TOIMENPITEET... 3 2. TAVOITE: OTETAAN TEHOKKAASTI KÄYTTÖÖN KEINOJA ASIAKKAAN ASEMAN JA OSALLISUUDEN PARANTAMISEEN... 5 2.1 NYKYTILANNE... 5 2.2 TOIMENPITEET... 6 3. TAVOITE: PARANNETAAN LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUTTA JA PALVELUIHIN PÄÄSYÄ... 7 3.1 NYKYTILANNE... 7 3.2 TOIMENPITEET... 9 4. TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VASTAAVAT IKÄIHMISTEN TARPEITA... 10 4.1 NYKYTILANNE... 10 4.2 TOIMENPITEET... 11 LOPPUSANAT... 12

1 1. TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN SAMANAIKAINEN HOITO JA HOITOON PÄÄSY 1.1 NYKYTILANNE Terveysasemat hoitavat valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti pääasiassa lievästi tai keskivaikeasti oireilevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Helsingissä tarjotaan kaupungin Mielenterveysohjelman mukaisesti jokaisella terveysasemalla asiakkaille psykiatrisen erikoissairaanhoitajan palveluja, joita tuetaan psykiatrisella konsultaatiolla terveyskeskuksen psykiatriaosastosta. Jalkautuvat mielenterveystiimit tukevat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotihoitoa. Vakavammista mielenterveysongelmista kärsiviä helsinkiläisiä hoidetaan psykiatrian poliklinikoilla, päiväsairaaloissa ja psykiatrisessa sairaalassa. Osa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluista ostetaan HUS:sta. Sosiaaliasemilta ja perhekeskuksista saa tukea ja ohjausta päihdehuollon erityispalveluihin ja kolmannen sektorin palveluihin. Päihdehuollon erityispalveluja tarjotaan sosiaaliviraston nuorisoasemilla, A-klinikoilla, huumeklinikalla ja laitoksissa. A-klinikoiden palveluihin kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, päivätoiminta, avovieroitus ja -kuntoutus, yksilö-, perhe- ja ryhmähoidot sekä korvaushoito. Huumeklinikan palveluihin kuuluvat hoidon tarpeen arviointi ja hoito sekä korvaushoidon arviointi. Päihdehuollon laitospalveluissa tarjotaan katkaisuhoitoa ja laitoskuntoutusta. Peliriippuvuutta hoidetaan Helsingin, Vantaan, Kauniaisten, THL:n ja järjestöjen yhteisellä Peliklinikalla. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET NYKYTILANTEESSA Mielenterveys- ja päihdetyön perus- ja erityispalvelut toimivat nykyisellään pääosin erillään (kuva 1). Mielenterveys- ja päihdetyön välisen alueellisen yhteistyön säännöllisyys vaihtelee alueittain ja työryhmittäin. Konsultaatiomahdollisuutta käytetään, mutta yhteistyötä ei ole ohjeistettu systemaattisesti. Samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavaa asiakasta saatetaan ohjata hoitoon yksiköstä toiseen sen mukaan, mikä arvioidaan asiakkaan päällimmäiseksi ongelmaksi, jolloin haastavimmat kaksoisdiagnoosiasiakkaat voivat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Asiakkaan ensisijainen ongelma ja avun tarve saattavat tulla määritellyiksi sen perusteella, mihin hoitopaikkaan hän on hakeutunut. Erilliset asiakas- ja potilastietojärjestelmät sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä estävät osaltaan tiedonkulkua. MITÄ ON JO TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoon on kehitetty yhteistyön malleja mm. Maunulan ja Oulunkylän kriisipäivystysmallissa, Itäkeskuksen kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomallissa sekä Kontulan ja Kivikon yhteistyömalli Ko- Kissa.

2 Maunulan ja Oulunkylän kriisipäivystysmallissa terveysaseman päivystävän työparin muodostaa A-klinikan erikoissairaanhoitaja tai sosiaaliterapeutti ja terveysaseman terveyden- tai sairaanhoitaja. Asiakkaille tarjotaan matalan kynnyksen avokatkopalveluja ja nopeaa hoitoon pääsyä elämänkriiseissä. Asiakas saa selkeästi määriteltyjä matalan kynnyksen päivystyspalveluja. Osalle asiakkaista A-klinikka on liian korkean kynnyksen takana ja toiminnassa saatujen kokemusten mukaan terveysasema tavoittaa heidät helpommin. Terveyskeskuksen psykiatria ja sosiaaliviraston päihdehuolto kehittivät hoitomallin samanaikaisesta vakavasta päihde- ja mielenterveyden häiriöstä kärsivien henkilöiden eli kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoon valtionavustuksella rahoitetun erillishankkeen tuella vuosina 2008 2009. A-klinikan työntekijä integroitui toiminnallisesti poliklinikan päihdepsykiatriseen tutkimus- ja hoitotyöryhmään. Motivoivan lähestymistavan toteuttamiseksi koulutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa, hoitokäytäntöjä selkeytettiin ja aloitettiin uusia toimintamuotoja kuten muutosryhmät ja valvottu antabushoito. Päihdepsykiatrinen työryhmä toteutti tarpeen mukaan liikkuvaa työtapaa. Kontula Kivikko-työmallissa päihdehoitoon ja psykiatriseen sairaanhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja ja sosiaalineuvoja ovat potilaiden tavoitettavissa terveysaseman aukioloaikana. Toiminnan kohderyhmänä ovat päihdeasiakkaat, moniongelmaiset asiakkaat ja kaksoisdiagnoosiasiakkaat. Yksilötyön lisäksi tehdään ryhmämuotoista hoitoa yhdessä Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan kanssa. Päihdehoitajan ja sosiaaliohjaajan toimenkuvaan kuuluu myös muun henkilökunnan konsultointi ja laaja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. KUVA 1. Sosiaaliasemien, perhepalvelujen ja A-klinikoiden sekä terveysasemien ja psykiatrian poliklinikoiden yhteistyön nykytilanne.

3 1.2 TOIMENPITEET Asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeen arvio aloitetaan siinä toimipisteessä, johon hän on hakeutunut. Alkoholinkäyttöä arvioivaa AUDIT-kyselyä ja hoidollista mini-interventiota käytetään kaikissa palveluissa. Tutkimus, hoito ja palvelut suunnitellaan kullekin asiakkaalle hänen yksilöllisen tilanteensa perusteella häntä kuullen ja hänen kanssaan sopien. Arvion tehnyt taho kokoaa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja palvelutahot yhteen, jolloin samalla sovitaan eri toimijoiden työnjaosta ja vastuista asiakkaan oma osuus mukaan lukien. Asiakasta voidaan tavata myös hänen kotonaan tai muussa tarkoituksen mukaisessa paikassa. Asiakkaan näkökulmasta hoito ja palvelut muodostavat yhden kokonaisuuden ja hän saa ne yhden oven takaa (kuva 2). Valtakunnallisesta KASTE-ohjelmasta saadun hankerahoituksen (viite) tuella Helsingin terveysasemille perustetaan vuosina 2010 2012 moniammatillisia työryhmiä (terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke). Työryhmissä toimii mielenterveys- ja päihdetyöntekijöitä sekä sosiaalineuvojia terveysasemien omahoitaja omalääkäri-työparien työn tukena. A-klinikoiden (12) ja psykiatriaosaston työntekijät työskentelevät terveysasemilla, joilla mielenterveysterveys- ja päihdehoitoa on saatavilla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja yhtäaikaisesti. Sosiaalineuvojat ohjaavat asiakkaita sosiaaliturvaan, asumiseen, työllistymiseen ja kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiimien työntekijät saavat suoraa konsultaatiota päihdehoitopalveluista ja psykiatriasta. Uusi toimintamalli kehitetään ja arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin päätetään sen mahdollisesta vakinaistamisesta. Vuoden 2011 alusta alkoholiavokatkaisuhoitoa ei enää anneta A-klinikoilla, vaan asiakkaat voivat hakeutua omalle terveysasemalleen, kun tarvitsevat apua alkoholin käyttönsä katkaisemiseen. Avokatkaisuhoitoa terveysasemilla annetaan arkisin. Kuntalaisen käyttöliittymä -hanke tukee osaltaan myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa (2009 2012). Kehittämistyössä kiinnitetään erityisesti huomiota päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien aikuisten alaikäisiin lapsiin ja heidän tuen tarpeeseensa. KUVA 2. Yhden oven periaate. Asiakas saa mielenterveys- ja päihdepalvelut joustavasti ja tarvitsemanaan kokonaisuutena.

4 Perusterveydenhuollon, päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavien potilaiden hoitoa koskevassa työnjaossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Lievät ja keskivaikeat psykiatriset ongelmat ja lievät päihdeongelmat hoidetaan perusterveydenhuollossa hyödyntäen moniammatillista osaamista sekä psykiatrian ja päihdehuollon konsultaatioita. Vaikea-asteiset psykiatriset ongelmat ja lievät päihdeongelmat hoidetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Lievät psykiatriset ongelmat ja vakavat päihdeongelmat hoidetaan päihdehuollon palveluissa psykiatrisen konsultaation tuella. Vaikea-asteiset psykiatriset ongelmat ja vakavat päihdeongelmat hoidetaan yhteisenä työnä psykiatrian erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon erillisissä palveluissa. Tiivistelmä ehdotetuista ja meneillään olevista toimenpiteistä Terveysasemille muodostetaan lääkäri hoitaja-työparien tueksi moniammatilliset mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja sosiaalineuvonnan palvelut ja tehdään arvio toiminnan vakiinnuttamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä ( Kuntalaisen käyttöliittymä ). Terveysasemien ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon psykiatristen sairaanhoitajien toimenkuvaa kehitetään vuonna 2010 tehdyn arvioinnin pohjalta. Psykiatrian konsultaatiotoimintaa ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että jokaisella neljällä terveysasematulosyksiköllä on konsultoiva psykiatri. Ehdotetaan nimettäväksi päihdehoitoyksiköitä konsultoiva psykiatri sekä psykiatrista sairaalatoimintaa konsultoiva päihdehoidon erikoislääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri). Kotihoidon mielenterveystiimit siirtyvät vuoden 2011 alusta psykiatrian kotihoitotiimeiksi. Tehdään poikkiorganisatoriset hoito- ja palveluprosessikuvaukset, jotka perustuvat Käypä hoito -suosituksiin (esimerkiksi Alkoholiongelmaisen potilaan hoito, Masennuspotilaan hoito), vuoden 2011 aikana. Tiedon ja osaamisen siirtymisen varmistamiseksi luodaan työkiertomalli, jonka avulla turvataan psykiatrisen ja päihdehoitotyön osaaminen ja kehittyminen eri yksiköissä (terveysasema, A-klinikka, psykiatrian poliklinikka).

5 2. TAVOITE: OTETAAN TEHOKKAASTI KÄYTTÖÖN KEINOJA ASIAKKAAN ASEMAN JA OSALLISUUDEN PARANTAMISEEN 2.1 NYKYTILANNE Mieli 2009 ohjelma painottaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja palveluihin pääsyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa järjestöt ovat aktiivisia toimijoita ja osa palveluverkostoa. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ostavat järjestöiltä palveluja oman toimintansa tukemiseksi ja tekevät järjestöjen kanssa laajaa hankeyhteistyötä toimintansa kehittämiseksi. Lisäksi sosiaalivirasto ja terveyskeskus tukevat vuosittain keskimäärin 45 mielenterveys- ja päihdealan järjestöä myöntämällä näille toiminta-avustusta. Järjestöavustuksia on jaettu ehkäisevään työhön ja vertaistukitoimintaan. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET NYKYTILANTEESSA Mielenterveys- ja päihdeongelmissa asiakkaan motivoiminen hoitoon on usein haasteellista ja edellyttää uusia työtapoja ja -asenteita. Vertaisten saaminen mukaan hoitoprosessiin helpottaa usein asiakkaan sitoutumista. Palvelujen käyttäjiä kuullaan erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta vielä ei ole riittävästi vakiintuneita yhteistyömalleja, joiden puitteissa heitä voitaisiin systemaattisesti kuulla palveluja suunniteltaessa ja arvioitaessa. Kokemus- ja vertaisasiantuntijoiden1 osaamista hyödynnetään hoidon tukena entistä enemmän. M ITÄ ON JO TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Helsingissä Auroran sairaala osallistuu valtakunnalliseen pakon käytön vähentämiseen tähtäävään ohjelmaan. Koko henkilöstön täydennyskoulutuksen ja hoito-osastojen rakenteellisten muutosten kautta leposide-eristysten määrä on vähentynyt huomattavasti. Hoitokäytäntöjen kehittäminen jatkuu edelleen. Auroran sairaalassa muutetaan vuonna 2011 yksi vuodeosasto ns. vaikeahoitoisten potilaiden osastoksi, jolloin osaamista keskittämällä ja henkilökuntamäärää lisäämällä kohdennetaan hoitoa tarkoituksenmukaisesti pitäen tavoitteena sairaalahoidon keston lyhenemistä. 1 Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omia kokemuksia mielenterveys- ja päihdeongelmista joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Vertaistoimijat ovat vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä, jotka toimivat palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä.

6 Sosiaalivirastossa asiakasnäkökulma huomioidaan palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Yhtenä esimerkkinä on palveluja arvioiva, jo vakiintunut asiakasraati-toiminta Läntisellä A-klinikalla. Toisen tyyppinen esimerkki on vertaistukea hyödyntävä anonyymi tekstiviestipalvelu Voimapiiri, jonka sisällön päihteidenkäyttöä vähentävät asiakkaat tuottavat itse. Myös päihdepalvelujen tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittämishankkeessa (v. 2010 2011) toimintaa kehitetään yhdessä palveluntuottajajärjestöjen kanssa sekä kuullaan kokemusasiantuntijoita ja vertaistukiverkkoa. 2.2 TOIMENPITEET Palvelu/hoitotarpeen joustava arviointi ja sujuva ohjaaminen tarvittavaan hoitoon kohentaa asiakkaan asemaa. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut (esim. Kuntalaisen käyttöliittymä ja toimintakeskus Villa Sture, Itäisen alueen lähiöasemat) sekä vertaistukitoiminnan ottaminen mukaan hoidon ja palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen vahvistavat palvelujen käyttäjän asemaa. Perusterveydenhuollon ryhmämuotoista hoitoa on tavoitteena tarjota nykyistä enemmän masennuspotilaille ja päihdehaitoista kärsiville. Sosiaaliturvaan, asumiseen, työllistymiseen ja kuntoutumiseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan avulla ( Kuntalaisen käyttöliittymä ) tuetaan henkilöitä, jotka ovat vaarassa masentua tai syrjäytyä taloudellisten vaikeuksien tai arkielämän hallinnan vaikeuksien vuoksi. Käypä hoito -suosituksia ja yhteisiä hoitomalleja hyödyntämällä ja henkilöstön ammatillista osaamista tukemalla turvataan yksilöllinen ja potilaskohtainen hoidontarpeen arvio ja hoito-ohjelmien soveltaminen. Mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen kanssa etsitään konkreettisia yhteistyön muotoja, jotka liittyvät vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen potilaiden hoidossa ja palvelujen kehittämisessä. Samoin parannetaan keskinäistä viestintää ja tiedotusta sekä koulutusyhteistyötä. Palvelujen käyttäjien edustajat kutsutaan kehittämishankkeiden ohjausryhmiin ja heitä kuullaan strategian valmistelussa ja kouluttajina. Vertaistukitoiminta lisätään osaksi asiakkaan hoito- ja palveluprosessia. Asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa laaditaan vuonna 2011yhteinen toimintamalli kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen käytöstä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Eri toimijoiden välille syntyvistä yhteistyön muodoista tehdään kirjalliset sopimukset, joissa määritellään eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Toiminnan toteutumista seurataan vuositasolla.

7 3. TAVOITE: PARANNETAAN LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN SAATA- VUUTTA JA PALVELUIHIN PÄÄSYÄ 3.1 NYKYTILANNE Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä toimijoita ovat perusterveydenhuolto, sosiaali- ja opetustoimi, lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito sekä mm. nuorisoasiankeskus. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 2012 (LASU) kehittää hallintokuntien rajat ylittäviä peruspalveluja ja varhaista tukea parantamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Lasten ensisijainen neuvonta-, arviointi- ja hoitopaikka on oma terveysasema ja lastenneuvola, joka ohjaa tarvittaessa neuvolapsykologille tai erityistason tutkimukseen ja hoitoon. Koululaisille mielenterveystyön peruspalveluja tarjoavat koululääkärit, terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä joissakin kouluissa psykiatriset sairaanhoitajat. Opiskelijaterveydenhuollossa tarjotaan joissakin oppilaitoksissa psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja. Lasten ja nuorten psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa HUS. Päivähoito, oppilashuolto ja sosiaalitoimi ohjaavat tarvittaessa arviointiin ja jatkohoitoon. Perheneuvola tukee lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä tarjoamalla apua kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja auttaa lasta tai perhettä kohdanneissa akuuteissa kriiseissä. Perheneuvola tarjoaa pari- ja perheterapiatoimintaa sekä vauvaperhetukea. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä ja sinne pääsee viiveettä. NUORTEN JA PERHEIDEN VERKOSTONA TOTEUTETTAVAT PALVELUT Sosiaaliviraston Klaari Helsinki koordinoi lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Klaari -koordinaattorit (7) tuovat tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä asuinalueiden toimijoiden ulottuville alueellisissa verkostoissa. Klaarin tavoitteena on lisätä päihteiden ongelmalliselta käytöltä suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten elämänpiirissä ja vähentää päihteiden käytölle altistavia riskitekijöitä. Läntisen A-klinikan perheiden avokuntoutus tarjoaa intensiivistä koko perheen päihdekuntoutusta. Helsingin kolme nuorisoasemaa palvelevat 13 23-vuotiaita nuoria, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä tai muista riippuvuuksista. Palvelut on tarkoitettu myös nuorten vanhemmille ja muille läheisille. Nuorisoasemat tarjoavat neuvontaa, tilanteen ja hoidontarpeenarviointia, yksilö-, pari- ja perhekeskusteluita ja ryhmätoimintaa sekä konsultaatiota ja työnohjausta yhteistyökumppaneille. Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka (HUS) tarjoaa tutkimusta ja avohoitoa 13 17-vuotiaille helsinkiläisille nuorille sekä puhelinkonsultaatiota HUS-

8 alueen nuoria hoitaville työntekijöille. Poliklinikalle lähetetään nuoret, joilla on todettu selkeästi haittoja aiheuttavaa päihteiden käyttöä sekä nuorisopsykiatrista arviointia, tutkimusta tai hoitoa edellyttävä mielenterveysongelma, kuten esim. depressio tai käytöshäiriö. Huumeklinikka toimii matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta. Asiakkaille tarjotaan hoidontarpeen arviointia, hoitoon ohjausta ja palveluohjausta sekä 1.9.2010 alkaen korvaushoidon tarpeen arviointeja. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tuottamista ja toimijoiden työnjakoa uudistettiin vuonna 2008. Lasten mielenterveyspalvelujen tehtäväjako sekä hoitopolut vaativat edelleen selkiyttämistä. Päätoimijoita ovat terveyskeskus, HYKS ja sosiaalivirasto. Yhteistyötä koordinoi HYKSin, sosiaaliviraston, opetusviraston ja terveyskeskuksen yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä. Haasteita on erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitettujen korjaavien palvelujen riittävyydessä sekä vaikeasti oireilevien lasten kokonaisvaltaisessa tuessa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Mieli 2009 -suunnitelmassa esitetään, että esimerkiksi raja kasvatus- ja perheneuvolan ja psyykkistä kehitystä tukevan terveydenhuollon välillä on purettava. Lapsia ja perheitä palvelevaa moniammatillista yhteistyötä tulisi konkretisoida samalla, kun kaikin tavoin tuetaan lapsen ja perheen hyvää arkea. Lapsen asumisen ja arjen järjestäminen on lastensuojelun vastuulla silloin, kun lapsi ei voi asua kotona. Mieli 2009 painottaa vastuullisten aikuisten mukaanottoa lastensuojelu-asiakkaiden auttamisessa. Lastenpsykiatrinen hoito järjestetään lastenpsykiatrisen arvion perusteella. Selkeytystä tarvitaan mm. työnjaon ja vastuiden määrittelyyn sovellettaessa lastensuojelulakia huostaan otettujen ja psykiatrista apua tarvitsevien lasten palvelujen turvaamiseen. Tavoitteena on, että sijaishuollossa olevat lapset saavat lastenpsykiatrista hoitoa avohoitopainotteisesti samoin kriteerein kuin muut lapset. MITÄ ON TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeena on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen työjakojen selkeyttäminen. Tavoitteena on kehittää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetustoimen yhteistyötä. Lisäksi selkeytetään esim. lastensuojelun sijaishuollon ja HUS:in lasten ja nuorten psykiatrian työjakoa. Nuorten päihdetyössä nuorisoasemat työskentelevät perhe- ja verkostokeskeisesti A-klinikoiden, lastensuojelun avohuollon sosiaalityön, psykiatrian sekä lasten sijaishuollon uusien avo- ja laitostiimien kanssa. Yhteistyön toimivuutta ja palveluihin ohjautumista arvioidaan HUS:n lasten ja nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan ja A-klinikoiden kanssa. Perheneuvoloiden kanssa hoidetaan yhteistyössä 13 18-vuotiaita päihteillä, pelaamisella ja netinkäytöllä oireilevia nuoria ja heidän vanhempiaan. Lasten psykoterapioihin pääsyä parannettiin uudistuksella, jossa ostopalvelupsykoterapioiden käytännöt yhtenäistettiin ja ohjaus keskitettiin koko HYKSalueella Psykoterapiakeskuksen huolehdittavaksi vuoden 2010 alusta. Psykoterapiaa tarvitsevat lapset tulivat samanarvoiseen asemaan ja uudistus paransi psykoterapian saatavuutta.

9 3.2 TOIMENPITEET Lapsen ja nuoren tilanteen arviointi aloitetaan siinä toimipisteessä, mihin hän tai hänen vanhempansa tai läheisensä ovat hakeutuneet. Lapsen tai nuoren tarvitsemat hoito- ja palvelutahot sekä hänen verkostonsa kootaan yhteen. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten omassa elinympäristössä ja peruspalveluissa, kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa sekä neuvolassa ja terveysasemalla. Perustason ja lastensuojelun toimijoita tuetaan järjestämällä erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Lasten sijaishuollon yksiköille turvataan konsultaatiosopimuksen kautta lapsikohtaisen konsultaation lisäksi osasto- ja laitoskohtainen konsultaatio lastenja nuorisopsykiatriasta. Toiminnassa painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Neuvolassa tartutaan jokaiseen tilanteeseen, jossa perheessä on päihteidenkäyttöä, väkivaltaa, turvattomuutta tai mielenterveysongelmia. Perheen lapset otetaan huomioon ja sovelletaan jo kehitettyjä työmuotoja (esimerkiksi Lapset puheeksi -mallia), kun vanhempia hoidetaan mielenterveyspalveluissa. Aikuispsykiatriassa ja A- klinikoilla jatketaan perhe- ja verkostokeskeistä sekä ja perheitä opastavaa työtapaa. Meneillään olevista lukuisista hankkeista seulotaan toimiviksi osoittautuneet käytännöt.

10 4. TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VASTAAVAT IKÄIHMISTEN TARPEITA 4.1 NYKYTILANNE Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdetyössä toimijoina ovat perusterveydenhuolto, kaupunginsairaalan geriatriset yksiköt, terveyskeskuksen psykiatrian poliklinikat ja sairaalatoiminta, sosiaaliasemat, vanhusten hyvinvointikeskukset ja päihdehuollon erityispalvelut sekä HUS. Perusterveydenhuolto on ensilinjassa ikäihmisten tavallisten mielenterveysja päihdeongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Terveyskeskuksen psykiatriaosaston konsultaatiopoliklinikalla toimii vuodesta 2010 alkaen kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä erikoislääkäriä. Konsultaatioita tehdään terveysasemille, kaupunginsairaalan päivystys- ja akuuttiyksiköihin sekä geriatrisille muistipoliklinikoille, kotihoitoon, sosiaalitoimen yksiköihin ja psykiatriaosaston eri toimipisteisiin. A-klinikat tekevät yhteistyötä psykiatrian poliklinikan ja terveysaseman kanssa sekä konsultoivat peruspalvelun työntekijöitä. Lisäksi A-klinikat tekevät jalkautuvaa työtä. Vanhuspsykiatrinen osastohoito hankitaan pääosin HUS psykiatriasta, jonne ohjataan vaikeaoireisia potilaita ja laajaa tutkimusta tarvitsevia iäkkäinä sairastuneita henkilöitä. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET Iäkkäiden henkilöiden määrän lisääntyessä lisääntyy myös mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhusten määrä. Vanhuspsykiatrian osaamisen ja tietotaidon saatavuudessa on vaikeuksia vuonna 1998 tapahtuneen erikoisalakoulutuksen lopettamisen vuoksi. Helsingistä puuttuu perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimen vanhuspalveluja sujuvasti konsultoiva moniammatillinen päihde- ja vanhuspsykiatrian työryhmä. HUSista saatavat palvelut (vanhuspsykiatrian poliklinikka ja kaksi 18- paikkaista suljettua akuuttiosastoa) ovat jo nyt riittämättömiä. HUS vanhuspsykiatrian palvelut eivät nykyisellään kohdennu erityisen vaativiin tilanteisiin ja moniongelmaisille potilaille. Päihdepalveluissa ja vanhuspalveluissa palvelukirjo on monipuolinen ja tietotaitoa on olemassa, mutta osaaminen ja hyvät käytännöt ovat hajallaan. Ikääntyneille kohdennettuja hoitopalveluja ei ole riittävässä määrin kehitetty. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön yhteinen hoito-ohjelma puuttuu. MITÄ ON JO TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen muistisairaan potilaan hoitoketju on kuvattu ja todettu potilaiden hoidon käytäntöä hyvin palvelevaksi. Hoitoketjun jalkauttaminen on aloitettu molemmissa virastoissa. Valmistelussa on hoitoketjun kuntalaisversion julkaiseminen.

11 Terveyskeskuksen psykiatriaosastoon on vuonna 2010 palkattu kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä konsultoivaa lääkäriä. Terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteistyönä toteutetaan vuosina 2010 2011 noin vuoden kestävä moniammatillinen vanhuspsykiatrian täydennyskoulutus, johon osallistuu yli 30 työntekijää. Terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian apulaisylilääkäri vastaa siitä, että Helsingin vanhuspsykiatrisen palvelujärjestelmän kuvaus päivitettiin syksyn 2010 aikana. Kuvaukseen liitetään seuraavat näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitokäytännöt: mielialahäiriöiden hoito, päihteiden käyttö, akuuttitilanteiden hallinta kotihoidossa ja kaupunginsairaalassa, psykoosin hoito, muistisairaan potilaan neuropsykiatriset ja käytösoireet sekä erotusdiagnostiikka. Pohjoisella A-klinikalla on toteutettu kaksivuotinen kokeilu, jossa kotihoidossa olevien päihdeongelmaisten hoitoa on kehitetty yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. A-klinikalle on palkattu sairaanhoitaja ikääntyneiden kotihoidossa olevien päihdeongelmaisten hoitoa ja hoidon konsultointia varten. Tavoitteena on ollut löytää kotihoitoon sopivia hoitoratkaisuja sekä saada tukea kotihoidon henkilöstöä. Työmalli on vakinaistettu. Sosiaalivirastossa on laadittu vuonna 2009 työryhmäraportti Ikäihmisten päihdetyön kehittäminen. Sosiaalivirastossa on käynnissä kouluttautuminen Pilke-ryhmien ohjaajiksi. Pilke-ryhmät ovat järjestöjen kehittämiä ohjattuja ryhmiä, ja ne tarjoavat vaihtoehtoista viriketoimintaa liikaa päihteitä käyttäville ikäihmisille. Kolmannen sektorin Helsinki Mission yli 60-vuotiaille suunnattu seniori- ja vanhustyö tarjoaa erilaisia tuki- ja toimintamahdollisuuksia, kuten senioripysäkkitoimintaa, aamukorva-puhelinpalvelua ja seniorivirikeryhmiä, yksinäisille ja masentuneille ikäihmisille. 4.2 TOIMENPITEET Ikäihmisen ensisijainen hoidollinen kontaktipinta on terveysasema ( Kuntalaisen käyttöliittymä ) tai kotihoidon työryhmä. Vanhuspalveluissa, terveysasemalla, kotihoidon työryhmissä ja somaattisissa päivystyspisteissä tunnistetaan aktiivisesti mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat. Osaamisen varmistamiseksi peruspalvelujen henkilöstölle järjestetään riittävästi päihde- ja mielenterveystyön koulutusta. Asiakkaan hoidon ja palvelun tarve arvioidaan aina siinä toimipisteessä, mihin hän hakeutuu. Tutkimus ja hoito räätälöidään asiakkaalle hänen yksilöllisen tilanteensa perusteella siten, että arvion tehnyt taho kokoaa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja palvelutahot yhteen. Ikäihmisten tarpeet otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdepalveluja suunniteltaessa. Iäkkäiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta tuetaan psykiatriaosaston jalkautuvalla vanhuspsykiatrisella konsultaatiotoiminnalla, työnohjauksella ja koulutuksella. Esitetään perustettavaksi vuonna 2011 terveyskeskukseen liikkuva moniammatillinen päihde- ja vanhuspsykiatrian yhteinen konsultataatiotiimi tukemaan vanhusikäisten hoitoketjun toimintaa.

12 Pohjoinen A-klinikka ja kotihoito levittävät yhteistyössä Ikäihmisten päihdehoitopolku -projektissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä koko kaupungin alueen koottavan yhdyshenkilöverkoston kautta. A-klinikkatoiminnassa laajennetaan ikääntyneille tarjottavia kotiin vietäviä mielenterveys- ja päihdepalveluja Maunulan mallista saatuja kokemuksia hyödyntäen. Järjestöjen kehittämää ikäihmisten Pilke-ryhmä toimintaa aletaan toteuttaa omana toimintana sosiaaliviraston vanhusten hyvinvointikeskuksissa vuonna 2011. Keväällä 2011 aloitetaan ryhmätoiminta psykiatriaosaston iäkkäille-, mielialahäiriö- ja ahdistuspotilaille yhdessä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Työnjakoa HYKS vanhuspsykiatrian ja terveyskeskuksen välillä seurataan ja arvioidaan osana Helsinki HUS-yhteistyötä. Harkittavaksi tulee, olisiko terveyskeskuksen psykiatriaosaston tarpeen järjestää vanhuspsykiatrista osastohoitoa myös omana toimintanaan. Muistisairaiden potilaiden neuropsykiatrisia ja käytösoireita hoidetaan omaishoitajia ja muita hoitavia tahoja konsultoiden ja työnohjaten. Tämän potilasryhmän akuuttia osastohoitoa toteutetaan Suursuon sairaalan osastolla 23 terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian konsultaatiotuen turvin. Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien määrä tulee kasvamaan. Tämän vuoksi on aloitettu Helsingin kaupungin muistiohjelman valmistelu. LOPPUSANAT Helsingin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano-ohjelma on laadittu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen tiiviissä yhteistyössä. Yhteisenä pyrkimyksenä on tarjota tukea varhaisemmassa vaiheessa ja lähempänä avun tarvitsijaa. Ohjelmassa korostuu yhtäältä eri ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen entistä saumattomammaksi kokonaisuudeksi ja toisaalta asiakkaiden aseman aito vahvistaminen. Tärkeää on saada ohjelma muuttumaan todeksi arjen työssä. Se vaatii kaikilta osapuolilta joustavaa lähestymistapaa ja valmiutta muutokseen. Joitain uusia työmalleja on jo lähdetty toteuttamaan ja niistä saatu myös ensimmäisiä kokemuksia. Positiivisten kokemusten ohella edessä on myös haasteita. Tärkeää on silloin vahva luottamus siihen, että asiantuntemusta yhdistämällä kyetään tarjoamaan oikea-aikaista ja laadukkaampaa palvelua apua tarvitsevalle kuntalaiselle.