Mitä suomalainen työeläkevakuuttaminen maksaa? Eläketurvakeskuksen maksutasovertailu EU-maissa. Mika Vidlund

Samankaltaiset tiedostot
09/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mika Vidlund, Marja Kiviniemi, Antti Mielonen ja Niko Väänänen

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

RAPORTTEJA. Mika Vidlund ja Jarna Bach-Othman (toim.) Eläkemaksutaso yhdeksässä Euroopan maassa vuonna Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:3

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa. Mika Vidlund

Ikääntymisen vaikutukset EU-maiden lakisääteisiin eläkejärjestelmiin

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

muutos *) %-yks. % 2017*)

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2018

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

*) %-yks. % 2018*)

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

muutos *) %-yks. % 2016

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu

Suomi työn verottajana 2009

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

01/2013. Lakisääteisten eläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden hallintokulut esimerkkimaissa. Eläketurvakeskus

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Suomi työn verottajana 2010

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Eläkekattoa koskeva muistio

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä Katariina Kivilahti-Mäntylä

Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Suomi työn verottajana 2008

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Mistä eläketurva rakentuu maailmalla Toimeentulovertailua EU-maissa

Työvoimapalvelut tänään ja huomenna

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Suosituimmat kohdemaat

Eläkejärjestelmien kehityshanke

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu , Lasse Krogell

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Eläkemaksutaso Yhdysvalloissa ja Kanadassa

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu , Lasse Krogell

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu , Lasse Krogell

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

EK:n elinkeinopäivä


Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Tilastojen jalostaminen matkailutoimijoiden käyttöön

Liite I. Luettelo lääkevalmisteen nimistä, lääkemuodosta, vahvuuksista, antoreitistä, myyntiluvan haltijoista jäsenvaltioissa

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa -tutkimus

T A S K U T I L A S T O

T A S K U T I L A S T O

Transkriptio:

Mitä suomalainen työeläkevakuuttaminen maksaa? Eläketurvakeskuksen maksutasovertailu EU-maissa Mika Vidlund 18.4.2017

Suomen eläkemaksut eurooppalaista keskitasoa Suomen eläkejärjestelmä ei erotu kalleudellaan - vertailussa mukana yhdeksän maata Suomi erottuu eläkevertailussa korkeilla työnantajamaksuilla Työnantajat maksavat valtaosan eläkelaskusta Suomessa ja Ruotsissa Työnantajat maksavat kaikissa selvityksen maissa isomman osuuden eläkkeistä kuin työntekijät Työntekijän eläketaakka on kasvanut Etunimi Sukunimi ELÄKETURVAKESKUS 01.01.2016 2

Sisältö Miksi kokonaiseläkemaksutasojen vertailu on tärkeää? Millä tasolla eläkemaksumme ovat ja kenen kukkaroa maksut keventävät? Yhteenveto

Miksi kokonaiseläkemaksutasojen vertailu on tärkeää?

Vertailukelpoisemman kustannustason määrittäminen Kansainväliset vertailut rajoittuvat tavallisesti vain lakisääteiseen eläketurvaan Julkisen talouden näkökulma Monissa maissa kokonaiseläketurvan kannalta merkittävässä asemassa olevat työmarkkinaeläkkeet jäävät tällöin vertailun ulkopuolelle Eläkejärjestelmien rakenteelliset erot maiden välillä ja lisäeläkejärjestelmien yleistyminen lisäävät tarvetta kokonaisvaltaisemmalle vertailulle. Tilanne korostuu erityisesti verrattaessa muiden maiden eläkejärjestelmiä Suomeen

Din pension kommer från flera olika håll 18.4.2017 6

Att pensionerna blir lägre är ett stort problem. Men det är väldigt svårt att få politikerna att förbättra det statliga pensionssystemet. Därför satsar facken på att försöka kompensera de sjunkande pensionerna med högre tjänstepension. Nu inleder Privattjänstemannakartellen (PTK) kampen om att få högre pensionspremier från arbetsgivarna. (DN 28.1.2016) Photo:minpension.se Mika Vidlund FINNISH CENTRE FOR PENSIONS 27.03.2017

Need for a more comprehensive comparisons it is important to remember that any assessment of the total economic cost of pension provision needs to take the total amount of money spent on pensions into account. The Austrian system, with its higher contributions, only appears to be significantly "more expensive" if the costs of private and occupational pensions in Germany are not included in the calculations. (Blank et al. 2016: Why Is Austria's Pension System So Much Better Than Germany's?) Mika Vidlund FINNISH CENTRE FOR PENSIONS 27.03.2017 8

Vertailumaat vuoden 2016 raportissa 4 Pohjoismaata: Suomi Norja Ruotsi Tanska 5 Keski-Euroopan maata: Saksa Alankomaat Ranska Sveitsi Itävalta Mika Vidlund FINNISH CENTRE FOR PENSIONS 27.03.2017 9

Maat edustavat eri hyvinvointimalleja ja tapoja järjestää eläketurva Preserved one-pillar model Preserved multi-pillar model Changing multi-pillar model Corporatist Austria Switzerland, France Germany Basic security Denmark, Netherlands Encompassing Finland Sweden, Norway Table inspired by European Commission, Carone, Eckefeldt, Giamboni, Laine and Sumner 2016; Grech 2010; Kangas, Lundberg and Ploug 2010 Etunimi Sukunimi ELÄKETURVAKESKUS 27.03.2017 10

Työmarkkinaeläkkeiden päämuodot ja kattavuus vertailumaissa Saksa Työnantajakohtainen, vapaaehtoinen (betriebliche Altersversorgung, bav) Lisäeläketurvan yksilöllistyminen (Entgeltumwandlung, Riester-, Rürup-rente) kattavuus 50-60 % palkansaajista Ruotsi, Alankomaat, Tanska Kollektiivisiin työmarkkinasopimuksiin perustuvat järjestelyt Sopimusaloilla työskentelevillä pakollinen Alankomaissa voidaan säätää lailla myös sopimuksiin kuulumattomille kattavuus 80-90 % palkansaajista Sveitsi, Ranska, Norja Pakollinen lailla säädelty järjestelmä Lainsäätäjän rooli voi jäädä yleisten puitteiden luomiseen kattavuus 90 % palkansaajista - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Suomi, Itävalta Lakisääteistä eläkettä täydentävien työmarkkinaeläkkeiden merkitys on pienehkö Kattavuus: ~20 % palkansaajista Eläketurvakeskus 11

Työmarkkinaeläkkeiden merkitys eri maissa (osuus kokonaismaksutulosta) Lakisääteinen eläke Työmarkkinaeläke Suomi Itävalta Saksa Ranska Norja Ruotsi Tanska Sveitsi Hollanti

Millä tasolla eläkemaksumme ovat ja kenen kukkaroa maksut keventävät?

Mitä ja miten selvitettiin? Millä tasolla eläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Eläkejärjestelmien maksu- ja verotulot suhteessa BKT:hen ja palkkoihin Kuka maksaa? Työntekijä- ja työnantajamaksujen sekä verotulojen osuudet kokonaismaksutulosta meillä ja muualla Vähimmäis- ja työeläketurva: lakisääteinen ja työmarkkinoilla sovittu ammatillinen eläketurva eli ns. I ja II pilari Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet Perusvertailuvuosi 2014

Työnantajan ja työntekijän näkökulmasta palkasta perittävä kokonaismaksu on merkitsevä Yksityisen sektorin työeläkemaksut, % (keskituloinen palkansaaja) 30 25 20 % Työnantaja II 15 Palkansaaja II Työnantaja I Palkansaaja I 10 5 0 DK NO CH AT DE FI SE NL FR Mika Vidlund FINNISH CENTRE FOR PENSIONS 27.03.2017 15

Työnantajan ja työntekijän näkökulmasta palkasta perittävä kokonaismaksu on merkitsevä Yksityisen sektorin työeläkemaksut, % (2 x keskituloinen palkansaaja) 35 30 25 % 20 15 Työnantaja II Palkansaaja II Työnantaja I Palkansaaja I 10 5 0 AT NO DK FI DE CH NL SE FR Mika Vidlund FINNISH CENTRE FOR PENSIONS 27.03.2017 16

Maita yhdistää pyrkimys eläkemaksutason vakauttamiseen Lakisääteisiä työnantaja- ja työntekijämaksuja kiinnitetty Verotuloja lisäämällä (esim. Sveitsi, Itävalta, Hollanti) Etuuksien menokehitystä jarruttamalla (esim. Ruotsi, Saksa) Rahastoja purkamalla (vrt. Saksa puskurirahasto: min. 0,2 ja max. 1,5 x kk-eläkemeno Maksut Etuudet Työmarkkinaeläkkeet: DB DC

Eläkemaksutaso vertailumaissa Eläkemaksutulo suhteessa palkansaajakorvauksiin, % 35 30 25 % 20 15 10 5 0 CH DE SE FI NL NO FR DK AT Lakisääteinen eläke (I pilari) Työmarkkinaeläke (II pilari) Etunimi Sukunimi ELÄKETURVAKESKUS 01.01.2016 18

Eläkemaksutaso vertailumaissa Eläkemaksutulo suhteessa BKT:hen, % 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 0 SE NO DE FI NL CH FR AT DK Lakisääteinen eläke (I pilari) Työmarkkinaeläke (II pilari)

Kenen kukkaroa maksut keventävät? Eläkemaksutulot suhteessa BKT:hen, % 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 0 SE NO DE FI NL CH FR AT DK Työntekijä (I pilari) Työntekijä (II pilari) Työnantaja (I pilari) Työnantaja (II pilari) Verorahoitus

Kenen kukkaroa maksut keventävät? Rahoittajien osuudet kokonaismaksutulosta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Verorahoitus Työnantaja Työntekijä 30 % 20 % 10 % 0 % DK FI SE NO FR DE AT CH NL

Yhteenveto Suomen asema muuttuu kokonaisvaltaisemmassa vertailussa - sijoittuu keskitasolle Erot eri maiden kokonaismaksutasossa tasoittuvat Maksutaso korkein Tanskassa ja Itävallassa. Matalin BKT-osuus Ruotsissa ja Norjassa - suhteessa palkkoihin Sveitsissä ja Saksassa Työntekijän maksuosuus Suomessa on vertailujoukon pienin Tanskan jälkeen työnantajalla vertailujoukon suurin Ruotsin jälkeen Verotulojen osuus on merkittävä Tanskassa mutta myös työnantaja- ja työntekijämaksulle katon asettaneessa Saksassa Työnantajan ja työntekijän eläkemaksut eivät kerro koko kuvaa kansantalouteen kohdistuvasta kustannustasosta

Yhteenveto Maksutasosta ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä eläkkeiden tasosta eri maissa. Tosin halvalla tuskin saa hyvää lisäksi hintaa maksetaan varhaiseläkejärjestelyistä Tanska maailman paras (Mercer) ja hintavin? Suomessa kohtuullista eläketurvaa kohtuullisella kustannuksella - Eläketurvan kattavuus AAAluokkaa

Lisätietoa maksutasovertailusta - ETK.fi What is the cost of total pension provision and who pays the bill? Cross-national comparison of pension contributions (Finnish Centre for Pensions, Reports 9/2016) Mika Vidlund, Marja Kiviniemi, Antti Mielonen ja Niko Väänänen

Kiitos! Lisätietoa: Etk.fi: Kansainvälinen vertailu ja Muut maat S-posti: mika.vidlund@etk.fi; mitenmuualla@etk.fi Twitter: @VidMika