TEUVAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2002
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAAN JA TALOUTEEN Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 69 :ssä seuraavasti: "Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa." Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja tämä toimintakertomus sekä konsernitase liitteineen. Valtuuston tavoiteasettelu vuodelle 2002 Valtuuston yleinen tavoiteasettelu on esitetty vuoden 2002 talousarvioasiakirjan sivuilla 1-3 ja 22. Valtuusto on perusteellisen valmistelun jälkeen, laajavaikutteiset toimintaympäristön (EU, Suomen kansantalous, valtiontalous/valtionhallinto, maakunta/maakuntahallinto, seutukunta/ seutukuntahallinto, yritystoiminta, maakunnalliset sairaanhoito- ja sosiaalipalvelut jne.) muutokset huomioon ottaen päättänyt kunnan toiminta-ajatuksen seuraavaksi: "Teuvan kunnan tarkoituksena on Suupohjan seutukunnassa itsenäisyytensä säilyttäen, monipuolisessa yhteistoiminnassa erityisesti naapurikuntien kanssa, olemassa olevaa, valmiiksi rakennettua, monipuolista palveluvarustusta ylläpitäen, hyödyntäen ja kehittäen tarjota kohtuulliset, ympäristöltään hyvät asuin- ja elinolosuhteet sekä kunnalliset palvelut Euroopan yhteisössä siten, että palvelujen määrä ja laatu sopeutetaan kansantalouden sekä sen myötä valtiontalouden ja kunnallistalouden kulloiseenkin kantokykyyn." Valtuuston päätöksen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa ja taloudessa sekä taloudenhoidossa on otettava huomioon kansantalouden ja valtiontalouden tila ja kehitysnäkymät sekä kunnan jäsenten mahdollisuudet rahoittaa osuutensa kunnan järjestettävistä palveluista. Vuosina 1998-2001 palvelujen määrää ja laatua ei kyetty sopeuttamaan kuntamme taloudelliseen kantokykyyn, mistä osoituksena ovat tuloslaskelmissa vuodesta 1998 alkaen kumulatiivisesti 18,1 milj.markaksi (n. 3 milj.euroksi) muodostuneet alijäämät, joita on jouduttu kattamaan aikaisempien vuosien ylijäämistä n. 11,7 milj.mk (n. 2 milj. euroa). Nyt muodostuneesta 2,3 milj.euron (n. 13,7 milj.markan) ylijäämästä voidaan kattaa kaikki aiempien vuosien jäljellä olevat alijäämät, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tilanteena. Kunnan toiminta-ajatukseen ja kunnanvaltuuston päätökseen nojautuvat kunnanvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksymät yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet v. 2002 seuraavat: Yleistavoite 1 Teuvan kunnan päämääränä on kuntalain 1 :n 3 momentin ja 13 :n 1 momentin sekä 23 :n 1 momentin tarkoituksessa 1 järjestää pääasiassa oman kunnan asukkaille, mutta yhteistoimintatarpeen mukaan myös muille, kohtuullisen tyydyttävät laissa säädetyt ja muut valtuuston päättämät kunnan itse tuottamat, muiden kuntien kanssa yhteistoiminnassa järjestettävät tai muilta palvelujen tuottajilta hankittavat palvelut siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä kunnallista verorasitusta oleellisesti lisäämättä. 1 Kuntalain 1 :n 3 momentti kuuluu: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalain 13 :n 1 momentti kuuluu: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 23 :n 1 momentti kuuluu: Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta...
Yleistavoite 2 Teuvan kunnan strategisen tärkeänä tavoitteena oli järjestää kunnalliset palvelut kunnan taloudellisen kantokyvyn mukaisesti, kantokykyä ylittämättä. Tavoitteena oli kunnan omin toimenpitein/päätöksin hillitä toimintakuluja niin, että kaikilla päävastuualueilla ja vastuualueilla käyttötalouden nettomenot/asukas ovat korkeintaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskiar-vossa tai sen alapuolella. Tavoitetta oli jonkin verran muutettu ottamalla vertailukohteeksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskiarvo aikaisemman kaikkien kuntien keskimääräisen kustannuskeskiarvon sijasta. Yleistavoite 3 Kunnan tehtävien hoitamis- ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta selviytyminen myös reaalisesti edellytti tulopohjan vahvistamistoimenpiteiden (mm. yritystoiminnan kehittäminen ja edistäminen) ohella erityisesti merkittävän suurten yksittäisten kuluerien poistamista kulurakenteesta siten, että kulujen määrä pysyy yleinen kustannustason nousukin huomioon ottaen (tai pikemminkin se eliminoiden) asetetuissa tavoitteissa. Tämä merkitsi vuonna 2001 aloitettujen toimenpiteiden valmistelun jatkamista täysitehoisesti vuonna 2002 ja tavoitteet huomioon ottavia, riittäviä päätöksiä valmistelun jälkeen. Tavoitteista ja velvoitteista selviytyminen edellytti keskimäärin vähintään 1,7 milj. euron (10 milj.markan) vuosikatteen muodostumista suunnittelukaudella. Yleistavoite 4 Toimenpiteiden valmisteluun tuli sisältyä kunnan sisäisten toimenpiteiden lisäksi kulusäästöihin tähtäävien yhteistoimintamahdollisuuksien valmistelu naapurikuntien kesken. Tällöin oli etsittävä myös totunnaisesta poikkeavia, pitkälle meneviä yhteistyömahdollisuuksia myös toimintavolyymiltään ja kuluiltaan suurimpien toimialojen osalta. Yleistavoite 5 Terveen talouden tunnusluvut määriteltiin kuntamme olevat ja tulevat olosuhteet sekä arvioitu tulokehitys huomioon ottaen seuraaviksi. Toiminnot ja toimintakulut tuli tulot ja lakisääteinen alijäämän kattamisvelvollisuus huomioon ottaen mitoittaa vuodesta 2002 alkaen siten, että vuosikatteen keskimääräinen vuotuinen määrä on suunnittelukaudella noin 330 000-500 000 euroa (2-3 milj.mk) enemmän kuin vuotuiset suunnitelman mukaiset poistot (käytännössä vähintään runsaat 1,7 milj. euroa = 10 milj.mk vuodessa). Luottolaitoksilta otettujen pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä ei suunnittelukaudella saa keskimäärin ylittää 6,7 milj.euroa (40 milj.mk) (n. 1000 euroa = 6000 mk/asukas). Kassalainojen ja niihin rinnastettavien luottolimiittien yhteismäärä ei saa ylittää 1,7 milj. euroa (10 milj.mk). Nettokorkomenot eivät saa ylittää 330 000 euroa (2 milj.mk) vuodessa suunnittelukaudella keskimäärin. Yleistavoite 6 Kunnan taloudenhoidon kannalta keskeisen tärkeä lainsäädännöllinen muutos on laki kuntalain 65 :n muuttamisesta (353/2000). Pykälän 1 momentin muutoksen tarkoituksena on määritellä suunnittelukausi -käsite, johon pykälän 2 momentissa viitataan. Pykälän 2 momenttiin otetun lisäsäännöksen mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovellettiin ensimmäinen kerran vuonna 2001 valmisteltuihin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittuihin tilinpäätöksiin. Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät ko. tase- ja talousarvioeristä. Talousarvion tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän
kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Tämä lain muutos merkitsi Teuvan kunnassa vuosittain 350 000-500 000 euron (2-3 milj.markan) kattamisvelvollisuutta lähimpien 4-5 vuoden aikana, koska pelkästään taseeseen kumuloitunut alijäämä vuosilta 1998-2000 oli jo yli 1,8 milj. euroa (10,4 milj.mk). Tämän lisäksi on suunnittelukaudella katettava suunnittelukauden aikana kertyväksi arvioitu alijäämä. Tavoitteena on, ettei uutta alijäämää muodostuisi. Taloussuunnitelman valmistelussa sekä päämäärien ja tavoitteiden asettelussa oli otettu huomioon edellä mainitut lain säännökset. Suunnittelukaudeksi oli asetettu 5 vuotta (vuodet 2002-2006), joiden kuluessa kertynyt alijäämä oli esitetty katettavaksi ja lisäksi taloussuunnitelma oli laadittu siten, ettei uutta alijäämää suunnittelukaudella syntyisi. Pitkäaikaisia lainoja voitiin vähentää enemmän ja ottaa vähemmän kuin rahoituslaskelmaosaan oli merkitty. Muilta osin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on asetettu talousarviossa päävastuualueille ja selvitys niiden toteutumisesta annetaan jäljempänä päävastuualueiden kohdalla sekä muussa jäljempänä olevassa teksti- ja numeromateriaalissa. Edellä mainitun tavoiteasettelun lisäksi talousarvion yleisperusteluihin oli kirjattu mm. seuraavaa: Teuvan kunnalla näyttää nyt olevan mahdollisuudet selviytyä taloudellisesti palvelujen järjestämisvelvoitteistaan ja elinkeinojen edistämisvelvoitteistaan (= tulopohjan vahvistaminen ja lisääminen) ainakin nyt kysymyksessä olevan suunnitelmakauden ajan, mutta selviytyminen edellyttää jatkuvasti päämäärätietoisia toimenpiteitä kulujen hillitsemiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen tuloksen muodostumisesta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilinpäätös toimintakertomuksineen ja muine osioineen muodostaa keskeisen arviointipohjan. Toimintakertomuksessa on edellä jo mainitun mukaisesti esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Asetettujen päämäärien ja tavoitteiden vertaaminen saavutettuihin tai syntyneisiin tuloksiin ei ole ongelmatonta erityisesti niiltä osin kuin vertailu tulisi tehdä muiden kuntien tuloksiin sen vuoksi, että kaikkien kuntien tilastotiedot vuodelta 2002 ovat käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2003 tahi sitä myöhemmin. Selvitys yleistavoitteesta 1 Käsitykseni mukaan yleistavoite 1 on toteutunut palvelujen järjestämisen osalta edelleen tavoiteasettelua paremmin, sillä järjestetyt palvelut ovat olleet havaintojeni ja muodostuneen käsitykseni mukaan pääosin hyviä tai erinomaisia ja samalla kunnan talous on tervehtynyt ainakin taseessa oleellisesti, mistä tarkastuslautakunta esittänee tehtävänsä mukaisesti myös oman arvionsa. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on lisäksi ryhdytty vuoden 2003 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2003-2006 palvelutason kohottamistoimenpiteisiin eräiltä osin (avohoidon resurssien lisääminen ja hoitotyön johtajan palkkaaminen). Kotona annettujen palvelujen (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) määrä onkin lisääntynyt kymme-nessä vuodessa 40 %:lla, nimittäin vuoden 1993 yhteensä 17 434 käyntikerrasta vuoden 2002 yhteensä 24 398 käyntikertaan. Samanaikaisesti lääkäripalvelujen käyttö vastaanotolla on vähentynyt 5450 käynnillä eli 25 %:lla, nimittäin vuoden 1993 vastaanottokäyntimäärästä 21 387:stä vuoden 2002 vastaanottokäyntimäärään 15 936, minkä lisäksi vastaanoton terveydenhoitajan käyntejä on vuonna 2002 ollut 1786. Vuonna 1993 kaikki neljä terveyskeskuslääkärin virkaa olivat täytettyinä ja vuonna 2002 täytettynä oli kolme terveyskeskuslääkärin virkaa, minkä lisäksi lääkäripalveluja hankittiin jonkin verran oman organisaation ulkopuolelta ja yö- ja viikonloppupäivystykset hankittiin keskussairaalasta.
Samana aikana myös täydentävissä palveluissa laboratorion käyttö on lisääntynyt voimakkaasti peräti 63 %:lla vuoden 1993 30 304 tutkimuksesta/käyntikerrasta vuoden 2002 49 509 tutkimus-/käyntikertaan. Samana ajanjaksona röntgenpalvelujen käyttö on vähentynyt 18 %:lla vuoden 1993 4 149 käyntikerrasta/tutkimuksesta vuoden 2002 3 406 käyntikertaan/tutkimukseen röntgenpalvelujen käytön oltua laajimmillaan vuonna 1998 (4 404 käyntikertaa/tutkimusta). Toimeentulotukea saaneiden ruokakuntien lukumäärä on hivenen alentunut vuoden 1993 yhteensä 260 ruokakunnasta vuoden 2002 yhteensä 234:ään ruokakuntien lukumäärän oltua korkeimmillaan 374:ssä vuonna 1997. Verorasitusta ei kertomusvuoden aikana ole oleellisesti lisätty. Selvitys yleistavoitteesta 2 Kun tilinpäätös valmistellaan kaikissa kunnissa samanaikaisesti, ei vertailua tässä tilanteessa voida suorittaa, vaan se on suoritettava erikseen myöhemmin, kun kaikkien kuntien tilinpäätöksistä tehdyt tilastoyhteenvedot ovat valmistuneet. Selvitys yleistavoitteesta 3 Tulopohjan vahvistamiseen tähdänneen yritysten korkotukijärjestelmän jatkamisesta pidättäydyttiin vuonna 2002 ja päätettiin tehdä selvitys sen taloudellisista vaikutuksista sekä yritystalouden että kuntatalouden näkökulmasta. Selvityksen mukaan korkotukijärjestelmä on vahvistanut yritystaloutta. Muilta osin tulopohjan vahvistamistoimenpiteet on tehty pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän puitteissa runsaalla projektitoiminnalla, jonka tuloksista on annettu ja saatu erillinen selonteko Teakissa syksyllä 2002 järjestetyssä tilaisuudessa. Merkittävän suuria yksittäisiä kulueriä ei ole kertomusvuoden aikana kyetty poistamaan kulurakenteesta, mutta talouden ohjaukseen on kunnanhallituksen taholta kiinnitetty vakavaa, osin poikkeuksellistakin huomiota. Kulujen määrää on mm. täten saatu hillittyä. Muodostunut vuosikate vuonna 2002 oli noin kaksinkertainen (n. 3,5 milj.euroa) asetettuun keskimääräiseen tavoitteeseen (n. 1,7 milj.euroa) verrattuna, mikä antaa aikaisempaa oleellisesti paremmat lähtökohdat tulevien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelulle. Tässä kohden on kuitenkin korostettava, että kysymyksessä mitä todennäköisimmin on vain yhden talousarviovuoden kohdalla tapahtunut talouden - sinänsä erittäin merkittävä - korjaantuminen. Millaisena tilanne jatkuu, nähdään vasta tulevina vuosina. Selvitys yleistavoitteesta 4 Kulusäästöihin tähtäävien yhteistoimintamahdollisuuksien valmistelu Suupohjan kuntien kesken sekä myös laajemmin koko Etelä-Pohjanmaan kuntien kesken on ollut laaja-alaista. Yhteistyön valmistelua varten on Suupohjan alueella ollut useita eri alojen työryhmiä, joiden työskentelyyn myös Teuvan edustajat ovat osallistuneet. Elinkeinojen kehittämisen osalta työskentely on tapahtunut pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän hallinnoimissa projekteissa, joista useimmat ovat olleet EU-projekteja. Uusi merkittävä yhteistyöfoorumi on ollut Kauhajoen seudun verkostopilottihanke, jonka puitteissa on laajan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävän työskentelyn lisäksi Hyvinvoiva Suupohja -teeman puitteissa lähdetty kehittämään myös hyvinvointipalvelujen yhteistoimintaa. Laaja-alaisinta yhteistyö on ollut terveydenhuollon alalla. Maakunnan kuntien toimeksiannosta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyönä on vuoden 2002 aikana valmisteltu laaja-alainen Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon strategia, jonka valmisteluun kunnan edustajat ovat osallistuneet sekä sairaanhoitopiirin muodostamissa monissa työryhmissä että Suupohjan alueen omassa terveydenhuollon strategiatyöryhmässä. Tämän valmistelutyön tulokset ovat erittäin mittavia sekä maakunnan tasolla että seutukunnan tasolla ja seuraavaksi on vuoro lähteä toteuttamaan valmistelutyön tuloksena syntyneitä ideoita ja linjauksia. Kaikkea keskeistä valmistelutyötä on koordinoinut kunnanjohtajien kuukausittain kokoontunut työryhmä, 2-3 kertaa vuodessa kokoontunut kunnallisjohto (valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat) sekä verkostopilotin erittäin laaja-alainen ohjausryhmä.
Verkostopilottihanke yhdessä mm. sen taloutta hallinnoivan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän SEKin kanssa sekä Suupohjan kehittämisyhdistyksen hallinnoiman Leader+ - hankkeen kanssa muodostaa nykyisin työskentelykielessä sateenkaareksi kutsutun yhteisen kehyksen lähes kaikelle seudulliselle yhteistoiminnalle. Verkostopilotin nimi Integroituva Suupohja yhdessä aluekeskusohjelman vision kanssa kuvastaa hyvin mahdollista, todennäköistä ja ilmeistä kehityksen suuntaa seutukunnassamme lähivuosina. Aluekeskusohjelman visio on: Suupohja on vuonna 2007 läheiseen yhteistyöhön integroitunut, kasvava, osaava ja kilpailukykyinen seutu. Yhtenä toimialaryhmänä hankkeessa on Hyvinvoiva Suupohja -toimialaryhmä, jonka puitteissa on kehitetty ja kehitetään yhteistoiminnassa kunnallisjohdon kanssa kuntien keskinäistä yhteistyötä käytännöllisesti katsoen kaikilla kuntien toimialoilla. Vuonna 2002 vireillä olleita konkreettisia Hyvin voiva Suupohja -teemaryhmän ja kunnallisjohdon vireille panemia yhteistyön valmisteluhankkeita ovat olleet ainakin seuraavat: S integroituvat peruspalvelut Suupohjassa; sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän seudullinen rakenneselvitys ja uudistaminen, joka liittyy myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiatyöhön S seutukuntayhteistyö talous- ja henkilöstöhallinnossa S Suupohjan seudun tietoverkkoyhteistyön ja verkkopalvelutoiminnan kehittäminen S Suupohjan seutukunnan ohjelmisto- ja tietojärjestelmähankintojen yhteistyö S Suupohjan kulttuuriyhdistyksen perustaminen ja kulttuurityön seutuistaminen S Suupohjan kulttuuriareena -projekti 2003-2006; Etelä-Pohjalaisten Spelien toteuttaminen seutukunnallisina kärkihankkeina vuosina 2004-2006. Kaikki edellä mainitut hankkeet ovat erittäin mittavia, usean vuoden valmisteluajan vaativia ja ne tähtäävät merkittäviin kulusäästöihin muutamien vuosien päästä. Seutuyhteistyön edistämiseksi on myös järjestetty lukuisia seminaareja kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille ja viimeksi joulukuussa 2002 on järjestetty erityinen Suupohjan seutukunnan kunnanhallitusten välinen konferenssi, jossa yhteistyön edistämistä on käsitelty laajapohjaisesti. Omana erillishankkeena on valmisteltu maataloustuottajien ja kuntien yhteistyönä koko seutukunnan laajuisen (mukaan lukien Kristiinankaupunki) maatalouslomituksen paikallisyksikön muodostamista 1.1.2004 lukien. Suupohjan seutukunnan kunnat päättivät mm. seutukunnan tuottajayhdistysten yhteiseen kannanottoon nojautuen yksimielisesti esittää Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle, että Suupohjan seutukuntaan muodostetaan yksi lomituspalvelujen ja -hallinnon paikallisyksikkö. Paikallisyksikölle kuuluvista hallintotehtävistä ja palvelujen järjestämisestä vastaavaksi organisaatioksi kunnat esittivät Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Mela on hyväksynyt kuntien esityksen ja maatalouslomitustehtävien siirto kunnilta elinkeinokuntayhtymälle valmistellaan loppuun vuoden 2003 aikana. Selvitys yleistavoitteesta 5 Talousarviossa toimintakatteeksi oli budjetoitu - 19,63 milj.euroa ja toimintakatteeksi muodostui - 19,3 milj.euroa, mikä on 0,3 milj.euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Vuosikatteeksi oli talousarviossa budjetoitu 1,9 milj.euroa toteutuneen vuosikatteen ollessa 3,5 milj.euroa, mikä oli lähes kaksinkertainen tavoitteeksi asetettuun vuosikatteen määrään verrattuna. Lainamäärä väheni 0,9 milj.eurolla eli 136 eurolla asukasta kohti. Talousarviolainojen yhteismäärä oli vuoden lopussa 4,6 milj.euroa (719 euroa/asukas). Kassalainoja ja niihin rinnastettavia luottolimiittejä ei kertomusvuoden aikana käytetty. Korkotuotot ja korkomenot olivat samansuuruiset, joten nettokorkomenoja ei vuoden aikana ollut. Tilikauden tulokset ovat olleet viime vuosina seuraavat: v. 1998-7,1 milj.mk, v. 1999-7,7 milj.mk, v. 2000-5,2 milj.mk, v. 2001 + 2,0 milj.mk ja v. 2002 n. + 13,7 milj.mk (+2,3 milj.euroa). Aikaisempina vuosina syntyneet alijäämät on saatu vuosien 2001 ja 2002 tuloksilla katettua. Valtuustoon nähden sitovien toimintamäärärahojen ylityksiä ei ole ollut, kun otetaan huomioon, että määrärahoja on valtuuston päätöksillä - vähäisessä määrin - lisätty ja annettu ylitysoikeuksia.
Selvitys yleistavoitteesta 6 Aikaisempien vuosien kumuloituneet alijäämät ovat tulleet vuoden 2002 poikkeuksellisen suurella ja mitä todennäköisimmin ainutkertaisella ylijäämällä kokonaan katetuiksi. Tavoitteeksi jää tuleville vuosille, ettei uutta alijäämää muodostuisi. Henkilöstö palvelujen tuottajana Kunnan henkilökunnan päätehtävänä on palvelujen tuottaminen kuntalaisille luottamushenkilöorganisaation määrittelemin tavoittein ja resurssein. Valtuuston asettamana päämääränä oli järjestää palvelut kohtuullisen tyydyttävinä kunnan taloudellisen kantokyvyn mukaisesti, kantokykyä ylittämättä siten, että kunnan talous pysyy jatkuvasti terveenä. Tavoitteena oli myös kunnan omin toimenpitein hillitä toimintakuluja. Perustellusti ja mielihyvin voidaan todeta, että valtuuston asettamat päämäärät ja tavoitteet on käsitykseni mukaan myös näiltä osin kirkkaasti saavutettu ja jopa ylitetty. Palvelut ovat olleet ainakin keskeisiltä osin hyviä tahi jopa erittäin hyviä ja laadukkaita samalla kun kunnan talous on pysynyt siihen vaikuttavat kaikki tekijät huomioon ottaen terveenä eikä kunnan kantokykyä voida katsoa vuonna 2002 ylitetyn. Myös toimintakulujen kasvua on onnistuttu monenlaisin toimenpitein ja johdonmukaisella taloudenpidolla hillitsemään, mikä kylläkin on aiheuttanut negatiivisiakin tunneilmaisuja. Tämä on osin ymmärrettävääkin, kun menojen kasvun hillitsemistoimenpiteet ovat jatkuneet kunnassamme jo toistakymmentä vuotta. Erityinen huomio on vuonna 2002 kiinnittynyt sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöön monin perustein ja näkökohdin. Ensinnäkin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö muodostaa runsaat puolet koko kunnan palveluksessa olevasta henkilöstöstä. Toiseksi suoritemääriä koskeva toimintatilastojen tarkastelu kymmenen vuoden ajalta osoittaa vääjäämättömästi, että hoitohenkilöstön sekä täydentäviä palveluja (laboratorio, röntgen, keittiö) suorittavan henkilöstön työmäärä on jatkuvasti ja oleellisesti lisääntynyt kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana. Samanaikaisesti käynnit lääkärien vastaanotolla ovat lukumääräisesti vähentyneet olennaisesti saman kymmenen vuoden jakson aikana suunnilleen yhden lääkärin työpanosta vastaavalla määrällä. Tältä osin tilanne kuitenkin lienee sellainen, että lääkärien vastaanotolle on vähitellen ohjautunut yhä enenevässä määrin sellaisia potilaita, joiden hoitoon kuluu enemmän aikaa kuin aikaisemmin ja toisaalta yhä suuremman osan potilaista hoituessa hoitohenkilöstön ja täydentävien palveluiden henkilöstön (laboratorio, röntgen) toimenpitein sekä lääkärikonsultaatioin ilman varsinaista
lääkärin vastaanottoa. Tätä kehitystä voidaan pitää hyvänä. Kolmanneksi myös sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on luonnollisesti ikääntynyt vuosien myötä. Nuorempaa sukupolvea on rekrytoitu ainoastaan eläkkeelle jääntien myötä, kun henkilöstöä ei muutoin ole voitu kymmenen vuoden kuluessa lisätä. Neljänneksi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön piirissä ja kesken vallitsee vahva koulutustaustaan perustuva ammatti-identiteetti perinteisine ammattiryhmittymineen. Lisäksi ryhmittymäjako vallitsee edelleen merkittäviltä osin sosiaalitoimen ja terveystoimen henkilöstön välillä. Mm. näiltä osin on tarvetta edelleen madaltaa kynnyksiä ja joustavoittaa yhteistyötä. Viidenneksi tulevaisuus asettaa yhä suurempia haasteita sosiaali- ja terveystoimen suorituskyvylle yhä suurempien ikäluokkien tullessa näiden palveluiden tarvitsijoiksi ja toisaalta lasten, nuorten ja perheiden tarvitessa muuttuvissa yhteiskuntaolosuhteissa yhä enemmän sosiaalista tukea, opastusta ja turvaa. Tällöin on keskeisen tärkeää turvata palveluksessa jo olevan ja suurin joukoin eläkeikää lähestyvän henkilöstön suorituskykyisyys ja toisaalta uuden henkilöstön saatavuus hieman kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Mittavia haasteita tulee asettamaan ja uudenlaisia toiminta- ja työtapoja vaatimaan kansallisen, Etelä- Pohjanmaan ja Suupohjan terveysstrategian ja kehitteillä olevan sosiaalistrategian toimeenpano, kaikkinaisen yhteistyön lisääminen. Eräänä keskeisenä osiona näitä strategioita tulee olemaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön lakisääteinen merkittävästi lisääntyvä täydennyskoulutus. Kaikki edellä mainitut ja muut näkökohdat huomioon ottaen on vuoden 2002 aikana päädytty ensimmäisenä toimenpiteenä lisäämään avohoidon resursseja sisällyttämällä tätä tarkoitusta varten erillinen kehittämismääräraha talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Lisäksi tehtiin talousarviopäätös erityisen hoitotyön johtajan viran perustamisesta, mihin samalla liittyy keskeisesti sosiaali- ja terveystoimen koko organisaation kehittäminen. Vaikka edellä olen keskittynyt tällä kertaa sosiaalija terveystoimen henkilöstöön erityisen ajankohtaisista syistä, ovat esim. ikääntymisilmiöt ja mm. henkilöstön työkykyyn, suorituskykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät tekijät ja näkökohdat suurin piirtein samanlaisia kaikilla päävastuualueilla. Kunnassamme käynnistettiinkin vuoden 2002 aikana kunnanhallituksen, kunnan johtoryhmän ja yhteistoimintaryhmän yhteistyönä laajat, usean vuoden jatkuvat toimenpiteet työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä henkilöstöstrategian laatimiseksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman työyhteisön parantamiseksi ja kehittämiseksi, joka suunnitelma käsittää henkilöstöstrategian laatimisen ja työhyvinvoinnin edistämisen Teuvan kuntayhteisössä. Hanke on organisoitu siten, että työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan ja työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden valmisteluun on ryhdytty vuoden 2002 aikana (aloitus Kuntatyö kuntoon -seminaarilla kesäkuun alussa). Työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, henkilöstöstrategian laatiminen, henkilöstön yhteistoiminnan ja työmotivaation lisääminen ja parantaminen sekä työkäytäntöjen uudistaminen ja tuloksellisuuden lisääminen ovat nykyajan yleisten linjausten mukaisesti myös Teuvan kunnassa keskeisellä sijalla kunnan henkilöstön johtamisessa ja kehittämisessä. Onnistuminen tässä edellyttää organisaation kaikkien tahojen ja yksilöiden myötämielistä osallistumista ja sitoutumista ja monipuolisten henkilöstön kehittämistoimenpiteiden, koulutuksen ym. läpiviemistä. Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö kunnossa - ohjelma on tiivistänyt työhyvinvoinnin edistämisperiaatteet ja kokemukset kuntatyöpaikoille soveltuvaksi työhyvinvoinnin kehittämismalliksi, jota kunnassamme käytetään työhyvinvoinnin edistämisen ja osaksi myös henkilöstöstrategian laatimisen viitekehyksenä. Tässä yhteydessä minulla on tilaisuus ja painavat syyt kiittää henkilöstöä erityisesti viime vuoden hyviä tuloksia ja hyviä palveluita tuottaneesta työskentelystä kuntalaisten ja kunnan hyväksi. Monien, monien vaikeiden vuosien jälkeen voin nyt mielihyvin todeta ja koko väelle ilmoittaa, että kuntamme taloudellinen tilanne muodostui viime vuoden kuluessa sellaiseksi, että meillä on nyt aivan olennaisesti paremmat lähtökohdat suuntautua tulevaisuuteen ja jopa mahdollisuus
kehittää keskeisiä palveluita kuin mikä tilanne oli jokin aika sitten. Kenenkään ei pidä ymmärtää tätä sanomaani kuitenkaan missään tapauksessa siten, että nyt voitaisiin rahaa käyttää hulvattomasti. Ei, siitä ei ole kysymys. Taloudellinen niukkuus tulee varmaankin jatkumaan, mutta ahdingossa emme ole; meidän on vapaampi hengittää, vanhat rasitteet eivät näiltä osin enää paina. Toivon tämän heijastuvan myös henkilöstön mielialoihin ja koko työyhteisömme muodostaviin pientyöyhteisöihin positiivisella vaikutuksella. Vuoden, kahden, kolmen kuluessa ja kuluttua näemme, onko tämä vain hetken helpotus vai saammeko nauttia siitä pitempään. Joka tapauksessa Teuvan kunnalla on nyt aikaisempaa olennaisesti paremmat mahdollisuudet jatkaa ittellistä elämää. Teuvalla 31.3.2003 Markku Lindberg kunnanjohtaja PÄÄVASTUUALUEITTAINEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TARKASTELU HALLINTO- JA ELINKEINOTOIMI Hallinto- ja elinkeinotoimi valmistelee päävastuualueen omat ja yhteensovittaa muilla päävastuualueilla valmistellut kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä ohjaa muiden päävastuualueiden taloudenhoitoa, hallintoa ja toimintaa huolehtien tällöin erityisesti taloudellisten voimavarojen riittävyydestä ja jakaantumisesta päävastuualueiden kesken kulloisetkin tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen, sekä hoitaa elinkeinotoimen niiltä osin kuin se ei kuulu elinkeinotoimen kuntayhtymälle, sisäisen valvonnan järjestämisen, asuntotoimen, kaavoituksen, maanhankinnan ja joukkoliikennepalvelut ynnä maaseutu- ja lomituspalvelut. Lisäksi hallinto- ja elinkeinotoimi toimii kuntakonsernin konsernijohtona ohjaten konserniyhteisöjen päätöksentekoa, taloudenhoitoa ja toimintaa. Valtuuston päämääräasettelu vuodelle 2002 Toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2002 talousarvioasiakirjan sivuilta 30-33. Hallinto- ja elinkeinotoimen keskeisenä päämääränä oli pyrkiä hyvällä, runsaalla informaatiopalvelulla, myös kaukaiseen tulevaisuuteen (10-15 vuotta) ulottuvalla ennustamisella ja suunnittelulla sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston päätöksenteon huolellisella valmistelulla sekä toiminta- ja hallinto-organisaation ohjauksella varmistamaan, että kunnan päämäärät ja tavoitteet sekä myös kunnan ja päävastuu-alueiden toimintaajatukset voivat toteutua. Päämääränä oli vähintään vähimmäistarpeiden mukaisen
toimintaorganisaation voimavarojen turvaaminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Elinkeinotoimen osalta päämääränä oli työpaikkojen syntymiselle ja säilymiselle suotuisten kunnan toimialan mukaisten edellytysten kehittäminen ja ylläpito sekä elinkeinotoimen kuntayhtymän tukeminen työpaikkojen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi. Maaseutu- ja lomituspalvelujen päämääränä oli enimmäkseen Suomen valtion ja Euroopan yhteisön maatalous- ja maaseutupolitiikan paikallistason toteuttajana sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen järjestämän maatalouslomituksen toimeenpanijana turvata osaltaan maataloudesta toimeentulonsa saavalle väestölle elämisen mahdollisuudet siten, että tämä osa väestöä (n. 15-20 %) voi jatkaa elinkeinonsa harjoittamista ja asumista nykyoloissa myös talouskylissä. Selvitys päämäärien toteutumisesta Tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä lisäksi mm. valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat muodostavat selvityksen edellä mainitun ensimmäisen päämääräasettelun toteutumisesta. Kaavoitus, maanhankinta ja asuminen Vahvistettua asemakaava-aluetta oli vuoden lopussa n. 400 ha ja osayleiskaava-aluetta n. 6760 ha (keskustan alue, Perälä, Riippi, Kauppila, Paskoonharju, Äystö, Parra). Tämän hetken arvion mukaan kunnalla on määrällisesti riittävästi kaavoitettuja tonttialueita. Asemakaavoitus on keskittynyt lähinnä pieniin laajennuksiin ja muutoksiin. Maanhankintaan ei ole ollut tarvetta, sillä kunnalla on omistuksessaan runsaasti kaavoitettuja ja kunnallistekniikalla varustettuja rakennuspaikkoja. Vuoden 2001 hyvien kokemusten myötä omistusrivitaloasuntojen tuotanto jatkui edelleen vuonna 2002, jolloin saatettiin päätökseen aloitetut jatkohankkeet. Edellä mainittujen asuntorakennushankkeiden ansiosta kunta on välttynyt ryhtymästä omaan asuntotuotantoon. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta kohdanneet keskimäärin hyvin. Vuoden 2002 loppupuolella vuokra-asuntojen kysyntä on kuitenkin osoittanut huomattavaa ja huolestuttavaa laskua. Teuvan kunnalla ja sen kokonaan omistamalla Teuvan Vuokratalot Oy:llä on yhteensä n. 300 vuokra-asuntoa. Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito Elinkeinojen edistäminen ja elinkeinopalvelutehtävien hoito on ollut jo vakiintuneen käytännön mukaisesti pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä. Toiminta on ollut projektipainotteista ja Teuva on ollut mukana useissa kymmenissä seudullisissa ja maakunnallisissa projekteissa. Niin ikään Teuva on ollut ja on edelleen mukana useissa Suupohjan kehittämisyhdistyksen Leader-projekteissa ja Kauhajoen seudun verkostopilotti-hankkeessa. Em. organisaatioiden ja projektien toiminnasta ja tuloksista on annettu perusteellinen selonteko 26. marraskuuta 2002, mistä kunnanhallituksen pöytäkirjassa on todettu mm. seuraavaa: Edellä mainittujen organisaatioiden toiminta, joka lähes kaikki kytkeytyy Suomen jäsenyyteen Euroopan Unionissa ja joka on ns. seutuyhteistyötoimintaa, aiheuttaa kuntamme taloudessa merkittävän suuria kustannuksia ja alituisesti vallitsee epätietoisuutta ja epävarmuutta siitä, onko ko. organisaatioiden toiminnasta Teuvalle (Teuvan kunnalle, teuvalaisille yrittäjille/yrityksille ja yhteisöille tai teuvalaisille yksityishenkilöille ja veronmaksajille) sellaista hyötyä, että kuntamme taloudelliset panostukset näiden organisaatioiden toimintaan voidaan katsoa perustelluiksi ottaen mm. huomioon, että samanaikaisesti joudutaan tinkimään sosiaali- ja terveystoimen ja muidenkin kunnan perustoimialojen toimintamäärärahoista, mm. suunnittelemaan kouluverkoston supistuksia ym. Teuvan kunnan panostukset elinkeinojen kehittämiseen ja seutuyhteistyöhön on todettu koko maan ja Etelä-Pohjanmaan keskimääräisiin panostuksiin verrattuna huomattavan suuriksi. Ennen kunnanhallituksen kokousta pidetyssä seutukuntayhteistyötä koskevassa palaverissa saatiin perusteellista tietoa vireillä olevista hankkeista, Suupohjan elinkeinotoimen vuoden 2003 toiminnan painopistealueista ja rahoituksesta, Suupohjan kehittämisyhdistys ry:n LEADER-
ohjelmista, kansallisen aluekeskusohjelman Kauhajoen seudun verkostopilotista sekä kaikkien näiden vaikutuksista Teuvalla. Vaikutukset Teuvalle ja koko seutukuntaan ovat olleet myönteisiä ja merkittäviä. Hankkeiden EU- ja kansallisen rahoituksen myötä on kuntaan saatu "yhden euron panostuksella 5-10 euron hyöty", kuten useissa puheenvuoroissa todettiin. Alustajien taholta korostettiin, että kehittämisrahat ovat jaossa nyt, sillä vuoden 2006 jälkeen EU-tuet tulevat laskemaan huomattavasti tai poistuvat useilta toimialoilta kokonaan. Asiasta käytiin keskustelua. Useissa puheenvuoroissa todettiin, että kunnan panostuksella tulevat sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin hankkeiden kautta. Kunnanvaltuuston 7.5.2001/ 49 päättämä korkotuettavien lainojen myöntämisvaltuus, 35 milj. mk (n. 5,9 milj.euroa), tuli täyteen 20.5.2002. Myöntämisvaltuuden nostamisesta käytiin vilkasta keskustelua yrittäjien ja kunnan välillä. Kunnanhallituksen kokouksessa 28.10.2002/ 318 todettiin, että koska korkotuki oli tarkoitettu määräaikaiseksi elinkeinotoimen edistämistoimenpiteeksi, ei sitä nykymuodossa ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Kunnanhallitus päätti noudattaa edelleenkin kunnanvaltuuston edellä mainittua päätöstä sen kaikilta osin. Kun asiasta tämän jälkeen jätettiin valtuustoaloite korkotuen jatkamiseksi, kunnanhallitus päätti 18.11.2002/ 361, että aloite otetaan huomioon valmisteltaessa ja harkittaessa erilaisia toimenpiteitä yritystoiminnan vahvistamiseksi ja lisäämiseksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi ja kuntaan muuttamisen edistämiseksi keväällä 2003 ja että valmistelevana toimenpiteenä tehdään yrityskohtainen selvitys korkotuen tähänastisista vaikutuksista. Selvitys on tämän päätöksen perusteella tehty vuoden 2003 alussa. Verkostopilottihankkeesta v. 2002 muodostuneet n. 25 000 euron kulut on voitu kattaa korkotuen maksamiseen varatusta määrärahaosuudesta. Matkailu Matkailun kärkituotteena toimii kunnan osakkuusomistuksessa oleva Vapaa-ajankeskus Parra Oy:n laskettelukeskus, jossa talvikautena on n. 25 000 kävijää. Laskettelukeskuksen ja yhtiön toiminta on saatu yhtiön toimivan johdon määrätietoisella, erittäin runsaalla palkattomalla talkootyöllä hyvälle toimintamallille, mistä seurauksena on myös yhtiön takavuosina jo selvitystilaakin lähennelleen taloudellisen tilanteen korjaantuminen varsin tyydyttäväksi. Parra Oy on nyt sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin palvelukykyinen ja yhtiö on ilmoittanut haluavansa keskittyä vastedes alkuperäiseen tehtäväänsä ja rooliinsa eli laskettelubusinekseen. Sen sijaan Kesä-Parran toiminta on viime vuoden aikana ollut aika lailla "kesannolla". Kesä-Parraan ei ole onnistuttu kunnan ja Parra-yhtiön yhteisistä ponnisteluista huolimatta löytämään yrittäjää, joka kantaisi vastuun kokous-, juhla-, ruoka- ja virkistyspalveluiden tarjoamisesta ja tuottamisesta. Edellä mainittujen palveluiden tarjoamista ja myyntiä edesauttaa aikaisempien investointien ja toimenpiteiden lisäksi Pauli Nevala -salin valmistuminen myös näyttelyosiltaan. Kuntaa ja kunnan palveluja koskevia esitteitä ja julkisten kulkuneuvojen aikatauluja oli esillä Askartelu- ja Käsityöliike Käsixissä, Pyörätallissa, kunnantalolla ym. Maaseutu- ja lomituspalvelut Tukihakemuksia palautettiin 317 tilalta. Vähennystä edelliseen vuoteen oli10 tilaa eli 3,1 %. Peltoa oli viljelyksessä 10098 ha. Tukien maksatus alkoi syyskuussa. Vuonna 2002 tiloille maksetut tuet olivat yhteensä 6,66 milj.i. Investointitukea on maatiloille Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta myönnetty avustuksina ja lainoina 3,5 milj.i. Maatalousyrittäjien vuosilomaan oikeutettuja tiloja oli 107 kpl. Vähennystä edellisvuoteen oli 9 tilaa eli 7,76 %. Lomitettavista tiloista 7 järjesti itse lomituspalvelunsa. Lomitettuja vuosilomapäiviä kertyi 3315, sijaisapupäiviä 1681. Tilat voivat lisäksi käyttää ns. maksullista lomittaja-apua alennettuun hintaan n. 7 euron tuntikorvauksella enintään 120 tuntia vuodessa jokaista lomaan oikeutettua yrittäjää kohti. Näitä lomituspäiviä kertyi yhteensä 145. Maksullista lomittaja-apua käytettiin 2 päivää. Lomitettavien vuosilomapäivien osuus väheni 576 päivää, eli 14,8 %. Lomitettujen sijaisapupäivien osuus väheni 15 päivää, eli 0,9 %. Maksullisten lomittaja-apupäivien lukumäärä lisääntyi 43 päivää, eli 41,4 %. Lomituspäivän keskimääräinen pituus kunnallisessa lomituksessa
oli 6,7 tuntia ja itse järjestetyssä lomituksessa 8,3 tuntia. Kuluttajaneuvonta Kunnallisen kuluttajaneuvojan tehtävänä on antaa kuluttajille yleistä tietoa kuluttaja-asioista, henkilökohtaista neuvontaa kulutuspäätösten kannalta merkittävistä asioista sekä kuluttajan asemasta. Kuluttajaneuvonnassa avustetaan kuluttajaa yksittäisissä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä ristiriitatilanteissa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun sekä tarvittaessa ohjaamalla asianmukaiseen oikeussuojaelimeen (kuluttajavalituslautakunta tai oikeusistuin). Kuluttajaneuvoja osallistuu kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan sekä avustaa pyynnöstä muita kuluttajaviranomaisia. Kuluttajaneuvonta on lakisääteistä, maksutonta ja sitä annetaan ensisijaisesti kunnassa asuville henkilöille. Teuvan kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaavat oman toimensa ohella kunnansihteeri ja rakennustarkastaja. Kertomusvuoden aikana yhteydenotot kuluttajaneuvontaan ovat lisääntyneet ja yhteydenottoja on ollut n. 70. Tapaukset ovat ratkenneet ohjeilla, yhteydenotoilla tavaran/palvelun tuottajiin sekä neuvotteluilla, eikä kirjallisia valituksia kuluttajavalituslautakunnalle tai oikeusistuimiin ole tarvinnut tehdä. Resurssit eivät ole riittäneet yleiseen neuvonta- eikä valistustyöhön. Kirjastossa on erityinen kuluttajainfopiste, jossa on saatavilla ajankohtaisia kuluttajatiedotteita ym. ohjeita. Kuluttajainfopisteen hoidossa on avustanut terveystarkastaja. Teuvan historia II Teuvan historian jatko-osan eli II osan kirjoittamisesta tehtiin v. 1996 sopimukset professori Raimo Rannan ja tutkija, maisteri Ossi Viidan kanssa. Teuvan historian II osa käsittää vuodet 1796 - n. 1950 ja tarkoituksena on, että historian II osa on valmis vuonna 2006. Kustannusten jako Teuvan kunta 80 % ja Teuvan seurakunta 20 %. Kirjoitustyötä johtaa ja valvoo historiatoimikunta, jossa on 10 kunnan nimeämää ja 5 seurakunnan nimeämää jäsentä. Asiantuntijoina toimikunnassa on kumpikin historian kirjoittaja. Kertomusvuoden aikana historiankirjoitus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Historiankirjoittaja Raimo Rannan osuus eli vuodesta 1796 vuoteen 1913, on valmistumassa. Historiankirjoittaja Ossi Viita, jonka osuus historiasta on vuodesta 1913 1950-luvulle, muuttanee Teuvalle v. 2003 aloittaakseen päätoimisesti kirjoittaa Teuvan historiaa. Historian opiskelija, fil.yo. Mika Varala Jyväskylän yliopistosta työskenteli kesällä kolmen kuukauden ajan historiankirjoittaja Ossi Viidan tutkimusapulaisena. Tulevaisuuslautakunta Tulevaisuuslautakunnan toiminta-ajatuksena on hallintosäännön mukaan tulevaisuuden kehityk-sen ennakointi kunnassa ja seutukunnassa, ideoiden ja keinojen kehittäminen yhteistoiminnassa kuntalaisten, oppilaitosten ja kunnan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa kunnan/seutukunnan myönteisen kehityksen turvaamiseksi uutta kehittyvää teknologiaa ja EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tulevaisuuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa, minkä lisäksi tehtiin tutustumismatka EU-tietokeskukseen. Tuulivoimala Parraan - luontoystävällistä ekosähköä -hanketta valmisteltiin 21.2. ja kuultiin asiantuntijana Oy Wattenfall Ab:n käyttöpäällikkö Jussi Malkamäkeä. Paikalle oli kutsuttu myös kunnanhallitus, valtuuston puheenjohtajisto, Vapaaajankeskus Parra Oy:n edustajat ja kunnan viranhaltijoita. Tilaisuudessa kuultiin seikkaperäinen selonteko tuulivoimalan rakentamismahdollisuuksista ja hyödyntämisestä. Tuulivoima on nopeimmin kasvava energian tuotantomuoto maailmassa. Myös Suomessa on jo useita tuulivoimaloita ja monta uutta hanketta vireillä. Tuulivoima-asian valmistelua jatketaan selvittämällä, voidaanko ja millä ehdoin tuulivoimalla tuotettua sähköä käyttää ilman siirtokustannuksia teuvalaisten kuluttajien (kunnan) hyväksi. 7.3. lautakunta antoi kunnanhallitukselle perusteellisesti valmistelemansa ehdotuksen Teuvan kunnan elinkeinopoliittisiksi toimenpiteiksi. Ehdotus on ollut lausuntokierroksella; lopullisia päätöksiä esityksen johdosta ei ole vielä kunnanhallitus-/valtuustotasolla tehty. 27.5. tutustuttiin Jalasjärvellä sijaitsevaan Carrefour West Finland -maaseudun EU-tietokeskukseen. Mukana oli myös kunnanhallituksen jäseniä, valtuuston puheenjohtajistoa ja viranhaltijoita. Tutustumismatkan tarkoituksena oli saada tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä Teuvalla. Samalla tutustuttiin
Jalasjärven ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen ja paikalla oli myös Jalasjärven kunnanjohtaja, joka kertoi Jalasjärven kunnan toiminnasta, palvelujen ja elinkeinojen kehittämisestä. 4.12. keskusteltiin toimenpiteistä kunnan imagon kohottamiseksi. Kunnanhallitukselle tehtiin esitys tulevaisuuslautakunnan huomioimisesta lausunnon antajana / asiain valmistelijana esim. kouluverkkokysymyksissä, sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa, kulttuuri- ja maankäyttöasioissa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kuntien erityistoimiala - kuntien hoidettavaksi eri laeilla säädetyt tehtävät - on kokonaisuutena katsoen jatkuvasti laajentunut yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Erityistoimialaan kuuluvat tehtävät ovat lisääntyneet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava kaikkien saatavilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen edellyttää verotuloista, asiakasmaksuista ja valtionosuuksista koostuvan tulopohjan vahvistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden saavuttamisessa on korostunut seudullinen yhteistyö. Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omas-sa organisaatiossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2002 talousarviokirjan sivuilta 34-37. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Sosiaali- ja terveydenhuollon päämääränä on ollut kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmärakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kustannuksin laadukkaasti asiakkaiden tarpeisiin. Palvelujärjestelmän päämääränä on ollut ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja hoitaa sairauksia. Toiminnassa on korostettu valtakunnallisen TATOohjelman (sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000-2003) mukaisesti syrjäytymisen torjumista, lastenpsykiatriaa sekä sosiaalityön ja mielenterveystyön vahvistamista. Toiminnalliset muutokset, lisävelvoitteet kunnille Aikuisten hammashuolto laajeni vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin 1.12.2002 lukien koko väestöön. Omaishoitajille 24 lakisääteistä vapaapäivää vuodessa sekä tapaturmavakuutus. Kuntouttava työtoiminta yleistyy. Ehkäisevä toimeentulotuki lakisääteiseksi. Toimeentulotukea ja ansiotuloja yhteensovitettiin niin, että kotitalous saa tienata 100 euroa/kuukausi ilman, että toimeentulotuki pienenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon menokehykseen on vaikuttanut merkittävästi palvelujen kysynnän kasvusta seuraava menojen kasvupaine (väestön ikärakenne).
Väestön ikärakenne 1992 2002 asukkaita yli 65 v. % yli 75 v. % yli 85 v. % 65 74 v. % 0 6 v 7 14 v 15 64 v 1.1.1992 7382 1321 17,9 524 7,1 88 1,2 797 1.1.1995 7207 1386 19,2 548 7,6 838 11,6 1.1.1996 7087 1408 19,9 566 8,0 109 1,5 842 11,9 1.1.1997 7019 1434 20,4 602 8,6 122 1,7 832 11,9 1.1.1998 6885 1441 20,9 619 9,0 119 1,7 822 11,9 1.1.1999 6816 1437 21,1 646 9,5 125 1,8 791 11,6 1.1.2000 6686 1444 21,6 657 9,8 128 1,9 787 11,8 442 698 4120 1.1.2001 6620 1460 22,1 687 10,4 139 2,1 773 11,7 436 696 4028 1.1.2002 6508 1458 22,4 698 10,7 144 2,2 760 11,7 431 673 3946 ENNUSTE 1.1.2010 6001 1446 24,1 747 12,4 206 3,4 699 11,6 326459 3770 1.1.2020 5488 1653 30,1 738 13,4 218 4,0 915 16,7 308408 3119 Talouden kehitys vuosina 2000-2002 Tilastotietoja sosiaali ja terveydenhuollon kertomuksista vuosilta 2000 2002 KUSTANNUKSET netto mk/euro/asukas sis. kiinteistö ym. sisäiset kustannukset 2000 2001 2002 Sosiaalihuolto 3951 4043 4162 / 700 Terveydenhuolto 5997 6384 6386 / 1074 Sos. ja terv.yht. 9947 10427 10548 / 1774 Kansanterv.työ 2602 2722 2693 / 453 Sosiaali- ja terveystoimi on toiminut hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdistettynä vuodesta 1993 alkaen. Eri vastuualueiden ulkoiset bruttomenomäärät jakautuivat seuraavasti (vuosi 2001 sulkeissa). S sosiaali- ja terv.toimen hallinto n. 246 000 e (233 000 e) S sosiaalityö n. 1 518 000 e (1 384 000 e) S avohoito n. 3 822 000 e (3 828 000 e) S laitoshoito n. 7 284 000 e (7 349 000 e) S lasten päivähoito n. 1 537 000 e (1 506 000 e) Sosiaali- ja terveystoimen bruttomenot kasvoivat noin 108 000 euroa, tulot lisääntyivät 216 000 euroa, nettomenojen muutos - 108 000 euroa, n. - 1,0 % verrattuna vuoteen 2001. Painotukset ja tulokset vastuu- ja tehtäväalueilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon erityisenä tehtävänä on ollut lisääntyvässä määrin huolehtia siitä, että julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten saatavilla. Tavoitteiden saavuttaminen on edellyttänyt yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa sekä kunnan sisällä että seutukunnallisesti. Hallinnon menomäärärahoista on käytetty 18 500 euroa kuntarahoituksena Uusi mahdollisuus - työpajaprojektiin. Projekti kestää vuoden 2004 loppuun ja on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, syrjäytymisuhan alaisille tai jo syrjäytyneille. Osallistujia vuonna 2002 oli 26 henkilöä. Sosiaalityön vastuualue Sosiaalityön tavoitteena on ollut kehittää sosiaalityön menetelmiä niin, että työpanosta vapautuu asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen. Sosiaalityöhön on liittynyt talousneuvontaa, sosiaalityön vaikutusta on kanavoitu eri väestöryhmiin siten, että sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet ns. moniammatillisten työryhmien työskentelyyn eri hallinnonaloilla. Päihdehuollon katkaisuhoidosta ensisijainen vastuu on ollut ns. moniammatillisella työryhmällä. A- klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto on Teuvalla kaksi kertaa kuukaudessa. Asiakkaita vuoden aikana 12. Kuntaan on nimetty päihdehuollon yhdyshenkilö. Toimeentulotukimenot olivat 4,5 % korkeammat kuin vuonna 2001, nettomenot 238 000 euroa. Menojen kasvuun on vaikuttanut laki ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä lakimuutos etuoikeutetuista tuloista. Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat 1993-2002 1993 1994 1995 1996 1997 260 312 335 347 374 1998 1999 2000 2001 2002 334 288 252 251 234
Elatustuen piirissä oli vuoden lopussa 98 lasta, elatustukimenot alenivat 5,6 %, elatusvelvollisilta perittiin 66 000 euroa, nettomenot olivat 72 000 euroa. Lastensuojelu Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on sosiaali- ja terveystoimessa toteutettu projektia: Vahva vanhemmuus - pienten lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Projektiin on saatu erillinen valtionavustus. Lastensuojelumenot ovat kasvaneet merkittävästi ollen kertomusvuonna 180 000 euroa (vuonna 2001 69 000 euroa). Tuloja on kertynyt lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kautta 67 600 euroa. Lastensuojelussa on erityisesti panostettu myös peruskoulujen sosiaalityöhön. Lasten ja perheiden palveluista kasvatus- ja perheneuvonta on järjestetty ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta, myös näiltä osin menot ovat kasvaneet 46 %, suoritemäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet. Perheiden pahoinvointi on ollut huolestuttavaa. Sosiaalityön asiakaskäynnit: v. 1993 1962 v. 1998 3309 v. 1994 2256 v. 1999 3200 v. 1995 3308 v. 2000 3147 v. 1996 3920 v. 2001 3177 v. 1997 3419 v. 2002 3288 Holhous Yleisen edunvalvojan palvelut on ostettu 1.7. lukien Kauhajoen kaupungilta. Avohoito Avohoidon vastuualue jakaantuu kotihoidon, terveyskeskushoidon ja täydentävien palvelujen tehtäväalueisiin. Avohuollon asiakkaille on annettu työvoimaresurssit huomioiden mahdollisuus saada palveluja kotiin silloin, kun se hoidollisesti ja huollollisesti on ollut perusteltua. Vanhusten palvelukodit ovat olleet merkittävä osa-alue vanhushuollon rakennemuutoksen ja avohuollon suuntaan. Kotihoito Kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on ollut ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- Omaishoidontuen saajia on ollut 51, kustannukset 151 600 euroa. Myönnettäessä omaishoidontukea yli 30 %:n sotainvalideille on käytetty tuen saamiseen erityisperusteita. Vanhus- ja vammaispalvelujen menot ovat kasvaneet 7 %, ollen 277 000 euroa. Erityisesti henkilökohtaisen avustajan tarve on lisääntynyt. Kuljetuspalvelut on jaettu sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon palveluista omana toimintana on järjestetty työtoiminta, autettu asuminen ja ohjattu asuminen. Laitoshoidon palvelut on ostettu Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Kehitysvammahuollon oman toiminnan menot olivat 494 000 euroa (kasvua 1,3 %) ja laitoshoidon menot 135 000 euroa, menot 0,5 % alhaisemmat kuin vuonna 2001. Kotihoidossa on ollut edelleen n. 30 kehitysvammaista. Invalidien suojatyöpalvelut on ostettu Kauhajoen kaupungilta.
ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Sotainvalidien kotiavustajatoiminnan tukemiseen on osoitettu 5 000 euron määräraha. Kotona annettavat palvelut, käyntien lukumäärä 1993 1994 1995 1996 1997 Kotipalvelu 10733 12110 10859 11009 12580 Kotisairaanhoito 6701 7445 6127 5521 5057 1998 1999 2000 2001 2002 Kotipalvelu 15368 16545 16866 15778 18800 Kotisairaanhoito 5306 6113 5619 4842 5598 Kotipalvelun piirissä on vuoden aikana ollut 265 henkilöä. Tukipalveluja saaneita asiakkaita 199 ja sotainvalidien kotipalvelukäyntikertoja 410. Tukipalveluna vanhuksille on järjestetty saunapalveluja, ateriapalveluja ja turvapuhelinpalveluja. Kotipalveluauto on huolehtinut ateria-, sauna- ja asiointikuljetuksista. Kotipalveluauton tehtäväalue on laajentunut myös vammaiskuljetuksiin. Vanhusten palvelukoteja on 6, paikkoja yhteensä 52. Asumispalvelupäiviä 17 847. Painopistealueena palvelukodeissa on ollut huomion kiinnittäminen palvelukotien turvallisuuteen. Palvelukotien asumispalvelupäivät 1998-2002 1993 1994 1995 1996 1997 Ailintupa 2384 2299 2171 2394 Heikinhovi 3261 2897 3206 3435 3345 Markkula 1611 1669 1796 1814 1378 Simonhovi 2709 2759 2992 2854 3234 Mäntyniemi 908 3780 Yhteensä 7581 9709 10293 11182 14131 1998 1999 2000 2001 2002 Ailintupa 2399 2226 2339 2380 1749 Heikinhovi 3374 3264 3170 3516 3470 Markkula 1312 1453 1455 1511 1343 Simonhovi 3100 3064 3187 3209 3361 Mäntyniemi 3780 4024 4563 4483 4120 Syyspihlaja 3896 3804 Yhteensä 13965 14031 14714 18995 17847 Kotisairaanhoidossa on panostettu asiakkaiden selviytymiseen kotioloissa mahdollisimman pitkään. Painopistealueena on ollut myös diabetestyö. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu tukevat toisiaan niin, että asiakkaat selviytyisivät kotioloissa mahdollisimman pitkään. Väestön ikärakennekehitys on aiheuttanut erityisiä paineita laitoshoitoon ja avohoitoon (kotipalvelu, palvelukotihoito, kotisairaanhoito). Terveyskeskushoito Tavoitteena on ollut väestövastuisen toiminnan ylläpitäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen porrastuksen toimivuus. Yksi lääkärin viroista on ollut koko vuoden täyttämättä ja sijaisia on saatu rajoitetusti. Vastaanotolle on palkattu terveydenhoitaja, jonka tehtävänä on ollut korvata lääkärivajausta soveltuvin osin. Kokonaiskäyntimäärä lääkärinvastaanotolla putosi merkittävästi, käyntimäärä 15 936 (vuonna 2001 18 744). Vastaanoton terveydenhoitajan käyntejä oli 1 786. 1.1.2002 voimaan tullut päivystysmaksu, 15 euroa vähensi merkittävästi viikonloppukäyntejä (38 %). 1.3.2002 lukien yöpäivystys siirtyi keskussairaalaan, mikä edelleen jonkun verran vähensi päivystyskäyntejä (n. 5 %). Keskussairaalassa terveyskeskuspäivystyspotilaita kävi 10 kuukauden aikana 50. Päivystyksen siirto keskussairaalaan ei ole aiheuttanut suurempia ongelmia. Arki-iltaisin ja - aamuisin vastaanotto on jonkin verran ruuhkautunut ja kuntalaisten palvelujen saanti on vaikeutunut. Päivystyksen kokonaiskustannusten voidaan arvioida jonkin verran alentuneen. Lääkärivajauksesta johtuen toiminta painottuu edelleen liiaksi päivystyskäynteihin, joita on 28 % kokonaiskäyntimäärästä (4 460 käyntiä). Lääkäripalvelut Vastaanotto- 1993 1994 1995 1996 1997 käynnit 21387 20724 21224 21590 20494 Vastaanotto- 1998 1999 2000 2001 2002 käynnit 20797 19510 19188 18744 15936 Hammashuollon tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon palveluja mahdollisimman kattavasti koko väestölle. Hammashuollossa on tullut v. 2002 aikana avoimeksi kaksi virkaa, joista toisen täyttämispäätös on tehty joulukuussa. Hammashuollon menot (404 000 euroa) ovat n. 6,1 % alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Käyntimäärä 7108 (vuonna 2001 7962).
Laboratoriotutkimusten osalta on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota tutkimusten määräämiskäytäntöihin. Pitkäaikaissairauksien seurantatutkimuksia on siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon. Täydentävät palvelut Tehtäväalue tutkimus/käyntikerta 1993 1994 1995 1996 1997 Laboratorio 30304 27883 37667 39908 42522 Röntgen 4149 4301 4 273 3998 4328 1998 1999 2000 2001 2002 Laboratorio 45511 43475 51062 50463 49509 Fysioterapian palveluissa ensisijaisia kohdealueita ovat olleet vuodeosaston potilaiden kuntoutus ja avohoidossa lakisääteinen apuvälinepalvelu. Ylläpitävää kuntoutusta on annettu myös Henriikkakodin ja palvelukotien asukkaille ja Lehtiharjun sairaalan potilaille. Avohoidossa on keskitytty sairauskohtaisten ryhmien toimintaan. Fysioterapia Avohoito Yksilökäynnit Ryhmäkäynnit Y ht ee ns ä 1999 2725 1404 41 29 2000 2335 1994 43 29 2001 1931 1637 35 68 2002 1854 2034 38 Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti omilla osastoilla, terveyskeskuksen vuodeosastolla, Henriikkakodissa, dementia- ja pitkäaikaissairaiden osastolla (osasto 2 Lh) ja sosiaalisen kuntoutuksen osastolla (osasto 3 Lh). Osastotoiminnan tavoitteena on ollut alentaa merkittävästi erikoissairaanhoidon nettokustannuksia. Lehtiharjun sairaalan osastojen osastotoiminnassa on ollut painopistealueena seutukunnallinen yhteistyö. Lehtiharjun osastojen hoitopalveluja on Teuvan lisäksi käyttänyt kymmenen kuntaa/kaupunkia (Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Kurikka). Osasto 2 on tarjonnut perushoidon ja virikkeellistä toimintaa vaikeahoitoisille psykogeriatrisille ja dementoituneille potilaille. Osaston roolia psykogeriatristen potilaiden hoidossa on muokattu aktiivisemmaksi, mikä näkyy hoitojaksojen lyhentymisenä. Hoitojakson pituus 144 vuorokautta. Osasto on 18-paikkainen. Kuormitus 101,3 %. Osasto 3, sosiaalisen kuntoutuksen osasto on tuottanut hoitopalveluja yksilöllisen yhteisöhoitomallin mukaisesti. Hoitojakson pituus 69 vuorokautta, osasto on 17-paikkainen. Kuormitus 110,2 %. Teuvalaisten osuus Lehtiharjun sairaalan hoitopäivistä oli 21,6 % (edellisenä vuonna 22,6 %). Päivätoimintakäyntejä oli 1148, joista ulkokuntalaisten osuus 244 (21,3 %). Työterveyshuollon tavoitteena on ollut hoitaa kunnan alueella kaikki palvelujen tarvitsijat. Kunnan työntekijöiden sairaudenhoito on kuulunut työterveyshuollon sopimuksen piiriin. TYKYtoimintana on järjestetty tuettuja kuntolomia. Neuvolatyössä on painopistealueena ollut yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa. Erityisenä tavoitteena on ollut lasten häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen. Laitoshoito
Terveyskeskuslääkäri vastaa potilaiden somaattisesta terveydestä, psykiatrin palvelut hankitaan ostopalveluna. Psykiatri ja sosiaalityöntekijä ovat tavattavissa osastoilla kerran viikossa. Terveyskeskuksen vuodeosaston (38 paikkaa) painopistealueena on edelleen ollut erikoissairaanhoidon jatkohoidosta huolehtiminen. Toiminnan kannalta epäsuotuisana kehityksenä on ollut vuodeosaston ruuhkautuminen, kuormitusprosentti 111,48 %. Keskimääräinen hoitoaika 28 vuorokautta. Hoitopäiviä 15 462 (edellisenä vuonna 16 391). Veteraanien kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa vuodeosaston toiminnassa. Erikoissairaanhoidon palveluja ostettiin pääasiallisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Selkämeren sairaalasta. Erikoissairaanhoidon käyttöä on entistä vaikeampi vertailla hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien perusteella, koska hinnoittelu tapahtuu entistä enemmän hoitopaketteina ja polikliininen leikkaustoiminta on lisääntynyt. Valtioneuvoston päätöksellä sairaanhoitopiirit saivat ylimääräistä valtionavustusta tutkimus- ja hoitojonojen lyhentämiseen edellyttäen, että kunnat osallistuvat tähän 50 %:n omalla osuudella. Teuvalla käytettiin leikkausjonojen purkuun 8 599 euroa. Selkämeren sairaalan käyttömenot alenivat n. 66 000 euroa ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin menot lisääntyivät n. 24 000 euroa vuoteen 2001 verrattuna. Sairaaloiden/hoitolaitosten käyttö Teuvalaisten hoitopäivät 1998 1999 2000 2001 2002 Etelä-Pohjanmaan keskussairaala (sisältää Törnävän sairaalan) - hoitopäivät 5147 4865 4454 2194 1902 - hoitopaketit 243 645 644 - poliklinikka 4621 4804 4922 - päiväkirurgia 79 53 74 Lehtiharjun sairaala - dementia- ja pitkäaikaissairaille (osasto2) 2689 (7126) *) 1638 (7149) *) 1822 (6888) *) 2440 (7122) *) 1909 (6657) *) - sosiaalisen kuntoutuksen osasto (osasto 3) 816 (6530) *) 696 (6665) *) 984 (6752) *) 708 (6809) 948 *) (6838) *) Eskoon keskuslaitos 1482 1522 1082 1095 1045 Selkämeren sairaala - hoitopäivät 2191 1953 1269 905 743 - leikkaukset 198 199 192 - poliklinikka 1234 1189 976 Teuvan terveyskeskus 15502 (15527) *) 15834 (15897) *) 15427 (15469) *) 16391 15057 Teuvan vanhainkoti (Henriikkakoti) 14478 14270 14799 14185 14021 *) kaikki hoitopäivät
Kehitysvammahuollon laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitäminä. Henriikkakoti on 38-paikkainen vanhushuollon osasto. Yhden osaston muuttaminen palvelukodiksi on merkinnyt laitospaikkojen vähentymistä kahdella paikalla. Henriikkakodissa on myös 9-paikkainen dementiaosasto, intervallihoitopaikkoja on 5. Palvelurakennemuutosten myötä Henriikkakoti on muuttunut yhä huonokuntoisempien vanhusten hoitopaikaksi. Teuvan kunta on osallistunut seurakunnan päiväkerhotoiminnan menoihin 25 %:lla kustannuksista. Kertomusvuoden lopussa perhepäivähoidossa oli 135 lasta, vuororyhmiksessä Kirkonkylässä 17 lasta, kolmiperhepäivähoidossa 4 lasta ja Sipilän päiväkodilla 27 lasta. Hoitopäiviä oli yhteensä 35 742. Päivähoidon nettomenot vuonna 2002 olivat n. 982 000 euroa ja lasten kotihoidontuen menot n. 330 000 euroa. Toiminnallisena tavoitteena on ollut tukea vanhushuollon avohoitoa. Hoitopäiviä 14 021 (edellisenä vuonna 14 185). Laitoshoidon nettomenot ovat alentuneet kokonaisuudessaan n. 2,8 %, 162 000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Teuvan kunnassa on keskimääräistä enemmän laitospaikkoja. Laitospaikkojen vähentäminen onnistuu ainoastaan kehittämällä avohuoltoa. Laitoshoidon kasvu tulee olemaan erityisen suurta sosiaalitoimessa, ellei avohuoltoon ja välimuotoisiin palveluihin pystytä osoittamaan taloudellisia lisäresursseja. Sosiaalitoimen/ avohuollon alimitoitus johtaa perusterveydenhuollon/laitoshoidon kasvavaan kysyntään, kustannusten nousuun ja kokonaistalouden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Päivähoito Lasten päivähoidon tavoitteena on edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille työssäkäyntiin. Keskeinen tavoite on edelleenkin ollut järjestää vanhempien toiveen mukainen ja lapselle sopivin päivähoitopaikka jokaiselle päivähoitoa tarvitsevalle lapselle. Kirkonkylällä toimivan vuorohoitoryhmiksen toiminta vakinaistettiin kertomusvuoden aikana kolmen kokeiluvuoden jälkeen. Vuororyhmis on lunastanut paikkansa yhtenä päivähoitomuotona erityisesti vuorohoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkana. Päiväkodilla on edelleen järjestetty esiopetusta, kahdessa eri ryhmässä, yhteensä n. 40 lapselle. Osa näistä lapsista tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Myös erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on keskitetty päiväkodille. Lasten kotihoidontuki on vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiselle muutoin kuin kunnallisessa päivähoidossa.
OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI Päävastuualueen toiminta-ajatus oli seuraava: Sivistystoimi tukee ja kannustaa ihmisen jatkuvaa henkistä kasvua ja vastaa kasvun tarpeisiin sekä kuntalaisten lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaaajan tuomiin haasteisiin järjestämällä tasokkaan opetuksen ja monipuoliset palvelut kuntalaisille riippumatta iästä, asuinpaikasta tai terveydentilasta. Yleissivistävää ja myös ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti. Sivistystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät, tavoitteet ja taloudellinen kehitys Valtuuston hyväksymät päämäärät sekä hyväksyen tiedoksi merkitsemät tavoitteet ja painotukset ilmenevät vuoden 2002 talousarvioasiakirjan sivuilta 38-42. Palvelut on järjestetty kuntien keskimääräisiä kustannuksia vähän korkeammin kustannuksin. Kokonaismenot ovat kasvaneet esiopetuksen laajenemisen myötä. Varsinaiset toiminnan kustannukset osa-alueittain ovat alle keskimääräisten kustannusten, mutta kiinteistömenot huomioon ottaen kustannukset nousevat kuntien keskimääräisiä kustannuksia korkeammalle. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet oppilasmäärän alenemisen myötä. Sivistystoimen päävastuualueen ulkoiset toimintamäärärahat ylittyivät kertomusvuonna 57 701,98 euroa, vastaavasti opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuustulot ylittyivät 201 549 euroa. Investointimäärärahat ylittyivät 22 579,94 euroa johtuen Teuvan kunnan investointiosuudesta Suupohjan koulutuskuntayhtymälle (auditorion rakentaminen). Projektit ja avaintulokset päävastuualueella Teuvan kunta on ollut valtakunnallisena pilottikuntana Kimmoke-kielenkehittämisprojektissa. Painopisteenä on ollut verkostoituminen. A2-kielenä on opetettu lähinnä ruotsia. Ruotsin kielen on ottanut ikäluokasta n. 70 %. Teuvan Kulttuurisaareke -hanke on edennyt suunnitelmien ja kustannusarvion mukaisesti. Tavoitteena on tehdä seutukunnallinen kulttuurimatkailukeskus, joka verkottuu sekä paikallisesti että alueellisesti kulttuuritoimijoiden ja yritysten kanssa. Hanke on Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin kulttuurihanke. Sivistystoimen päävastuualueen itsearviointia koskevat päätökset tehtiin toimintavuoden aikana päävastuualueen asianomaisissa lautakunnissa. Syksyllä 2002 käynnistettiin Suupohjan alueella yleissivistävän koulutuksen yhteinen itsearviointihanke. Teuvan lukio, Yhteiskoulu ja Kauppilan koulu ovat mukana hankkeessa. Oppimateriaalikeskus on välittänyt kouluille ja tarvittaessa kunnan eri toimipisteille esim. atktarvikkeita. OM-keskuksesta koulut ovat saaneet erilaisia oheis-palveluita kuten skannausta, laminointia ym. Peruskoulut Lukuvuoden 2002 alussa esioppilaat olivat 1-2 luokkalaisten mukana Horon koulussa. Omat esiopetusryhmät toimivat päiväkoti Sipilässä sekä Riipin koulussa. Syreenin koulu oli mukana EU:n Comeniusohjelmassa yhdessä Englannista, Italiasta ja Espanjasta olevien koulujen kanssa. Yhteiskoulun ranskaa opiskelleet 9.-luokkalaiset olivat mukana opetushallituksen oppimistulosten arvioinnissa. Yhdeksännet luokat retkeilivät toukokuussa ja Euroscola-ohjelmaan päässyt 9 C aina Brysselissä ja Strasbourgissa asti. Kyläkoulut keskittyivät liikunnan ja esiintymistaidon harjoittamiseen normaalin koulutyön lisäksi. Opetushallituksen rahoitusta saatiin verkkoopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen Suupohjan Oppimistori -projektissa, johon osallistuvat Teuvan koulujen lisäksi myös muut Suupohjan kunnat. Lukio Teuvan lukiossa vieraili keväällä 2002 Pohjois- Italiasta Conegliaanon lukiosta 17 oppilaan ryhmä sekä kaksi opettajaa. Syksyllä 2002 on käynnistetty uusi Sokrates-ohjelman mukainen hanke, jossa ovat mukana Teuvan lukion lisäksi lukiot Itävallasta, Ranskasta, Italiasta ja Cieznynin ystävyyskaupungista Puolasta. Lukio, Teak ja SeAMK ovat järjestäneet yhdessä teknologiaopintoja siten, että opetus tapahtuu Teakissa, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu valvoo opetuksen ja antaa todistuksen. Toimintavuoden aikana on panostettu oppilasrekrytointiin olemalla mukana Suupohjan alueella järjestetyillä