Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma Tekninen ja ympäristövirasto, sivistystoimi

Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 10.5.2017 Tekninen ja ympäristövirasto, sivistystoimi Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021

Sisällys Johdanto... 1 Tiivistelmä... 1 1. Lähtökohdat... 3 2. Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt... 4 3. Käytännön toimenpiteet... 5 3.1 Tärkeät valinnat... 6 3.1.1 Rutiinien ja tottumusten murtaminen... 6 3.2 Reitti selvä... 7 3.2.1 Jalankulku houkuttelevaksi... 7 3.2.2 Pyöräily sujuvaksi laatua parantamalla... 8 3.2.3 Matkaketjut toimiviksi... 8 3.2.4 Kunnossapito kuntoon... 8 3.3 Kaikki lähellä... 8 3.3.1 Jalankulku- ja pyöräilykaupunkia rakentamaan... 9 3.4 Järjestelmä toimii... 9 3.4.1 Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta... 9 3.4.2 Liikennesäännöt ja kulttuuri tukemaan tavoitteita... 9 4. Kävelyn ja kevyen liikenteen nykytilaselvitys ja kehittämistarve Hangon kaupungissa... 10 5. Erillisiä kevyen liikenteen kehittämiskohteita Hangossa... 13 5.1. Junaradan alikulku: Kadermonkatu-Puistokatu... 13 5.2. Panimonkatu... 13 5.3. Linjakatu... 13 5.4. Kalastajankatu... 13 5.5. Hangonkyläntie - Hangonkylän satama Kalastajankatu... 14 5.6. Hemming- Elvfingintie ja Rajatien yhteyden rakentaminen... 14 5.7. Kevyen liikenteen väylä Rajatie Kirkkotie... 14 5.8. Kirkkotien kevyen liikenteen väylä... 15 5.9. Alueellinen kevyen liikenteen väylä Täktom Tvärminne Lappohja... 16 6 Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta... 16 Liite 1.Kevyen liikenteen verkko 2017 Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021

Johdanto Hangon tekninen ja ympäristövirastossa on laadittu yhteistyössä Hangon kaupungin sivistystoimen kanssa erillinen kevyen liikenteen ohjelma, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt 21.11.2012. Ohjelman laatiminen on perustunut valtuustoaloitteisiin. Ohjelman seurantaa tehdään valtuustokausittain neljän vuoden välein. Ensimmäinen seurantakausi päättyy kesäkuussa 2017. Työssä ovat olleet mukana 2012 2017 Jukka Takala, Kristiina Boström-Forström, Karl Erik Gustafsson, Tommy Gröndahl, Kukka-Maaria Luukkonen sekä Johanna Laaksonen. Ohjelman yleinen osa on tiivistelmä ja muunnelma Liikenneviraston laatimasta kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelmasta 2020. Tässä osassa on tarkasteltu yleisellä tasolla mm. kävelyn ja pyöräilyn hyötyjä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia. Yleisen osan jälkeen on esitetty työryhmän käsityksenä Hangon kävelyn ja pyöräilyn kehittämiskohteet ja niille jatkotoimenpide-ehdotukset tilanteen parantamiseksi. Tiivistelmä Liikenne- ja viestintäministeriön keväällä 2011 julkaisema Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia tähtää siihen, että kävelyllä ja pyöräilyllä on omat, poliittisesti tunnustetut asemansa liikennejärjestelmässä muiden kulkutapojen joukossa. Strategia ja tämä toimenpidesuunnitelma muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on lisätä kävely- ja pyörämatkojen määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja vastaavasti vähentää henkilöautomatkoja. Liikennepolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa kävely ja pyöräily on tunnustettava perusliikkumismuodoiksi, ja niiden edistäminen on otettava konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa ihmisiä valitsemaan kävely tai pyöräily ainakin osalla matkoistaan. Potentiaalia kulkutapaosuuksien muutokseen on kaikenkokoisissa kunnissa, kaikissa väestöryhmissä ja monentyyppisillä matkoilla. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on perinteisesti ollut liikenneturvallisuus- ja infrastruktuuripainotteista. Merkittävää muutosta liikkumisvalinnoissa ei kuitenkaan voida saavuttaa vain rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Lisäksi tarvitaan asenteisiin vaikuttamista, olemassa olevien väyläverkkojen laatutason nostoa sekä kävelyä ja pyöräilyä suosivaa yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa. Tärkeät valinnat Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi liikkumistapojen on muututtava niiden kansalaisten parissa, jotka nyt autoilevat tai kulkevat auton kyydissä suuren osan matkoistaan. Tavoitteena on muuttaa tämän ryhmän kulkutapavalintoja niissä tilanteissa, joissa kävely tai pyöräily tarjoaa käyttökelpoisen, toimivan ja haluttavan vaihtoehdon. Ison ihmisjoukon pienistäkin muutoksista syntyy iso vaikutus. Motivointia ja tiedon levittämis- Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 1 (18)

tä tarvitaan kansalaisille, päättäjille ja suunnittelijoille. Tietoa esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn konkreettisista hyödyistä on runsaasti olemassa, mutta se ei aina välity sille joka tekee asiaan liittyviä päätöksiä. Keskeiset keinot kulkutapavalintoihin vaikuttamiseen ovat: kävelyn ja pyöräilyn markkinointi, erilaiset kampanjat, tapahtumat ja muut liikkumisen ohjauksen toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn välineiden, varusteiden ja palvelujen kehittäminen ja käytön edistäminen Reitti selvä Kansainväliset ja suomalaiset kokemukset osoittavat pyöräilyn suosion salaisuudeksi sen, että arkimatkat ovat käytännöllistä ja helppoa tehdä pyörällä. Terveyshyödyt, ympäristöystävällisyys ja ruuhkien välttäminen ovat tervetulleita sivuvaikutuksia, mutta harvoin pääsyitä kulkea pyörällä. Olosuhteet pitää luoda sellaiseksi, että asukkaat kokevat pyöräilyn sujuvaksi, mukavaksi, turvalliseksi ja nopeaksi matkantekotavaksi. Kävelyn suosioon pätevät pääosin samat vaatimukset kuin pyöräilyyn. Jalan liikkuessa korostuu kuitenkin vielä enemmän houkutteleva, ihmisen mittainen kaupunkiympäristö. Kävelymatka on kokemus. Tarvitaan ympäristöä, joka kutsuu ihmiset kävelemään. Keskeiset keinot kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi ovat: paikalliset linjaukset kävelyn ja pyöräilyn asemasta ja pyöräilyn suunnitteluperiaatteiden tarkistaminen houkuttelevan jalankulkuympäristön rakentaminen ja autoliikenteen rauhoittaminen pyöräilyreittien erottaminen muista liikennevirroista, laatutason parantaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen priorisoiduille reiteille kunnollisen pyöräpysäköinnin järjestäminen jalkakäytävien ja pyöräteiden hyvä kunnossapito myös talviolosuhteissa Kaikki lähellä Matkan pituus on keskeinen kulkutavan valintaa ohjaava tekijä. Nykyiset kehityssuunnat, yhdyskuntien hajautuminen ja palvelupisteiden vähentyminen, pidentävät matkojen pituuksia heikentäen kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Samalla autonomistuksen kasvu, varsinkin autokaupunkialueella yleinen perheen toinen auto, vähentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä. Maankäytön suunnittelussa tulee olla olennaisena lähtökohtana kävelyn ja pyöräilyn edellytysten varmistaminen. Kaupunkiseutujen jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeille ja pienempien taajamien keskustojen tuntumaan sijoittuva asunto- ja toimitilarakentaminen on avainasemassa. Julkisen ja yksityisen palveluverkon kehitystä on tärkeää ohjata siten, että palvelut ovat saavutettavissa ja käytettävissä myös jalan ja pyörällä. Keskeiset keinot, joilla turvataan mahdollisuus tehdä arkipäivän matkat jalan ja pyörällä, ovat lyhyisiin etäisyyksiin ja sekoittuneisiin toimintoihin perustuvien jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeiden parantaminen ja lisärakentaminen julkisten ja kaupallisten lähipalvelujen vahvistaminen maankäyttöön hyvin kytkeytyvän jalankulku- ja pyöräilyverkon sekä kiinteistöjen pyöräpysäköinnin suunnittelu ja osoittaminen eriasteisissa kaavoissa Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 2 (18)

kevyen liikenteen pysäköintipaikkojen ja liityntäpysäköintipaikkojen luominen Järjestelmä toimii Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on vietävä tavoitelauseista konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan kävelyä ja pyöräilyä edistäviä valintoja yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavissa päätöksissä ja resurssien jaossa. Sekä liikennesektorin rahoituksessa että henkilöresursoinnissa tulisi pyrkiä siihen, että eri kulkumuotoja resursoidaan tavoiteltavan kulkumuotojakauman mukaisesti. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet ovat yksittäisinä pieniä ja myös edullisia verrattuna isoihin liikennehankkeisiin. Tahto ja tavoitteisiin sitoutuminen punnitaan myös silloin, kun kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaatii taloudellisia kannustimia työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi tai autoilua rajoittavia toimenpiteitä, kuten nopeuksien hillintää ja liikennetilan uudelleenjakoa. Keskeiset keinot kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi ovat: kävelyn ja pyöräilyn nostaminen selvästi nykyistä enemmän esille valtion ja kuntien liikennepolitiikassa kävelyä ja pyöräilyä tukevat työmatkaliikenteen taloudelliset kannustimet riittävät ja osaavat henkilöresurssit jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluun ja edistämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn määrien seuranta kävelyn ja pyöräilyn kasvua ja turvallisuutta tukevat liikennesäännöt, niitä koskeva tiedotus ja valvonta. 1. Lähtökohdat Useissa kaupungeissa ja kunnissa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja turvallisuuden parantaminen pääosin infrastruktuuria rakentamalla on ollut määrätietoista jo 1960-luvulta alkaen. Karkeasti arvioiden Suomessa on tällä hetkellä noin 16 000 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Hangossa niitä on noin 35 km. Kävelyyn ja pyöräilyyn panostamisen aste ja toimintaympäristön erilaisuus ovat kuitenkin johtaneet merkittäviin eroihin kuntien välillä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksissa. Suomalaisissa kunnissa kävely- ja pyöräilymatkojen osuus kaikista matkoista vaihtelee 15 40 % välillä. Osa kaupungeista on viime vuosina laatinut kävelyn ja pyöräilyn strategian tai kehittämissuunnitelman ja joissakin kunnissa ja kaupungeissa edistämistyötä on muutenkin tehty määrätietoisesti. Kuitenkin on paljon kaupunkeja ja kuntia, joissa kävelyn ja pyöräilyn edistämistyö on vielä alussa. Hyvien käytäntöjen ja tietouden levittäminen kuntien välillä onkin olennaista. Toimenpidesuunnitelman keskeinen tavoite on edellä mainittu kävely- ja pyörämatkojen määrän lisääminen 20 prosentilla. Lisäyksen tulisi olla siirtymää henkilöautomatkoista. Suurin potentiaali on lyhyiden automatkojen korvaamisessa kävelyllä ja pyöräilyllä. Tämä tavoite on olennaisesti ohjannut toimenpiteiden valintaa. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden näkökulmat on otettu suunnitelmassa huomioon läpäisevästi. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 3 (18)

2. Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt Liikennejärjestelmän toimivuus. Kolmasosa suomalaisten matkoista tehdään jalan ja pyörällä. Viidenneksen kasvu kävely- ja pyöräilymatkojen määrässä vähentäisi automatkojen määrää yli kymmenellä prosentilla, jos kulkumuoto siirtymä tapahtuisi nimenomaan automatkoista. Myös toimiva joukkoliikenne edellyttää, että matkaketjun kaikki osat lähtöpaikasta määränpäähän ovat toimivia. Kävely on joukkoliikenteen tärkein liityntäliikennemuoto ja usein myös pyöräily on osa joukkoliikenteen matkaketjuja. Terveys. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Suomessa kyselyjen mukaan vain noin puolet työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa. Lasten kohdalla tilanne on vielä huolestuttavampi. Kun 11-vuotiaista lähes puolet ilmoittaa liikkuvansa suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä, 15-vuotiaista riittävästi liikkuu vain yksi kymmenestä. Yksilölle aiheutuvien vaikutusten lisäksi liian vähäinen liikunta aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kuluja. Lisäksi lisääntyneet poissaolot ja työn tuottavuuden lasku lisäävät välillisiä kustannuksia. Suurelle osalle ihmisistä liikunnan yhdistäminen arkirutiineihin on helpoin tapa liikkua terveyden kannalta riittävästi. Lapsille, nuorille ja työikäisille työ- ja koulumatkakävely tai -pyöräily on luonteva tapa lisätä päivittäistä liikkumista. Omatoiminen liikkuminen pitää myös ikääntyvän ihmisen pitempään terveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Kävely ja lenkkeily lähiympäristössä ovat myös suomalaisten suosituimpia liikuntamuotoja. Kustannukset. Kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkumuotoja sekä liikkujalle itselleen että yhteiskunnalle. Kulkijalle itselleen kävely on ilmaista ja pyöräilykin halpaa. Yhteiskunnan kannalta niiden suosio vähentää autoliikenteen väylien ja pysäköintitilan sekä liikenteen ympäristöhaittojen kustannuksia samalla kun omin voimin liikkuminen parantaa väestön terveydentilaa ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Tulevaisuudessa, energian ja autoilun hinnan noustessa, autoriippuvuuden taloudellinen rasitus yksilöille ja yhteiskunnalle kasvaa ja mahdollisuus liikkua jalan ja pyörällä nousee entistä tärkeämmäksi kaupunkiseutujen ja kansakuntien kilpailutekijäksi. Tasa-arvo. Erilaisten toimintojen saavutettavuus jalan ja pyörällä on tärkeää ihmisten tasa-arvoisten liikkumismahdollisuuksien kannalta. Esimerkiksi pitkät etäisyydet ja turvattomat reitit palveluihin lisäävät lasten, nuorten ja ikääntyneiden riippuvuutta autokuljetuksista. Turvallisuus. Turvallisemmat jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet vähentävät jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksia sekä liukastumis- ja kaatumistapaturmia. Pohjoismaisissa selvityksissä on myös arvioitu pyöräilymäärien kasvun osaltaan vähentävän autojen ja pyörien välisten onnettomuuksien todennäköisyyttä. Asuinympäristön laatu. Hyvä ja laadukas asuinympäristö on osa kuntien asukkailleen tarjoamaa palvelutasoa ja asukkaiden hyvinvointia. Viihtyisässä ympäristössä matka myös tuntuu lyhyemmältä ja se kannustaa kävelemään ja pyöräilemään. Mitä enemmän ihmiset kävelevät ja pyöräilevät, sitä enemmän he kiinnittävät huomiota ympäristön laatuun. Asuinympäristön kevyen liikenteen väylät ovat myös suosittuja lähiliikuntaja harrastepaikkoja. Keskustoissa kävelykatujen ja -alueiden toteuttamisella on puolestaan ollut merkittäviä positiivisia vaikutuksia keskusta-alueen elävyydelle ja asukkaiden viihtymiselle, liike-elämän menestymiselle ja koko kaupungin imagolle. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 4 (18)

Hiilineutraali kunta -Hinku. Hanko on mukana kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. Kunta voi vaikuttaa alueen liikenteeseen ensinnäkin vähentämällä liikkumisen tarvetta. Järkevällä kaavoituksella välimatkat asuinalueiden, työpaikkojen ja palvelujen välillä pysyvät kohtuullisina. Hyvät kevyen liikenteen väylät tekevät pyöräilystä ja kävelystä houkuttelevaa. Liikkumisen tarvetta vähentää myös sähköinen asiointi ja mahdollisuus tehdä etätyötä. 3. Käytännön toimenpiteet Liikkumistottumuksiin voidaan vaikuttaa yhtäältä motivoimalla ja kannustamalla ihmisiä kävelemään ja pyöräilemään, toisaalta taas tarjoamalla siihen paremmat mahdollisuudet liikkumisympäristöön vaikuttamalla. Toimenpidesuunnitelma on jaettu neljään kokonaisuuteen, joista ensimmäinen edustaa motivointia ja kolme seuraavaa pääosin mahdollistamista. Kunkin kokonaisuuden alle on tiivistetty tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeiset teemat ja kuvattu niiden nykytilannetta. Kustakin teemasta on edelleen nostettu esiin vaikuttavimmat toimenpiteet. 1. Tärkeät valinnat (asenteet ja liikkumistottumukset) Rutiinien ja tottumusten murtaminen 2. Reitti selvä (infrastruktuuri ja ympäristö) Jalankulku houkuttelevaksi Pyöräily sujuvaksi laatua parantamalla Matkaketjut toimiviksi Kunnossapito kuntoon 3. Kaikki lähellä (yhdyskuntarakenne ja palveluverkko) Jalankulku- ja pyöräilykaupunkia rakentamaan Yhteydet ja pysäköinti kaavoihin 4. Järjestelmä toimii (institutionaalinen ympäristö) Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta Liikennesäännöt ja -kulttuuri tukemaan tavoitteita Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 5 (18)

3.1 Tärkeät valinnat Kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi liikkumistapojen on muututtava niiden kansalaisten parissa, jotka nyt autoilevat tai kulkevat auton kyydissä suuren osan matkoistaan. Tavoitteena on muuttaa tämän ryhmän kulkutapavalintoja niissä tilanteissa, joissa kävely tai pyöräily tarjoaa käyttökelpoisen, toimivan ja haluttavan vaihtoehdon. Ison ihmisjoukon pienistäkin muutoksista syntyy iso vaikutus. Motivointia ja tiedon levittämistä tarvitaan kansalaisille, päättäjille ja suunnittelijoille. Tietoa esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn konkreettisista hyödyistä on runsaasti olemassa, mutta se ei aina välity sille joka tekee asiaan liittyviä päätöksiä. Keskeiset keinot kulkutapavalintoihin vaikuttamiseen ovat: kävelyn ja pyöräilyn markkinointi ja muut liikkumisen ohjauksen toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn välineiden, varusteiden ja palvelujen kehittäminen ja käytön edistäminen 3.1.1 Rutiinien ja tottumusten murtaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen työpaikoilla Haastetaan työnantajat edistämään kävelyä ja pyöräilyä työssä ja työmatkoilla ja vaikuttamaan myös asiakkaiden kulkutapavalintoihin. Työpaikan liikkumissuunnitelman laatiminen on eräs hyvä keino kartoittaa tilanne ja miettiä tarvittavia toimenpiteitä. Työyhteisön osallistuminen määräaikaisiin kävely- ja pyöräilykampanjoihin toimii hyvänä kannustimena muuttaa kulkutapavalintoja. Myös julkisten palvelujen asiakkaiden opiskelijat mukaan lukien matkat muodostavat ison matkaryhmän, jonka kulkutapavalintoihin valtio- ja kuntatyönantajat voivat vaikuttaa. Liikkumiskasvatus ja koulumatkojen kulkutavat Sisällytetään koulujen ja päiväkotien opetusohjelmaan kestävään ja terveelliseen liikkumiseen ohjaavaa liikkumiskasvatusta turvallisuuspainotteisen liikennekasvatuksen ja perinteisen terveystiedon ohella. Kannustetaan koulumatkoilla kävelyyn ja pyöräilyyn ja tarkistetaan, ovatko koulumatkapyöräilylle asetetut ikärajat ja rajoitukset kohdallaan. Tehdään yhteistyötä esimerkiksi vanhempainyhdistysten kanssa aikuisten vetämän koulumatkakävelyn ja -pyöräilyn järjestämiseksi alakouluikäisille. Mopo- ja skootteri-iän saavuttaville nuorille kohdennetaan omat kampanjat. Tehdään opetus- ja teknisen sektorin kesken yhteistyötä koulumatkojen turvallisuuden parantamiseksi ja huolehditaan pyöräpysäköinnistä. Vapaa-ajan kulkutapavalintoihin vaikuttaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on yhteinen tavoite erityisesti liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa. Itse liikuntatiloissa ja muissa harrastuspaikoissa kunnat voivat edistää kävelyä ja pyöräilyä mm. parantamalla harjoitusvälineiden säilyttämismahdollisuuksia, järjestämällä pyöräpysäköintipaikat, tiedottamalla kävely- ja pyöräily-yhteyksistä ja levittämällä terveysliikuntavalistusta. Kuntien päätökset liikuntapaikkojen sijoittamisesta ja lähiliikuntapaikkojen tulevaisuudesta vaikuttavat merkittävästi vapaa-ajan liikkumisen kulkutapavalintoihin. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 6 (18)

Informaatio kävely- ja pyöräilymahdollisuuksista ja -olosuhteista Kannustetaan kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien käyttämiseen jakamalla helposti saavutettavaa ja käytettävää informaatiota jalankulun ja pyöräilyn paikallisista reiteistä ja olosuhteista. Keinoja ovat mm. ulkoilu- ja pyörätiekarttojen pitäminen ajan tasalla ja niiden jakelu. Kävelyn ja pyöräilyn hyvät olosuhteet ja saavutettavuus voidaan nostaa esiin myös uusien asuinalueiden markkinoinnissa. 3.2 Reitti selvä Kansainväliset ja suomalaiset kokemukset osoittavat pyöräilyn suosion salaisuudeksi sen, että arkimatkat ovat käytännöllistä ja helppoa tehdä pyörällä. Terveyshyödyt, ympäristöystävällisyys ja ruuhkien välttäminen ovat tervetulleita sivuvaikutuksia, mutta harvoin pääsyitä kulkea pyörällä. Olosuhteet pitää luoda sellaiseksi, että asukkaat kokevat pyöräilyn sujuvaksi, mukavaksi, turvalliseksi ja nopeaksi matkantekotavaksi. Kävelyn suosioon pätevät pääosin samat vaatimukset kuin pyöräilyyn. Jalan liikkuessa korostuu kuitenkin vielä enemmän houkutteleva, ihmisen mittainen kaupunkiympäristö. Kävelymatka on kokemus. Tarvitaan ympäristöä, joka kutsuu ihmiset kävelemään. Keskeiset keinot kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi ovat paikalliset linjaukset kävelyn ja pyöräilyn asemasta ja pyöräilyn suunnitteluperiaatteiden tarkistaminen houkuttelevan jalankulkuympäristön rakentaminen ja autoliikenteen rauhoittaminen pyöräilyreittien laatutason parantaminen kunnollisen pyöräpysäköinnin järjestäminen jalkakäytävien ja pyöräteiden hyvä kunnossapito 3.2.1 Jalankulku houkuttelevaksi Jalankulkuympäristön houkuttelevuuden parantaminen Mahdollisia keinoja ja lähestymistapoja jalankulkuympäristön parantamiseksi ovat mm: viihtyisien kaupunkitilojen ja jalankulkuympäristön pienten yksityiskohtien luominen lähiympäristön jalankulkuyhteyksien ja oikoreittien toteuttaminen jalankulkuympäristön esteettömyyden parantaminen ja valaistuksen lisääminen sosiaalisen turvallisuuden tunteen parantamiseksi viihtyisyyttä tuovien ja oleskeluun houkuttelevien katukalusteiden, istutusten ja katutaiteen lisääminen Autoliikenteen rauhoittaminen Varmistetaan autoliikenteen turvallisen alhainen nopeustaso nopeusrajoitusten ja tarvittaessa rakenteellisten keinojen avulla. Parannetaan erityisesti suojateiden turvallisuutta. Taajamien ja kyläkohtien nopeusrajoitukset käydään läpi alueellisten liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 7 (18)

3.2.2 Pyöräily sujuvaksi laatua parantamalla Nykyisten pyöräilyratkaisujen parantaminen Parannetaan pyöräilyn infrastruktuuria pienillä, nopeasti toteutettavilla toimenpiteillä. Ohjaavana periaatteena on pyörän käsittely ajoneuvona, jolle luodaan loogiset, sujuvat ja turvalliset liikennejärjestelyt. Samalla pyöräliikenteen selkeä ohjaaminen parantaa jalankulkijoiden asemaa ja olosuhteita. Edullisia ja tehokkaita toimenpiteitä ovat esimerkiksi autoliikenteen rauhoittaminen pyöräilyreittinä toimivilla kaduilla, pyöräilyn ohjaaminen ajoradalle hiljaisilla kaduilla tai liian kapeilla kevyen liikenteen väylillä sekä pyöräteiden jatkuvuuden ja ajoreittien selkeyttäminen liittymissä. 3.2.3 Matkaketjut toimiviksi Pyörien kuljetus joukkoliikenteessä Parannetaan pyörien kuljetusmahdollisuuksia ja turvataan pyöräpaikkojen määrää junissa ja linjaautoissa. Otetaan pyörien kuljetustarpeet huomioon kalustohankinnoissa. Asetetaan hinnoittelu tukemaan pyörän käyttöä joukkoliikennematkan osana. 3.2.4 Kunnossapito kuntoon Jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnosta huolehtiminen Pidetään kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien rakenteet ja päällysteet sujuvan ja turvallisen liikkumisen edellyttämässä kunnossa. Jalkakäytävien ja pyöräteiden hyvä kesä- ja talvihoito Käydään läpi jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien kesä- ja talvihoidon (lumenpoisto, liukkaudentorjunta, hiekanpoisto ym.) laatuvaatimukset ja menetelmät sekä kävelyn että pyöräilyn näkökulmasta. Tiedotetaan talvihoidosta myös käyttäjille. 3.3 Kaikki lähellä Matkan pituus on keskeinen kulkutavan valintaa ohjaava tekijä. Nykyiset kehityssuunnat, yhdyskuntien hajautuminen ja palvelupisteiden vähentyminen, pidentävät matkojen pituuksia heikentäen kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Samalla autonomistuksen kasvu, varsinkin autokaupunkialueella yleinen perheen toinen auto, vähentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä. Maankäytön suunnittelussa tulee olla olennaisena lähtökohtana kävelyn ja pyöräilyn edellytysten varmistaminen. Kaupunkiseutujen jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeille ja pienempien taajamien keskustojen tuntumaan sijoittuva asunto- ja toimitilarakentaminen on avainasemassa. Julkisen ja yksityisen palveluverkon kehitystä on tärkeää ohjata siten, että palvelut ovat saavutettavissa myös jalan ja pyörällä. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 8 (18)

Keskeiset keinot, joilla turvataan mahdollisuus tehdä arkipäivän matkat jalan ja pyörällä ovat: lyhyisiin etäisyyksiin ja sekoittuneisiin toimintoihin perustuvien jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeidenparantaminen ja lisärakentaminen julkisten ja kaupallisten lähipalvelujen vahvistaminen 3.3.1 Jalankulku- ja pyöräilykaupunkia rakentamaan Jalankulku- ja pyöräilykaupungin suunnittelu ja rakentaminen Suunnitellaan ja kaavoitetaan toiminnoiltaan sekoittunutta, lyhyiden yhteyksien kaupunkirakennetta, jossa liikkumisen lähtökohtana on jalankulku ja pyöräily. 3.4 Järjestelmä toimii Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on vietävä tavoitelauseista konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan kävelyä ja pyöräilyä edistäviä valintoja yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavissa päätöksissä ja resurssien jaossa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet ovat yksittäisinä pieniä ja myös edullisia verrattuna isoihin liikennehankkeisiin. Keskeiset keinot kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi ovat: kävelyn ja pyöräilyn nostaminen selvästi nykyistä enemmän esille valtion ja kuntien liikennepolitiikassa kävelyä ja pyöräilyä tukevat työmatkaliikenteen taloudelliset kannustimet riittävät ja osaavat henkilöresurssit jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluun ja edistämiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn määrien seuranta kävelyn ja pyöräilyn kasvua ja turvallisuutta tukevat liikennesäännöt, niitä koskeva tiedotus ja valvonta 3.4.1 Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta Kävely ja pyöräily näkyviin liikennesuunnittelussa Nostetaan sekä kävely että pyöräily järjestelmällisesti esiin ja käsitellään niitä konkreettisesti strategisen tason suunnitelmissa, toimintoja taloussuunnittelussa sekä tulosohjauksessa. Huolehditaan siitä, että kävely ja pyöräily osana liikennepolitiikkaa ovat mukana myös laajempien poikkihallinnollisten yhteiskuntastrategioiden ja -ohjelmien laadinnassa, seurannassa ja toimeenpanossa. 3.4.2 Liikennesäännöt ja kulttuuri tukemaan tavoitteita Suojateiden kunnioittaminen Tehostetaan autoilijoiden suojatiekäyttäytymisen valvontaa, valistusta ja opetusta. Edistetään mahdollisuuksia valvoa kaupunkien pääkatujen ajonopeuksia ja suojateitä erilaisin teknisin keinoin sekä tiedottaa ko. järjestelmistä ennaltaehkäisevästi. Alennetaan autoliikenteen nopeuksia ongelmakohteissa. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 9 (18)

4. Kävelyn ja kevyen liikenteen nykytilaselvitys ja kehittämistarve Hangon kaupungissa Taulukossa on esitetty yhteenveto vuoden 2012 tilanteesta ja vuosien 2012 2017 aikana tehdyt toimenpiteet sekä kehittämistarve-ehdotukset vuosille 2017 2021. Asia Tilanne 2012 Kehittämistarve 2012 Tilanne kevät 2017 Reittikartta Olemassa olevat Lisää valaistu pururata Liitekartta on ja suunnitel- mukaan kartalle, polut päivitetty esitetyl- lut reitit on ja muut reitit. lä tavalla. määritelty ja piirretty kartalle OK Raseborg päivittää (liite 1) pyöräily- suunnistuksen kartan vuoden Kevyenliikenteen väylien katuvalaistus Risteysalueet Liikuntaesteiset ja keskustaalueet Talvikunnossapito Talvikunnossapidon piirissä olevat kevyen liikenteen väylät on määritetty piirretty kartalle (liite 1) Ei tiedossa tehtyjä toimenpiteitä Ei tiedossa tehtyjä toimenpiteitä Ei tiedossa tehtyjä toimenpiteitä Talvikunnossapitoluokituksen työselitykset on tehtävä Valaistuksen inventointi ja kuntokartoitus. Risteysten kanttikivet ja muut liikuntaesteet kartoitettava ja alennettava mahdollisuuksien mukaan Kartoitettava reitit ja niiden esteettömyys varmistettava Katuvalot on inventoitu. Kuntotarkastusta tehdään säännöllisesti osana valaistusinfran ylläpitoa. Kartoitusta ei ole tehty. Katujen perusparannustöiden yhteydessä mm. kanttikiviä on alennettu. Kartoitusta ei ole tehty. Kehittämistarve jatkossa Karttoja pidetään ajan tasalla. Ulkoilureittien kehittäminen ja profilointi (hiihto, maastopyötäily, ratsastus jne). 2017 aikana. Työselityksiä laaditaan. Talvikunnossapitoluokituksen työselitykset viimeistellään. Laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio kevyen liikenteen väylien katuvalaistuksen parantamiseksi. Tehdään kartoitus, jonka perusteella laaditaan suunnitelmat ja kustannusarviot työn toteuttamiseksi. Jatketaan risteysalueiden esteettömyyksien parantamista katujen perusparannustöiden yhteydessä. Kartoitettava reitit ja niiden esteettömyys varmistettava. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 10 (18)

Asia Tilanne 2012 Kehittämistarve 2012 Tilanne kevät 2017 Kehittämistarve jatkossa Opasteet Ei tiedossa tehtyjä toimenpiteitä jo olemassa olevien lisäksi. Pyöräilyreitin opasteet on uusittu 2015 syksyllä. Uusitaan pyöräilyreitin opasteita tarpeen mukaan. Turvallisuus Rautatien ylitykset/ alitukset Kts. Hangon kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2008. Tasoylikäytävät, rautatiesilta, tunnelit Tarkistetaan olemassa olevat opasteet ja niiden tarkoituksenmukaisuus sekä lisätään niitä tarpeen mukaan. Karttaohjelmien ajantasaisuus varmistettava vuosittain. Määritettävä riskikohteet ja laadittava parantamisehdotukset. Otettava huomioon eri käyttäjäryhmät. Sillalle erillinen pyöräilyväylä tai olemassa olevan läntisen reunan levennys. Karttaohjelmia päivitetään jatkuvasti (karttapalvelu). Riskikohteita ei ole määritetty. Välkky - tehostemerkkejä on asennettu 3 risteykseen autoilijoiden huomion herättämiseksi. Hidaste on rakennettu Satamatielle Lappohjaan Hanketta ei ole aloitettu. Karttaohjelmia päivitetään jatkuvasti (karttapalvelu). Määritettävä riskikohteet ja laadittava parantamisehdotukset. Otettava huomioon eri käyttäjäryhmät. Jatketaan suojateiden turvallisuuden lisäämistä erilaisin teknisin keinoin. Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen. Selvitetään liikenneviraston kanssa sillan parantamismahdollisuudet. Mahdolliset kevyen liikenteen tunneliratkaisut ratapihan ali. Kaavamuutos alikulkutunnelin toteuttamiseksi on käynnistetty ympäristölautakunnassa 8.3.2017 38 Katusuunnitelma alikulkutunnelin toteuttamiseksi laaditaan asemakaavatyön kanssa rinnakkain. Asemakaava ja katusuunnitelma valmistuvat vuoden 2017 aikana. Kehä I Ei tiedossa tehtyjä toimenpiteitä Rajatie - Hemming Elfingintie - Lähteentie uusi kevyenliikenteen yhteys, jolla ohjataan kevyt liikenne. Hanke otetaan mukaan investointiohjelmaan arviolta 5-8 vuoden kuluttua. Alikulku toteutetaan vuoden 2018 aikana. Hanke odottaa. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 11 (18)

Uudet kehittämistarve-ehdotukset: Asia Pyöräilyn ja jalankulun infrastruktuurin parantaminen Kehittämistarve jatkossa Uudet kevyen liikenteen väylät (2017-2021) Tiilitehtaantie Panimonkatu Linjakatu Hangonkyläntie Kevyen liikenteen väylien luokittelu. Pääreittien tason nosto. Kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien rakenteiden ja päällysteiden kuntokartoitus, jonka perusteella laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio väylien laadun ja turvallisuuden parantamiseksi. Katusuunnitelmia laadittaessa kiinnitetään huomiota jalankulkuympäristön parantamiseen mm. kalusteilla, istutuksilla ja materiaaleilla. Olemassa olevan pyöräpysäköinnin kartoittaminen ja suunnitelma pyöräpysäköinnin parantamiseksi. Sähköpyöräilymahdollisuuksien kehittäminen (latauspisteet yms.). Asenteet ja liikuntatottumukset Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on 20 % lisäys kävely- ja pyörämatkoihin. Kävely- ja pyöräilymäärien laskennalla voidaan seurata tavoitteen toteutumista. Lisäksi nettikyselyiden avulla voidaan selvittää mm. hankolaisten asenteita pyöräilyolosuhteisiin. Paikallistason markkinointi. Välineiden, varusteiden ja palveluiden kehittäminen. Liikkumissuunnitelmien laatiminen työpaikoille. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen yhteistyössä liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa. Maankäytönsuunnittelu Kevyen liikenteen huomioiminen maapoliittisessa ohjelmassa. Pyöräpysäköintinormien asettaminen asemakaavamääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 12 (18)

5. Erillisiä kevyen liikenteen kehittämiskohteita Hangossa Mahdollisuudet lähes ympärivuotiseen kevyen liikenteen / pyöräilyn käyttöön ovat Hangossa erinomaiset ja mm. sen vuoksi kevyen liikenteen väylähankkeiden toteuttaminen on ensi arvoisen tärkeätä. Seuraavassa on esitetty joitakin kevyen liikenteen väylähankkeita, jonka on raportoitu ELY keskuksen kevyen liikenteen hankekyselyssä 2012 Hangon osalta. Tiesuunnitelmista vastaavat ELY-keskukset. Kunta voi hakea asemakaavoittamattomien tiealueiden osalta suunnittelusopimushakemusta sekä sen saatuaan toteuttamissopimusta ELY-keskukselta. Yleensä sopimusten lähtökohtana on, että kunta teettää suunnittelun ja rakennustyöt omalla kustannuksellaan sekä vastaa vahingoista ja korvauksista, joita työ mahdollisesti aiheuttaa. 5.1. Junaradan alikulku: Kadermonkatu-Puistokatu Junaradan alikululla lisätään kevyenliikenteen turvallisuutta poistamalla vartioimaton tasoristeys ja vilkkaasti liikennöity Korsmaninkadun risteys. Hanke toteutetaan yhteistyössä liikenneviraston kanssa. Alueen asemakaavoitus ja katusuunnitelmat on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2017 aikana. Rakentaminen alkaa asemakaavan ja katusuunnitelman vahvistuttua. 5.2. Panimonkatu Kevyen liikenteen ja autoliikenteen määrät Panimonkadulla ovat nousseet viimevuosina lähinnä Lidlin vaikutuksesta. Panimonkatua on mahdollista leventää hieman nykyisestä, jolloin saadaan kevyelle liikenteelle oma väylä. Panimonkadun väylä täydentää kevyen liikenteen verkostoa etelä-pohjoissuunnassa yhdistämällä kaksi pääväylää; Esplanadin ja Kappelisatamantien. Katu on todennäköisesti rakennusohjelmassa vuonna 2019. 5.3. Linjakatu Väylä palvelee Hangonkylän sataman ja keskustan välistä kevyttä liikennettä. Osa erikoiskuljetuksista satamaan/satamasta ajetaan Linjakadun kautta. Kevyen liikenteenväylä jäsentää katutilaa ja lisää liikenneturvallisuutta. 5.4. Kalastajankatu Osalla Kalastajankatua on rakennettu erillinen kevyen liikenteen väylä. Yhtenäinen kevyen liikenteen väylä Metsäkannaksentieltä Hangonkyläntielle parantaa liikenneturvallisuutta. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 13 (18)

5.5. Hangonkyläntie - Hangonkylän satama Kalastajankatu Vilkasliikenteinen katuosuus, jossa sataman suuntaan liikennemäärät ovat tulevaisuudessa kasvussa. Hangonkyläntien varteen sataman lähelle tulossa uusi kaava-alue, josta syntyy myös kevyen liikenteen liikennöintitarvetta kaupungin suuntaan ja takaisin. Kesäaikainen turistiliikenne sataman suuntaan ja takaisin ei ainakaan tulevaisuudessa pienene. Kevyen liikenteen väylän toteuttaminen odottaa Hangonkyläntien asemakaavoituksen valmistumista. Asemakaavan muutoksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. 5.6. Hemming- Elvfingintie ja Rajatien yhteyden rakentaminen Vähentää liikennemääriä Hanko pohjoisen ylikäytävän ja muiden Hangon sisääntuloväylien risteysalueilla jos yhteys on olemassa kantatieltä Täktomin suuntaan. Väylä parantaa ja nopeuttaa myös monien harrastustoimintojen kulkureittejä asuntoalueilta harrastusalueille. Liikennekuormat alueen sisällä ohjautuvat luontevammin. Yhteys on sorapintaisena osittain olemassa ja sitä käytetään epävirallisena oikotienä ainakin kevyen liikenteen ja osittain myös muun ajoneuvoliikenteen osalla. Kts. Kehä I taulukossa. Uusi yhteys moottoriliikenteelle sekä kevyelle liikenteelle. Kuva 1. Uusi yhteys parantaa turvallisuutta pienentyneiden liikennemäärien johdosta ympyröidyillä alueilla. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 14 (18)

5.7. Kevyen liikenteen väylä Rajatie Kirkkotie Erillinen kevyen liikenteen väylä Rajatieltä Kirkkotielle on ensiarvoisen tärkeä kohde, koska: nykyisellään kevyt liikenne ja muu ajoneuvoliikenne käyttävät samaa ajoväylää joka on todella kapea ja mutkainen. Alueen asukkailla on selkeä ja kasvava tarve käyttää kevyttä liikennettä asioidessaan kantakaupungin alueella. koululaiset hyödyntävät nykyistä ajoväylää, mutta riski ajoneuvojen kanssa kohtaamiselle on suuri. pyöräilyn käyttö liikuntamuotona on myös lisääntymässä alueella, jolloin tiellä voi myös olla kerrallaan isompi joukko pyöräilijöitä. Väylän rakentaminen lisäisi merkittävästi myös turistikauden aikaisen kevyen liikenteen turvallisuutta, jolloin Hankoon voisi ajaa turvallista reittiä poissa kantatien sivusta, missä on merkittävää rekkaliikennettä. Asukkaiden määrä on kasvussa tällä suunnalla ja alueelle kaavoitetaan lisää ja sitä voidaan luonnehtia Hangon uusasuntotuotannon kasvusuunnaksi. Asemakaavoituksia on käynnissä Täktomintie 260 saakka. Asemakaavojen tultua voimaan Täktomintie muuttuu katualueeksi ja kaupunki voi toteuttaa kevyen liikenteen väylät asemakaavoitetun alueen osalta. Asemakaavojen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaavojen vahvistuttua Täktomintie on (11007) liikenneviraston hallinnassa osoitteesta Täktomintie 267 itäänpäin ja mahdollinen kevyen liikenteen väylä toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä. Kuva 2. Näkymä kohdealueelta, missä pyöräilijä ajaa samalla kapealla väylällä kuin muut ajoneuvot ja muodostaa merkittävän onnettomuusriskin 5.8. Kirkkotien kevyen liikenteen väylä Kirkkotie on myös tärkeä kohde koska: nykyisellään kevyt liikenne ja muu ajoneuvoliikenne käyttävät samaa ajoväylää joka on todella mutkainen ja erittäin kapea. Myös tämän alueen asukkaat käyttävät kevyttä liikennettä asioidessaan kantakaupungin alueella. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 15 (18)

koululaiset hyödyntävät nykyistä ajoväylää, mutta riski ajoneuvojen kanssa kohtaamiselle on suuri. Lisäksi väylä on erityisen kapea ja mutkainen eikä sitä ole valaistu. Väylää käytetään talvisin myös kävelyreittinä koululaisten toimesta, jolloin he kävelevät kantatien varrelle bussipysäkille. Kirkkotie (yhdystie 110081) liikenneviraston hallinnassa ja mahdollinen kevyen liikenteen väylä toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä. Kuva 3. Näkymä kapealta ja mutkaiselta Kirrkotieltä, jossa kohtaamisriskit ovat suuret ja pimeällä ajanjaksolla vieläkin suuremmat. Talvella lumivaroja ei reunoilla juurikaan ole, jolloin ajoväylä kapenee entisestään. 5.9. Alueellinen kevyen liikenteen väylä Täktom Tvärminne Lappohja Alueellinen kevyen liikenteen väylä, joka voitaisiin osin rakentaa siirtoviemärinlinjan muodostamalle uralle. Palvelisi taajama-alueiden välistä liikennettä sekä toimisi turvallisena syöttöväylänä Hankoon kohdistuvalle turistiaikaiselle kevyelle liikenteelle. Muodostaisi laadukkaan ja selkeän väylän ajatellen pyöräilyn hyödyntämistä Hangon alueen liikuntamuotona. Yhdystie 11007 on liikenneviraston hallinnassa ja mahdollinen kevyen liikenteen väylä toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä. 6 Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Toimenpiteiden toteutumista seurataan vähintään joka neljäs vuosi (valtuustokausi). Koska kunkin toimenpiteen toteutuminen riippuu taloudellisista resursseista, kovin yksityiskohtaista aikataulutusta toimenpiteille ei voida tässä esittää. Kuitenkin seurannan perustella tarkistetaan tarvittaessa toimenpidesuunnitelmaa sekä sovitaan yhdessä toimista, joilla suunnitelman toteuttamista tehostetaan. Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2017-2021 Sivu 16 (18)

LIITE 1 Kevyen liikenteen verkko 2017

LIITE 1 Kevyen liikenteen verkko 2017