METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi



Samankaltaiset tiedostot
Monimuotoisuuden suojelu

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Ojitettujen soiden ennallistaminen

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

METSO-ohjelma :

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

NATURA VERKOSTO

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Uusi kannustin metsänomistajille: METSO hiilipreemiolla

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Luonnonsuojelun ohjaus

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Pekka Klemola. Jylhänjärven-Särkisalonnevan alue

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Maanomistajain Liitto - Jordägarnas Förbund

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle

Metsäohjelman seuranta

METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsäohjelman seuranta

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

METSO:n käytännön toteutus: luonnonsuojelulain keinovalikoima. METSO-koulutus 2009 Ympäristöministeriö & Maaja metsätalousministeriö

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Metsäohjelman seuranta

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tilannekatsaus 2012

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?

METSO-ohjelmaan sopivat kohteet

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. Sykli, ympäristökasvattajan koulutusohjelma Kokkola 28.9.

Metsänhoito. Metsänomistajat

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

METSO-ohjelman väliarvio 2010

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

Kaavoituksen metsäapu

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Metsien suojelu

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

METSO-tilannekatsausraportti Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2010

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Metsien suojelu

Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Transkriptio:

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman avulla omistaja voi saada tuloja metsäluonnon suojelusta ja hoidosta. Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimman. METSOssa on mahdollisuuksia, joihin kannattaa tutustua. Kuka tekee päätöksen METSO-kohteista? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) päättää luonnonsuojelulain mukaisesta pysyvästä ja määräaikaisesta suojelusta. Metsäkeskus päättää kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisesta ympäristötuesta ja luonnonhoidosta. METSO-ohjelman keskeisenä tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus. Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja. METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta. 2 Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

KUVAT: Jorma Knuutinen, Mikko Kuusinen, Markku Aikioniemi, Markku Meriluoto Kymmenen METSO-ohjelmaan soveltuvaa elinympäristöä: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt Kalkkikallioilla kasvavat metsät Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-ohjelmalla pyritään turvaamaan erityisesti luonnontilaisia metsiä. Luonnontilaisuudesta kertovia ominaisuuksia ovat esimerkiksi lahonneen ja kuolleen puuston määrä ja laatu, kookkaat ja vanhat lehtipuut tai palanut puusto. Luonnonarvoiltaan myös tavanomaisempi kohde saattaa olla arvokas, jos se täydentää lähistöllä olevaa suojelualuetta. METSOohjelmaan valittavilla luontokohteilla on tarkat valintaperusteet, jotka esitellään erillisessä oppaassa. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 3

KUVA: MARKUS SIRKKA / YHA KUVAPANKKI

METSO tarjoaa vaihtoehtoja METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. Pysyvä suojelu Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon. Alueen rauhoitusmääräykset ja korvaus sovitaan maanomistajan ja ympäristöviranomaisen kesken, minkä jälkeen suojelualueesta tehdään rauhoituspäätös. Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan. Kaupan kohteena voi olla koko metsätila tai erillinen määräala. Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä. Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista. Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Määräaikainen suojelu Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi. Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonarvoja voidaan kehittää esimerkiksi seuraavilla kohteilla: Hoitoa tarvitsevat lehdot (esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset) Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet (lähteet ja purot) Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 5

METSO on hyvä tulolähde METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen. Suojelu voi tarjota metsänomistajalle parhaan taloudellisen tuoton metsästä mahdollisuus kannattaa selvittää. Korvaukset eri suojeluvaihtoehdoissa määritellään seuraavasti: Korvaukset pysyvästä suojelusta Yksityisen suojelualueen perustaminen: metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon. Korvaus on verovapaata. Alueen myynti valtiolle: kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisen arvon perusteella. Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata. Vaihto valtion maahan: vaihto on mahdollista, jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata. 6 Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

Kiinnostaako METSO? METSO on metsänomistajan valinta Suomen metsäluonnon hyväksi. Jos olet kiinnostunut METSO-ohjelmasta ja haluat selvittää, onko metsässäsi siihen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä metsä- tai ympäristöalan ammattilaiseen. Lisätietoja METSOsta: www.metsonpolku.fi Suomen metsäkeskus www.metsakeskus.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset www.ely-keskus.fi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio www.tapio.fi Suomen ympäristökeskus www.syke.fi Metsänhoitoyhdistykset www.mhy.fi Metsänomistajien liitot www.liitto.mhy.fi Metsähallitus www.metsa.fi Metsäpalveluyrittäjät Metsäyhtiöt Luonnonsuojelujärjestöt Korvaukset määräaikaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta Metsätalouden ympäristötuki: laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa olevan puuston määrää. Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja. Korvaus on veronalaista tuloa tuensaajalle. Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus: maan- KUVAT: Markku Meriluoto, Markus Sirkka, Jorma Knuutinen omistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen hyödyn menetys, joka arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Korvaus on verovapaata. Luonnonhoitohanke: kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa kaikki luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut. Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 7

Esitteen PDF-versio: www.metsonpolku.fi Kannen kuva: Kirjoverkkoperhonen, Mauri Mahlamäki/Vastavalo.fi, Taitto: Niina Silvasti, ympäristöministeriö, Paino: Unigrafia, Helsinki 2013 Ympäristöministeriö Kasarmikatu 25 PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. 020 610 100 (vaihde) www.ym.fi Maa- ja metsätalousministeriö Hallituskatu 3 A PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. (09) 16001 (vaihde) www.mmm.fi