KYMIJOEN PYHJRVEN ALUEEN LAATU VUOSINA VEDEN. Hannu Kokko Lea Lindeil

KYMIJOEN PYHJRVEN ALUEEN LAATU VUOSINA 962-984 VEDEN Hannu Kokko Lea Lindeil

VESI- JA YMPRISTdHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro5 KYMIJOEN PYHAJARVEN ALUEEN VEDEN LAATU VUOSINA 962-984 Hannu Kokko Lea Lindeli Kymen vesi- ja ympristöpiiri Kouvola 986

2 Tekijit ovat vastuussa julkaisun sisäliöst, eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona Julkaisua saa Kymen vesi- ja ympäristöpiiristä. ISBN 95-46-9634-4 ISSN 783-3288 Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 986.

3 SISLLYSLUETTELO. JOHDANTO 5 Sivu 2. AINEISTO JA SEN KÄSITTELY 6 2.. Lhivaluma-alue 6 2.2. Altaiden pinta-alat ja tilavuudet 6 2.3. Virtaamat 6 2.4. Veden laatu 7 3. ALUEEN PERUSTIEDOT 3.. Liihivaluma-alue 3.2. Pyhäjrven alueen hydrologia 2 4. VEDEN LAATU 5 4.. Kemiallinen hapentarve 5 4.2. Väri 5 4.3. Ligniini 5 4.4. Fosfori 2 4.5. Happi 2 5. VEDEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJbIT 26 6. TIIVISTELM 27 VIITTEET 28 LIITTEET 29

4

5. JOHDANTO Kymijoen Pyhäjärven veden laatua on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 962 lähtien aluksi Kymen maanviljelysinsinööripiirin ja vuodesta 97 lähtien Kymen vesiphrin toimesta. Alueella tehdään lisäksi velvoitetarkkailuja Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Pyhäjärven alue muodostuu Mankalan ja Voikkaan voimalaitosten välisistä, samassa vedenpinnan tasossa olevista järvialtaista. Altaiden kautta, lukuun ottamatta Urajärveä, kulkee Kymijoen vesistöalueen pääaltaasta, Päijänteestä Kalkkisten, Ruotsalaisen ja Konniveden kautta purkautuvat vedet. Melko lähelle Pyhäjärven luusuaa laskee kirkasvetinen Mäntyharjun reitti. Altaat ovat matalia ja loivarantaisia. Altaiden pienen vesitilavuuden takia vedenpinnan vaihteluun vaikuttaa merkittävimmin Kymijoen vesistöalueen yläosasta tulevat vesimassat. Pyhajarven lahivaluma-alueella ei ole vesistoa kuormittavaa teollisuutta Alueen taajamien kuormitus on myös vähäinen. Altaiden veden laatuun vaikuttaa eniten Päijänteen ja Heinolan alueilta tuleva taustakuormitus ja lähivaluma-alueen hajakuormitus. Peltojen osuus loivarantaisten altaiden ympärillä on huomattavan suuri. Pyhäjärven avovesiajan vedenpinnan korkeuksia on säännöstelty vuodesta 964 lähtien, jolloin Kimolan uittokanava valmistui ja siirryttiin nippu-uittoon. Lisäksi alueen vedenpinnan korkeuksiin vaikuttavat yläpuoliset säännöstelyt, Päijänteen Ruotsalaisen, Konniveden ja Arrajärven säännöstelyt. Mankalan ja Voikkaan voimalaitosten juoksutusohjeet on kuitenkin määritelty siten, että vedenpinta noudattaa mahdollisimman hyvin luonnontilaista lukuun ottamatta kesaajan vedenpinnan nostoa uiton tarpeita varten Pyhajarven saannostelya on suunniteltu tehostettavaksi siten, etta vedenpinnan korkeusvaihteluja tasataan entisestaan ja tulvia pyritään leikkaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Raportin tavoitteena on tarkastella Pyhäjärven alueen veden laadun kehitystä vuosina 962-984 veden laadun seurantatulosten perusteella ja arvioida siihen vaikuttavia tekijöitä. Tausta-aineistona on esitetty altaiden pinta-ala- ja syvyys tiedot, alueen virtaamatiedot ja Pyhäjärven lähivaluma-aluetta koskevat tiedot. Ravinne- ym. kuormitusta ja niiden muutoksia ei tässä yhteydessä ole yksilöity, koska tavoitteena on yleiskäsityksen saaminen alueen veden laadun kehityksestä.

6 2. AINEISTO JA SEN KÄSITTELY 2.. Lähivaluma-alue Pyhäjärven lähivaluma-alueen (4.2) perustiedot selvitettiin peruskarttatyönä. Valuma-alueen järvet numeroitiin latvollta alaspäin siten, että valuma-alueen ylin järvi sai suurimman numeron. Lähivaluma-alue havainnollistettiin pallokar talla, josta selviää järvien sijoittuminen toisiinsa nähden latvoilta luusuaan. Peruskartoilta mitattiin kaikkien yli hehtaarin kokoisten järvien valuma-alueen, järvien ja peltojen pinta-alojen kertymä järven luusuan kohdalle ja kunkin järven oma pinta-ala, mantereen ja saanen rantaviivan pituudet ja saanen määrä ja pinta-ala. Lisäksi selvitettiin Pyhäjärven kohliskulmaan, Lintukymiin laskevan pienen, lähes järvettömän Torasjoen valuma-alueen (4.99) vastaavat tiedot. Pyhäjärven eri altaiden mantereen ja saanen rantaviivan kokonaispituudet ja peltorantojen pituudet selvitetti in lisäksi vesialuelohkojen hallintasuhteittain (kalastuskunnat, jaetut vesialueet, kalastusseura). 2.2. Altaiden pinta-alat ja tilavuudet Pyhäjärven kanssa samassa vedenpinnan tasossa olevien altaiden tilavuudet ja pinta-alat laskettiin syvyysvyöhykkeittäin Kymen vesi- ja ympänistöpiinissä kehi tetyllä tietokoneohjelmalla. Ohjelman tarvitsemat lähtötiedot mitattiin Pyhä järvestä toukokuussa 96 otettujen ilmakuvien ja heinäkuussa 964 tehtyjen syvyysluotausten perusteella tehdyiltä syvyyskartoilta, Ohjelma tarvitsee lähtö tiedoikseen riittävän määrän linjoja, linjojen väliset etäisyydet ja etäisyydet linjoilla rannasta eri syvyysvyöhykkeiden najoihin. - tasoksi valittiin veden pinnankorkeus NN + 66,5 m ja tarkasteluväliksi,5 m. Vaikkakin ohjelmalla saadut laskennalliset pinta-alat ja tilavuudet on esitetty lukuarvoiltaan tarkasti, ne ovat käytännössä kuitenkin vain likianvoja epätarkkojen lähtötietojen takia. 2.3. Virtaamat Pyhäjärven alueen vesitaseen arvioi miseksi taulukoitiin alueelle Kymijoen yläosan valuma-alueelta (pääasiassa Päijänne) ja Mäntyharjun reitiltä tulevat sekä Pyhäjärven luusuasta lähtevät vesimäänät viisivuotisjaksoittain ja vuodenajoit tain 963-984. Mäntyharjun reitin ja Pyhä järven luusuan virtaamien vuotuis- ja

7 vuodenaikaisvaihtelun havainnollistamiseksi virtaama-arvot esitettiin myös murtoviivoina. Vuodenaikojen pituutena tässä yhteydessä on käytetty seuraavia jaksoja: pvm kk Talvi.. - 3.3. 3 Kevät.4. - 3.5. 2 Kesä.6. - 3.9. 4 Syksy.. - 3.2. 3 Mantyharjun reitin virtaamana kaytettiin Siikakosken voimalattoksella mitattuja ja hydrologisissa vuosikirjoissa ja tiedotteissa ilmoitettuja virtaamia. Päijän teestä tulevana virtaamana käytettiin Mankalan voimalaitokselta suoraan saatuja virtaamatietoja. Pyhäjärven luusuan (Voikkaa) virtaamat laskettiin hydrologisissa vuosikirjoissa ja tiedotteissa esitettyjen Kuusankosken voimalaitoksen ja Valkea lan reitin virtaamien erotuksena. Kimolan kanavan, Torasjoen ja lähivaluma alueen virtaamia ei arvioitu. Esitetyt virtaamatiedot ovat osin epätarkkoja, koska ne perustuvat voimalaitos ten energian tuotantoon ja sitä kautta laskettuihin virtaamiin. Kuusankosken voimalaitoksen mittaustarkkuutta on viime vuosina parannettu, mutta uusien laskentaperusteiden mukaisia virtaamia ei tässä yhteydessä ole esitetty, koska kaikki virtaamat pitäisi korjata vastaavalla tavalla. 2.4. Veden laatu Pyhäjärven alueen veden laadun kehityksen tarkastelua varten listattiin vesihalli tuksen ylläpitämästä vedenlaaturekisteristä kaikki alueelta vuosina 962-984 otetut vesinäytetulokset. Tarkasteltav iksi muuttujiksi valittiin veden väri, kemiallinen hapentarve (KHT), ligniinipitoisuus (NaLS), happipitoisuus ja fosforipitoisuus, joiden katsottiin riittävän veden laadun yleiskehityksen selvit tämiseksi. Kemiallisen hapentarpeen ja kokonaisfosforin määritysmenetelmät muuttuivat vuonna 97. Vanhoilla menetelmillä saadut tulokset eivät ole vertailukelpoisia uusiin tuloksiin nähden, joten veden kemiallista hapentarvetta ja fosforipitoisuutta on tarkasteltu vain vuodesta 97 lähtien.

8 Nytteenottopaikat on esitetty kuvassa. Kuvassa esitetyilt näyttenotto paikoilta näytteitä on otettu seuraavasti: Havaintovuodet Näytteenottokertoja Leininseliin syvänne 965-975 8 Urajärven syvänne 966-98 5 Pyhäjärven syvänne 963-984 5 Kimolanlahti 963-984 8 Virransilta 963-984 3 Kupparinsilta 963-984 3 Puolakka 963 984 5 Lintukymi 963-984 7 Pilkanmaa 962-984 26 Syvännehavaintopaikoista lopulliseen käsittelyyn otettiin vain Pyhäjärven syvänteen pinnan ( m) ja pohjanläheisen vesikerroksen (2 h m) tulokset sekä lisäksi hapen ja lämpötilan osalta kaikki näytteenottosyvyydet, Urajärven syvänteen tuloksista käsiteltiin vain happi- ja lämpötilatulokset kaikista syvyyksistä. Leininselän syvänteen tuloksia ei käsitelty lainkaan vähäisen näytemäärän ja altaan huonon lämpötilakerrostuneisuuden takia, Virtahavaintopaikoista lopulliseen tulostukseen otettiin VirransHta, Kupparin silta, Puolakka ja Pilkanmaa, Koska Leininselkä -Kirkkojärvi on läpivirtausallas, Virransillan tulokset edustavat Pyhäjärven alueelle Kymijoen yläosan vesistö alueelta tulevaa päävirtausta, Kupparinsillan tulokset edustavat lähinnä Urajär vestä tulevia vesiä, joskin virtaus salmessa on välillä Pelinginselältä Urajärvelle päin Pyhäjärven vedenkorkeuksien vaihdellessa, Puolakan havaintopaikan veden laatu vastaa Mäntyharjun reitiltä Pyhäjärveen purkautuvan veden laatua, Pyhä järvestä lähtevän veden laadun valtakunnallisena virtahavaintopaikkana on Pilkanmaa, Virtahavaintopaikan yläpuolella (noin 3 km) on lisäksi velvoitetark kailun näytteenottopaikka, josta näytteitä on otettu vuodesta 972 lähtien, Velvoitetarkkailutuloksista ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan mukana kuin ligniinitulokset. Lintukymin havaintopaikan tuloksista otettiin mukaan myös vain veden lignllnipitoisuudet, koska muut tulokset vaihtelevat satunnaisesti Pyhä järven vedenpinnan korkeuksien sekä Mäntyharjun reitin ja Torasjoen virtaamien aiheuttaman kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaisesti, Koska ligniinipitoisuutta ei ole seurattu kaikilla virtahavaintopaikoilla järjestelmällisesti, mukaan otettiin edellä mainittujen lisäksi Vuolenkosken (Konniveden luusua) ligniinitulokset,

9.4J.4J :) 4J 4:) ) ) H ct E Lfl -t ( 4 -

Matalan Kimolanlahden tulokset on käsitelty vastaavalla tavalla kuin muu aineisto. Tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä Kimolan kanavan rakentamisen ja käytön vaikutuksista lahden tilaan, Pyhäjärven alueen veden laadun luontaisen vuodenaikaisvaihtelun ja pitkän aikavälin muutosten selvittämiseksi aineisto käsiteltiin siten, että vuosi jaettiin vuodenaikoihin seuraavasti: pvm kk painokerroin Talvi.. - 3.3. 3,,25 Kevät.4. - 4.6. 2,5,2 Kesä 5.6. - 3.9. 3,5,29 Syksy.. - 3.2. 3,,25 Aineistosta laskettiin vuodenaikaiskeskiarvot ja näistä edelleen painotetut vuosi keskiarvot. Kausi- ja vuosikeskiarvot on esitetty kuvin, jotka havainnollistavat vuodenaikaisvaihtelua ja pitkän aikavälin muutoksia, Pyhäjärven ja Urajärven syvänteiden näytteenottopaikkojen kaikista tuloksista esitettiin kuvina hapen ja lämpötilan keskiarvot ja vaihteluvälit syvyysvyöhykkeittäin kesä- ja talvikerros tuneisuusajan lopussa, Lisäksi vedenlaatuaineisto taulukoiti in viisivuotiskeski arvoittain pitkän aikavälin keskimääräisten muutosten selvittämiseksi, 3. ALUEEN PERUSTIEDOT 3.. Lähivaluma-alue Pyhäjärven lähivaluma-alue (4.2) on esitetty kuvassa 2 ja pallokarttana liitteessä. Alueen alaraja on Voikkaan voimalaitos. Alueelle laskee koillisesta Mäntyharjun reitti (4.9) ja luoteesta Kymijoen yläosan vesistöalue Konniveden alueen (4.3) kautta ja Arrajärven reitti (4.6). Lähivaluma-alueella on kaikkiaan 64 yli hehtaarin kokoista järveä ja lampea (lhtteet 2 ja 3). Valuma-alueen kokonaispinta-ala peruskartoilta laskettuna on 55 km2, josta järviä on 6 km2 (2, %) ja peltoa 94 km2 (7, %). Kymijoen vesistöalueen kokonaispinta-ala Voikkaan voimalaitokselle saakka on 34 68 km2 ja järvisyys 9,7 % (vesihallitus 974). Pyhäjärven lähivaluma-alueen pinta-ala koko vesistöalueen pinta-alasta on siten,6 % ja järvien alasta vastaavasti

,7 %, Luvut osoittavat, että hivaluma-alueen merkitys altaiden kohdalla, joiden kautta koko vesistöalueen pvirtaus kulkee, on pieni, Paikallisesti merkittvint on peltojen suuri osuus lähivaluma-alueella (7, %). Liitteessä 4 on esitetty Pyhäjärven tasossa olevien altaiden rantaviivan kokonaispituudet ja peltorantojen pituudet. Pyhäjärven alueella mannerten rantaviivaa on 5 km, josta peltorantoja on 6,2 %. Saanen rantavhvan pituus on 35 km. Lintukymiin, Mäntyharjun reitin alaosaan laskevan Torasjoen vesistöalueen (4.99) valuma-aluetiedot on esitetty liittessä 5. Torasjoen vesistöalue on lähes järvetön (L =,5 %). Peltojen osuus alueella on suuri (2,7 %). Torasjoen vaikutus Pyhäjärven alueella näkyy lähinnä vain Lintukymin alueella. O x O i4. II %;i Taq4» )O f II jj4/-.iri / r - l s M.ha... W ) \ 3 <)j fwu \ \ sr zp_,g Tbh r %J $t 2 / j II Sän HsMIIO ur SeInp».-. Orava ihjj tl s a i - / ) - K,tt U II ei k.h Xurn LII O 4,,afU - O Mk,.,.. UUSA - ] ku - Iufl., kka * II III * * onhtl * k.k - * *I kli,nl,, &IiIIt - * O - Peu I,llt.I. * VaIkaL ou si * * 4 *k*ll.,iw tc Kuva 2. Pyhäjärven lähivaluma-alue (4.2).

2 3.2.. Pyhjiirven alueen hydrologia Pyhjrven kanssa samassa tasossa olevien altaiden pinta-alat ja tilavuudet vedenkorkeudella NN + 66,5 m ja tästä alaspäin,5 mm välein on esitetty iitteiss 6 -. Osa-altaiden pinta-alat ja tilavuudet vedenkorkeudella NN i- 65, m, joka on lihellii alueen keskivedenkorkeutta (NN + 65,7 m), ovat seuraavat: Pinta-ala Tilavuus ha % milj, m3 Leininseki-Kirkkojirvi 272 7,5 8,2 28,4 Pelinginselkä 72 4,8 34,83 2,3 Pyhäjärven pääallas 3 555 49, 8,23 4,9 Urajiirvi 358 8,7 48,98 7,4 Yhteensä 7 257, 282,6, Pyhäjärven alueen virtaamat vuosina 963-984 on esitetty liitteessä. Kymijoen yläosan vesistöalueelta Pyhäjärveen tuleva virtaama oli vuosina 963-984 Mankalan voimalaitoksen mittausten mukaan keskimäärin 249 m3/s. Mänty harjun reitiltä purkautui vettä samanaikaisesti Siikakosken voimalaitoksen mittausten mukaan keskimäärin 4 m3/s, Tulovirtaamista puuttuu vielä osa Pyhäjärven lähivaluma-alueelta tulevista vesistä, joten kaikkiaan Pyhäjärven tulovirtaama on noin 29 m3/s. Tulovirtaamasta Kymijoen yläosan vesistäalueen osuus on 86 % ja Mäntyharjun reitin osuus 4 %, joten pääosin Pyhäjärven vesitaseen määrää Mankalan voimalaitoksen kautta purkautuva vesimassa. Pyhäjärven luusuan (Voikkaan voimalaitos) lähtövirtaama vuosina 963-984 oli keskimäärin 284 m3/s, Virtaama on laskettu vähentämällä Kuusankosken voima laitoksella mitatusta virtaamasta Valkealan reitin (Jyräänkoski) virtaama, Tulo ja lähtövirtaamien erotus (- 6 m3/s) johtuu virtaamamittausten epätarkkuuksista. Mäntyharjun reitin ja Pyhäjärven luusuan virtaamien kausi- ja vuosikeskiarvot vuosina 963-984 on esitetty kuvissa 3 ja 4. Virtaama on suurimmillaan keväällä lukuun ottamatta poikkeuksellisen sateisia jaksoja esim, syksy 974 ja talvi 975 sekä kesä ja syksy 98, Kuivia vuosia ovat olleet mm. 964 ja 976.

3 E m3is 8 6 - x talvi o kevät o kesä t syksy O. 4 vuosikeskarvo > 4-2 - 962 63-64 65 66 67-68 69 7 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 3. Mäntyharjun reitin (Siikakoski) virtaama vuosina 963-84. 6 - m3is x talvi kevät o kesä. syksy O.O vuosikeskiarvo 5-4 E, > 3-2 - - 962-63 -66-65 -66 67-68 -69 7 7-72 -73-74 -75 76-77 -76-79 -8 8-82 83 84 Kuva 4. Pyhäjärven luusuan (Voikkaa) virtaama vuosina 963 84.

4 Pyhiijrven alueen altaat ovat liipivirtausaltaita lukuun ottamatta Urajärveä, joka on päävirtauksen sivussa. Leininselän-Kirkkojärven ja Pelinginseliin virtaama on lähes sama kuin Mankalan virtaama ja Pyhäjärven pääaltaan sama kuin Mankalan ja Siikakosken virtaamien summa. Urajärven valuma-alue on 5,84 km2, joten valumalla 8,5 l/s. km2 Urajärven luusuan keskivirtaamaksi tulee,4 m3/s. Eri altaiden teoreettiset viipymät keskivirtaamatilanteessa ovat siten seuraavat: Keskivirtaama Teoreettinen viipymä m3/s vrk Leininselkä-Kirkkojärvi 249 3,7 Pelinginselkä 249,6 Pyhäjärven pääallas 29 4,7 Urajiirvi,4 47,2 (3,9 v) Koko alue keskimäärin 29,3 Ilman Urajärveä 29 9,3 Keskivirtaamatilanteessa Leininselän-Kirkkojärven vesi vaihtuu teoriassa 4 vrk:ssa, Pelinginselän 2 vrk:ssa, Pyhäjärven pääaltaan 5 vrk:ssa ja Urajärven kerran 4 vuodessa. Urajärven veden vaihtuvuus on huomattavan pitkä muihin altaisiin verrattuna, Koska Urajärvi on samassa tasossa kuin muut altaat, Urajärven luusuan virtaamaa säätelee koko alueen vedenkorkeus. Pyhäjärven pääaltaaseen tuleva Mäntyharjun reitti laskee melko lähelle järven luusuaa, joten altaan teoreettinen viipymä on suurempi kuin 5 vrk. Altaissa päävirtaus kulkee kuitenkin oikovirtauksena, jolloin matalien lahtialueiden todellinen vedenvaih tuvuus on teoreettista viipymää pitempi ja oikovirtausalueilla huomattavasti lyhyempi. Leininselkä-Kirkkojärven alueella tehdyssä kesäajan virtausselvityk sessä (Kettunen 97) pienin viipymä oikovirtausalueella oil noin kymmenes osa lasketusta teoreettisesta viipymästä.

5 4. VEDEN LAATU Veden laadun kausi- ja vuosikeskiarvot on esitetty kuvissa 5-24 ja viiden vuoden keskiarvot liitteissä 2-6. Veden laadun kausivaihteluun ja yksittäislln vuosi keskiarvoihin vaikuttaa virtahavaintopaikoilla vallitseva virtaama ja jarvi havaintopaikoilla lisäksi säätilat, jotka määräävät pitkälle Pyhäjärven matalien altaiden lämpötilakerrostuneisuuden. Vaikka vedenlaatutuloksia käsiteltäessä ei ole otettu huomioon virtaamia, voidaan veden laadun pitkäaikaiskehitystä seurata vertaamalla Pyhäjärven alueen veden laatua lähes luonnontilaisena säilyneen Mäntyharjun reitin veden laatuun. Seuraavassa tulokset on järjestetty siten, että ylimpänä kuvana on vertailu alueen, Mantyharjun reitin, sen jalkeen Pyhajarveen tulevan ja alimpana Pyha jarvesta lahtevan veden laatu Urajarvesta (Kupparin silta) tulevan veden osuus koko virtaamasta on niin pieni, että tuloksia ei ole esitetty graafisesti, Kimolan lahden ja Pyhajarven paasyvanteen tulokset on esitetty omina kuvinaan 4 Kemiallinen hapentarve Mäntyharjun reitin veden KHT-arvot ovat olleet lähes samoja tai korkeintaan lievästi nousseet ajalla 97-984 (kuva 5). Samanaikaisesti kaikilla muilla havaintopaikoilla KHT on laskenut aina 98-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen se on uudelleen jonkin verran noussut (kuvat 6-9) Viisivuotiskeskiarvojen mukaan keskimääräinen lasku on ollut noin %. 4.2. Väri Mantyharjun reitin veden variarvot ovat olleet lahes koko havaintojakson (963-984) lievasti laskusuunnassa (kuva ) Muualla variarvot ovat nousseet aina 96-luvun lopulle saakka ja laskeneet sen jalkeen 98-luvun alkuun mennessa lahtotasolle (kuvat - 4), joskin viime vuosina arvot ovat, samoin kuin KHT, nousseet uudelleen 4.3. Ligniini Ligniinitulokset on esitetty liitteessä 4. Ligniinipitoisuus, joka aiheutuu pääosin puunjalostusteollisuuden kuormituksesta, on laskenut 97-luvun alusta luvun loppupuolelle keskimaarin 3 % Pyhajarven luusuan tulosten mukaan laskua on

6 7 mg / x talvi kevät o kesä syksy Ei 6 x DD 4 E 97 7-72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 5. Mntyharjun reitin (Puolakka) kemiallinen mgo2it hapentarve vuosina 97-84. x talvi kevät kesä syksy O- O vuosikeskiarvo 9 8 7 Kuva 6. lillllliilli 97 7 72-73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Päijnteestä tulevan veden (Virransilta) kemiallinen hapentarve vuosina 97-84. mgo2it - x talvi o kevät o kesä syksy vuosi keskiarvo 9-8- 7-6- 97 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 7. Pyhäjärven luusuan fpilkanmaa) kemiallinen hapentarve vuosina 97-84.

7 2 m g 2/ 3,6 x talvi D kevät o kesä syksy OO vuosikeskiarvo 9 8 7-97 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 8. Kimolanlahden kemiallinen hapentarve vuosina 97 84. m g 2 9 8 x talvi o kesä im pohja-im 7 6 5 97 7 72 73 74 75 76 77-78 79 8 8 82 83 84 Kuva 9. Pyhäjärven syvänteen kemiallinen hapentarve vuosina 972 84.

6 8 6 mgptlt 3 x talvi o kevät o kesä syksy 2-962 63 64 65 66 67 68 69 7 7 72 73 74-75 76 77 78 79 8 8 82 83-84 Kuva. Mäntyharjun reitin (Puolakka) väri vuosina 963-84. m g Pt 5 x talvi o kevät o kesä t syksy O O vuosikeskiarvo 4 > 3-2 - 962 63 66 65 66 67 68-69 7 7 72 73-74 75 76-77 78-79 8 8 82 83 86 Kuva. Päijänteestä tulevan veden (Virransilta) väri vuosina 963-84. mg PtI 6 5 4 3 2 962 63 64 65 66 67 68 69 7 7-72 73 74-75 -76-77 -78-79 8 8 82-83 84 Kuva 2. Pyhäjärven luusuan (Pilkanmaa) väri vuosina 962-84.

9 mgpt/ 9 96 x O---O talvi kevät kesä syksy vuosikeskiarvo 8 7 * > 6-5 - 4-3 - z - 962 63-64 -65-66 -67 68-63 -7-7 72-73 -74-75 -76-77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 3. Kimolanlahden väri vuosina 964-84. 6 mgptl x talvi o kesä syksy im pohja Im 5 4 > 3 962 63 64 65-66 67 68 69-7 7 72 73 74 75 76-77 78-79 8 8 82 83 84 ] Kuva 4. Pyhäjärven syvänteen väri vuosina 963-84.

2 edelleen tapahtunut 98-luvun alkupuolella. Mäntyharjun reitin pitoisuus on pysynyt koko ajan lähes samana ja vastaa normaalia taustakuormitusta, joten Pyhäjärven alueen pitoisuus on vielä noin 2,4-kertainen kuormittamattomaan alueeseen verrattuna. 4.4. Fosfori Mäntyharjun reitin fosforipitoisuus on ollut samalla tasolla koko havaintojakson tai korkeintaan lievästi laskenut (kuva 5). Pyhäjärveen Kymijoen yläosan vesistöalueelta tulevan veden fosforipitoisuus on selvästi laskenut 97-luvun alusta lähtien (kuva 6). Viisivuotiskeskiarvojen mukaan lasku on ollut 29 %. Pyhäjärvestä lähtevän veden fosforipitoisuus sitä vastoin on pysynyt lähes samana (kuva 7). Pyhäjärven syvänteessä suunta on ollut ensin laskeva ja sen jälkeen uudelleen nouseva (kuva 9). Kimolanlahdessa pitoisuudet (kuva 8) ovat olleet huomattavasti muuta aluetta korkeammat, mikä osoittaa lahden rehevöitymistä. 4,5, Happi Mäntyharjun reitin hapen kyllästysaste on ollut aluksi nouseva ja 97-luvun lopusta lähtien laskenut lähes lähtötasolle (kuva 2). Vastaava kehitys on nähtävissä myös muilla havaintopaikoilla (kuvat 2 ja 22), joskin pitoisuuden vaihteluväli on ollut huomattavasti suurempi. Pyhäjärven syvänteen kohdalla alusvedessä happitilanne on talvella huonoimmillaan ja muutaman vuoden välein sattuvat minimit ovat jatkuvasti pienentyneet (kuva 24). Kimolanlahden happitilanne on ollut 96-luvulla huonoimmillaan (kuva 23). Kuvissa 25 ja 26 on esitetty Pyhäjärven ja Urajärven syvänteiden lämpötilan ja hapen kesä- ja talvikerrostuneisuus vuosien 963-984 koko aineistosta lasket tuna. Urajärvi, joka on sivussa alueen päävirtauksesta kerrostuu sekä kesällä että talvella voimakkaammin kuin Pyhäjärvi. Kesällä päävirtaus sekoittaa varsin tehokkaasti Pyhäjärven vesimassan, mutta talvella se kulkee todennäköisesti jään alla - 5 m:ssä, mikä näkyy lopputalven huonona happitilanteena alusvedessä ja pintaveden aihaisena lämpötilana.

2 2 - x tatv jig/t c kevt d okesa syksy b 4 llll.liiililiiii 97 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 5. Mäntyharjun reitin (Puolakka) fosforipitoisuus vuosina 97 84, 3 -tj x tatvi pg/ X D kevät okesä isyksy -O vuosikeskarvo -.4% cx q 97 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 6. Päijänteestä tulevan veden (Virransilta) fosfori pitoisuus vuosina 97 84. i x totvi D kevät o kesä pglt syksy O- 4 vuosikeskiarvo 97-7 -72-73 -74-75 -76-77 -78-79 -8-8 -82-63 -84 Kuva 7. Pyhäjärven luusuan (Pilkanmaa) fosforipitoisuus vuosina 97 84.

22 8 jigll 7 - n x tav kevät kesä syksy O 4 vuoskeskarvo 6-5 - 4 c 3 2 u LJ L 97-7 -72 43-74 -75 36-77 48 49-8 -8 82-83 8% Kuva 8 Kimolanlahden fosforipitoisuus vuosina 97 84 c 3 pgil 2 - - x talvi o kesä x 2 x im \ -- pohja-im 9 2 il t, \; i\ \,, /X,x..o.;I V x x / MÄ X x - [LJLJtLLLJLJ 97 7 72 73 74-75 46 47 48 79 8 8 82 83 84 Kuva 9, Pyhäjrven syvänteen fosforipitoisuus vuosina 97 84

2 kyil ¾ - 23 x tatvi kevät o kesä t& syksy - 9 - x 962 63-64 -65 66 67 68 69 7 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 3% 83 84 Kuva 2. Mäntyharjun reitin (Puolakka) happipitoisuus vuosina 963 84. kyil, ¾ - * talvi kevät o kesä syksy vuosikeskiarvo -. 9 8-7 962 63 64 65 66 67 68 69 7 7 32 73 76 75 76 77 78 79 8 8-82 83 86 Kuva 2. Päijänteestä tulevan veden (Virransilta) happipitoi suus vuosina 963-84. kyli% x talvi ci kevät o kesä syksy vuosikeskiarvo ii x 9 8 7 962 63 64 65 66 67 68 69 7 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 8 82 83-84 Kuva 22. Pyhäjärven luusuan (Pilkanmaa) happipitoisuus vuosina 962 84.

24 2 ky t (.% x D talvi kevät kesä syksy vuosikeskiarvo 9 c:. 2: 8 7 6-962 63 64 65 66-67 -68-69 7 7 72 73 74 75-76 -77 78 79 8 8 62 83 84 Kuva 23. Kimolaniahden happipitoisuus vuosina 963-84. 2 k ytt. % x talvi o kesä lm pohja-lm 9 8 7 cl a. 6 e 2: 5 4 3 x x x 2 EI II II x ; I I II II II Y II II * Ij I II x x 2 l - 962 63-66 -65-66 67 68-69 7 7 72 73 74 75 76 7% 78 79 8 8 82 83 84 Kuva 24. Pyhäjärven syvänteen happipitoisuus vuosina 963-84.

5 m KESÄ 5 Lämpötila Lämpötila 5 5 2C 2 3 4 C m 5 >. > >. > >. >S Lf) - 5 5 Kuva 25. Pyhäjärven syvänteen lämpötilan ja hapen kerrostuneisuus vuosina 963-84. Lä mpöt i 5 5 2 C - - 5 KESÄ m Lämpötila 2 3 4 C 5 2 mgll Happi 5 TALVI 5- > >. > >. Happi Lämpötila UI > >. ( - - Kuva 26. Urajärven syvänteen lämpötilan ja hapen kerrostuneisuus vuosina 966 8.

26 5. VEDEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKI3iIT Pyhöjörven alueen veden laatuun vaikuttavat taustakuormitus, joka on peröisin suurimmaksi osaksi Kymi joen yläosan vesistöalueelta, ja lähivaluma-alue, Veden laadun pitkän aikavälin muutoksista on selvästi nähtävissä taustakuormi tuksen pienentyminen, Pyhäjärveen Mankalan kautta tulevan veden KHT, väri sekä ligniini- ja fosforipitoisuus on pienentynyt 96-luvun lopulta lähtien, KHT, väri ja ligniini osoittavat yläpuolisen puunjalostusteollisuuden kuormituksen pienentymistä. Hitaasti hajoavat, puumassan keitossa irtoavat ligniiniyhdisteet ovat peräisin sekä Päijänteen ja sen yläpuolisen että Heinolan alueen puunjalos tusteollisuuden jätevesistä. 98-luvun alussa veden laatu ei kuitenkaan näiltä osin ole enää parantunut. Pitoisuuksien vaihteluun vaikuttavat myös teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste. Pohjois- ja Keski-Päijänteen alueen taustakuor mitus näkyy Pyhäjörvessä muutaman vuoden viiveellä, Pyhäjärveen tulevan veden fosforipitoisuuden lasku on ilmeisesti ensisijassa Pä ijänteen alapuolisen asutus- ja teollisuusjätevesien kuormituksen vähenemisen ansiota. Pyhäjärven veden laatu on parantunut aina 97-luvun lopulle saakka, 98-luvun alussa veden KHT- ja väriarvot ovat uudelleen nousseet, Pyhäjärvestä lähtevän veden fosforipitoisuus on 97O4uvun alusta lähtien pysynyt lähes samana, vaikka yläpuolelta tuleva kuormitus on vähentynyt, Myös järven ja siitä lähtevän veden happipitoisuus on kääntynyt uudelleen huonompaan suuntaan, varsinkin Pyhä järven alusveden tilanne on talvisin huono, Tulokset osoittavat, että samanaikai sesti kun taustakuormitus on vähentynyt, on lähivaluma-alueen ja järven sisäinen ravinnekuormitus lisääntynyt, joten järven rehevöityminen on pysynyt ennallaan tai jopa lievästi kasvanut, Urajärven, joka on sivussa päävirtauksesta, ja jonka viipymä on pitkä, on herkkä rehevöitymiselle. Urajärven alusvesi on jo nyt kerrostuneisuuskausina huonossa kunnossa, Lähialueen ravinnekuormitus ja sen lisäys on peräisin pääasiassa luontaisesta hajakuormituksesta sekä haja-asutuksen, maa- ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta, Kimolanlahden alue on ollut huonoimmillaan 96-luvulla kanavan rakentamisen ja käytön sekä alueelle tulleen paikallisen jätevesikuormituksen takia. 97- luvulla tilanne on parantunut, joskin alue on vielä rehevä.

27 Vuodesta 964 toteutettu Pyhjrven kess.änn6stely ei ole vaikuttanut alueen veden laatuun, koska silinnöstely on ollut lieviiä. Yleensä sinnöstelyn vaikutus ei aina ny lainkaan veden laadussa, koska sännöstelytilanteessa vain poikkeuk sellisesti alueen kuormitus muuttuu. Snnöstelytavasta riippuen vaikutukset nkyvt ensisijassa biologisissa ja kalataloudellisissa perustekijöissä. 6, TIIVISTELM Pyhjirven alueen veden laatua on seurattu 96-luvun alusta Ihtien jrjestel mallzsesti Raportin tavoitteena oli koota yhteen Pyhajarven hydrologiset ja -grafiset taustatiedot ja selvitt alueen veden laadun muuttumista pitkillii aikavölillö. Tarkasteltavina muuttujina olivat veden viri, KHT, ligniini-, fosfori ja happipitoisuudet. Tulokset käsiteltiin sekö vuodenaikais- että vuosikeski arvoina. Pyhijrven alueen altaat, lukuun ottamatta Urajrve, muodostavat läpivirtaus tyyppisen allasketjun. Alueen läpi virtaa Kymijoen yläosan vesistöalueelta tuleva päävirtaus, jonka osuus järven vesitaseessa on yli 8 %. Kirkasvetisen Mänty harjun reitin vesien osuus on 4 %. Lähivaluma-alueen merkitys vesitaseessa on vähäinen. Altaiden teoreettinen viipymä on keskivirtaamalla vain muutama vuorokausi. Poikkeuksena on Urajärvi, jonka viipymä on neljä vuotta. Alueen veden laatuun vaikuttavat merkittävästi yläpuoliselta vesistöalueelta tuleva taustakuormitus ja lähivaluma-alue, Taustakuormitus on 96-luvun lopulta lähtien pienentynyt ja se näkyi veden KHT-, väri-, ligniini- ja fosfori arvojen pienentymisenä. 98-luvun alussa tulevan veden laadussa ei enää todettu muutoksia. Taustakuormitus on peräisin Päijänteen ja Heinolan alueen teollisuuden ja asutuksen jätevesistä. Samanaikaisesti taustakuormituksen pienentyessä on järven lähivaluma-alueen ravinnekuormitus lisääntynyt ja aiheuttanut sen, että järven rehevöityminen ei ole hidastunut vaan pysynyt ennallaan tai vähän jopa lisääntynyt. Rehevöity minen näkyi selvimmin sekä Urajärven että Pyhäjärven alusveden huonona tilana kerrostuneisuuskausien lopulla.

28 Kimolanlahden veden laatu on selvisti parantunut 96-luvun jälkeen, joskin alue on viekin rehevä. Vuodesta 964 lähtien toteutettu kesäsnnöstely ei ole vaikuttanut alueen veden laatuun. VIITTEET Kettunen, L 97: Havaintoja veden virtauksista reittivesiss. - Vesitalous XII (5): - 2. Vesihallitus 974: Tiivistelm Kymijoen vesistön alaosan vesien käytön kokonais suunnitelmasta. - Vesihallituksen julkaisuja 7: - 64. Helsinki.

Kuva Pyhäjärven lähivaluma-alueen (4.2) pallokartta pinta-alaltaan yli hehtaarin kokoisista järvistä.

3 LIITE 2 Taulukko Pyhäjärven lähivaluma alueen (4.2) järvet (Ä. järvien valuma alueiden kertymä luusuan kohdalla. ha) ja VALUM-ALuE 3XRVI 3ärven 3ärven nimi kok.ala järvien ala peltoala numero km2 km2 96 ha 96 rantavilva ala manner saaret ha km km yht. saaret kpl ha.64 Petkellampi,33,3 2,3.63 Harramaanjärvi 8,93,67 7,5 74 8,3.62 Selkojärvi 2,5,25,3 92 7,6.6 Punalammi,8,2, 57 3,5.6 Kotojärvi 6,6$,89,3 99,9.59 Veljestenlammi,6,,7.5$? ijänammi,96,3 3,.57 Arrajärvi 7,3 6,87 5,7 958 8,3,56 Ylimmäinen,8,55 5, 95 8,.55 Kylliäisjärvi 3,47,47 3,5 23 6,6.54 Meruenlampi 4,$,5 2, 3 7,2.53 Tuhkurilampi,25, 8,$ 23 8,4.52 Myllyjärvi 7,89,7 9, 3 6,6.5 Keskimm.äinen 23,39,63 7, 4 7,.5 Kettujärvi 3,48 3,2 9,6 53 6,9.49 Kaunastenlampi,36,3 8,3.48 Ympyriäislammi,32,3 9,4.47 Kaivannonlammi,6,2 3,3.46 Hjisiöistenlammj 2,65,3,7 7 2,6.45 Kahkolammi 3,88,35 9, 2 3,.44 Kirkkolammi,,3 27,3.43 Heruminlampi,6$,7,3.42 Vähä Pikijärvi,96,5 5,6 2 2,.4 Iso-Pikijärvi 5,7$,8 3,8 45 7,8.4 Tervaslampi,,38 34,6 9 8,2.39 Hankalampi,6,2 2,5.3$ Vähä Valkjärvi 5,47,9$ 36,2 28 5,.37 Iso Valkjärvi 6,5 5,83 35,3 8 4,9.36 Peräjärvi,3,4 3,3 2 6,7.35 Kotojärvi 7,75,9 4, 83,7.34 Kurkilampi,4, 2,4 $ 9,5.33 Märkjärvi 29,43 5,39 8,3 326,.32 Iso-Tyrisevä,2, 9,8 2 2,.3 Luhtalampi 2,59,9 3,5 2 8, Mankalan voimalaitos 58,95 27,3 7,2 2475 5,6.3 Kirkkojärvi 248,47 45,66 8,4 3779 5,2.29 Mustalampi,76,4 8,.2$ Ikolanlampi 3,58,25 7, 5,4.27 Kalliojärvi 3,7,28 9, 6 5,2.26 Vähäjärvi 7,32,64 8,7.25 Matkuslampi 8,27,83 9,4 24 2,7.24 Urajärvi 5,84 5,2 29,7 57,.23 Mustalampi,72,7 9,7.22 Kalaton,2,2 9,5.2 Koiralampi,35,4,4 3,2 -,2-64 4,6-4,6-52 4, 4, - 2,5 -,5-62 3,9-3,9 -,5 -,5-2,6 -,6-36 46, 4, 5, 4 55 4,2-4,2 47 3,7-3,7 3,5 -,5 -,5,5,3,3-37 4,2-4,2-39 8,6,4 9, 2 3,7 -,7-3,7 -,7-2,7 -,7 3 2,$ - 2,8 4, -, 3,6 -,6-7,4,4 5 2,6 2,6 55 7, 7, 38 2,6-2,6 2,6,6 5$ 6,3 6,3 35,9 2,3 4,2 5 4,8,8 5 8,5-8,5,5,5-429 22,3,4 23,7 4,3,3 9,3 -,3-47 34,7,4 36, 2 278 26,7 7,2 33,9 6 4,4 -,4-25 2,3-2,3 28 2,6-2,6,3,3 9,7 -,7-45 2,3 5, 26,4 7 7, -, - 2,6 -,6-4,, 8 9 3 4 47 24

3 LIITE 3 Taulukko Pyhäjärven lähivaluma-alueen (4.2) järvet (Ä. järvien valuma-alueiden kertymä luusuan kohdalla. ha) ja Järven Järven nimi numero ha peltoala.2 Ylimminen Sammallampi 7,44,47 6,3 64 8,6 kok.ala järvien ala km2 km2 VALUMP.-ÄLUE 9 Mukulampi,9,2 22,2.8 Valkealampi,24,5 2,8.7 Vähä-Hakalampi,65,9 3,9.6 Iso Hakalampi,2,3,7.5 Kortelampi,23,4 6,.4 Salmilampi,25,4 6,.3 Haapalampi,62,6 9,7.2 Sakarinlampi,43,2 4,7. Ruonalampi,77, 6,2. Pahalampi,2, 8,3.9 Säynätjärvi,67,4 8,4.8 Hautalampi,4,4,.7 VähäNikjärvi,24, 4,2.6 Iso Nikjärvi 2,32,9 8,2.5 Riihilampi 3,4g,2 6,,4 Musta-Ruhmas 5,32 2,97 9,4.2 Riihilampi,4,8 7,7 96 96 7. Sompanen 2,86,63 2,7 97 5,3.3 PyhäjärvifVoikk.p.) 55,92 6,3 2, 9359 7,,5 3RVI rantavilva ala manner saaret yht. ha km km 4 4,5-2 5,5 -, - 2,5-4 4 4 6 2 3, -,$,,2 -,5 -,$ -,4 4 2, 4,,4 4,$ 2,6-246 5,$ 3,5 8,2-55 7,2-4882 9,6 6,8 4,5,5 - -, - -,5, -,8 - -, -,2 - -,5,8 - -,4 - - 2,, -,4 - -,8 - -,6 - - 9,3 saaret kpl ha - 8,2 - - 7,2 - - 8,4 33 24

32 LIITE 4 Taulukko Pyhäjärven osa-alueiden rantavilvan pituudet ja peltorantojen maara. Alue (Pyhäjärvi): Kalastuskunta Manner-alueen rantaviiva Saanen Rantavilva yhteensä peltorantoja rantaviiva yhteensä peltoa km km km km 3aalan-Palojärvi 23,2 4,7 2,3 4,8 28, 6,8 Oravala 8, 2,9 35,8,2 8,3 34,9 Pilkanmaa 9,,7 7,$,4 2,4 3,4 Kymijoen jaetut vedet 6,9,6 23,2 5,4 2,3 3, Lyöttilä 7,3, 5,8,2 7,5 5,7 Kimolankalastusseura 8,6 2,6 3,2-8,6 3,2 Yhteensä 73, 3,5 8,5 22, 95, 4,2 Alue 2 (Pellinginselkä): Lyöttilä 24, 5,6 23,3,2 24,2 23, litin kirkonkylä 4,6,5,9-4,6,9 Yhteensä 28,6 6, 2,3,2 28,8 2,2 (Kirkkoärvi: litin kirkonkylä 8,2,7 8,5 8,2 8,5 - Nlinimäki-Lyöttilä 5,4,5 9,3 3,2 8,6 5,8 Kausala 3,, 3,3-3, 3,3 Kauramaa,,5 5, 4, 4, 3,5 Yhteensä 26,7,8 6,8 7,2 33,9 5,3 Alue 4 (Urjrv: Lyöttilä 7,,9 2,9,6 7,6,8 litin kirkonkylä 3,8,8 2,,4 5,2 5,4 Niinimäki-Radansuu,5,2,4 3, 3,6 8,8 Yhteensä 2,3 2,9 3,6 5, 26,4, Koko Pyhäjärvi 49,7 24,3 6,2 34,5 84,2 3,2

33 LIITE 5 Taulukko. Torasjoen vesistöalueen (4.99) järvet (A > ha) ja järvien valuma-alueet fuusuan kohdalla. VFLUMÄ-ÄLUE Järven Järven Järven kok.ala järvien ala peltoala ala numero nimi km2 km2 ha ha.4 Pitkälampi,37, 2,7 9 24,3.3 Vanumaanlampi,7,2,2 2,9 2.2 Nassinlampi,34,2 5,9 7 2,6 2. Pyöriälampi,82,3 3,7 3. Mustanpitkänlampi,89,8 4,2 4 2, 5.9 Korteslampi 3,59, 2,8 5 4,2 2.8 Ruunalampi,2, 5,.7 Haukjärvi 2,32,4 7,7 4, 4.6 Mustalampi,74,3 4, 4 5,4 3.5 Kynsilampi 3,64,5,4 2 3,3 2.4 Kotolampi,4,4, 8 2, 4.3 Yölampi,7,2 6,9 2.2 Luhtalampi,83,6 7,2 6. Pieni Luhtalampi,36, 7,4 4 Koko valuma-alue 26,47,97,5 4485 2,7 97 Lintukymlln saakka Torasjeen vesistöalzieen (4.99) Järvet (A he).

34 LIITE 6 Taulukko Koko Pyhäjärven (pääallas, Urajärvi, Pelinginselkä, Leininselkä, Kirkkojärvi) tilavuudet ja pinta-alat eri vedenkorkeuksilla. Veden korkeus Syvyystaso Tilavuus Pinta-ala NN+m m m3 ha 66,5, 393 84 56, 8 267, 66,,5 355 8 92 9,4 7 525 9, 65,5, 33 63 4 8,9 7 37 89,2 65,,5 282 55 488 7,6 7 257 87,8 64,5 2, 246 72 864 62,6 6 $8 82,5 64, 2,5 23 899 84 54,3 6 3 76,3 63,5 3, 83 62 248 46,6 5 843 7,7 63, 3,5 55 36 937 39,4 5 488 66,4 62,5 4, 28 778 328 32,7 5 24 62, 62, 4,5 5 564 95 26,$ 4 23 49,9 6,5 5, 87 2 427 22, 3 33 4, 6, 5,5 72 223 47 8,3 2 676 32,4 6,5 6, 6 267 4 5,3 2 2 25,5 6, 6,5 5 57 85 3, 576 9, 59,5 7, 44 65 46$,3 93 3,2 59, 7,5 39 3 799, 97, 58,5 8, 35 45 349 9, $9 9,$ 58, 8,5 3 588 6 8, 739 8,9 57,5 9, 2$ 47 58 7, 68 8,2 57, 9,5 24 786 6 6,3 624 7,5 56,5, 2 787 346 5,6 576 7, 56,,5 9 25 282 4,8 529 6,4 55,5, 6 54 39 4,2 48 5,8 55,,5 4 225 37 3,6 432 5,2 54,5 2, 2 4 782 3, 327 4, 54, 2,5 853 92 2,8 297 3,6 53,5 3, 9 429 275 2,4 274 3,3 53, 3,5 8 3 52 2, 254 3, 52,5 4, 6 39 594,7 236 2,9 52, 4,5 5 755 43,5 29 2,6 5,5 5, 4 7 2,2 23 2.5 5, 5,5 3 72 932,9 89 2,3 5,5 6, 2 8 54,7 76 2, 5, 6,5 2 6 69,5 33,6 49,5 7, 54 969,4 86, 49, 7,5 73 99,3 5,6 48,5 8, 958 99,2 4,5 48, 5,5 772 947,2 34,4 47,5 9, 62 274,2 3,4 47, 9,5 472 96, 26,3 46,5 2, 35 382, 23,3 46, 2,5 245 762, 2,2 45,5 2, 52 643, 7,2 45, 2,5 7 922, 5,2 44,5 22, 9 438, 6, 44, 22,5 553, 2, 43,5 23,

LIITE 7 Taulukko Pyhäjärven pääaltaan tilavuudet ja pinta-alat eri vedenkorkeuksilla. Veden korkeus Syvyystaso Tilavuus Pinta-ala NN m m m3 % ha 96 66,5, 72 88$ 76, 4 56, 66,,5 54 352 4 89,3 3 677 9,7 65,5, 36 4 232 78,7 3 62 $9, 65,,5 $ 23 72 68,4 3 555 87,6 64,5 2, 925 52 58,4 3 336 $2,2 64, 2,5 $4 883 232 49, 3 82 76, 63,5 3, 7 49 2 4,5 2 $57 7,4 63, 3,5 56 255 484 32,5 2 665 65,7 62,5 4, 43 425 78$ 25, 2 464 6,7 62, 4,5 32 533 749 8,$ 849 45,6 6,5 5, 24 597 888 4,2 359 33,5 6, 5,5 $ 729 534,$ 7 24,$ 6,5 6, 4 432 95 8,4 77 7,7 6, 6,5 427 767 6,6 469,6 59,5 7, 9 645 79 5,6 39 7,9 59, 7,5 $ 97 227 4,7 264 6,5 58,5 8, 6 965 69 4, 232 5,7 58, 8,5 5 $7 657 3,4 26 5, 57,5 9, 4 $93 355 2,8 86 4,6 57, 9,5 4 4 28 2,3 66 4, 56,5, 3 23 3,9 48 3,6 56,,5 2 534 77,5 3 3,2 55,5, 934 79, 2,7 55,,5 432 99,$ 9 2,2 54,5 2, 9 296,6 5,2 54, 2,5 889 222,5 4, 53,5 3, 7 9,4 35,9 53, 3,5 542 796,3 29,7 52,5 4, 4 63,2 24,6 52, 4,5 3 55$,2 2,5 5,5 5, 29 426, 6,4 5, 5,5 37 72, 3,3 5,5 6, 8 87$,,2 5, 6,5 3$ 95, 7,2 49,5 7, 8 68, 2, 49, 7,5 9 257,,5, 48,5 8, 3 5,,9, 48, 2,5 257,,3, 47,5 9,,,

36 LIITE 8 Taulukko Pelinginselän tilavuudet ja pinta-alat eri vedenkorkeuksilla. Veden Syvyys- Tilavuus Pinta-ala korkeus taso NN+m m % ha 66,5, 5 433 632, 9, 66,,5 45 763 44 89, 8 93,9 65,5, 4 238 28 78,2 92 9,8 65,,5 34 827 968 67,7 72 9, 64,5 2, 29 635 344 57,6 993 83,4 64, 2,5 24 92 4 48,4 9 75,6 63,5 3, 2 62 672 4, 823 69,2 63, 3,5 6 644 829 32,4 762 64, 62,5 4, 2 979 7 25,2 75 59,2 62, 4,5 9 73 35 8,9 6 5,5 6,5 5, 6 952 456 3,5 5 42,9 6, 5,5 4 63 8 9, 49 35,2 6,5 6, 2 766 33 5,4 327 27,5 6, 6,5 356 66 2,6 238 2, 59,5 7, 474 425,9 6 8,9 59, 7,5 5 327,3 38 3,2 58,5 8, 36 753, 2, 58, 8,5 4 739, 3,3 57,5 9, 45,,2, 57, 9,5 3,,, 56,5,,,

Taulukko * Leininsel8n - Kirkkojärven tilavuudet ja pinta-alat eri vedenkorkeuksilla. LIITE 9 Veden korkeus Syvyystaso Tilavuus Pinta-ala NN+m m m3 96 ha - 96 66,5, 99 595 24, 66,,5 92 936 6$ 93,3 65,5, 86 422 976 86,$ 65,,5 $ 7 $72 $,3 64,5 2, 73 77 32$ 74, 526, 3$ 26,4 29 $4,6 272 $3,4 22 79,9 64, 2,5 67 $8 576 68,! 63,5 3, 62 42 32 62,4 63, 3,5 56 7 744 56,9 62,5 4, 5 55 854 5,7 62 76, 72,7 67 69,9 $ 66, 62, 4,5 46 74 24 46,9 95 59,3 6,5 5, 42 42 328 42,6 825 54, 6, 5,5 38 48 688 38,6 75 49,2 6,5 6, 34 926 224 35, 669 43,$ 6, 6,5 3 792 576 3,9 585 38,3 59,5 7, 29 235 584 29,4 482 3,6 59, 7,5 26 $95 328 27, 455 29,8 58,5 8, 24 68 52 24,$ 43 28,2 58, $,5 22 58 76$ 22,7 49 26,$ 57,5 9, 2 593 696 2,7 386 25,3 57, 9,5 $ 79 936 8,$ 363 23,8 56,5, 6 95 $24 7, 345 22,6 56,,5 5 273 24 5,3 327 2,4 55,5, 3 686 74 3,7 38 2,2 55,,5 2 95 955 2,2 288 8,9 54,5 2, $73 66,9 249 6,3 54, 2,5 9 67 723 9,7 234 5,3 53,5 3, $ 529 742 8,6 223 4,6 53, 3,5 7 439 37 7,5 23 4, 52,5 4, 6 399 4 6,4 23 3,3 52, 4,5 5 4 486 5,4 93 2,6 5,5 5, 4 47 593 4,5 83 2, 5, 5,5 3 579 $7 3,6 74,4 5,5 6, 2 729 52 2,7 66,9 5, 6,5 2 2 786 2, 26 8,3 49,5 7, 496 289,5 54 5,5 49, 7,5 64 652,2 49 3,2 48,5 8, 955 $4, 39 2,6 45, 2,5 772 69,8 34 2,2 47,5 9, 62 274,6 3 2, 47, 9,5 472 96,5 26,7 46,5 2, 35 382,4 23,5 46, 2,5 245 762,2 2,3 45,5 2, 52 643,2 7, 45, 2,5 7 922, 5, 44,5 22, 9 43$, 6,4 44, 22,5 553, 2, 43,5 23,5,,

Taulukko 38 Urajärven tilavuudet ja pinta-alat eri vedenkorkeuksia LIITE Veden korkeus Syvyystaso Tilavuus Pinta-ala NN+m m m3 ha 66,5, 69 897 584, 495, 66,,5 62 759 472 $9,8 42 94,4 65,5, 55 8 688 79,8 376 92, 65,,5 48 977 936 7, 35$ 9,8 64,5 2, 42 38 672 6,6 269 84,9 64, 2,5 36 295 632 5,9 67 78, 63,5 3, 3 827 344 44, 53 7,4 63, 3,5 25 74 88 36,$ 994 66,5 62,5 4, 2 $66 976 29,9 947 63,3 62, 4,5 6 56 7 23,7 768 5,4 6,5 5, 3 3 755 8,$ 69 4,7 6, 5,5 38 645 4,9 499 33,4 6,5 6, 8 35 652,6 399 26,7 6, 6,5 6 42 34 9,2 284 9, 59,5 7, 5 294 74 7,6 86 2,4 59, 7,5 4 469 97 6,4 5, 58,5 8, 3 766 825 5,4 34 9, 58, 8,5 3 3 996 4,4 2 8, 57,5 9, 2 56 79 3,7 $ 7,2 57, 9,5 2 52 37 2,9 95 6,4 56,5, 66 9 2,3 83 5,6 56,,5 27 38,7 72 4,$ 55,5, 883 426,3 62 4, 55,,5 596 9,9 53 3,5 54,5 2, 49 42,6 28,9 54, 2,5 292 975,4 22,5 53,5 3, 98 632,3 6, 53, 3,5 3 39,2 2,8 52,5 4, $ 58, 9,6 52, 4,5 44 386, 6,4 5,5 5, 9 9, 4,3 5, 5,5 4 89, 2, 5,5 6, 34,,3, 5, 6,5,,

39 LIITE PYHÄJÄRVEN ALUEEN VIRTÄÄMÄT (m3/s) Mankalan voimalaitos (Päijänteestä tuleva vesimäärä) 963-64 965-69 97-74 975-79 98-84 963 84 Talvi 233 259 237 264 332 269 Kevät 223 275 238 29 299 255 Kesä 7 22 243 96 28 229 Syksy 57 235 264 27 285 24 Koko vuosi 96 248 246 222 299 249 Siikakosken voimalaitos (Mäntyharjun reitiltä tuleva vesimäärä) 963-64 965-69 97-74 975-79 98 84 963 84 Talvi 42 39 36 4 55 43 Kevät 35 56 52 44 57 5 Kesä 25 32 29 27 39 3 Syksy 32 39 4 3 43 38 Koko vuosi 34 42 4 36 49 4 Voikkaan voimalaitos (Pyhä järvestä lähtevä vesimäärä) 963-64 965-69 97-74 975-79 98-84 963 24 Talvi 276 29 269 298 375 35 Kevät 26 333 295 26 348 35 Kesä 96 252 264 29 35 254 Syksy 88 268 297 23 323 27 Koko vuosi 23 286 28 252 338 284

-4 rj Pilkanmaa as 7, nro 53 (Pyhäjärven luusua) NÄYTTEENOTTOPAIKKA NXYTTEENOTTOPAIKKA Virransilta (Leinin- ja Pelinginselän välinen salmi, 3-675986-47792 Pyhä järveen Päijänteestä tuleva vesi) Koordinaatit Koordinaatit 3 67599-4668 Väri Pt mg/ Väri Pt mg/ 962 64 965 69 97 74 975 79 98 84 965-69 97-74 975-79 98 - $4 64 963 - Talvi 33 39 3 32 28 Talvi 28 39 34 32 3 Kevät 3$ 44 33 33 3 Kevät 37 43 37 4 36 Kesä 29 4 34 32 28 Kesä 37 43 35 35 37 Syksy 28 38 3 3 32 Syksy 36 4 33 3 35 Koko vuosi 35 42 35 34 35 Koko vuosi 32 4 32 32 29 -lappi (2) kyll. % Happi (2) kyil. % 963 64 965-69 97 74 975 79 98 $4 962 64 965 69 97 74 975 79 98 84 Talvi 7$ 84 85 87 8 Talvi $ $4 79 92 $3 Kevät 87 94 92 3 94 Kevät $8 95 97 3 99 Kesä 9 95 94 95 94 Kesä 9 96 98 97 9 Syksy 9 9 9 88 9 Syksy $6 95 93 93 9 Koko vuosi 87 9 $9 94 9 Koko vuosi $6 93 93 95 9 Kemiallinen hapenkulutus (CD) mg/l 2 Kemiallinen hapenkulutus (2) mgfl 2 962-64 965-69 97-74 975-7998-24 962 64 965 69 97 74 975 79 98 84 Talvi 9,5 8,3 7,7 Talvi 9, 2,3 7,9 Kevät 8,9 8,9 7,9 Kevät 9, 8,7 8,5 Kesä 8,7 8,6 7,6 Kesä 8,4 8,4 7, Syksy 8,4 8,5 7,4 Syksy 8,2 7,8 7,5 Koko vuosi 8,9 8,5 7,$ Kokovuosi 8,6 2,3 7,5 Fosfori (Kok. P) pgfi 962-64 965-69 97 74 975-79 98-84 Talvi 2 Talvi 8 2 Kevät 7 7 4 Fosfori (Kok. P).igIl 962 64 965 69 97 74 975 79 98-84 Kevät 9 4 2 Kesä 9 3 4 Kesä 8 6 7 Syksy 3 2 Koko vuosi 7 3 2 Syksy 4 4 4 Koko vuosi 5 4 4

NÄYTTEENOTTOPAIKKA Puolakka as. 5, (Mäntyharjun reitin alaosa) Kupparinsilta (Urajärven NXYTTEENOTTOPAIKKA ja Pelinginselän välinen salmi) Koordinaatit 3-675949-4697 Koordinaatit 3 67746-47994 Väri Pt mgii 963-64 Väri P mg/l 965 69 97 965-69 97-74 975-79 98-84 74 975 79 98 84 963 64 Talvi 28 22 9 2 7 Kevät 25 2 23 23 Kesä 24 25 22 23 2 Syksy 26 23 8 23 2 Koko vuosi 24 2 23 2 Talvi 2$ 35 3 22 23 Kevät 23 42 27 33 3 Kesä 22 33 36 32 3 Syksy 9 27 27 26 33 Koko vuosi 23 34 26 28 29 Happi (2) kyli. % 963 64 965 69 97 74 975 79 98 $4 - Talvi 85 94 9 97 9 Kevät $3 2 5 97 Kesä 98 99 98 96 Syksy 89 96 96 92 94 Koko vuosi $9 9$ 97 9$ 94 Happi (2) kyli. % 963 64 965 69 97 74 975 79 98 $4 Talvi 7 83 9 96 83 Kevät $5 89 92 9 Kesä $7 $9 92 87 76 Syksy $4 92 S6 92 85 Koko vuosi $2 $8 9 93 83 Kemiallinen hapenkulutus (COD) mg/ 2 962 64 965 69 97 74 975 79 98-84 Talvi 5, 5,7 5,5 Kevät 5,4 5,7 6,5 Kesä 5,6 6, 5,6 Syksy 4,9 5,5 5,3 Koko vuosi 5,2 5,7 5,7 2 Kemiallinen hapenkulutus (2) mgfl 962 64 965 69 97 74 975 79 98 84 Talvi 5,4 5,9 6,8 Kevät 7,4 7,$ 7,4 Kesä 9,5 8, 7,2 Syksy 6,7 7, 6,7 Koko vuosi 7,3 7,2 7, fosfori (Kok. P) pgil Fosfori (Kok. P) pg/l 962 64 965 69 97-74 975-79 98 $4 Talvi 5 7 6 Kevät 9 6 Kesä $ 7 2 Syksy 2 8 $ Koko vuosi $ 8 $ 962 64 965 69 97 74 975-79 98 84 Talvi ti Kevät 2 8 5 Kesä 6 4 9 Syksy 4 2 6 Koko vuosi 3 3 5

j NXYTTEENOTTOPAIKKA Lintukymi (Mäntyharjun reitikä tuleva vesi) Koordinaatit 3-6767-47793 Lignhini fnals mg/l) 97-74 975 79 Talvi,5,5 Kevät,4,7 Kesä,4,5 Syksy,6,5 Koko vuosi,5,5 NXYTTEENOTTOPAIKKA Pilkanmaa (Pyhäjärven luusua) Koordinaatit 3-675986-47792 3 6763 477 *) Ligniini fnpls mgii) 97-74 975 79 98 83 *) Talvi 2,5,9,3 Kevät 2,,4,5 Kesä 2,5,4, Syksy 2,,8,9 R 2,3,6,2 vuosi NXYTTEENOTTOPAIKKA Vuolenkosken ylä- ja alapuoli (Päijänteestä tuleva vesi) Koordinaatit 3-67742-4566 3-67742-45575 Ligniini (NALS mg/l) 97-74 975-79 Talvi 2,7 2,5 Kevät 2,5,7 Kesä 2,3,7 Syksy 2,6,5 ILoko vuosi 2,5,9 NXYTTEENOTTOPAIKKA Virransilta (Leinin- ja Pelinginselän välinen salmi) Koordinaatit 3-67599-4668 Ligniini (NÄLS mg/l) 975 79 74 97 Talvi 2,8 2, Kevät 2,4,8 Kesä 2,3,5 Syksy 2,,7 Koko vuosi 2,4, 7 NXYTTEENOTTOPAIKKA Kimolan lahti as. 2 Koordinaatit 3-6774658 Väri Pt mg/l 965-69 97-74 975-79 98 - $4 963-64 Talvi 4$ 4 38 34 25 Kevät 43 6$ 5 8$ 6 Kesä 56 57 46 4 Syksy 54 55 37 38 Koko vuosi 54 5 5 4 Happi (2) kyli. % 963 64 965-69 97-74 975-79 98-84 Talvi 7 9 $6 $7 Kevät 85 89 9 Kesä $7 83 93 89 94 Syksy $4 89 93 95 92 koko vuosi 82 88 9 96 Kemiallinen hapenkulutus (COD) mg/ 2 965-69 97-74 975-79 98-84 64 962 - Talvi 9,9 8,4 7,7 Kevät 8,8 9, Kesä 9,3, 8, Syksy 8,8 8,3 7,2 Koko vuosi 9,2 9, Fosfori (Kok. P) pg/l 69 962-64 965-97 - 74 975-79 98-84 Talvi 9 Kevät 3 5 Kesä 29 4 38 Syksy 27 7 34 Koko vuosi 24 3

R osi Kuosi rr NXYTTEENTTPAJKKA Pyhäjärvi, paäsyvänne NÄYTTEENTTPAIKKA Pyhäjärvi, pääsyvänne Koordinaatit 3 67685 472 Koordinaatit 3-67685 472 Päällysvesi ( m) Väri Pt mgil 963 64 965 69 97 74 975 79 98 84 Alusvesi (pohja - m) Väri Pt mg/ 963 64 965-69 97-74 975 79 98-84 Talvi 35 39 33 32 3 Kevät Kesä 3 44 29 32 3 Syksy 35 Koko vuosi Päällysvesi ( m) Happi (2) kyli. % 963 64 965 69 97 74 975 79 98-84 Talvi 4 39 36 3 2$ Kevät Kesä 3 5 37 34 34 Syksy Talvi 8 $4 83 $7 83 Kevät Kesä 99 2 98 9 Syksy 92 Koko vuosi Päällysvesi ( m) Kemiallinen hapenkulutus (dl) mg/ 2 962-64 965 69 97 74 975 79 98 $4 Talvi 8,6 8,3 7,9 Kevät Kesä 8,4 8, 7,6 Syksy Koko vuosi Päällysvesi ( m) Fosfori (Kok. P) ug/l 962-64 965-69 97-74 973-79 98 $4 Talvi 2 4 $ Kevät Kesä 2 4 5 Syksy Koko vu&v H H tj 5 Y s - Alusvesi (pohja - m) Happi (2) Iq Il. % 963 64 965-69 97 74 975 79 98 84 Talvi 67 43 37 42 36 Kevät Kesä 96 9 65 8 8 Syksy Alusvesi (pohja - m) Kemiallinen hapenkulutus (2) mg/l 2 962 64 965 69 97 74 975 79 98 - $4 Talvi 7,6 7,2 6,7 Kevät Kesä $,5 8,2 7,7 Syksy Alusvesi (pohja - m) Fosfori (Kok. P) ug/l 962 64 965 69 97 74 975 79 98-84 Talvi 24 9 7 Kevät Kesä 24 7 8 Syksy

gvuost - - NXYTTEENOTTOPAIKKA Urajärvl NÄ YTTEENOTTPAIKKA Urajärvi Koordinaatit 3-6758469 Koordinaatit 3-6758 469 Päällysvesj ( m) Väri Pt mg/l 962 64 966 ja 96$ 97-73 975-79 98 - $ Alusvesi (pohja - m) Väri Pt mg/l 962-64 966 ja 96$ 97-74 t975 79 98 Talvi 7 5 Kevät 5 Kesä 2 6 3 Syksy Koko vuosi Päällysvesi ( m) Happi (2) kyil. % 962-64 966 ja 968 97-74 975-79 98-8 Talvi 68 5 Kevät 29 Kesä 43 59 3 Syksy Alusvesi (pohja - m) Happi (2) kyti. % 962 64 966 ja 968 97-74 975-79 98-8 Talvi 99 98 Kevät Kesä 6 97 Syksy Koko vuosi Päällysvesi ( m) Kemiallinen hapenkulutus fcod) mgil 2 962-64 965-69 97-74 975-79 98-8 Talvi 29 23 Kevät Kesä 4 34 37 Syksy Ro vuosi Alusvesi (pohja - m) Kemiallinen hapenkututus (2) mg/l 2 962-64 965 69 97-74 975 79 98-8 Talvi 5,7 5,3 Kevät Kesä 5,4 8,2 Syksy Koko vuosi Päällysvesi ( m) 97 - Fosfori (Kok. P) ug/ 962 64 965 69 74 975-79 98 - $ Talvi 7,$,9 Kevät Kesä 5,4 8,2 Syksy Koko vuosi Alusvesi (pohja - m) Fosfori (Kok. P) ug!l - 962 64 965 69 97 74 975 79 98 Talvi 7 Kevät Kesä 2 Syksy Talvi 27 5 Kevät Kesä 67 4 Syksy H H Li