Turun sivistystoimialan 9. luokan oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 2013 Yhteenvetoraportti 28.3.2013
Turun sivistystoimialan 9. lk oppilaiden TVT-osaaminen 2013 Keväällä 2013 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun sivistystoimialan yhdeksäsluokkalaisten tietoja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tieto- ja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT-opetuskäytön seurantaa. Edellisen kerran kartoitus tehtiin keväällä 2011. Kyselyn toteutuksesta vastasi Tietokone opetuksessa TOP-keskus. Kartoitukseen osallistuneissa kouluissa oli vastausajankohtana yhdeksännen luokan oppilaita yhteensä 1458, joista kyselyyn vastasi 951. Kokonaisvastausprosentti on 65 %, pysyen suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Kartoitukseen vastattiin anonyymisti; oppilailta kysyttiin kuitenkin mitä koulua he käyvät. Vastauksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Koulu- ja oppilaitokset saavat myös käyttöönsä yksikkökohtaiset tulokset. Seuraavaan on koottu kyselyn tulokset pääosin taulukkomuodossa. Lisäksi loppuyhteenvedossa vertaillaan tuloksia aiempiin vuosiin sikäli kuin se on eri kyselyjen kohdalla mahdollista - ja esitellään avoimien kysymysten vastauksia. Vastausvaihtoehtojen selitykset: OSAAN VARMASTI = taito on hallussa ja selviän itsenäisesti OSAAN MELKO HYVIN = osaan, mutta saatan tarvita apua silloin tällöin OSAAN VÄHÄN = osaan jonkin verran tai olen joskus kokeillut EN OSAA / TIEDÄ = asia on minulle vieras enkä osaa sitä vielä
1. Oletko saanut käyttöösi henkilökohtaisen edu.turku.fi-tunnuksen (OPAS) ja salasanan, jolla pääset kirjautumaan mm. koulun sähköpostiin ja Moodleen? Vastaajien määrä: 951 2. Oletko käyttänyt Wilma-ohjelmaa omalla tunnuksellasi? Vastaajien määrä: 948
OPPILAAN TAIDOT 3. Perustaidot Osaan osaan varmasti osaan melko hyvin osaan vähän en osaa / tiedä kirjautua koneelle omalla edu.turku.fi -tunnuksella ja salasanalla 85% 8% 1% 6% kirjautua Moodle-oppimisalustaan 59% 17% 6% 19% käyttää näppäimistöä sujuvasti kahdella kädellä 74% 19% 5% 2% muotoilla tekstiä tekstinkäsittelyohjelmassa (esim. lihavointi, kursivointi, fonttikoko) 82% 15% 1% 2% kopioida, leikata ja liittää tekstiä tietokoneella (leikepöytä-toiminto) 83% 13% 2% 2% tuoda kuvan tekstiin ja muuttaa sen kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä sen ympärillä 75% 19% 4% 2% luoda ja muokata taulukoita tekstinkäsittelyohjelmassa 56% 29% 10% 5% tehdä oman esityksen (esim. PowerPoint tai Prezi) 75% 18% 5% 2% tehdä yksinkertaisen laskentakaavion taulukkolaskentaohjelmassa (esim. Excel) 44% 27% 15% 14% tehdä taulukon tiedoista pylväs-, ympyrä- tai viivadiagrammin 43% 27% 16% 14% etsiä oikean tallennuskansion 79% 16% 3% 2% siirtää tiedostoja kansiosta toiseen 78% 15% 4% 2% etsiä tiedoston koneelta 80% 16% 3% 2% lisätä liitetiedoston sähköpostiin 78% 16% 4% 3% Yhteensä 71% 18% 6% 5% 4. Mediataidot Osaan osaan osaan osaan en osaa / varmasti melko hyvin vähän tiedä ottaa valokuvia ja siirtää niitä tietokoneelle 87% 10% 1% 2% muuttaa kuvan kokoa kuvankäsittelyohjelmassa 75% 17% 5% 3% rajata kuvan kuvankäsittelyohjelmassa 80% 14% 4% 3% kuvata videota videokameralla, kännykällä tai tabletilla 89% 8% 1% 2% editoida videotiedostoja (esim. Windows Live elokuvatyökalu) 55% 22% 14% 10% huomioida tekijänoikeudet (esim. toisten ottamien kuvien käyttö, musiikkitiedostojen käyttö) 63% 23% 8% 5% etsiä verkosta kuvia, joita minulla on lupa käyttää koulutöissäni 75% 19% 3% 3% Yhteensä 75% 16% 5% 4%
5. Tiedonhaku ja -hallinta Osaan osaan varmasti osaan melko hyvin osaan vähän en osaa / tiedä hakea tietoa hakukoneilla (esim. Google tai Bing) 93% 5% 1% 1% tarkentaa hakusanojani kunnes löydän etsimäni 85% 12% 1% 2% etsiä ja tiivistää tekstistä olennaiset kohdat 75% 21% 3% 2% koostaa keräämästäni tiedosta oman tuotoksen 73% 22% 3% 2% arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta 69% 27% 3% 2% merkitä mistä keräämäni tieto on peräisin 79% 17% 3% 2% nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen internetissä) 78% 17% 3% 3% Yhteensä 79% 17% 2% 2% 6. Tietoyhteiskuntataidot Osaan osaan varmasti osaan melko hyvin osaan vähän en osaa / tiedä käyttää pikaviestimiä (esim. Skype) 79% 14% 3% 4% käyttää sosiaalisen median työkaluja yhteydenpitoon toisten kanssa (esim. keskustelupalstat, Facebook, Twitter) käyttää sosiaalisen median työkaluja tiedonrakenteluun ja tuottamiseen (esim. blogi, wiki, Google Drive) 88% 8% 2% 2% 72% 18% 6% 4% käyttää verkkoa yhteistyövälineenä (esim. koulutyöt, harrastukset) 82% 14% 2% 2% suojella omia henkilötietojani verkossa 81% 15% 2% 2% toimia, kun kohtaan verkossa jotain uhkaavaa tai arveluttavaa 74% 20% 3% 3% Yhteensä 79% 15% 3% 3%
OPETUSKÄYTTÖ 7. Kuinka usein olet käyttänyt oppitunnilla seuraavia ohjelmia tai välineitä (tämän lukuvuoden aikana)? lähes päivittäin viikottain pari kertaa kuukaudessa harvemmin ei lainkaan tekstinkäsittelyohjelmaa (esim. Word) 9% 16% 49% 23% 3% esitysohjelmaa (esim. PowerPoint tai Prezi) 7% 12% 41% 33% 7% taulukkolaskentaohjelmaa (esim. Excel) 6% 10% 21% 33% 30% Moodlea 6% 13% 24% 31% 27% Skydrive -tallennustilaa 6% 8% 16% 27% 42% opetusverkon digi-tv-palvelua 6% 7% 13% 24% 50% Tuubi-palvelua (tuubi.edu.turku.fi) 6% 6% 13% 20% 54% verkkovälineitä pari- tai ryhmätyöskentelyssä tiedon rakenteluun tai esityksen valmisteluun yhteistä dokumenttia, jota useampi kuin kaksi oppilasta muokkaa eri tietokoneilta käsin (esim. Google Drive, Etherpad) 7% 13% 39% 27% 15% 6% 9% 18% 27% 39% blogia (esim. blog.edu.turku.fi tai Blogger) 7% 9% 16% 20% 48% wikiä (esim. Wikispaces) 8% 13% 26% 25% 29% pikaviestimiä (esim. Skype) 13% 11% 15% 15% 46% yhteisöpalveluita (esim. Facebook, Twitter) 28% 17% 20% 17% 18% kosketustaulua (esim. SmartBoard) 11% 10% 15% 23% 41% koulun tablet-tietokonetta (esim. ipad) 8% 10% 19% 23% 40% digikameraa 9% 10% 19% 32% 30% dokumenttikameraa 13% 9% 17% 24% 37% oppilaan omaa laitetta opiskeluun (esim. kännykkä, tablet-tietokone) 19% 15% 26% 22% 17% oppikirjaan liittyviä sähköisiä oppimateriaaleja 7% 11% 31% 35% 16% Moodlessa olevia sähköisiä oppimateriaaleja 7% 9% 23% 29% 33% edu.turku.fi-sivustolla olevia sähköisiä oppimateriaaleja 7% 8% 21% 31% 33% muualta verkosta löytyviä sähköisiä oppimateriaaleja 6% 10% 28% 34% 21% oppimispelejä 7% 10% 30% 35% 18% Yhteensä 9% 11% 24% 26% 30%
8. Mitä seuraavista opettajasi ovat käyttäneet eniten oppitunnilla? Rastita 3 eniten käytettyä.
9. Jos sinulla olisi mahdollisuus päättää, niin käytettäisiinkö koulussa...? Vastaajien määrä: 924 10. Mitä mieltä olet tietokoneella tai verkossa tehtäviksi annettavista läksyistä? Merkitse kaikki kohdat, jotka vastaavat omaa mielipidettäsi: Vastaajien määrä: 913 11. Oletko kohdannut nettikiusaamista omassa koulussasi? Vastaajien määrä: 917
KOULUN ULKOPUOLELLA 12. Onko sinulla kotona tietokone ja nettiyhteys käytettävissäsi? Vastaajien määrä: 923 13. Onko sinulla käytössäsi kännykkä, jonka nettiyhteyttä saat käyttää vapaasti? Vastaajien määrä: 927 14. Käytätkö koulun tarjoamia sähköisiä oppimateriaaleja kotona? Vastaajien määrä: 929
15. Kuinka monta tuntia päivässä olet tietokoneella (keskimäärin)? Vastaajien määrä: 930 16. Käytätkö vapaa-aikanasi sosiaalista mediaa yhteydenpitoon kavereiden kanssa? Vastaajien määrä: 932 VASTAAJAN TIEDOT 17. Olen Vastaajien määrä: 951
18. Kouluni on
LOPUKSI: YHTEENVETO JA AVOIMET VASTAUKSET Oppilaan taidot Turun sivistystoimialan kaikilla oppilailla on edu.turku.fi-verkon käyttäjäoikeus eli tunnus ja salasana, jotka mahdollistavat muun muassa Moodle-oppimisalustan ja sähköpostin käytön. Vuoden 2011 tulosten mukaan vain 66 % kyselyyn vastanneista yhdeksäsluokkalaisista oli saanut tunnuksen. Vuonna 2013 jo 85 % ilmoitti saaneensa tunnuksen. Wilmaa ilmoitti käyttävänsä 90 % vastaajista. Sivistystoimialan Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmaan 2012 2016 on kirjattu perustaidoista mm. seuraavaa: Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen ja yhteisöllinen käyttö on edellytys monipuolisten taitojen syntymiselle TVT-taitojen oppiminen on joka opiskelijan oikeus ja niiden opettaminen joka opettajan velvollisuus Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan kymmensormijärjestelmän opiskelemiseen Perustaidot käsittävät tietokoneen, sähköpostin, internetin, toimisto-ohjelmien, verkkotyöskentelyn, sosiaalisen median sekä tietoturvan- ja suojan perusteet. Kyselyssä nämä taidot oli jaettu omiin osioihin: perustaidot (mm. tietokoneen peruskäyttö, tekstinkäsittely, sähköposti), mediataidot (mm. kuvankäsittely), tiedonhaku- ja hallinta (mm. hakukoneiden käyttö, tiedon luotettavuuden arviointi) ja tietoyhteiskuntataidot (mm. sosiaalinen media, yhteisöllinen työskentely). Perustaidot hallittiin melko hyvin, vaikkakin eri taitojen välillä oli paljon hajontaa. Aiempien vuosien kyselytulokset eivät ole suoraan vertailukelpoiset, mutta kokonaisuudessaan voidaan kuitenkin todeta, että perustaitojen hallinta heikentyi hieman. Eniten vaikeuksia tuottivat taulukkojen lisääminen tekstiin, taulukkolaskentaohjelman käyttö sekä Moodleen kirjautuminen, joita noin 20 30 % vastaajista ei hallinnut tai osasi vain vähän. Lisäksi on mainittava, että perustaidot osattiin kaikista yksittäisistä taitokokonaisuuksista heikoiten. Perustaitojen hallintaan ja atk-tuntien vähäiseen määrään viitattiin monesti myös avoimissa vastauksissa: Opetettaisiin enemmän miten käyttää perusohjelmia ja tehtäisiin niillä (esim. powerpoint) useammin tehtäviä. Pitäisi opettaa enemmän tietokoneen käyttöä. Esim. tiettyjen tietokoneohjelmien käyttöä ja hallintaa pitäisi opettaa heti kun oppilas lukea ja kirjoittaa. Tällä hetkellä tietokoneita hyödynnetään mielestäni tarpeeksi opetuksessa, mutta olisi kätevää jos tietokonen käyttöä opetettaisiin enemmän/paremmin. Tietokoneiden käyttöä voitaisiin mielestäni jo harjoitella alakoulussa, kun ei vielä välttämättä ole kaikille tuttu laite. Vähintään 75 % vastaajista osasi varmasti koneelle kirjautumisen, tekstinkäsittelyohjelman perusteet, leikepöytätoiminnon käytön, Powerpoint- tai Prezi-esityksen teon, tiedostonhallinnan perusteet sekä lisätä sähköpostiin liitetiedoston. Perusohjelmia, kuten PowerPointia tai Wordia, on useimmiten käytetty esitelmien tekoon, esityksiin ja ryhmätöihin. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät keskeiset taidot on syytä nostaa erikseen
esille: tekstinkäsittelytaidot hallittiin pääsääntöisesti hyvin, mutta vain 74 % vastaajista ilmoitti osaavansa kirjoittaa näppäimistöllä sujuvasti kahdella kädellä. Mediataidot erotettiin kyselyn uudistamisen myötä omaksi alueekseen. Taidot hallittiin yleisesti ottaen kohtuullisen hyvin, sillä osaan varmasti -vastauksien yhteenlaskettu osuus oli 75 %. Edellisten vuosien tapaan videoiden editointi koettiin jonkin verran muita taitoja vaikeampana. 86 % vastaajista ilmoitti hallitsevansa paljon keskustelua herättäneet tekijänoikeudet varmasti tai melko hyvin; koulutöissä vapaasti käytettäviä kuvia puolestaan osasi etsiä varmasti tai melko hyvin 94 % vastaajista. Myös tiedonhaku ja -hallintataidot osattiin pääsääntöisesti melko hyvin, sillä 79 % vastaajista ilmoitti osaavansa kysytyt taidot varmasti. Heikoiten osattiin arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta. Tietoyhteiskuntataidot käsittävät muun muassa sosiaalisen media työkalujen hallinnan sekä turvallisen netinkäytön. Nämä taidot hallittiin hyvin, joskin mainittakoon, että vain 74 % vastaajista tiesi varmasti mitä tehdä, jos kohtaa verkossa jotain uhkaavaa tai arveluttavaa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan, kuinka usein he ovat itse käyttäneet tieto- ja viestintätekniikkaa oppitunnilla kuluneen lukuvuoden aikana. Päivittäin tai viikoittain eniten käytettiin oppilaiden omia laitteita, yhteisöpalveluja sekä tekstinkäsittelyohjelmia. Kokonaisuudessaan oppilaat käyttivät itse TVT:aa kuitenkin suhteellisen harvoin: ei lainkaan -vastausten yhteenlaskettu osuus oli peräti 30 %. Lisäksi on huomioitava, että lähes kaikkia vastausvaihtoehtoina olleita palveluja ja välineitä käytettiin viikkotasollakin vähän. Opettajajohtoisesti on vastaajien arvion mukaan käytetty eniten tekstinkäsittely- ja esitysohjelmia sekä dokumenttikameraa. Peräti 64 % vastaajista toivoi, että tietokoneita ja tietotekniikka käytettäisiin koulussa enemmän. Tämä näkyi erityisesti avoimissa vastauksissa kyselyn päätteeksi oppilailta tiedusteltiin, miten tietokoneita voitaisiin käyttää nykyistä paremmin oppimisessa: mm. Ipadejä voitaisiin käyttää opiskeluun, sillä siihen saa kaiken tiedon ylös eikä koulun tarvitsisi käyttää niin paljoa rahaa 3 vuoden kirjoihin. Oppilaiden ei tarvitsisi raahata oppikirjoja mukana, eikä tulisi niin paljoa unohduksia. jokaiselle luokalle oma tietokonepakkaus, josta oppilaat voisivat ottaa lukuvuoden ajaksi miniläppärin ( opiskelua varten tietenkin ). Läksyjä voitaisiin tehdä kotona tietokoneella, sujuisi nopeammin ja motivaatio olisi parempi työtä saadessa tehdä koneella. Tunnilla muistiinpanot sujuisivat paremmin kirjoittaessa esim. koneella tai ipadilla. Tietokoneita toivottiin paitsi määrällisesti lisää, mutta tieto- ja viestintätekniikan käyttö koettiin myös opiskelua helpottavana ja motivoivana tekijänä. Erityisesti henkilökohtaisen laitteen nähtiin tuovan monenlaisia etuja. Niihin liittyen nostettiin usein esille esimerkiksi tiedonhaun ja muistiinpanojen teon helpottuminen sekä oppikirjojen ja paperimateriaalin väheneminen. Aiempiin vuosiin verrattuna selvänä trendinä aineistosta erottuivatkin maininnat tabletlaitteista, joita on käytetty oppitunneilla muun muassa esitelmien, videoiden ja animaatioiden tekemiseen. Myös verkkotehtäviä ja tietokoneella tehtäviä läksyjä toivottiin enemmän. Vaikka valtaosa kommenteista oli TVT-myönteisiä, välittyy koko kyselyaineistosta toisinaan tietynlainen maltillisuus:
Oppikirjoja voitaisiin korvata tietokoneilla, niin ne säilyisivät ajankohtaisina ja hyväkuntoisina. Tärkeämpää minusta kuitenkin on keskustelun ylläpitäminen kouluissa, eikä siitä saisi luopua yhtään. Läksyjä olisi mukavaa tehdä tietokoneella, mutta kokonaan tietokoneisiin siirtyminen ei ole mielestäni hyvä idea. Tietotekniikan kokeilemista voitaisiin lisätä ja testata porrastetusti, mutta olisi valvottava ja annettava silti samalla tavalla opetusta eikä olettaa oppilaiden jo osaavan. Koulun ulkopuolella Vuoden 2013 kartoituksessa kerättiin tietoa myös oppilaiden koulun ulkopuolisesta TVT-käytöstä. Suurin osa vastaajista (36 %) vietti koneella keskimäärin 1-2 tuntia päivässä, yli neljä tuntia vain kymmenesosa. Vastaajista 98 % oli kotonaan internetyhteydellä varustettu tietokone. Osuus nousi edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Lisäksi 90 % kyselyyn vastanneista yhdeksäsluokkalaisista oli käytössään nettiyhteydellä varustettu kännykkä. Vastaajista 9 % oli kohdannut nettikiusaamista oman koulun tai tuttavapiirin sisällä. Kiusaaminen oli useimmiten nimittelyä tai ilkeää kommentointia. Sosiaalisen median (some) suosion kasvu näkyi selvästi kyselyaineistossa: vapaa-ajalla käytettiin aiempien vuosien tapaan eniten Facebookia sekä erilaisia kuva- ja videonjakopalveluja. Uusista palveluista nousivat esille erityisesti Instagram ja Kik-pikaviestiohjelma. Myös perinteisten blogien ja Tumblrin tapaisten kuvablogien suosio on kasvanut selvästi vuoteen 2011 verrattuna. Sosiaalinen media toimii myös yhteydenpidon välineenä, sillä 60 % vastaajista oli yhteydessä kavereihinsa yhteyttä useita kertoja päivässä somepalvelujen kautta - usein juuri tabletlaitteen tai oman kännykän kautta: [Käytän] ipadia lehtien lukemiseen ja kaverien kanssa kommunikoimiseen ilmaisen kik- chat palvelun avulla Iphone, en tietokonetta juurilainkaan, puhelin aina kädessä ja auki Käytän eniten tietokonetta sekä puhelinta vapaa-ajallani, jotta saan pidettyä yhteyttä kavereihini.