1.1. 30.9.2010 OSAVUOSIKATSAUS Yleistä Kevään kuluessa on löydetty toimintamalli, jolla voidaan koota Pohjois-Pohjanmaan eteläosa yhteen. Ammatillisen koulutuksen kokoaminen Paras hankkeen vauhdittamana toteutuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Siika- Pyhäjokialueen ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymät yhdistävät voimansa vuoden 2012 alusta. Syntyvän uuden kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus on operatiivisen työn keskeinen toimija. Toimintamalli vastaa perusrakenteeltaan nykyisten koulutuskuntayhtymien toimintamallia. Opetus- ja kulttuuriministeriölle on jätetty hakemus harkinnanvaraisen yksikköhinnan korottamiseksi jo vuodelle 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriö vauhdittaa tällä tavalla ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Vuoden 2011 aikana luodaan uuden kokonaisuuden vaatimat toimintamallit, jotta vuoden 2012 alusta ammatillista koulutusta ja kehittämistä voidaan viedä eteenpäin yhteisin resurssein. Syntyvä yhtymän järjestämisluvan opiskelijamäärä perustutkintojen osalta on lähes 3200. Se on kooltaan suurempi kuin naapurimaakunnissa Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien luvat. Keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi on hyväksytty tuloksellisuusrahoituksen indikaattorit. Erityisen myönteistä on ollut tuloksellisuuskehitys Siika-Pyhäjokilalueen koulutuskuntayhtymässä. Oheisessa taulukossa ovat ensi vuoden tuloksellisuusindeksit Pohjois-Suomen suurten järjestäjien osalta sekä myös Siika-Pyhäjokialueen tulos. Tuloksen merkitys rahoituksen osalta selviää loppuvuonna. VUODEN 2011 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TULOSRAHOITUKSEN MITTARIT. Kunkin mittarin kohdalla suluissa sen painoarvo prosentteina Koulutuksen järjestäjä Sarja Tarkast. joukossa oleva opisk. määrä 2005 Vaikuttavuusmittari (90 %) Opettajien kelpoisuus-mitt ari (muodoll. kelpoisten opettajien osuus (7 %) Hlöstön kehitt. mittari (osuus hlöstömenoista) (3 %) Tulosindeksi 1 Kalajokilaakson koulutus.ky 2 Kainuun maakunta-kuntayhtym ä 3 Raahen koulutuskuntayhtymä 4 Oulun seudun koulutuskuntayht. 5 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 6 Kemi-Tornionl. koul.ky. Lappia A1 2.057 0,7-0,1 1,6 1.077 A1 2.515 0,3 0,4-0,3 1.035 A1 849 0,1-0,6 0,1 1.006 A1 6.202-0,1 0,3 0,7 992 A1 3.164-0,2-0,1 0,1 978 A1 2.719-0,3-0,3 0,2 965 Siika-Pyhäjokial.koulut usky. A2 686 0,4-0,1-0,4 1.040 1
Nykyiset ammattiopistot ovat uuden organisaation peruselementtejä. Juridisesti molemmat yhtymät toimivat itsenäisinä vuoden 2011. Selvitysmiehinä olivat Timo Määttä ja Veijo Hurskainen. Selvitystyön ohjausryhmä koostui ammattiopistojen sijaintikuntien edustajista sekä kuntayhtymäjohtajista. Kuluva vuosi on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti. Tammikuun laskentapäivänä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 2189. Syksyn opiskelijamäärä oli 2350, mikä ylittää nykyisen järjestämisluvan ollen koulutuskuntayhtymän historian suurin. Rahoitus saadaan täysimääräisenä kuluvalta vuodelta. Nykyinen taloudellinen tilanne vaikuttaa ammatillisen koulutuksen kysyntään voimistavasti. Liitteenä 1 on tarkempi tilasto ammattiopistojen kokonaisopiskelijamääristä. Hanketyö etenee suunnitelmien mukaisesti. Opetuksen ja hankeresurssien yhteensovittaminen on aina haastavaa. Kuntayhtymän kannalta on tärkeää saada koko henkilöstön osaamiset hyödynnettyä myös projektitoiminnassa. Keskeiset meneillään olevat yhtymän hallinnoimat kehittämishankkeet ovat: Opetushallituksen rahoittama KAMoon TYKE 2009 2011(Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän opetus- ja asiantuntijahenkilöstön työ-elämäosaamisen kehittäminen). Hankkeen kokonaisbudjetti on 541000, rahoittajina ovat ESR, OPH, yritykset ja kunnat. Vuoden 2010 aikana on toteutunut yhdeksän työelämäjaksoa ja kaikkiaan hankkeen aikana jaksoja on ollut 14. Suurin osa jaksoista on ollut alle kahden kuukauden mittaisia ja se on vaikuttanut budjetin alhaiseen toteutumiseen. 2
Asko aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittämis- hanke, jonka tavoitteena on verkko-opetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen (hankkeen kokonaisbudjetti on 353 314 ) on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kivialan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion käynnistys -hanke, jota toteutetaan1.2.2008 31.1.2011. Hankkeen aloitus viivästyi rahoituspäätöksen viivästymisen ja pätevien laboratoriomestareiden rekrytoinnin vuoksi. Hankkeelle on haettu jatkoaikaa 31.5.2011 saakka. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion perustaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan vakauttaminen niin, että se hankkeen jälkeen toimii tulosvastuullisesti ja kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Hankkeen puitteissa on toteutettu useita yritysten tuotteiden ja tuotannon kehittämispilotteja. Kuntayhtymä hallinnoi edelleen laajaa korkeakoulusektorin kone- ja metallialan kehittämisprojektia Into. Tulevaisuuden työstö hankkeen tavoitteena on investoida pyörivillä työkaluilla varustettu työstösorvi, sorvia palveleva simulointipöytä (virtuaalikone) ja tietokone sekä viistejyrsin. Hankittavia koneita käytetään niin koulutukseen kuin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Hankintojen kilpailutukset on pääasiassa toteutettu ja kone- ja laitehankinnat ja käyttökoulutukset viivästyvät sen verran, että hankkeelle on haettu jatkoaikaa 30.4.2011 saakka. Uusiutuvien energioiden tutkimushanke Haapajärvellä jatkuu edelleen. Liitteessä 2 on yhtymän tämänhetkinen hankekanta. Kansainvälisen toiminnan toteutumisesta on erillinen katsaus liitteessä 3. Rakenteellisen kehittämisen haasteet ovat koskettavat voimakkaasti myös alueemme korkeakoulusektoria. Kevään Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tulosneuvotteluissa Opetusministeriössä sovittiin, että ammattikorkeakoulu voi jatkaa itsenäisenä toimijana. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto tukivat vahvasti lausunnoillaan tätä toimintalinjaa. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun keskeinen omistaja. Tämän vuoksi on luonnollista, että osallistumme aktiivisesti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun strategiatyön uudistamiseen. Ammattikorkeakoulun nimi on vaihtumassa, jotta nimi entistä paremmin kuvaisi toimintaa kolmessa maakunnassa. Opetusministeriö on velvoittanut kaikki ammattikorkeakoulut uudistamaan strategiansa. Korkeakoulusektoria alueella kehitetään Botnia strategian pohjalta, jossa keskeiset yhteistyökumppanit Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululle ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Oulun Eteläinen instituutti sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä. Alueella toimivat ammattikorkeakoulu Novia ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita. Botnia strategia kokoaa siis yhteen Pietarsaaren, Keski-Pohjanmaan sekä Oulun Eteläisen alueen toimijat. Botnia -strategia pohjautuu professori Rantasen tekemään perusselvitykseen. Botnia -alueen kokonaisväestö, korkeakouluikäluokat ja yrityskanta on neljän prosentin luokkaa koko maan vastaavista arvoista. Alueen kokonaisväestö kasvaa viimeisimmän tilastokeskuksen 2009 julkaiseman väestöennusteen perusteella. Botnia -alueen bruttokansantuotteen osuus koko maan bkt:stä oli vuonna 3,1 % ja tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi 0,49 % koko maasta. Opetus ja kulttuuriministeriö palkitsi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta vuonna 2010, Ylivieskan yksikön rooli tässä toiminnassa oli keskeinen. Oulun Eteläisen 3
korkeakoulukeskuksen toiminta on nähtävä alueemme panoksena Botnia -kokonaisuuteen. Paineet opetusministeriön taholta erilaisiin konsortioratkaisuihin ovat edelleen olemassa. Valtioneuvoston on tarkoitus linjata syksyllä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa, jonka yhteydessä käsitellään korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Näihin tuleviin linjauksiin alueen on kyettävä vaikuttamaan poliittisella tasolla. Toiminnallinen ja taloudellinen kehitys oppilaitoksittain Haapajärven ammattiopisto HAI Haapajärven ammattiopiston opiskelijamäärä oli syksyn laskentapäivänä 293 (syksyllä 2009 yhteensä 270) opiskelijaa. Opiskelijoista oli yhteensä 105 (92) maatalousalalla, 69 (48) metsäalalla, 94 (104) liiketalouden, kaupan- ja hallinnonalalla sekä 25 (26) luonnontieteiden alalla (= datanomit). Vuoden 2010 opiskelijamäärän keskiarvo on 295,33 (255,42) opiskelijaa. Opiskelijamäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 40 opiskelijalla. Saavutettu opiskelijamäärä on 15 opiskelijaa enemmän kuin kuluvalle vuodelle asetettu budjettitavoite, minkä vuoksi budjettiin odotetaan kertyvän kuluvalle vuodelle noin 240 000 euron lisärahoitus. Haapajärven ammattiopiston koko vuoden tulokseen vaikuttaa positiivisesti syyskuun lopussa alkanut uusi työvoimahallinnon bioenergia-alan koulutus sekä lisäksi vuoden aikana metsistä hakattu myymätön energiapuu, joka on tarkoitus myydä lämpölaitoksille syksyn 2010 aikana. Syyskuun lopussa oli aikuiskoulutuksessa laskutukseen kirjaamattomia tuloja yli 50 000 euron määrä. Opetusmaatilan peltoviljelyn EU-tukea on tulossa syksyllä tilitykseen 35 000 euron määrä ja lisäksi ennuste maitomäärästä on erinomaisen hyvä, joten opetusmaatila ei tule aiheuttamaan edellisen vuoden kaltaista tulosmenetystä. Opiston osavuositulokseen ei ole laskettu vuoden 2010 aikana kertyneiden investointien aiheuttamia poistoja. Opiston tilinpäätöksessä on mahdollista saavuttaa vuodelle asetettu tulostavoite, jossa tilikauden ylijäämän tavoitteeksi on asetettu 197 000. Opiskelijamäärä tulee ennusteen mukaan laskemaan vuoden 2011 aikana. Merkittävimmin opiskelijamäärän muutokseen vaikuttaa metsänomistajien metsäkoulun (= aikuisten metsäalan koulutuksen) opiskelijamäärän kehitys. Uusia opiskelijoita on tarkoitus saada bioenergia-alan koulutukseen. Kalajoen ammattiopisto ARTEMA Opiskelijamäärä tilastointipäivänä 20.9.2010 oli 286 (kulttuurialan opiskelijoita 238 ja matkailualan opiskelijoita 48), joista käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon johtavassa artesaani-koulutuksessa 220, matkailualan koulutuksessa 48 ja näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa (artesaani, sisutusneuvoja - aikuiskoulutus) 18. Opiskelijoista oli erityisopiskelijoita 18, yhdistelmätutkintoa (ammatillinen pt / yo-tutkinto) 16 opiskelijaa. Kalajoen lukion kanssa yhteisesti pidettäviin liikuntaryhmiin (jääkiekko-, lentopallo-, hiihto-, yleisurheilu- ja tanssiryhmät) osallistuu ARTEMAsta 16 opiskelijaa. Oppilasasuntolassa asui 45 opiskelijaa. Kuntayhtymän alueelta tilastointipäivänä opiskelijoita oli 240 (Kalajoki 158, Ylivieska 29, Alavieska 20, Oulainen 18, Sievi 8, Nivala 4, Haapajärvi 2 ja Pyhäjärvi 1). 4
Vuoden 2010 talousarvion laadinnassa on käytetty 260 keskimääräistä opiskelijamäärää (kulttuuriala ja matkailuala). Laskennallinen keskimääräinen opiskelijoiden lukumäärä on 269. Kalajoen ammattiopisto ARTEMAssa yhtenä pääpainona on aikuiskoulutuksen ja koulutusta tukevien hankkeiden kehittäminen. Tätä varten oppilaitoksessa aloitti toimintansa 1.5.2009 ARTEMAn kehittämisyksikkö KAIKU. Kehittämisyksikön päätehtävä on oppilaitoksen toimialojen kehittäminen, koulutusta tukevien hankkeiden suunnittelu, rahoituksen hankkiminen, kiinteä yhteistyö elinkeinoelämän ja kaupungin kanssa sekä aikuiskoulutuksen valmistus ja toteutus. KAIKU on osoittanut tarpeellisuutensa. Vuonna 1995 perustettu ARTEMAn Matkailuinstituutti on osa kehittämisyksikön toimintaa. Hankkeina käynnissä on tällä hetkellä Kalajoen matkailualueen kasvun turvaaminen ja sähköiset yhteistyökonseptit jonka toteuttamisesta vastaa kokonaan Kaiku, Ikkuna laseista pullojen kautta taidelasiin hanke aloitettiin syyskuussa 2010 ARTEMAn käyttötalous on toisen vuosikolmanneksen osalta suunnitelman mukainen. Käyttötaloudessa on syyskuun lopun tilanteen mukaan talousarvion mukainen tilikauden vuosikate melkein saavutettu ja koko vuoden tulos on hyvä. Investoinneista vuoden 2009 lopun ulkovaraston saneeraus on hankintojen osalta tehty pääosin vuoden 2009 puolella ja saneeraus on kokonaisuudessa vuoden 2010 loppuun mennessä valmis. Saneeraus tehdään pääosin oppilastyönä ja vain peltikattotyöt on ostopalveluna. Liikuntasalin saneeraus on käynnistynyt ja sekin saadaan pääosin suoritetuksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Liikuntasalinsaneeraus osittiin kahteen osaan siten, että katto-, ilmastointi- ja luokkahuonemuutokset tehdään urakkasopimuksella ja liikuntasalin maalaus ja väliseinämuutokset sekä ikkunoiden kunnostus/vaihto tehdään oppilastyönä. Laite ja kalustohankinnat on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Nivalan ammattiopisto NAO Opiskelijamäärä opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa perustutkinto-koulutuksessa syyskuun laskentapäivänä oli hieman suurempi verrattuna edelliseen vuoteen ollen 796 (782 / 09). Vuoden painotettu keskiarvo on lähes talousarvion pohjana oleva opiskelijamäärän (775). Painotusten kautta taloustilanne on rohkaiseva ja toteutunee suunnitellusti. Keskeyttämistilaston mukaan kokonaiskeskeyttäminen NAOssa on 9,6 % ja negatiivinen keskeyttäminen 3,8 %, jotka ovat edellisvuotta huonommat. Aikuiskoulutuksen opiskelijapäiväkertymässä ollaan hieman jäljessä vuoden 2009 lukuja. Aikuiskoulutuksen non-stop -koulutuksiin on ollut tulijoita elo-syyskuussa vähemmän, joten jotakin paikkoja on jäänyt täyttämättä. Kesäajan 5
opiskelijamäärän pieneneminen ja syksyn tilanne näkyy osaston taloustilanteessa. Oppisopimusopiskelijoiden määrä on hieman pudonnut teollisuuden taantuman johdosta. Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) on osoittanut tarpeellisuutensa ja jatkaa vakituisena linjana, samoin kiviala ja alan kehittämistä jatketaan. Kivialan opiskelijoiden hakeutuminen on hieman piristynyt edellisvuosista nyt aloittavia on kahdeksan. Ryhmä jatkaa yhdistettynä aikuisryhmään, jossa aikuiskoulutuksen paikat (6 opiskelijaa) ovat olleet lähes täynnä. Tekniikan alojen nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen osalta tilojen saneeraussuunnittelua jatketaan ja rakentaminen on saatu ruokalan osalta lähes valmiiksi. Sähkön ja rakentamisen uudistilojen suunnittelua on jatkettu ja rakentaminen on käynnistynyt. Kevään anturoiden valun omantyönosuuden jälkeen elo-syyskuussa ulkopuolinen urakoitsija on toimittanut ja asentanut runkorakenteita ja väestönsuojaelementtejä, samassa yhteydessä opiskelijatyönä on valmistauduttu jatkamaan rakentamista. Autoalan aikuiskoulutuksen edetessä ja rinnakkaisryhmän lisätessä opiskelijoita on tilanpuutteen vuoksi turvauduttu vuokratiloihin naapuritontilla. Näihin tiloihin on sijoitettu autoalan opetus/harjoittelupisteitä. Puolalainen ryhmä kävi kuntayhtymässä valmistelemassa Study Visit -vierailua, joka toteutui 13 henkilön ryhmällä viikolla 38. Ryhmä tutustui päivän ajan tekniikan aloihin. Elo-syyskuun vaihteessa kuntayhtymän vieraina olevat Saksan Klevestä catering-alan opettaja ja opiskelijaryhmä olivat catering-osastolla valmistamassa perinneruokia ja samalla he tutustuivat suomalaiseen kalankäsittelyyn. NAOn toiminnallinen tilanne niin oppimisen kuin taloudenkin osalta näyttää koko yksikkönä etenevän lähes suunnitellusti. Oulaisten ammattiopisto OULA Alkuvuotta 2010 leimaa Oulaisten ammattiopistossa saneeraaminen ja opetussuunnitelmatyö. Kevään ja alkusyksyn aikana on kaikkien tutkintojen osalta rakennettu ainakin ensimmäisen vuoden opinnot valmiiksi ja toteutukseen. Saneeraaminen alkoi ravitsemis- ja puhdistuspalveluyksikössä jo vuoden 2009 aikana aikataulun mukaisesti ja valmistunee aikataulussaan marraskuussa 2010. Liiketalouden yksikön saneeraus alkoi yli 2 kuukautta myöhässä ja liiketalouden yksikön kesäajan työt toteutuivat hieman eri tavalla vaiheistettuna mutta aikataulun viivästymistä on kaikesta huolimatta saatu kurottua kiinni ja myös liiketalouden yksikkö valmistunee aikataulussaan lukuvuoden 2011 2012 alkuun mennessä. Kustannuksia on lisäksi nostanut liiketalouden yksikön alla ja ulkopuolella havaitut puutteet viemäröinneissä ja sadevesiviemäröinneissä sekä umpinaisessa alapohjassa havaitut kosteusvauriot ja rakentamisaikaiset laiminlyönnit/puutteet. Toiminta on näissä yksiköissä kuitenkin voinut jatkua alkuperäisen suunnitelman mukaisesti keskeytyksettä. Oulaisten lukion kanssa jatkettiin kaksoistutkintoon ja aloitettiin kolmoistutkinnon suorittamismahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus. Yhteistyö lukion kanssa on suju nut erinomaisesti, ensimmäiset kolmoistutkinnon suorittajat valmistuvat syksyn aikana. Oulan strategiapäivillä päivitettiin Oulan strategia. Aikuiskoulutuksen kasvun vuoksi 6
palkattiin lisää aikuiskoulutuksen osaajia joka toimialalle. Alkuvuoden aikana on toteutettu laadun arviointia EFQM:n mukaisesti, viimeksi syyskuussa arvioitiin Keskeiset tulokset - osa-alue. Syyskuun tilastointipäivän mukaan oppilaitoksessa opiskeli yhteensä 670 opiskelijaa perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Määrä ylittää budjetin perusteena olleen määrän. Myös aikuiskoulutuksen koulutustavoitteet ovat toteutuneet vaikka joissakin rahoitusmuodoissa ei tavoitetta ole saavutettu. Aikuiskoulutuksen osalta on laadittu omaa toiminta- ja markkinointi suunnitelmaa ja markkinointimateriaaleja jotta jälkeen jäämistä ei tapahtuisi missään rahoitusmuodossa. Talouden osalta alkuvuosi on mennyt suunnitelmien mukaisesti, syyskuun lopun tilanteen mukaan opistotalous on noin vuosibudjetissa ja nuorisoaste että myös aikuis koulutus on tehnyt positiivisen tuloksen. Erityisesti sosiaali- ja terveysala ylittää budjetissa asetetut tavoitteet. Oulaisten ammattiopiston hakijamäärät kasvoivat kevään yhteishaussa. Yhteishaussa ensisijaisten hakijoiden määrä ylitti aloituspaikkojen määrän. Aloittain hakijamäärät vaih televat kuitenkin siten että ravitsemis- ja puhdistuspalvelujen kohdalla ei kaikissa koulu tusohjelmissa ole hakijoita riittävästi vaan markkinointia ja tiedotusta on jatkossa edelleen tehostettava. Kansainvälinen toiminta on jatkunut vilkkaana. Kesällä 2010 ryhmä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita oli työssäoppimassa Tartossa ja osaksi heidän kanssaan työskenteli opettaja työssäoppimassa. Kaksi kuukauden mittaista työelämäjaksoa toteutui alkusyksystä; toinen Pohjois-Irlannissa ja toinen Italiassa. Tämän vuoden suurimpana investointina opistossa on ravitsemis- ja puhdistuspalveluyksi kön sekä liiketalouden yksikön saneeraus, muulta osin investoinnit ovat olleet vähäisiä. Kokonaisuutena arvioiden oppilaitoksen toiminta etenee suunnitelmien mukaisesti ja hakijamäärien perusteella voi sanoa myös seuraavan lukuvuoden osalta riskien olevan pieniä. Ylivieskan ammattiopisto YSO Laskentapäivänä 20.9.2010 Ylivieskan ammattiopistossa on OPH:n normirahoituksella historiansa suurin opiskelijamäärä eli 306 opiskelijaa ja aikuiskoulutuksen rahoituksella 199 opiskelijaa (työvoimapoliittisessa koulutuksessa 91, oppisopimuskoulutuksessa 84 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 26), yhteensä 505 opiskelijaa. Keskeyttämisprosentti on 9,7 %, mikä on laskenut edelleen edellisestä 12,1 %:sta. Negatiivisesti keskeyttäneiden osuus on 2,7 %, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Pyhäjärvellä aloitettiin lähihoitajakoulutus, johon hyväksyttiin 22 opiskelijaa. Lyhyen markkinoinnin jälkeen tulos on kiitettävä. Alueella näyttää olevan tarvetta tämän alan koulutukselle. Opetusministeriö myönsi järjestämisluvan maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen KAM:lle. Ylivieskan ammattiopistossa on valmisteltu opetussuunnitelmaa ko. koulutukselle, mikä aloitetaan tammikuussa 2011. Käynnissä olevista maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksista 7
tulee opiskelijoita myös valmistavaan koulutukseen. YSO sai jatkorahoituksen Opetushallitukselta valtakunnalliseen Kam oon China 3 hankkeeseen. OPH rahoittaa kahta valtakunnallista Kiina verkostohanketta, joista Kam oon China on toinen. Mukanaolo erilaisissa kehittämishankeissa luo järkevät puitteet työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiselle. Esim. Yhdessä tekemällä -hanke, jossa työpaikkaohjaajakoulutusta kehitetään tai Työtehoseuran koordinoima Kotityöpalvelujen laatuhanke, jossa tavoitteena on kotityöpalveluyritysten laatusertifiointi, laatujärjestelmän kehittäminen sekä tavoitteena saada oppilaitoksen opettajaedustajille auditoijaoikeudet. Henkilöstö teki yhteisen virkistys- ja kehittämismatkan Ahvenanmaalle kesäkuun alussa, josta palaute oli yksimielisen myönteinen ja yhteisöllisyyttä lisäävä. Myös yhteisiä liikuntakampanjoita ja liikuntavuoroja järjestetään hyvinvoinnin edistämiseksi. Aikuiskoulutus ja oppisopimuskeskus KAM:n toteuttaman aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväkertymä rahoitusmuodoittain (syyskuu 2010 lopun tilanteen mukaan): 9/2008 9/2009 9/2010 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 29445 41345 46562 Ammatillinen lisäkoulutus 18539 13445 16790 Oppisopimuskoulutus 5849 6143 6162 Noste-koulutus 957 663 Muu rahoitus 454 436 296 Yhteensä 45244 62032 69810 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa on selvää kasvua, kun tarkastellaan koko alkuvuotta. Kasvu on kuitenkin kertomusvuoden loppupuolella huomattavasti pienentynyt ja työvoimakoulutuksen osalta kääntynyt jopa laskuun. Heinäkuussa tapahtui selvä käänne ja syksyllä ei ole alkanut koulutuksia, jotka olisivat työvoimakoulutuksen määrällistä kasvua edistäneet. Ammatillisen lisäkoulutuksessa on selvää piristymisen merkkiä. Valtionosuuspaikat tulee hyödynnettyä ja sen lisäksi viimevuoden valtionosuuspaikkojen alikäyttö täytetään kuluvana vuonna. Loppuvuoden kasvulukemat aikaisempiin vuosiin verrattuna ovat ammatillisen lisäkoulutuksen kasvua. KAM:n toteuttaman oppisopimuksen luvut pysyvät vakaina. 8
9
Laadulliset tulokset: Opiskelijapalaute, joka koskee työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, eli n. 2/3-osaa opiskelijatyöpäiväkertymästä. Kaavio: Palautekyselyyn vastanneiden osuus työvoimakoulutuksen päättäneistä 2004 4/2010. 10
Kaavio: Opiskelijapalautteiden keskiarvo (2004-4/2010) ja vertailu valtakunnalliseen keskiarvoon. Laadullinen palaute on parantunut tasaisesti siitä saakka, kun toisiinsa vertailukelpoisia mittauksia on tehty. Lisäksi olemme vuositasolla olleet valtakunnan keskiarvon mukaisella tasolla. Kauppatilanne: Työvoimakoulutuksen kauppatilanne on vähintään hyvä. Vuositavoite 3 M on saavutettu syyskuussa. Tässä on huomioitava se, että kauppatilannetta on tarkasteltava usean vuoden ajalta, koska mukana on suuria yksittäisiä ja monivuotisia sopimuksia, jotka vääristävät yhden tarkasteluvuoden tilannetta. 2006 2007 2008 2009 2010 Kauppasopimusten arvo ( ) 2202524 1189469 2154227 1313659 314290 2 Sopimusten opiskelijatyöpäivät 56391 28653 60030 30617 69894 otp keskihinta ( /otp) 39,06 41,51 35,89 42,91 44,97 Taulukko: Allekirjoitetut työvoimakoulutuksen kauppasopimukset. Keskimääräinen opiskelijatyöpäivän hinta on kehittynyt suotuisasti, mutta vuoden 2010 sopimuksissa on mukana suhteellisen kalliita koulutuksia, jotka vaikuttavat päivähintaan. Mikäli yhteiskunnan taloudellinen kehitys jatkuu, niin riskiksi muodostuu, että sopimukset eivät realisoidu opiskelijarekrytoinnin vaikeuksien vuoksi. 11
Nivalan Autokoulu Opetustoiminnan yksityiskohtaiset tavoitteet määräytyvät ajokorttiasetuksen ja ajoneuvohallinnon normiohjeissa. Määrällinen ykkös-vaiheen oppilasmäärä toisen kolmanneksen osalta ei ole toteutunut suunnitellun mukaisesti. Henkilöautokortin suorittajia on ollut alueellisestikin edellisvuotta vähemmän. Moottoripyöräkortin ajajia oli edellisvuotta enemmän. Toisen vaiheen oppilasmäärä on edellisen vuoden tasolla. 12