Kunnanhallitus 210 14.04.2009 Valtuusto 80 22.04.2009 Valtuustoaloitteet vuodelta 2008 1501/01/016/2009 KHALL 210 Kj:n esitys: Kunnanvaltuuston työjärjestys 5 3 mom: Kunnanhallituksen on vuosittain esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kunnanhallitus päättää antaa valtuustolle tiedoksi seuraavien valtuustoaloitteiden käsittelytilanteen: Vuodelta 2007 siirtyneet: Kv 29.03.2007 1. Ahti Häikiö Siikajokimelontatapahtuman elvyttäminen. Aloitteessa esitetään, että Siikajoen kunta yhdessä muiden Siikajokilaakson kuntien, kyläyhdistysten ja yritysten kanssa elvyttäisi vuotuisen Siikajokimelontatapahtuman. Melontatapahtuma voisi liittyä Siikajoen pitäjäpäivien ohjelmaan. Aloitteessa todetaan, että tapahtuma saa aikaan myönteistä julkisuutta ja helpottaa kuntamarkkinointia. Tapahtuma tuo alueelle myös entisiä kuntalaisia, jotka voivat olla kiinnostuneita kunnan tonttitarjonnasta ja paluumuutosta kuntaan. Lisäksi se luo aktiivisuutta joen kunnon parantamiseen ja erilaiseen jokiluontoon liittyvään harrastustoiminnan elvyttämiseen. Kunnanhallitus päätti 16.4.2007 lähettää valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan käsiteltäväksi. Sivistyslautakunta on 22.4.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Asia on ollut liikuntasihteerin valmisteltavana. Tiedusteltaessa melontatapahtuman järjestämistä muilta naapurikunnilta, on tullut esille, ettei melontatapahtumalle riitä kiinnostusta ympäristökuntien taholta. Siikajoen Yrittäjäyhdistyksen kokouksessa asiaa ei ole käsitelty. Aiemmin tapahtumaa järjestäneet henkilöt (Siikajoelta Vesa Ojanperä) kokoontuvat 17.4.2008. Kokouksen anti näyttänee suuntaa tapahtuman järjestämiselle. Siikajokimelojat Ry:n järjestämiskokous 10.5.2008.
Alustavasti on suunniteltu, että tapahtuma järjestetään 18.-20.7.2008. Veden lisäjuoksutus on kunnossa, eli tapahtuma-ajaksi jokeen saadaan riittävästi vettä. Sivistyslautakunta päätti esittää, että Siikajoen kunta itse ei järjestä valtuustoaloitteessa tarkoitettua melontatapahtumaa. Mikäli muut kunnat, yhdistykset ja yritykset haluavat elvyttää Siikajokimelontatapahtumaa sivistyslautakunta ei näe mitään estettä sille, etteikö ko. tapahtuma voisi olla esim. Siikajoen kotiseutupäivien yhteydessä tai muuna ajankohtana. Siikajoen kunta voi tukea järjestäjiä mm. tapahtuman markkinoinnissa ja olla apuna tarvittaessa tiedottamisessa yms. Sivistyslautakunta päätti lähettää päätöksensä tiedoksi valtuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kunnanhallitus merkitsi 28.4.2008 sivistyslautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Valtuusto on 14.5.2008 todennut aloitteen johdosta seuraavaa: Ahti Häikiö kertoi, että Siikajoki-melonta järjestetään 18-20.07.2008. Järjestäjänä toimii Siikajoen Melojat ry. Ahti Häikiö esitti toivomusponnen, että Siikajoen kunta avustaa esim. kunnanhallituksen käyttövaroista tapahtumaa tuhannella (1.000) eurolla, joka käytetään järjestelykulujen kattamiseen. Valtuusto merkitsi tapahtuman tiedoksi ja lähetti toivomusponnen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan 26.5.2008 myöntänyt avustusta Siikajoki-melontatapahtuman järjestelykuluihin 1.000 euroa. Kv 29.03.2007 2. Pekka Rautio Muistolaatan hankkiminen ensimmäisen suomalaissyntyisen NHL:ssä pelanneen jääkiekkoilija Albert Pudaksen muistamiseksi. Albert Putaansuu, myöhemmin Pudas, syntyi Siikajoella 17.2.1899 ja kuoli 28.10.1976 Thunder Bayssa Kanadassa. Hän pelasi kaudella 1926-1927 neljä ottelua Toronto Maple Leafsin joukkueessa. Seuraavana vuonna Pudas pelasi vielä 30 ottelua alemmalla tasolla CPHL-Liigassa. Pudas toimi Kanadan maajoukkueen valmentajana saavuttaen hopeaa vuoden 1936 olympialaisissa. Muistolaatan sijaintipaikka olisi Komppalinna. Kunnanhallitus päätti 16.4.2007 lähettää Pekka Raution aloitteen sivistyslautakunnalle toimeenpantavaksi.
Sivistyslautakunta on 22.4.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Messinkinen muistolaatta (26 x 7 cm) on tilattu 10.4.2008 Pocal Oy:ltä Oulusta. Albert Putaansuun muistolaatta kiinnitetään Komppalinnan seinään sopivana ajankohtana. Sivistyslautakunta lähettää päätöksen tiedoksi valtuustolle vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kunnanhallitus on 28.4.2008 merkinnyt sivistyslautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi valtuustolle. Valtuusto merkitsi 14.5.2008 tiedoksi ja totesi, että muistolaatta on kiinnitetty ja julkistettu Komppalinnassa 02.05.2008. Kv 22.05.2007 3. Pentti Koskela Kreivinsaaren kiinteistön antaminen nuorison kokoontumis- ja harrastetiloiksi. Aloitteessa todetaan mm. seuraavaa: "Kreivinsaari kokonaismiljöönä on historiallisesti ja maisemallisesti sekä sijaintinsa puolesta ainutkertainen, joten tarjoamme nuorison käyttöön parasta mahdollista kokonaisuutta Siikajoen kunnan alueella muistaen, että lapset ja nuoret ovat kansakunnan rikkaus ja samoin muistaen, että nuoriin satsattu markka tulee eurona takaisin". Kunnanhallitus päätti 11.6.2007 lähettää Pentti Koskelan valtuustoaloitteen sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan yhdessä valmisteltavaksi. Selvityksen on oltava valmis kuluvan vuoden syyskuun alkuun mennessä. Tekninen toimi tekee Kreivinsaaren kiinteistöstä kustannusarvion. Sivistyslautakunta on 31.3.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Pentti Koskelan valtuustoaloitteen johdosta on 13.2.2008 suoritettu katselmus Kreivinsaaren kiinteistössä, sen soveltuvuudesta nuorison kokoontumis- ja harrastustiloiksi. Katselmuksen suorittivat sivistystoimenjohtaja Tero Varis, nuorisosihteeri Tuula Lukkarila, liikuntasihteeri Marko Äijälä, tekninen johtaja Pekka Aitto-oja ja rakennusmestari Pekka Heikkinen. Kreivinsaari sijainniltaan on keskeinen ja lähtökohtaisesti siellä oleva ns. valkoinen talo on kunnostettavissa nuorison kokoontumistiloiksi. Muutos- ja korjaustyöt käsittäisivät pintakunnostusta, maalausta ja tilojen laajennusta. Kunnollisia harrastus- ja pelitiloja (pöytätennis, biljardi yms.) kiinteistöön ei tilanahtauden vuoksi voi rakentaa. Kuntosali- tms. toiminta ei tule kysymykseen eikä erillisiä bänditiloja löydy. Toimistotilat nuoriso- ja liikuntaohjaajalle voidaan kunnostaa.
Tiloissa on valmis kahviotila, joka vie suurimman salitilan. Joitakin pienempiä pelilaitteita voitaisiin sijoittaa eri huoneisiin. Väliseiniä poistamalla tiloja voidaan avartaa ja saada kunnostettua pieni pelisali (biljardi tms.). Käyttötarkoituksen muutosta varten on laadittu kustannusarvio. Punainen rakennus ei huonokuntoisuuden vuoksi sovellu ollenkaan nuorisotiloiksi. Mikäli valkoinen talo tulisi nuorisokäyttöön, olisi punainen talo purettava. Aittarakennus voisi toimia erilaisena kylmänä varastona ulkoliikunta- yms. välineille (esim. kanootit jne.). Saunarakennusta voisi käyttää pienempien tempausten yhteydessä pesutiloina. Pihamaalle tulisi rakentaa liikuntavälineitä, oleskelu yms. paikkoja. Ongelmaksi muodostuu turvallisuus ja valvonta. Nuorisotoiminta saarella edellyttää ohjausta ja valvontaa. Aikuista, jonka vastuulla nuoriso kokoontuu. Suurimman osan aikaa tilat olisivat vartioimattomina. Saari tulisikin eristää portilla tms. siten, ettei sinne pääse silloin, kun siellä ei ole toimintaa esim. viikonloppuina. Lisäksi joki ja koski, vesistö yleensä on jo sinänsä turvallisuusriski. Suurin ongelma on kuitenkin kulkuyhteys tai oikeastaan sen puute. Saaren johtaa patosilta, mikä ei ole kunnan omistama. Sen omistaa Koskivoima Oy. Oikeastaan kysymyksessä on pato, jonka päällä on silta. Käyttötarkoitus on ensisijaisesti toimia patona. Silta on erittäin huonokuntoinen. Se vaatisi huomattavia perusparannus- ja korjauskustannuksia, eikä Siikajoen kunta voi niitä vaatia. Kreivinsaareen on rasitteena kulkuyhteys, ei silta. Vaikuttajanuorten edustajille on järjestetty mahdollisuus tutustua Kreivinsaaren ja valtion virastotalon tiloihin 25.3.2008. Sivistyslautakunta päätti antaa valtuustolle po. selvityksen vastauksena Pentti Koskelan valtuustoaloitteeseen. Sivistyslautakunta ei pidä tarkoituksenmukaisena Kreivinsaaren tilojen ottamista nuoriso- ja harrastetiloiksi. Kreivinsaareen ei ole kunnan omistamaa kulkuyhteyttä. Toisaalta tilojen valvontamahdollisuus ja turvallisuustekijät saaressa eivät puolla tilojen kunnostusta nuorison kokoontumistiloiksi. Harrastusmahdollisuudet olisivat varisinkin talvisin hyvin rajoitetut. Kunnanhallitus päätti 14.4.2008 hyväksyä sivistyslautakunnan valmistelun ja päätöksen Pentti Koskelan valtuustoaloitteesta sekä antaa sen edelleen valtuuston käsittelyyn. Valtuusto on 14.5.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Pentti Koskela käytti puheenvuoron aloitteensa puolesta. Keijo Mustonen esitti keskustaryhmän esityksenä kunnanhallituksen esityksen hyväksymistä. Keskustelun kuluessa Pirkko Rapakko esitti tekniselle
toimelle/kunnanhallitukselle tilojen käyttötarkoituksen tai myynnin mahdollisuuksien selvittämistä. Valtuusto hyväksyi sivistyslautakunnan päätöksen kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Kv 7.11.2007 4. Pentti Koskela Nykyaikaisen ilmastoinnin rakentaminen Mäkelänrinteelle. Aloitteessa esitetään, että koska kuumina kesäpäivinä Mäkelänrinteen sisätilojen ilma käy sietämättömän kuumaksi, tulisi Mäkelänrinteelle rakentaa nykyaikainen täydellinen ilmastointi. Tämä helpottaisi vanhusten olotilaa ja henkilökunnan työskentelyä. Tähän voidaan hänen mielestään mainiosti käyttää ns. Reporahoja, jolloin ne palvelisivat sen sukupolven hyvinvointia, joka on ko. rahat ansainnutkin. Ilmastoinnin rakentaminen on huomattavasti halvempaa, kuin entisen Ruukin kunnan harjoittama tolkuton kasinopeliseikkailu alaskirjauksineen. Hankkeen toteuttaminen ei ole rahasta kiinni vaan halusta. Kunnanhallitus merkitsi 26.11.2007 Pentti Koskelan aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen tekniselle toimelle valmisteltavaksi ja toimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta on 13.2.2008 käsitellyt aloitettu ja todennut seuraavaa: Tällä hetkellä Mäkelänrinteellä on ns. perinteinen ilmastointi, jossa on koneellinen tuloilma ja poistoilma. Tuloilma esilämmitetään talviaikana ilmastointikoneessa. Kesäaikana tuloilma on käytännössä sama kuin ulkoilma. Aloitteessa lähdetään siitä, että ilmastointia tulisi kehittää niin, että kesäaikana tuloilma jäähdytettäisiin, jolloin sisätiloissa ei olisi tukalaa. Ilmastointitekniikka on alue, jonka kehittämis- ja muutostöissä on käytettävä alan suunnittelutoimistoa, jotta saadaan selville, mitä toimenpiteitä pitää tehdä ja samalla laadittava alustava kustannusarvio hankkeelle. Mäkelänrinteen toiminta kuuluu perusturvalautakunnan palvelukokonaisuuden alaisuuteen, joten perusturvalautakunnan kannanotto aloitteessa esitettyyn hankkeeseen on syytä olla. Tekninen lautakunta päätti esittää aloitteessa esitetyn hankkeen perusturvalautakunnan käsittelyyn. Hankkeen toteuttaminen vaatii hyvän suunnittelun, jossa ilmastoinnin tekniset ratkaisut ja kustannusarvio selvitytetään alan suunnittelijalla. Perusturvalautakunta on 24.4.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Mäkelänrinteen henkilöstön selvityksen mukaan Mäkelänrinteellä on kesäaikana sietämättömän kuuma niin asiakkailla kuin työntekijöillä. Asia on noussut esille myös osastontyösuojelutarkastuksen yhteydessä.
Perusturvalautakunta katsoi, että Mäkelänrinteen ilmastoinnin parantaminen on tarpeellinen ja kiireellinen toimenpide niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kannalta. Teknistä tointa pyydetään aloittamaan hankkeen selvitys- ja suunnittelutyö sekä hankkeen kustannusarvion laatiminen jo kuluvana vuonna. Selvitystyössä tulisi tarkistaa myös, voidaanko nykyisen ilmastointijärjestelmän toimivuutta parantaa. Tekninen lautakunta on 28.5.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Tekninen lautakunnan tehtävänä on hankkeen selvitys- ja suunnittelutyö sekä hankkeen kustannusarvion laatiminen. Hankkeeseen ei ole erillistä määrärahaa varattuna. Yksi tapa rahoittaa alkuvaihetta on käyttää kiinteistön käyttötalousvaroja ja tuleville vuosille hanke sijoitettaisiin investointiosaan. Tekninen lautakunta päätti käynnistää hankkeen alkusuunnittelun käyttötalousvaroilla siten, että alkusuunnittelu tehdään ns. luonnossuunnitelmana ja kustannusarviona, joka esitetään perusturvalautakunnalle, jonka jälkeen perusturvalautakunta tekee tilahankkeiden yleissuunnitteluohjeen mukaisesti esityksen hankkeesta kunnan talousarvioon. Todettiin, että keittiön osalta ilmastointi parannetaan keskuskeittiön toteutuksen yhteydessä. Perusturvalautakunta on 5.6.2008 käsitellyt aloitetta ja päättänyt seuraavaa: Perusturvalautakunta hyväksyy teknisen lautakunnan toimenpiteet asiassa ja tekee tilahankkeiden yleisohjeen mukaisesti esityksen kunnan talousarvioon. Asia annetaan tiedoksi Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle. Vuoden 2009 talousarvioon on hyväksytty 10.000 euron määräraha suunnitteluun. Valtuusto 18.12.2007 5. Mika Kaijankoski Hidasteen rakentaminen Siikajoenkylälle Aloitteessa esitetään hidasteen rakentaminen Siikajoen kylällä risteykseen Pitkätie-Revonlahdentie 807 suojatien kohdalle. Risteyksen kautta kulkee suurin osa Gumeruksen koulun oppilaista ja Komppalinnan/kirjaston käyttäjistä. Kunnanhallitus on 7.1.2008 merkinnyt aloitteen tiedoksi ja päättänyt lähettää sen teknisen toimen käsiteltäväksi. Tekninen lautakunta on 15.4.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:
Aloitteessa esitetty hidaste sijoittuu mt 807:lle, joka on Tiehallinnon ylläpitämä maantie. Hidasteen tarpeellisuutta arvioitaessa voidaan todeta, että se on tarpeellinen ja esitetty paikka on oikea. Koska tie on Tiehallinnon hallinnoima maantie, hidasteen rakentajana tulee olla Tiehallinto. Tekninen lautakunta päätti esittää aloitteessa esitetyn hidasteen rakentamisen Tiehallinnolle. Tekninen toimi on kirjeellään 24.4.2008 esittänyt Tiehallinnolle hidasteen rakentamista. Tiehallinnolta on tullut 11.11.2008 seuraava vastaus: Hidasteen rakentamista ei toteuteta tässä vaiheessa, koska lukuisia määriä kiireellisempiä hankkeita odottaa Oulun tiepiirin alueella. Vuonna 2008 jätetyt aloitteet: Valtuusto 31.01.2008 1. Jukka Kodis Seutuvoima-hankkeen esittelytilaisuudet Aloitteessa esitetään, että Siikajoen kunnan alueella järjestetään eri kylillä esittelytilaisuuksia Seutuvoimahankkeen tiimoilta. Hän pitää tärkeänä kuntalaisten mahdollisuuksista ottaa kantaa hankkeeseen ja näin vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon mm. terveydenhoitopalveluihin, vanhustenhoito-palveluihin, sosiaalipalveluihin sekä päivähoitopalveluihin. Kunnanhallitus merkitsi 18.2.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti, että seutuvoima-hankkeesta tiedotetaan sitä mukaa, kuin siitä on konkreettista tiedotettavaa. Tiedottamistavasta päätetään myöhemmin. Seutuvoima -hankkeesta ei ole järjestetty kylittäisiä esittelytilaisuuksia. Seutuvoima hankkeesta on tiedotettu Siikasanomissa ja lehdistöuutisoinnissa. Valtuusto 28.02.2008 2. Jukka Kodis Valtatie 8:n liittymien rakentaminen Revonlahden taajamaan Aloitteessa esitetään, että Siikajoen kunta pyytäisi Oulun tiepiiriä kiirehtimään valtatie 8:n liittymien rakentamista Revonlahden taajaman kohdalla. Kääntyminen 8-tieltä Revonlahden taajaman eri kohdissa on kasvaneen liikenteen vuoksi vaikeutunut huomattavasti. Pahimmillaan liikenne pysähtyy kokonaan Revonlahden kohdalla neljässä eri paikassa ja monesta eri suunnasta. Kunnanhallitus päätti 10.3.2008 lähettää aloitteen Oulun tiepiirille ja pyytää sen huomioimista valtatie 8:n muutostöissä Revonlahden taajaman kohdalla.
Tielaitos on kirjeellään 28.10.2008 n:o 4126/2008/30/2 vastannut, että Revonlahden liikennejärjestelyjen toteuttaminen valtatiellä 8 voinee ajoittua tämän hetkisen arvion mukaan vuosille 2012-2013. Revonlahden taajaman kohdan liikennejärjestelyt ovat sisältyneet jo usean vuoden ajan Oulun tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Hanke on viivästynyt eikä tilanne tulevana vuonnakaan näytä rahoitusmielessä aikaisempaa paremmalta. Revonlahden kohdan liikennejärjestelyjen toteuttamisen aikaistaminen ei ole mahdollista, koska se vaatii vastaavasti muiden hankkeiden toteuttamisen lykkäämistä. Uhkaksi on tullut jo laadittujen suunnitelmien vanheneminen. Kunnanhallitus merkitsi 3.11.2008 Tielaitoksen vastauksen tiedoksi. Kunnanhallitus esitti huolestumisensa hankkeen siirtymisestä taas vuodella eteenpäin. Valtuusto 03.04.2008 3. Ulla Ala-aho Kotiavun lisääminen perheisiin Aloitteessa esitetään, että Siikajoen kunta, lähinnä perusturvalautakunta tutkisi kunnan mahdollisuuksia antaa (lisää?) perheille kotiapua. Luotettava apu kodin monissa askareissa tuo tukea ja turvaa lapsiperheille esim. uuden perheenjäsenen syntymisen tai huoltajan sairastumisen aikana. Edistäisikö tällainen palvelu kunnan kilpailukykyä? Kustannusten kate voisi tulla jatkossa lasten ja nuorten sekä perheiden ongelmien vähenemisenä tai poistumisena. Hanke- tai opinnäytetyöjärjestelmien aikaan tällaisen valtuustoaloitteen tutkiminen ei lisänne kohtuuttomasti sosiaalipuolen viranhaltijoiden työtaakkaa. Kunnanhallitus merkitsi 14.4.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen perusturvalautakunnan valmisteltavaksi. Perusturvalautakunta on 9.10.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Huhtikuussa 2008 tehtiin valtuustoaloite, jossa esitettiin että perusturvalautakunta tutkisi kunnan mahdollisuuksia antaa perheille lisää kotiapua. Sosiaalitoimessa päätettiin järjestää mahdollisimman laaja kysely kuntalaisten tarpeista ja toiveista. Kesällä 2008 jaettiin kuntatiedotteen mukana lapsiperheille kyselylomake, jossa kyseltiin miten perheet itse arvioivat tarpeensa. Kyselylomakkeita palautettiin vain 16 kappaletta. Kovin yleisiä johtopäätöksiä ei vastausten perusteella voi tehdä. Kyselyn lisäksi taustatietoa perheiden tarpeista haettiin sosiaalitoimen yhteistyökumppaneilta, jotka kohtaavat perheitä. Tällä hetkellä kunnassa tarjotaan lapsiperheille päivähoidon lisäksi
tilapäistä kotipalvelua, tilapäistä päivähoitoa ja perhetyötä. Pääsääntöisesti niitä on pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti. Sisällöltään em. toimintamuodot ovat olleet seuraavanlaiset: Tilapäinen kotipalvelu: Lyhytkestoista, tilapäistä apua perheille (enintään 3 kk:n ajan), perusteena alentunut toimintakyky, sairaus tai synnytys. Tilapäinen kotipalvelu ei koske siivousta eikä sairastuneen lapsen hoitoa tai pitkäkestoista lapsen hoitoa Työn tekee kotipalveluhenkilöstö. Palvelusta peritään 5 /tunti. Vuonna 2006 palvelua on ollut 33 käyntiä yht 200 tuntia, ajalla 1.1.-30.6.2008 135 käyntiä, yht 690 tuntia. Tilapäinen päivähoito Lyhytkestoista, enintään 5 päivää kuukaudessa, sekä osa-päiväistä että kokoaikaista. Tarjotaan päivähoidon nykyisillä resursseilla. Maksu osapäivähoito 7 /pv/lapsi ja kokopäivähoito 12 /pv/lapsi. Hoidossa ollut 1-5 lasta/kk. Perhetyö Perhetyö on osa perheen kokonaisvaltaista kuntoutusta ja lastensuojelua. Perheellä sosiaalityöhön tai lastensuojeluun liittyvä tuen tarve. Työntekijältä edellytetään perhetyöhön liittyviä ammatillisia valmiuksia. Suoritetusta kyselystä voi tehdä seuraavia johtopäätöksiä *Suurinta osaa lapsiperheistä kysely ei kiinnostanut. Tämä voi tarkoittaa sitä, että asioita ei koeta juuri tällä hetkellä kovin akuuteiksi. Toisaalta voi olla, että ei uskota tällaisilla kyselyillä olevan todellista merkitystä. *Pienten lasten tilapäistä lastenhoitoapua toivotaan asiointeihin Sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua tulee järjestää esim. alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai synnytyksen vuoksi. Kyselyssä tuli esille, että apua toivottiin myös omien asiointikäyntien vuoksi. Päättäjien tehtävä on linjata, mitkä palvelut tulee perheen itse järjestää ja mitkä ovat kunnallisia palveluita. *Lastensuojelullista perhetyötä tulee kehittää Lastensuojelulliset tarpeet eivät tulleet kyselyssä esille. Perheiden kanssa työskentelevillä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on kuitenkin käsitys, että on useita perheitä, jotka hyötyisivät siitä, että perheeseen annettava apu olisi tarpeen. Tällöin ei olisi kysymys arkirutiineissa auttamisesta, vaan perheen kokonaisvaltaisesta kuntouttamisesta, joka vaatii työntekijältä riittävää kokemusta ja koulutusta. Sosiaali- ja terveystoimen vuoden talousarvion
valmistelutyössä on lähdetty siitä, että lapsiperheiden kotihoitoon, silloin kun perheessä on avun tarvetta alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai synnytyksen vuoksi sekä lastensuojelullisiin tarpeisiin, varataan määrärahat yhden henkilötyövuoden verran. Tehtävään ei esitetä valittavaksi erikseen tiettyä henkilöä vaan perhetyöhön suuntautuneista kotihoidon työntekijöistä osoitetaan työntekijä perheisiin. Kotihoito palkkaa em määrärahoilla työntekijän vastaavasti tilalle varsinaiseen kotihoitotehtävään. Tällä toimintatavalla pyritään siihen, että silloin kun perheillä sattuu päällekkäistä avun tarvetta, voidaan apu perheisiin osoittaa. Avun tarpeen kehittymistä ja palvelun riittävyyttä seurataan vuoden 2009 aikana. Perusturvalautakunta esittää valtuustoaloitteen käsittelyn valtuustolle tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi 27.10.2008 aloitteen käsittelyn tiedoksi ja lähettää sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Valtuusto merkitsi tiedoksi 6.11.2008. Valtuusto 03.04.2008 4. Pekka Rautio WC-tilojen rakentaminen Siikajoenkylän urheilukentälle Aloitteessa esitetään, että Siikajoen urheilukentän, jääkiekkokaukalon ja tenniskenttien välittömään läheisyyteen rakennetaan asianmukaiset WC-tilat. Tila tulee varustaa kylmä- ja lämminvesipisteellä kaukalon jäädytystarpeisiin. Kyseinen urheilualue on hyvin monipuolisessa käytössä kaikkina vuodenaikoina. Aluetta käyttää etenkin Gumeruksen koulun oppilaat liikuntatunneillaan. Rautio esittää, että vuoden 2009 budjettiin varataan määräraha niin suunnittelulle kuin toteutuksellekin. Kunnanhallitus merkitsi 14.4.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen tekniselle toimelle valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on 28.5.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Urheilualueen huoltorakennukset liittyvät liikuntapaikkapalveluihin ja sivistyslautakunnan tehtäväalueeseen. Tekninen lautakunta päätti siirtää asian sivistyslautakunnan käsittelyyn tilahankkeiden yleissuunnitteluohjeen mukaisesti hoidettavaksi. Aloite on sivistyslautakunnassa valmisteltavana. Valtuusto 03.04.2008 5. Matti Ranta ja Pentti Koskela Sankarivainajien muistolaattojen siirtäminen lakkautetuilta kouluilta
kunnanvirastolle. Aloitteessa esitetään viime sotien sankarivainajien muistolaattojen siirtämistä lakkautetuilta kouluilta (Tuomioja, Saarikoski) arvoiselleen paikalle kunnan valtuustosalin seinälle. Lisäksi he esittävät, että jatkossa lakkautetuilta kouluilta muistolaatat sijoitetaan välittömästi niiden arvoiseen, turvalliseen paikkaan. Kunnanhallitus on 9.6.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Muistotaulut on kartoitettu. Ruukin kunnan alueelta yhteenvedon on laatinut Henna Salonpää ja vanhan Siikajoen osalta Sinikka Kauppinen. Kunnanhallitus päätti, että * vanhan Siikajoen kunnan alueen muistotaulut säilytetään niiden nykyisillä paikoilla eli iso muistotaulu Siikajoen seurakuntatalolla ja pienet taulut kaikki Gumeruksen koululla. * Ruukin kunnan alueen lakkautettujen koulujen taulut siirretään kunnanviraston valtuustosalin seinälle. * Ruukin kunnan muualla olevat muistotaulut säilytetään niiden nykyisillä paikoillaan. Ruukin kunnan alueen lakkautettujen koulujen taulut on siirretty kunnanvirastolle. Valtuusto 03.04.2008 6. Pentti Koskela Kaukolämpölinjojen jatkaminen ja liittymismaksujen yhdenmukaistaminen Aloitteessa esitetään, että kaukolämpölinjoja jatketaan Paavolan, Ruukin ja Siikajoen taajamissa teknisen lautakunnan esittämällä tavalla (esitys tulossa) ja että laajennetun kaukolämpöverkon vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt voivat liittyä kaukolämpöön samalla perusmaksulla riippumatta liittymäjohdon pituudesta edellyttäen, että pituus on kohtuuden rajoissa. Linjojen laajennus olisi tehtävä välittömästi heti roudan sulettua. Toteutuessaan hanke lisäisi näiden taajamien houkuttelevuutta asuinalueina ja voisi tuoda jopa lisää asukkaita kuntaan. Hanke voitaisiin toteuttaa välittömästi käyttämällä siihen ns. "reporahoja". Kunnanhallitus merkitsi 14.4.2008 aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen teknisen toimen valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on 15.4.2008 käsitellyt kaukolämpöverkon laajentamisen selvittämistä ja todennut seuraavaa: Kunnanhallitus on antanut tehtäväksi laatia selvitys kaukolämpöverkon laajentamisen teknisistä ja taloudellisista
mahdollisuuksista. Kunnanhallituksen päätöksessä on mainittu Ruukin Savenvalajantien, Kärkiniementien ja Tammiukontien omakotialueet, Tervarinteen asunto-osakeyhtiön rivitaloja myöten sekä Siikajoen kylällä taajaman omakotialueella. Lisäksi tulee kartoittaa, ketkä ovat halukkaita hankkimaan kaukolämmön laajentamisalueilla. Samasta aiheesta on jätetty valtuustoaloite 3.4.2008 olevassa kokouksessa. Aloitteessa on esitetty laajentamista Paavolan, Ruukin ja Siikajoen kylän taajamissa. Kaukolämpötoiminta on rakentunut tähän saakka lähinnä kunnan omistamille kiinteistöille, teollisuuteen, liiketiloihin ja asunto-osakeyhtiöihin. Kaukolämmön runkolinjasto on rakennettu aikanaan näitä silmällä pitäen. Omakotitaloja on otettu kaukolämmön piiriin vain, mikäli ne ovat sijainneet olemassa olevien runkolinjojen läheisyydessä. Tällä hetkellä omakotitaloja kaukolämmön piirissä on 2 kpl. Pelkästään omakotialueille ei ole rakennettu tällä hetkellä kaukolämpöverkostoa lainkaan. Omakotialueiden ottaminen kaukolämmön piiriin tarkoittaa käytännössä investointia kaukolämpöverkostoon. Tulopuolella on liittymismaksut ja lämmönmyyntitulot. Tekninen toimi on yhdessä Planora Oy:n kanssa laatinut yleissuunnitelmatasoisen tarkastelun aiheesta. Kysymyksessä on merkittävä laajennus kaukolämpöverkostoon ja tätä varten tulisi tehdä kunnallispoliittinen periaatepäätös, millä periaatteilla lähdetään kaukolämpöä tarjoamaan omakotialueille. Jos kaukolämpöä lähdetään laajentamaan, se pitäisi tapahtua siten, että kunta rakentaa lämpölinjat ja liittyjä maksaa kiinteän liittymämaksun. Oleellista on se, että liittyminen on kaikille liittyjille tasapuolinen. Selvitystyön tuloksena on saatu seuraavat kyläkohtaiset kustannusarviot lämpölinjojen laajentamisesta omakotialueille: - Ruukin taajama 861 838 alv 0 % - Siikajoen taajama 520 670 alv 0 % - Paavolan taajama 173 727 alv 0 % Yhteensä 1 556 235 alv 0 % Tämän hetken tariffeilla tyypillinen omakotitalon liittymäteho on 15 kw, ja kaavan mukainen liittymämaksu on 1703. Omakotitalo kuluttaa keskimäärin 20 Mwh/vuosi, josta kertyy kunnalle energiamaksua n. 670 /vuosi, alv 0 % sekä perusmaksua 305 /vuosi alv 0 %. Tekninen lautakunta kävi periaatekeskustelun asiasta. Tekninen lautakunta päätti seuraavaa: Esitetään kokonaissuunnitelma kunnanhallitukselle sillä periaatteella, että toteutus tehdään, mikäli kiinnostusta kaukolämpöön liittymiseen on tarpeeksi. Tekninen lautakunta suorittaa kevään aikana kyselyn Paavolan, Ruukin ja Siikajoen kaava-alueilla, onko omakotikiinteistöillä tai muilla kiinteistöillä kiinnostusta liittyä kaukolämpöön. Kysely tehdään sillä periaatteella, että kysely ei sido kuntaa rakentamaan kaukolämpöverkostoa.
Esitetään kunnanhallitukselle, että nykyisestä liittymämaksusta poistetaan ehto, jossa liittymismaksun suuruus on 80 % linjan rakentamiskustannuksista, mikäli kaavan mukainen liittymismaksu ei riitä linjan ja mittauskeskuksen rakentamiskustannuksiin. Tämä muutosesitys tehdään sen takia, että 80 % sääntöä ei voida tasapuolisesti toteuttaa kaukolämpöverkoston laajentamisasioissa omakotitaloalueille, joissa liittyjät saattavat tulla kaukolämmön piiriin siten, että osa kiinteistöistä liittyy heti, osa vuoden päästä ja jotkin kiinteistöt liittyvät vuosien päästä. Jos 80 % sääntöä noudatetaan, syntyy monimutkainen maksu- / hyvitysjärjestelmä, joka ei ole tasapuolinen kaikkia liittyjiä kohtaan. Omakotitalojen liittymismaksuksi esitetään kiinteää, kaavan mukaista liittymämaksua, jossa liittymämaksun suuruus määräytyy liittymätehon mukaisesti. Selvitetään, onko kunnalla mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta kaukolämpöverkoston laajentamisen rakentamiskustannuksiin. Kunnanhallitukselle esiteltiin 28.4.2008 teknisen toimen laatima kyselylomake, joka on seuraavassa kuntatiedotteessa. Ulla Ala-aho esitti, että kyselyn jälkeen tulee järjestää kuntalaisille alueellisia informaatiotilaisuuksia, joissa selvitetään tarkemmin kaukolämpöverkon laajentamiseen liittyviä kysymyksiä. Kunnanhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan päätöksen kaukolämpöverkon laajentamisselvityksestä. Kunnanhallitus pyysi teknistä tointa järjestämään jatkossa alueellisia informaatiotilaisuuksia. Kaukolämmöstä keskusteltiin valtuustoseminaarissa 13.-14.11.2008. Valtuusto 14.05.2008 7. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Kattavan energiasäästöohjelman laatiminen Siikajoen kuntaan. Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Myös kunnat voivat tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energiansäästö on helpoin ja kustannustehokkain tapa pienentää päästöjä ja tehdä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ehdottaa aloitteessaan, että Siikajoen kunnassa laaditaan välittömästi kattava energiansäästöohjelma, jossa kartoitetaan julkisten rakennusten sähkö- ja lämmitysenergian säästömahdollisuudet. Energiasäästöohjelman valmistuttua on pyrittävä noudattamaan ohjelman tavoitteita ja pienentämään kunnan energiankulutusta. Hyvällä toteutuksella näin voidaan vähentää jopa puolet kunnan energiakustannuksista. Kunnanhallitus on 26.5.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut aloitteessa olevan asian erittäin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Kunnanhallitus lähettää sen tekniselle toimelle edelleen valmisteltavaksi säästöohjelman laatimista varten. Kunnanhallitus korostaa, että ohjelman tulee sisältää myös käytännön
toimenpiteitä/toimenpidesuosituksia noudatettavaksi kunnan eri toiminnoissa. Tekninen lautakunta on 8.10.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Aloitteessa esitetty asia on monipuolinen. Yksi tapa lähestyä asiaa on perustaa työryhmä, joka käy asiaa läpi eri näkökulmista. Tekninen lautakunta nimesi seuraavan työryhmän energiasäästöohjelman laadintaan: kiinteistöpäällikkö, työnjohtaja, tekninen johtaja ja kiinteistönhoitaja. Työryhmä valmistelee esityksen tekniselle lautakunnalle 30.1.2009 mennessä. Työryhmä tekee parhaillaan energiasäästöohjelmaa, joka valmistuu näillä näkymin syyskuussa 2009. Kehitteillä on automaattisesti etenevä powerpoint esitys kunnan henkilöstölle. Valtuusto 14.05.2008 8. Martti Eskola Liikenneturvallisuuden parantaminen Siikajoenkylällä Aloitteessa esitetään, että Siikajoen kunta selvittää mahdollisuuden, miten Tiehallinto turvaa kasvavan liikenteen Siikajoen kunnan alueella ja miten turvataan se, ettei ihmishenkiä menetetä. Hän esittää, että Tiehallinnon kanssa yhdessä suunnitellaan, onko mahdollista tehdä kevyenliikenteenväylä Siikajoen kylällä välille Siikajoen kirkko Gumeruksen koulu ja Siikajoen kylä vanha Merikylän koulu. Perusteet: Lapset, joilla ei ole oikeutta koulukyyditykseen, joutuvat kulkemaan vilkasliikenteisellä tiellä, missä raskasajoneuvokalusto kulkee pitkin päivää yhtäjaksoisesti. Tämä toisi myös mahdollisuuden vanhemmalle väestölle kulkea turvallisesti myös kirkolle päin ja nostattaa kuntoa. Lapset voisivat mennä kouluun pelkäämättä, ilman että rekka tai linja-auto ajaa päälle näillä reiteillä. Nuorison liikunta on vähentynyt. Tämä toisi mahdollisuuksia liikkua turvallisesti. Kunnanhallitus on 26.5.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Kunnanhallitus päätti pyytää aloitteesta teknisen toimen lausunnon. Kunnanhallitus toteaa, että aloitteessa esitetyt liikenneturvallisuuskohteet ovat mukana vuonna 1998 valmistuneessa Siikajoen (vanha kunta) liikennesuunnitelmassa mutta ne ovat jääneet tähän asti rahoituksen puuttuessa toteutumatta. Näitä samoin kuin muita vastaavia kevyenliikenteen väyliä on esitetty Tiehallinnon rahoitussuunnitelmiin vuosittain joko yhteistapaamisissa tai kunnan antamissa lausunnoissa. Tekninen lautakunta on 8.10.2008 käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa:
Aloitteessa esitetty hanke on Tiehallinnon tiehanke. Tiehallinnolla on Oulun Tiepiirin alueella tiehankkeista aikataulusuunnitelma usealle vuodelle eteenpäin. Oulun tiepiirissä on äskettäin vaihtunut tiejohtaja. Olisi hyvä kutsua tiejohtaja tutustumaan kunnan tieoloihin. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Oulun Tiepiirin uusi tiejohtaja kutsutaan kuntaan, käynnin tarkoituksena on käydä läpi kunnan tiehankkeita, myös aloitteessa esitetty hanke. Lautakunta esittää, että tiejohtajan vierailuun kutsutaan myös alueen tiemestari. Kunnanhallitus on 27.10.2008 hyväksynyt teknisen lautakunnan ehdotuksen. Tiehallinnon edustajat vierailivat Siikajoella 12.3.2009. Mukana olivat mm. tiejohtaja Matti Räinä, talouspäällikkö Tuomo Kanniainen ja aluevastaava Pekka Toiviainen. Neuvottelussa todettiin, että tieosuus Siikajoki-Olkijoki sekä Merikyläntie kunnostetaan ja päällystetään vuonna 2009. Valtuusto 14.05.2008 9. Matti Pohjola Selvityksen tekeminen köyhyysrajan alapuolella elävistä Siikajoen kuntalaisista. Aloitteessa esitetään, että Siikajoen kunnassa selvitettäisiin köyhyysrajan alapuolella olevien Siikajoen kuntalaisten määrä ja millä toimenpiteillä kunta voisi edesauttaa köyhyysrajan alapuolella olevien kuntalaisten tilannetta. Suomalaisista jo 600 000 elää köyhyysrajan alapuolella. Neljännes köyhistä asuu ansiotyötä tekevien talouksissa. Erityisesti yhden tulonhankkijan taloudet suistuvat usein köyhyyteen, jos työ on osatai määräaikaista. Epätyypillisiä työsuhteita tekevien lisäksi köyhien joukosta löytyy työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. (Lähde: Kaleva 4.4.2008, Tuloerot revenneet 1970 -luvun alun tasolle.) Kunnanhallitus päätti 26.5.2008 antaa aloitteen tarkoittaman selvityksen perusturvalautakunnan käsiteltäväksi ja mahdollisten toimenpiteiden toteuttamista varten. Perusturvalautakunta on 30.7.2008 merkinnyt aloitteen tässä vaiheessa tiedoksi. Aloitteen valmistelu tehdään virkamiestyönä. Perusturvalautakunta on 9.10.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Toukokuussa 2008 on jätetty valtuustoaloite, jossa on pyydetty selvittämään köyhyysrajan alapuolella olevien kuntalaisten määrä ja millä toimenpiteillä kunta voisi edesauttaa köyhyysrajan alapuolella olevien kuntalaisten tilannetta.
Tilastoissa köyhyyden sijasta puhutaan pienituloisuudesta. Pienituloisuus määritellään siten, että pienituloisia ovat kotitaloudet, joilla on käytettävissä alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Mediaani on keskiluku, joka kertoo keskimmäisen luvun arvon. Vuonna 2006 Siikajoen pienituloisuusaste oli 17,8 % kaikista kotitalouksista. Lapsiperheiden pienituloisuusaste 18.8 %. Pienituloisuus oli yleisempää kuin koko valtakunnassa keskimäärin. Tilastoa tulkitessa täytyy kuitenkin muistaa, että paikalliset olosuhteetkin voivat olla erilaisia. Sosiaalitoimen keinot vaikuttaa pienituloisten tilannetta ovat toimeentulotuki sekä ohjaus ja neuvonta. Toimeentulotukihakemukset on pystytty käsittelemään lain edellyttämässä määräajassa. Muutama vuosi sitten tuli kokeilun jälkeen mahdolliseksi sosiaalinen luototus, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä tukea ihmisten itsenäistä suoriutumista. Sosiaalista luototusta ei ole otettu käyttöön Siikajoen kunnassa eikä myöskään Raahen seutukunnan muissa kunnissa. Kelan kautta pienituloiset voivat saada esimerkiksi asumiseen tukea. Kunnan keinot vaikuttaa pienituloisuuteen ovat rajalliset. Aktiivisella työllistämis- ja asuntopolitiikalla voidaan jossain määrin auttaa niitä ryhmiä joilla on köyhyysriski. Valtakunnallisesti on alkamassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE-ohjelma 2008-2011). Ohjelman yhtenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja kohderyhminä mm. toimeentulotuen saajat ja pienituloiset lapsiperheet. Perusturvalautakunta päätti antaa valtuustoaloitteen käsittelyn tiedoksi valtuustolle. Kunnanhallitus merkitsi 27.10.2008 aloitteen käsittelyn tiedoksi ja lähetti sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Valtuusto merkitsi tiedoksi 6.11.2008. Valtuusto 14.05.2008 10. Aarne Eskola Nuoriso- ja liikuntalautakunnan perustaminen ensi vaalikauden alusta Aloitteessa esitetään, että Siikajoelle perustetaan nuoriso-- ja liikuntalautakunta ensi vaalikauden alusta. Kunnanhallitus päätti 26.5.2008, että nuoriso- ja liikuntalautakunnan perustamista selvitetään vuoden 2009 toiminta- ja
taloussuunnittelun yhteydessä ja syksyn valtuustoseminaarissa. Valtuusto päätti 17.12.2008 käsitellessään vuoden 2009 talousarviota perustaa 5 -jäsenisen nuoriso- ja vapaa-aikatoimikunnan. Valtuusto 14.05.2008 11. Hannu Pudas Määrärahan varaaminen yleishyödyllisille yhteisöille vuoden 2009 talousarvioon Hannu Pudas esittää 10 000 euron määrärahaa yleishyödyllisille yhteisöille ensi vuoden talousarvioon. Samalla tulisi palauttaa ko. yhteisöjen kiinteistövero. Kunnanhallituksen tulisi jakaa avoimesti määräraha toiminta-avustuksena yhteisöille hakemusten ja tarveharkinnan mukaan. Kiinteistöverosta vapauttaminen on luonut tilanteen, jossa eri yhteisöt saavat hyvin erilaisia ja julkisuudessa tuntemattomia etuuksia. Kunnanhallitus päätti 26.5.21008, että Hannu Pudaksen valtuustoaloite otetaan harkittavaksi vuoden 2009 toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Kunnanhallitus päätti pyytää aloitteentekijää tarkentamaan aloitteensa sisältöä. Kunnanhallitus on 1.9.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Hannu Pudas on antanut 27.8.2008 lisäselvityksen: kaikille yleishyödyllisille yhdistyksille tulee määrätä kiinteistövero. Kunnan ei tule luopua mistään tulonhankkimismahdollisuuksistaan vaikka tällä hetkellä talous on vakaalla pohjalla. Kiinteistöveropäätöstä tehtäessä -2007 ei pystytty kertomaan mikä kunkin yhteisön verovapauden rahallinen arvo on. Kunnallisessa päätöksenteossa tulee olla läpinäkyvyyttä ja avoimuutta jotta kuntalaiset kaikissa tilanteissa näkevät, mikä kunkin toimenpiteen taloudellinen arvo on. Kunnanhallitus päättää, että Hannu Pudaksen esittämä asia tutkitaan kiinteistöveron määräämisen yhteydessä. Kunnanhallitus on 27.10.2008 käsitellessään vuoden 2009 kiinteistöveroprosentteja todennut Hannu Pudaksen aloitteen johdosta seuraava: Verottajan antamien tietojen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen rakennusten ja maapohjan yhteenlaskettu verotusarvo vuonna 2008 on 1 450 556. Mikäli niille määrättäisiin kiinteistövero esimerkiksi yleisen kiinteistöveron mukaan (0,75%), olisi laskennallinen verokertymä 10 879. Ottaen huomioon Hannu Pudaksen määrärahaesitys, kunnalle ei jäisi juurikaan nettohyötyä. Kunnanhallitus päätti 27.10.2008 esittää valtuuston hyväksyttäväksi
yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroksi vuodelle 2009 0,00 %. Valtuusto hyväksyi 6.11.2008 yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroksi vuodelle 0,00 %. Valtuusto 14.5.2008 12. Esko Sikkilä Tauvon virkistysalueen parkkipaikan laajentaminen ja lentopallokenttien kunnostaminen. Aloitteessa esitetään Tauvon virkistysalueelle parkkipaikan pikaista laajennusta. Sesonkiaikoina parkkipaikoista on runsaasti pulaa. Lisäksi hän esittää, että virkistysalueiden lentopallokentät on kunnostettava heti alkukesästä kaikilla Siikajoen kunnan virkistysalueilla, missä kenttiä on käytössä. Kunnanhallitus päätti 26.5.2008 pyytää aluearkkitehdin selvitystä, miten Tauvon uimarannan paikoitusaluetta voidaan laajentaa ottaen huomioon voimassa olevien kaavojen määräykset ja edellytykset. Tekninen lautakunta on 8.10.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Parkkipaikkoja voidaan laajentaa nykyisestä kioskista tuulivoimalaan päin. Laajennustyö voi tapahtua tien rakennustyön yhteydessä syksyn aikana. Virkistysalueiden lentopallokenttien kunnostus tehdään vuosittain liikuntasihteerin toimesta touko-kesäkuun vaihteen tienoilla, lentopalloalueita on Tauvon, Varessäikän, Hietamaan ja Luohuan Mikkolan uimarannoilla. Tekninen lautakunta totesi, että parkkipaikan laajennustyö tehdään syksyn aikana tienrakentamisen yhteydessä. Lentopallokenttien kunnostus käydään keväisin läpi liikuntasihteerin toimesta. Kunnanhallitus merkitsi 27.10.2008 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi valtuustolle. Valtuuston tietoon saatettiin 6.11.2008, että toteutus on tänä syksynä. Uusia parkkipaikkoja muodostuu neljä. Valtuusto merkitsi tiedoksi. Valtuusto 12.06.2008 13. Antti Koski Uimakopin rakentaminen Tauvon uimarannalle. Antti Koski jätti valtuustoaloitteen Tauvon uimarannan uimakopista aallonmurtajan ja uimarannan kulmaan, aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä uijia varten. Nykyisille kopeille on pitkä matka. Kunnanhallitus päätti 4.8.2008 antaa asian toteuttamisen teknisen toimiston tehtäväksi.
Tekninen lautakunta on 3.9.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Tauvon uimarantaa tulee kehittää kokonaisuutena eri toiminnot huomioiden. Yleissuunnitelmatasoisessa suunnitelmassa alueen toimintoja voidaan tarkastella kokonaisuutena, jolloin kehittäminen kokonaisuutta ajatellen on suunnitelmallista. Tekninen lautakunta päätti, että Tauvon uimaranta-alueesta laaditaan yleissuunnitelma, jossa aloite otetaan huomioon. Kunnanhallitus päätti 15.9.2008 merkitä aloitteen käsittelytilanteen tiedoksi. Yleissuunnitelma on työn alla ja valmistuu kevään 2009 aikana. Valtuusto 12.06.2008 14. Antti Koski Kivien poistaminen Tauvon uimarannalta Antti Koski jätti valtuustoaloitteen Tauvon uimarannan kivien poistosta esim. traktorilla ja siirtämisestä aallonmurtajaan. Perustelu: Lapset ja aikuiset loukkasivat jalkojaan ja käsiään viime kesänä. Kunnanhallitus päätti 4.8.2008 antaa asian teknisen toimiston toteutettavaksi. Tekninen lautakunta on 3.9.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Tauvon uimarannan kehittämistä tulee tehdä kokonaisuutena, joka perustuu uimaranta-alueesta tehtyyn yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelmassa voidaan ottaa kantaa aloitteessa esitettyyn kivien poistoon. Kivien poisto alustavan tarkastelun perusteella ei ole yksiselitteinen asia. Kivillä voi olla oma merkityksensä esim. uimarannan hiekan liikkuvuuden/pysyvyyden suhteen esim. siten, että kivet murtavat ja pienentävät uimaranta-alueelle tulevan aallokon voimaa. Nykyisellään hiekka on suhteellisen pysyvässä tilassa, mutta mahdollisten kivien poiston jälkeen hiekan liikkeitä on vaikea arvioida. Kivien poistosta tulee lähettää Ympäristökeskukselle ilmoitus vesirakennustyöstä. Ilmoituksen perusteella Ympäristökeskus harkitsee, tarvitaanko toimenpiteelle laajempi lupa ja tarkempi suunnitelmien taso. Tekninen lautakunta päätti, että Tauvon uimaranta-alueesta laaditaan yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, jossa otetaan esille aloitteessa esitetty asia. Yleissuunnitelma laaditaan aluearkkitehdin ja puutarhurin toimesta. Kunnanhallitus merkitsi 15.9.2008 aloitteen käsittelytilanteen
tiedoksi. Valtuusto 12.06.2008 15. Antti Koski Valtuustoaloite Tauvontien nopeusrajoituksesta ja kevyenliikenteen väylästä. Antti Koski jätti valtuustoaloitteen 60 km/h -nopeusrajoituksesta Tauvontielle Aaltolantiestä satamaan päin ja esityksen koko tieosuuden kevyenliikenteen väylästä. Perusteena liikenteen kasvu 200-300 %. Kevyenliikenteen väylä tarvitaan kasvavan liikenteen ja tien kapeuden vuoksi. Kummankin puolen tietä on pettävät reunat ja syvät ojat. Kunnanhallitus päätti 4.8.2008 antaa asian selvittelyn teknisen toimiston tehtäväksi yhdessä tiehallinnon kanssa. Tekninen lautakunta on 3.9.2008 todennut ja päättänyt aloitteen johdosta seuraavaa: Aloitteessa esitetty tie on Tiehallinnon pt 18618. Tekninen lautakunta päätti esittää Tiehallinnolle seuraavaa: - Aloitteessa esitetty nopeusrajoitus 60 km/h Aaltolantiestä Tauvoon päin tien päätepisteeseen saakka on perusteltua ja se tulisi toteuttaa. - Kevyenliikenteenväylä -hanke koko tielle, pt 18618, esitetään Tiehallinnolle muiden kunnan tiehankkeiden esittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus merkitsi 15.9.2008 teknisen lautakunnan päätöksen tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi valtuustolle. Valtuusto on 24.9.2008 todennut aloitteen johdosta seuraavaa: Muiden Tauvon kalasatamaan liittyvien Kosken tekemien aloitteiden toimenpiteet selkiytyvät, kunhan Tauvon uimaranta-alueesta valmistuu yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 03.09.2008 antanut suunnitelman laatimisen aluearkkitehdin ja puutarhurin tehtäväksi. Valtuusto merkitsi tiedoksi. Valtuusto 12.06.2008 16. Antti Koski Pelastusvälineiden hankkiminen uimarannalle. Antti Koski jätti valtuustoaloitteen Tauvon uimarannan pelastusvälineistä mukaanlukien venelaiturille (päälaituri) pelastusrengas, jossa 25 metrin luja naru, tikapuut ja venehaka. Sammutin venesatamaan. Peruste: Uimaranta- ja satamasäännöt. Kunnanhallitus päätti 4.8.2008 antaa teknisen toimiston tehtäväksi