TUKIOPPILASTOIMINNAN TOIMINTAKARTOITUS 8 Tukioppilastoiminnan kartoitus toteutettiin tammi-huhtikuussa 8. Kysely lähetettiin kaikkiin yläkouluihin (n=8). Kyselyyn vastasi 7 koulua eli vastausprosentti oli. Vastauksia saatiin huomattavasti enemmän, kuin edelliseen, vuonna tehtyyn kyselyyn. Silloin kyselyyn vastasi 41 koulua ja vuonna 8 koulua. Kyselyyn vastanneista kouluista ei ollut tukioppilastoimintaa. Tähän tarkasteluun on otettu mukaan vain ne koulut, joissa on tukioppilastoimintaa eli 8 koulua. Tukioppilasohjaajat Pääsääntöisesti kouluissa toimii yksi tukioppilasohjaaja (4 %). Työpari on kolmasosalla ohjaajista ( %) ja kuudessa koulussa ohjaajia on kolme. MLL suosittaa tukioppilastoimintaan työparia jakamaan vastuuta ja vahvistamaan toiminnan jatkuvuutta. Yhteensä kyselyyn vastanneissa kouluissa toimii 4 ohjaajaa. Valtaosa tukioppilasohjaajista on naisia. Kyselyyn vastanneissa kouluissa tukioppilasohjaajana toimi 4 naista ja 78 miestä. Prosentuaalisesti ohjaajista miehiä on 1 %. Kaikkiaan tukioppilasohjaajia on noin 8. Tukioppilasohjaajien vaihtuvuus on varsin suurta. Vastanneiden koulujen ohjaajista % oli toiminut ohjaajana vuoden ja % -4 vuotta. Ohjaajista % on ollut mukana - vuotta. Yli vuotta toimineita ohjaajista on %. (N=). Luvut ovat pysyneet hyvin samanlaisina edelliseen kyselyyn verrattuna. % Tukioppilasohjaaja toiminnassa mukana % % % % 1 vuotta -4 vuotta - vuotta 11- vuotta yli 1 vuotta Tukioppilasohjaajista valtaosa ( %) on aineenopettajia. Oppilaanohjaajia on 1 %, kuraattoreja % ja erityisopettajia 8 %. Lisäksi ohjaajina toimii yksittäisiä nuorisoohjaajia, rehtoreita, kouluavustajia, esiluokanopettajia, luokanopettajia, koulupsykologeja, sosionomeja ja esikoulunopettajia. 7 8 1 8 4 7 Vuonna 8 Vuonna Moni vastaajista opettaa useampaa ainetta. Tästä syystä kyseistä ainetta opettavat opettajat on seuraavassa lueteltu sen mukaan, kuinka moni mainitsi opettavansa kyseistä oppiainetta. Aineenopettaja Kuraattori Oppilaanohjaaja Erityisopettaja Muu Tukioppilasohjaajien opetettavat aineet 7 4 1 4 7 1 8 1 44 1 7 7 8 4 Vuosi 8 Vuosi Matematiikka Fysiikka ja ke mia Kä sityö Bio logia Maa ntieto Us konto Hi storia Äid inkieli Kotita lous Tervey stieto Liik unta En glanti Ru otsi Muut 1
Tukioppilasohjaajista 84 % saa ohjaajana toimimisesta palkkiota. Useimmiten ohjaaja saa palkkiota yhden vuosiviikkotunnin ( %) tai kerhotuntikorvauksen (4 %). On myös kouluja, joissa toinen ohjaajista saa erisuuruisen palkkion kuin toinen tai toisella se kuuluu kokonaistyöajalla tehtävään työhön. Jos tukioppilastoiminta on valinnaisaineena, siitä maksetaan oppituntien tapaan. Palkkio saatetaan maksaa myös koulun kehittämisrahoista tai muuna erillisenä korvauksena. Ohjaajana toimimisesta maksetaan palkkiota 1 vuosiviikkotuntia 1 ½ vuosiviikkotuntia 1 vuosiviikkotunti ½ vuosiviikkotuntia Kerhotuntikorvauksena Muutoin Ei saa palkkiota 1 4 Tukioppilastoiminta ja sen organisointi koulussa Kyselyyn vastanneissa kouluissa 1 % tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta opetussuunnitelmassa on kirjattu opetus- 1 Valinnaisaineena 14 suunnitelmaan. Vuonna tehdyssä kartoituksessa Kerhotuntina 1 vastaava luku oli 88 % ja sitä 8 Oppilaskuntatoiminnan tapaan erillisenä toimintona 1 edellisenä vuonna 7 %. Vuosi 8 Tukioppilastoiminta on valinnaisaineena % ja kerhotun- Osaksi oppilashuoltoa 11 Vuosi Vuosi 8 Osaksi jotakin aihekokonaisuutta 7 tina 1 % kouluista. Tukioppilastoiminta on kirjattu ope- Ei ole 1 tussuunnitelmaan oppilaskuntatoiminnan tapaan erillisenä Asia suunnitteilla toimintona 1 %, osaksi oppi- lashuoltoa % ja osaksi jotakin aihekokonaisuutta % kouluista. Alla olevassa taulukossa näkyvät myös vuosien ja kartoitusten tiedot. Vuonna opetussuunnitelma oli osassa kouluista vasta tekeillä. Valtaosassa vastanneista kouluista ( %) tukioppilastoiminta on kirjattu koulun vuosisuunnitelmaan. Kummiluokkatoiminta on tukioppilastoiminnan keskeisin toimintamuoto. Vain 8 % kouluista ei ole kummiluokkatoimintaa. Kummiluokkatoiminnan keskeisiä teemoja ovat uusien oppilaiden tutustuttaminen kouluun (8 %), 7.-luokkalaisten ryhmäyttäminen (84 %), koulukiusaaminen (77 %), ystävyys ja kaveruus ( %), päihteet (8 %) ja turvallinen netin käyttö (1 %). Muina teemoina nousivat esille ihmissuhteet, erilaisuuden arvostus, koulun yhteishenki, uni ja lepo, itsetunto, valinnaisaineet ja liikenneturvallisuus sekä erilaiset tapahtumat ja esimerkiksi pikkujoulut. Lähes kaikissa kouluissa tukioppilaat järjestävät tapahtumia ja tempauksia koko koululle ( %). Reilu puolet tukioppilaista (8 %) ovat mukana vanhempainilloissa. Tukioppilaat Tukioppilaiden määrä koulussa vaihtelee. Pääosin tukioppilaita on 11 (4 %). % kouluista tukioppilaita on yli. Tukioppilastoiminnassa lukuvuonna 7 8 mukana olevista nuorista 7 % on tyttöjä ja % poikia. Vastanneissa kouluissa tukioppilaana toimii lähes tyttöä ja yli poikaa. Kaikkiaan tukioppilaita on vuosittain noin 14. Kouluista 1 % ei ole lainkaan poikia tukioppilaana. Tyttöjen ja poikien osuudet ovat pysyneet samana vuoden kyselyyn verrattuna.
Noin puolet tukioppilaista on.-luokkalaisia ( %). 8.-luokkalaisia on 4 % % ja 7.-luokkalaisia 4 %. Edelliseen kyselyyn verrattuna 8.-luokkalaisten osuus on kasvanut. Tukioppilaiden luokka-asteet 7 Poikia % 4 Tyttöjä 7 % 8 Vuosi 8 Vuosi 4 7.-luokka 8.-luokka.-luokka Kyselyyn vastanneiden koulujen tukioppilaiden peruskoulutuksista 7 % veti koulun tukioppilastoiminnan ohjaaja. Peruskoulutuksista 47 % veti joko kokonaan tai osittain MLL:n kouluttaja. MLL:n kouluttajien käyttö on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna huimasti. Vuonna 7 MLL:n kouluttajat kouluttivat tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksia yhteensä 14 tuntia. Koulutuksia järjestettiin myös yhteistyössä kunnan tai seurakunnan nuorisotyön, Suomen sovittelufoorumin, 4H:n ja toisen koulun tukioppilastoiminnan kanssa. Myös jo koulutetut ja koulussa toimivat tukioppilaat saattavat osallistua uusien kouluttamiseen. MLL suosittaa tukioppilaiden peruskoulutuksen kestoksi vähintään 1 tuntia. Kyselyyn vastanneista kouluista,4 % koulutus oli tätä lyhyempi. Koulutus kestää suositellun 1 tuntia 1 % ja sitä pidemmän ajan % kouluista. Tukioppilaiden peruskoulutuksen kesto 4 1 1 1 1 1 14 14 Vuosi 8 Vuosi 7 1- tuntia - tuntia 11-1 tuntia 1 tuntia - tuntia yli 1 tuntia Ei vastausta
MLL:n jatkokoulutusmateriaalien käyttö Peruskoulutusten lisäksi tukioppilaille järjestetään jatkokoulutuksia 7 % kouluista. MLL:n vuosina 7 tuottamista jatkokoulutusmateriaaleista kouluissa oli käytetty joko sellaisenaan tai muokattuna koulukiusaamista käsittelevää Huomaanmateriaalia (81 %), päihteitä käsittelevää Valintojen viidakossa -materiaalia (44 %), itsetuntemusta käsittelevää Terve minä -materiaalia (7 %), erilaisuuden arvostamista käsittelevää Tukari välittää - materiaalia ( %), nettiturvallisuutta käsittelevää Viisaasti verkossa -materiaalia (41 %) ja ehkäisevän päihdetyön materiaalia Selvä elämä (4 %). Pääasiassa koulut käyttävät materiaalia sovellettuina tai osittain. Useimmin sellaisenaan oli käytetty Selvä elämä -materiaalia ja Huomaan-materiaalia. MLL:n tuottamia jatkokoulutusmateriaaleja pidetään erittäin hyödyllisinä ( %) tai melko hyödyllisinä ( %). MLL:n tuki tukioppilastoiminnalle Lapselle selvä elämä (päihde) Viisaasti verkossa (nettiturvallisuus) Tukari välittää (suvaitsevaisuus) Terve minä (itsetuntemus) Valintojen viidakossa (päihde) Huomaan (koulukiusaaminen) 41 7 1 7 % % % % 8 % % 4 1 Sellaisenaan Sovellettuna tai osin Emme ole Vastanneista kouluista MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa tekee yhteistyötä %. Yhteistyötä tekevien osuus on kasvanut hieman. Yhteistyö on taloudellista tukemista eli esimerkiksi koulutuksen, leirien tai materiaalin kustantamista (1 %), stipendin myöntämistä yhdelle tai useammalle tukioppilaalle (7 %) ja yhteisten tapahtumien järjestämistä tai toisen tapahtumassa mukana olemista (4 %). Lisäksi yhteistyön muotoina mainittiin keräykset ja koulutukset. MLL:n toivottiin jatkossa tukevan koulujen tukioppilastoimintaa järjestämällä ohjaajien ohjaajien peruskoulutuksia (7 %), pidempään toimineille ohjaajille jatkokoulutuksia ( %) tai yhteen teemaan keskittyviä koulutuksia (48 %). 1 Ohjaajat toivovat MLL:lta myös apua vanhempainiltoihin, tukioppilasleirejä ja tapaamisia sekä alueellisia ohjaajatapaamisia. Ohjaajat toivovat MLL:n tuottavan työnsä tueksi materiaaleja (1 %). Materiaalien teemoiksi toivottiin koulun arkeen liittyviä ideoita, siirtymävaihetta, nuorten turvataitoja, sosiaalista kasvua ja kehitystä koulussa, syömishäiriöitä, toisten huomioon ottamista, hyvä kaveri terve elämäntapa, vinkkejä perustoimintaan, teemaviikkoja, vertaissovittelua, koulukiusaamista, ulkonäköpaineita, ryhmäyttämistä, vanhempainiltamateriaalia, suvaitsevaisuus, hyvä käytös, seurustelu, ystävyys, monikulttuurisuus, kummiluokkatoiminta, yksinäisyys, seksuaalisuus, ongelmien ratkaisu ja elämänhallinta, maahanmuuttajat ja ohjaamisen opettelu. Ohjaajista 77 % toivoi saavansa jatkossa Ohjaajakirjeet myös sähköpostilla. 1 Tässä kysymyksessä oli sähköisessä lomakkeessa oli virhe ja vaihtoehto yhteen teemaan liittyviä koulutuksia puuttui. Kysymykseen ovat vastanneet vain paperikyselyyn vastanneet. Kysymyksen N=. 4
Ohjaajien kokemuksen tukioppilastoiminnasta Ohjaajista % kertoi tukioppilasohjaajana toimiessaan tutustuneensa paremmin nuorten maailmaan. Vastapainoa omaan työhön koki saaneena 8 % ohjaajista ja ohjaajana toimimisen tukeneen omaa työtä koulussa 8 % ohjaajista. Toiminta on tuonut iloa 1 % ohjaajista. Ohjaajista 4 % vastasi, että heistä on mukavaa touhuta nuorten kanssa. Tukioppilastoiminta on osallistavaa ja keskeistä on nuorten mahdollisuus tehdä itse. Ohjaajista 78 % on sitä mieltä, että on helppoa antaa nuorten tehdä itse. Vain % ohjaajista kokee, että toiminnalle on koulussa riittävästi aikaa. Olen ohjaajana tutustunut paremmin nuorten maailmaan 1 7 Olen ohjaajana saanut vastapainoa omaan työhöni 4 4 1 Ohjaajana toimiminen on tukenut muita töitäni koulussa Toiminta on tuonut minulle iloa 4 47 4 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä On mukavaa touhuta nuorten kanssa On helppoa antaa nuorten tehdä itse 8 Tukioppilastoiminnalle on koulussa riittävästi aikaa 44 4 % % % % 8 % % Ohjaajat kokevat tukioppilastoiminnan parantavan koulun yhteishenkeä ( %) ja ehkäisevän koulukiusaamista ( %). Ohjaajista 8 % kokee, että heidän koulussaan tukioppilailla on rooli koulukiusaamisen tunnistamisessa. Tukioppilaat helpottavat uusien 7.-luokkalaisten koulun alkua 4 % ohjaajista mielestä. Ohjaajat kokevat tukioppilastoiminnan parantavan nuorten äänen kuulumista koulussa (87 %). Tukioppilastoiminta parantaa koulun yhteishenkeä 4 Tukioppilastoiminta ehkäisee koulukiusaamista 7 1 Täysin samaa mieltä Tukioppilailla on rooli kiusaamisen tunnistamisessa 1 Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Tukioppilaat helpottavat uusien 7.- luokkalaisten koulun alkua 71 Tukioppilastoiminta parantaa nuorten äänen kuulumista 47 1 % % % % 8 % %
Tukioppilaat oppivat toiminnassa monia asioita. Ohjaajista % kokee, että tukioppilaat oppivat toimiessaan vuorovaikutustaitoja ja esiintymistaitoja. Ohjaajista % uskoo tukioppilaiden oppivan vaikuttamaan omiin ja oman lähiympäristönsä asioihin. % ohjaajista uskoo tukioppilaiden oppivan yhteisvastuuta ja % empatiataitoja. Vuorovaikutustaitoja Esiintymistaitoja Vaikuttamana omiin ja oman lähiyhteisönsä asioihin Yhteisvastuuta Empatiataitoja Tukioppilaat oppivat toiminnan aikana 7 7 1 4 8 4 7 % % % % 8 % % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Johtopäätökset Tukioppilastoiminta on arvokasta työtä, josta niin tukioppilaat, heidän ohjaajansa kuin koulun muutkin oppilaat saavat paljon. Tukioppilastoiminta parantaa koulun yhteishenkeä ja ehkäisee koulukiusaamista. Tukioppilailla on myös rooli koulukiusaamisen tunnistamisessa. Tukioppilaat helpottavat uusien 7.- luokkalaisten koulun alkua. Tukioppilastoiminta kehittyy jatkuvasti. Toimintakartoitus osoittaa monien MLL:n tukioppilastoiminnalle antamien tavoitteiden toteutuvat hyvin ja menevän koko ajan eteenpäin. Toiminnassa riittää kuitenkin vielä myös haasteita. MLL on haastanut kouluja kirjaamaan tukioppilastoiminnan opetus- ja vuosisuunnitelmiinsa. Tämä tavoite toteutuu hienosti. Toimintakartoitukseen vastanneista kouluista 1 prosentissa tukioppilastoiminta on kirjattu opetussuunnitelmaan ja prosentissa vuosisuunnitelmaan. Tukioppilastoiminnan arviointitutkimus (7) osoitti hyväksi käytännöksi tukioppilasohjaajien toimimisen työparina. Työparit voivat jakaa vastuuta ja suunnitella yhdessä toiminnan sisältöjä. Toimintakartoituksen mukaan lähes puolella (4 %) on jo työpari. Koulu voi tukea tukioppilasohjaajien työtä myös kokoamalla tukiryhmän, joka sitoo toiminnan osaksi koko yhteisön arkea. Tukioppilastoiminta vaatii aikaa ja sitoutumista. Siksi ohjaajien olisi hyvä saada palkkio työstään ja lupa käyttää siihen työaikaansa. Ohjaajista 84 % saa ohjaajana toimimisesta palkkion. Vain harvan kohdalla se kuitenkaan kattaa kaikkea toimintaan kuluvaa aikaa. Tukioppilaiden kanssa toimiminen antaa ohjaajille paljon. He tutustuvat toiminnan myötä paremmin nuorten maailmaan, saavat vastapainoa omaan työhönsä ja kokevat saavansa tukioppilastoiminnasta myös tukea omaan työhönsä. Toiminta tuo iloa ohjaajille ja heistä on mukavaa touhuta nuorten kanssa. Haasteeksi ohjaajat kokevat, että toiminnalle ei ole koulussa riittävästi aikaa. Tukioppilaiden koulutus takaa heille riittävät perustiedot toiminnasta ja sen tavoitteista. MLL suosittaa, että tukioppilaiden peruskoulutuksen laajuus on vähintään 1 tuntia. Tämä ei vielä toteudu kaikissa kouluissa, sillä vain 44 % tukioppilaista saa riittävän koulutuksen. Peruskoulutuksen lisäksi monissa kouluissa tukioppilaat saavat jatkokoulutusta. Koulut käyttävät tukioppilaiden kouluttamisessa aiempaa enemmän apunaan MLL:n kouluttajia. Myös MLL:n koulutusmateriaalit ovat kouluissa ahkerassa käytössä ja niitä pidetään hyvinä.