Kymenlaakso kuntapäivä

Samankaltaiset tiedostot
KYMENLAAKSON MUUTOSVISIO Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Kymenlaakson Sote ja maakuntauudistus

Kymenlaakson Sote- ja maakuntauudistus. Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola

Pidentynyt esivalmisteluvaihe Päivitetty _PH

Projektisuunnitelma. Kymenlaakson sote -projektin esivalmisteluvaihe Kaarina Tilli, projektipäällikkö Sote Kymenlaakso

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Opit valinnanvapauskokeiluista

Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala

Uuden soten kulmakivet

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote- ja maakuntauudistus

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Sote-keskus Sote-keskus maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin tukena

Palvelusetelikokeilujen makusote-yhteydet

VATE ja SOTEMAKUjory Johanna Sorvettula muutosjohtaja

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Valinnanvapauslaki ja valinnanvapauspilotit

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Maakuntien järjestämistehtävissä tarvitsemat digipalvelut ja SOTE-tiedolla johtaminen

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Maakunta- ja sote-uudistus

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis

Valinnanvapaudesta. Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Maakuntien palvelukokonaisuudet. Maakuntauudistuksen projektiryhmä

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula

Miten uudet maakunnat palvelevat asiakkaitaan Pekka Häkkinen

I&O hallituksen kärkihanke

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Maakuntamallin käytännön toteutukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Mikko Pakarinen, kehittämispäällikkö Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

Miten Kanta-Hämeessä edetään? Oma Häme Jukka Lindberg Sote-muutosjohtaja

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Meidän maakunta Jukka Lindberg Muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistus

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Ajankohtaista soteja maakuntauudistuksesta. Syyskuu 2017

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Kymenlaakson SOTE-valmistelut

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Maakunta- ja soteuudistus

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Sote-maku-info. #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Valinnanvapausmallin kokeilut: missä mennään?

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Ajankohtaista Lahden kaupungista

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

TYP ajankohtaisia asioita

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

MAAKUNTA- JA SOTE - UUDISTUS

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

HB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Transkriptio:

Kymenlaakso kuntapäivä 16.5.2017

SUOMEN MAAKUNTAVISIO 2023 2

KYMENLAAKSON MAAKUNTAVISIO 2023 Kymenlaaksolaiset saavat nopeasti ja joustavasti tarvitsemansa palvelut, jotka tuotetaan ennakoivuus huomioiden. Kymenlaaksolainen vaikuttaa palveluihinsa ja valitsee niistä tarvitsemansa. Toimintatavat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta. Kymenlaaksolaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman tukena on joustava palvelurakenne ja verkko sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö. Kymenlaaksossa kohdataan, kokeillaan ennakkoluulottomasti ja johdetaan tiedolla. Palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Kymenlaaksolaisille on saatavilla laiteriippumattomasti ja turvallisesti, kattavat ja kuhunkin tilanteeseen soveltuvat palvelut. Monet asiat hoituvat asioimatta ja automaattisesti. Työntekijällä on käytössä toimivat, aikaan ja paikkaan sitomattomat työvälineet.

Palvelut sovitetaan asiakkaan tarpeen mukaisiksi Kymenlaaksolaiset saavat nopeasti ja joustavasti tarvitsemansa palvelut, jotka tuotetaan ennakoivuus huomioiden. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: keskitetysti johdettu ja koordinoitu palveluohjaus ja neuvonta helppo saavutettavuus, monikanavaisuus asiakasosallisuus asiakaskokemus ohjaa palvelun laatua toimivat yhteydet ja palvelurakenteen yhteensopivuus kuntien kanssa Hyte, palo ja pelastus, liikenne, ympäristö, kaavoitus, aluekehitys ja kasvupalvelut yms. testatut yhteistyömallit ennakoivuus valmistetaan maakuntaa tulevaisuuteen 4

Monipuolinen palvelurakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö asukkaan hyvinvoinnin tukena Kymenlaaksolaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman tukena on joustava palvelurakenne ja verkko sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: henkilöstöllä ymmärretään sekä maakunnan omaa (järjestäjä + tuottaja) henkilöstöä että kumppaneiden palveluntuottajahenkilöstöä henkilöstöstä huolehditaan! jatkuva henkilöstön kehittäminen ja koulutus koulutusoikeuksien / koulutustarjonnan turvaaminen esim. erikoistuvat lääkärit Amk koulutettavien harjoittelu kehittyvät ja ajanmukaiset toimintatavat ja prosessit peruspalvelupainotteisuus, moniammatillisuus paikasta riippumattomat palvelut Kymenlaaksolainen = asukas, yritys, kesäasukas, etabloituva, matkailija 5

Palvelut tarjotaan fiksusti ja rahat riittää Kymenlaaksossa kohdataan, kokeillaan ennakkoluulottomasti ja johdetaan tiedolla. Palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: asiakas kohdataan aidosti, asiakasta kuullaan (ei puhuta ohi) jatkuvan toiminnan kehittämisen kulttuurin kehittäminen innovatiiviset toimintatavat kompakti maakunta mahdollistaa ketterät kokeilut virtaviivaistaminen ja kilpailuttaminen rationaalinen tapa toimia = ketterä ja virtaviivaistettu Toimitaan strategisessa kumppanuuskokonaisuudessa. (sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen ) Rakennetaan yhteistä maakuntaa Etelä ja Pohjois Kymenlaakson henkistä ja fyysistä välimatkaa lievennetään kaikin mahdollisin keinoin 6

Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat Kymenlaaksolainen vaikuttaa palveluihinsa ja valitsee niistä tarvitsemansa. Toimintatavat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta. Kymenlaakson mallin lähtökohdat: Kymenlaakson maakunta järjestää palvelut, jotka tuotetaan yhdessä kumppaneiden kanssa asiakkaan oltava osallisena asiakaskokemus ohjaa palvelun laatua toimintaa kehitetään palautteen perusteella asiakkaita ohjataan oikeisiin, monipuolisesti järjestettyihin palveluihin ( monikanavaisiin) Tiedottaminen, maakunnallinen palvelutarjotin asukkaalle ohjaa asiakasta oikeiden palvelujen piiriin 7

TAVOITTEET 2019 Tavoitteet Kymenlaakson maakunnalle: 1. Yhtenäinen maakunnallinen kokonaisuus yhteinen strategia ja toteutus 2. Vahva kilpailukyky elinvoimaisuutta ihmisten, yritystoiminnan ja työpaikkojen kautta 3. Asukkaiden osallistuminen 4. Terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin lisääminen 5. Peruspalvelupainotteinen palvelurakenne 6. Toimintamallien ja tapojen uudistaminen (mm. digitaalisuus) 7. Toimivat, asiakaslähtöiset ja ajantasaiset, integroidut palvelut 8. Kustannusten kasvun leikkaaminen 9. Dialoginen innovatiivisuus maakunnan organisaatiot saavat omaa toimintaansa ja johtamistaan kehittämällä henkilöstön aloitteellisuudesta, luovuudesta ja innovoinnista itselleen kestävää kilpailuetua

Tavoitteet 2019 Kymenlaakson maakuntapäättäjien tahtotilaa (Huomioitu terveyden ja sosiaalihuoltolakien muuttaminen) vahvan, maakunnan asukkaiden tarpeisiin vastaavan Kymenlaakson keskussairaalan turvaaminen nykyisellä paikallaan Kymenlaakso tavoittelee päivystysasetusluonnokseen sellaista erikoissairaanhoidon keskittämistä koskettavaa muutosta, joka mahdollistaa sen, että ero Carean ja EKSOTE:n palvelutuotannon välillä ei ole käytännössä merkittävä, vaan niissä on samantasoiset palvelut Kymenlaakson keskussairaaln kehittämistä kohti 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan tasoa jatketaan. Pohjois Kymenlaaksoon tavoitellaan akuuttilääketieteen (siirtymäkausi 2017) ja perusterveydenhuollon päivystystä sekä kuntoutussairaalaa. Psykiatrisen sairaalan jatkuminen turvataan. Siirtymäaikana akuuttilääketieteen päivystykseen on käytössä riittävä yleislääketieteen resurssi, jota tuetaan tarvittavalla erikoisalakohtaisella tuella. Kuntoutusyksiköiden toiminta turvataan koko maakunnassa. Työnjako Hoikun kanssa tarkennetaan. palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti maakunnan hallinnon järjestäminen siten, että hallinnon keskuspaikkana on Kouvola Kymenlaakson sote alueen luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS toimivien yhteistyösuhteiden rakentaminen muiden maakuntien kanssa ensisijaisesti Uusimaa ja Päijät Häme toissijaisesti Etelä Karjala (ELY keskus yhteistyö) 9

10

Perustelut Kymenlaakson hakeutumiselle valinnanvapausmallin pilottialueeksi 1) Hallituksen osoittama rahoitus pilotointiin ja sen valmisteluun Valtio osallistuu pilottien kustannuksiin 100 M :n määrärahalla Valtionavustus käytetään 5 8 pilottihakkeeseen 10 20 M /hanke Vrt. esivalmisteluun budjetoitu 0,8 ja VA toimielimelle 9 M v. 17 Toimeenpanoa vauhdittava vahvennettu muutostuki pilottialueille yhtiöittämisen valmistelu SOTE tuotannon korvausmallit hinnoitteluineen ja laskentamalleineen mallisopimukset, sote keskusten palveluvalikoima tietojärjestelmäratkaisut erityisesti asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen STM, VM, THL, Kela, tutkimuslaitokset 11

2) Lisäaika toiminnan sopeuttamiseen kokeilun osalta valinnanvapaus 1 6/18 kokeilun ulkopuolelle jäävän valinnanvapauden toteutus vasta 22 loppuun mennessä kokeilun osalta sopeutus nykymalliin Kymenlaakson suurten sote investointien sopeutuminen valinnanvapauteen Keskussairaalan laajennus heti käyntiin Keskussairaalan saneerauksen ja Ratamon suunnittelussa voidaan huomioida paremmin valinnanvapauden vaikutukset Imagohyödyt Riitapukarista mallioppilaaksi 12

Jussi Lehtinen Muutosjohtaja Jussi.lehtinen@kymenlaakso.fi p. 0400 644 206 13