Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luonnonmukainen peruskuivatus

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Patorakenteiden periaatekuvia

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukainen vesirakentaminen

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Op

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

1) Tulvavahinkojen väheneminen

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus: Luonnonmukainen vesirakentaminen

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Epoon asemakaavan luontoselvitys

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

ristöjen hoito - Vesilinnut

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Kosteikkoja monelta kantilta

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

suuntaan. Luonnonmukainen vesirakentaminen

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Suorat mutkiksi Kumianojan ennallistaminen. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu, 12.6.

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Hulevesien hallinta ja kaupunkipurot. Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Otaniemi, Maisemarakentamisen tekniikka

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Honnin padon korjaaminen

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Transkriptio:

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Jukka Jormola Maisema-arkkitehti, SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen 29.1.2014

Onnistumisen arviointiperusteita Onko estetty uomien kaivamisesta aiheutuvat vesiensuojeluhaitat - kiintoaines? Toteutuuko vesilain vaatimus haittojen lieventämisestä? Pystyykö uoma tuottamaan ympäristöhyötyjä? Kuivatustilan ylläpito ei voi olla enää ainoa itseisarvo Uomat viljelyalueiden keskellä muodostavat vihreää infrastruktuuria ja tuottavat ekosysteemipalveluja: Ekologisia käytäviä, yhteyksiä luonnonalueiden välillä Kalaston poikastuotanto taimenpuroja Virtaamien säätely, tulvan ja ravinteiden pidätys Maisema- ja virkistyshyödyt 2

19.11.07 Tulvatasanteellinen kaivu peruskuivatushankkeessa Juottimenoja, Perniö 7/2007 Perniönjoen sivupuro, Perniönjoki laskee Kiskonjokeen, joka on tunnettu meritaimenjoki Hankkeen lähtökohtana aiemman perkauksen aiheuttama eroosio Ensimmäinen tulvatasanteiden kokeilu, erittäin syöpyvä maaperä

19.11.07 Vertailua perinteiseen kaivuun Ensimmäinen kilometri aloitettiin suunnitelman vastaisesti perinteisenä - (Kaivaja: Tulvatasanteita ei voi toteuttaa ) Ensimmäinen kokemukset Tutkimuksesta ei tule mitään! Kun kaivetaan koko uomaa, vesi sotkeentuu Vastakkaisen rannan luiska jää helposti jyrkäksi Juottimenoja 07/2007

19.11.07 SYKE:n seurantaosuus: Toteutus opittiin nopeasti Uoman samennushaittoja ei aiheudu, kun uomaan ei kosketa Juottimenoja 07/2007

19.11.07 2-tasopoikkileikkauksen toteutus Kaivu pelkästään koneen puolelta Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma tulvatasanteiden väliin tai toispuoleisen tasanteen reunaan

19.11.07 Tulvan vaikutuksia 1-2 kk jälkeen SYKE:n seurantaosuus Pientä kulumista paikoissa, joissa ei kasvillisuutta 08/2007 09/2007

Perinteinen kaivuosuus 2 kk jälkeen Eroosiota luiskan alareunassa, ranta alkaa jyrkentyä Yksipuolinen, suora, matalavetinen uoma Juottimenoja 09/2007 8

19.11.07 Ennakointi ja jälkitarkastus Jos maaperä syöpyvää ja ranta jää pystysuoraksi ilman suojaavaa kasvillisuuutta, lohkeamat ovat odotettavissa Pitäisi ennakoida loiventamalla ja siirtämällä kasvimättäitä Tarkastus ja korjaaminen työn jälkeen

19.11.07 Veden korkeus alivesiuomassa Tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Ongelma: suojaavan rantakasvillisuuden säästäminen Juottimenoja 08/2007 09/2007

19.11.07 Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua välittömästi etenkin kasvillisuuden taakse Taimettuminen kostealle tasanteelle alkaa nopeasti Juottimenoja 09/2007

19.11.07 Toimivuus eliöstön kannalta Taimenhavaintoja pian kaivun jälkeen Puustoa kannattaa säästää suojaksi 08/2007

19.11.07 Johtopäätöksiä tilanteesta kaivun jälkeen Tulvatasanteellisen, 2 -tasoisen poikkileikkauksen kaivu on mahdollista Hyöty nähtävissä välittömästi - ei samennusta, lietteen kertyminen, kalasto säilyy Ongelmana tasanteen korkeuden määrittely ja rantakasvillisuuden suojaus Mättäiden siirto kaivun aikana suositeltavaa Tulvatasanteen kylvö kauralla tai nurmella, tiivistys heti kauhalla Kosteikko tai laskeutusallas olisi suositeltava alapuolelle Pohjan eroosiosuojaus sorastuksella ja kivillä myös kalastohyöty

Juottimenoja 7/2008, 1 vuosi toteutuksesta Kuolleet juurakot tärkeitä alivesiuoman monimuotoisuudelle Tulvatasanteet kasvittuneet Pientä syöpymistä 14

Kuivan luiskan ongelma Auringon puoleinen jankkoinen luiska jää helposti taimettumatta Eroosio jatkuu 15

Liiallista uomakaltevuutta savimaassa Savisia virtapaikkoja, jatkuvaa eroosiota pohjassa Sorakynnykset puuttuvat 16

Eläimistö Taimenhavaintoja jo heti toteutuksen jälkeen Hirvieläimet ylittävät uoman helposti 17

Perinteisesti kaivettu 1 v toteutuksesta Luiskat taimettuneet Uoma syöpynyt, ranta jyrkentynyt Suora linjaus ja yksipuolinen, matala uoma Luonnontilan elpymiskehitys alkamassa 18

Juottimenoja 2013, 6 v toteutuksen jälkeen SYKEn seurantaosuus Tulvatasanteilla runsas kasvillisuus Puustoa alkaa kasvaa luiskiin 19

Kuivat luiskat Edelleen eroosiota 20

Syöpymät jyrkemmällä osuudella Syöpymistä jo paalutukseen asti, koko tulvatasanne syöpynyt Säästetyt puut kaatumassa Olisi tarvittu kynnystystä ja leveämpi tulvatasanne 21

Pohjapadot Jyrkän yläosan pohjapadot pysäyttäneet eroosion 22

Perinteinen kaivu 6 v jälkeen Luiskat kasvullisia Eroosio pysähtynyt mutta rannat jyrkkiä 23

Johtopäätöksiä Juottimenojalta 6 v jälkeen Tulvatasanteet toimivia, keränneet kiintoainesta Hanke kokonaisuutena aiheutti runsaasti eroosiota alajuoksulle Perniönjokeen? Kalatutkijoiden mukaan alapuolisten suvantojen syvyys laski 1 m 10 cm Taimenista havaintoja kaivualueelta (ei sähkökalastettu) Eroosio ei ole pysähtynyt Hallitsematon eroosio jatkuu pohjapatojen alapuolella Tulvatasanne oli liian kapea, kun puita on toisella rannalla Esitettyjä sorakynnyksiä eroosion estoon ja taimenten kutualueiksi ei ole tehty Ylärinteitä ei ole kylvetty tai mätästetty suosituksen mukaan 24

Kopakkaoja, Tyrnävä, kaivu 8/2013 Tyrnävänjoen sivupuro Tyrnävänjoki laskee Liminganlahteen Ei erityisiä kalastoarvoja 25

Kopakkaoja 10/2013 Tulvatasanteellinen kaivu vain 1 km alaosassa 26

Uoman mutkittelu säilytetty 27

Tulvatasanne korkeammalla kuin Juottimenojalla Tulvan nousumahdollisuus riittävän usein? 28

Pajun juurakoita säilytetty pitäisikö ottaa juurineen pois? 29

Taimettuminen lähtenyt käyntiin Pientä lohkeiua 30

Pohjoiseen viettävä rinne taimettunut hyvin Luiskat jyrkkiä, koneellinen niitto vaikeaa 31

Varjoisempi eteläpuoli kasvittuneempi Pohjoispuolen kasvittuminen vielä kysymys 32

Hirvieläimet ylittäneet uoman Kulkua myös pitkin tulvatasannetta Sopii myös ulkoiluun 33

Suurin osa hankealueesta perinteisesti kaivettua 34

Lampia jo aikaisemmin toteutettuina Perunanviljelykeskuksen maisema 35

Rankkaa kiveystä asutuksen keskellä ja tiealueen varressa Tulisi edellyttää monimuotoisempaa eroosiosuojausta, jos tilaa on vähän ja ympäristön laadulle on vaatimuksia 36

Johtopäätökset esimerkkikohteista Tulvatasanteiden kaivu, eroosiosuojaus ja kosteikot olisi vaadittava yleisperiaatteeksi koko hankealueilla selvät ympäristöhyödyt Tulvatasanteiden toteutus ei ole kalliimpaa kuin perinteinen kaivutapa Tilantarve hiukan isompi, mutta onko viljely liian lähelle uomia saavutettu etu, josta ei tarvitse tinkiä? Myös luiskakaltevuuksia on vaadittu aikaisempaa loivemmiksi Vrt. vesivoimalle suunnitellaan ympäristövirtaamia 5% Haittojen kompensointia suunnitellaan lainsäädäntöön Laadunvarmistusketju kuntoon : ohjeistus, rahoitusehdot, tilaus, luvitus, lausunnonanto, suunnittelu, työmaavalvonta, kaivu, hoito, seuranta Vaikka luonnontilaisen kaltaisuuden arviointi koskee kunnossapitoa, on lakiuudistuksen tarkoitus tukea luonnontilaisuuden elpymistä laajemminkin Laitonta toimintaa ei saa tukea Luvituksen ja rahoitusehtojen täytyy yhtenevästi tukea uomien hyvän ekologisen tilan saavuttamista onko enää syytä tukea mitään muuta kuin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä? 37