MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005
Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Albanian kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Albanian kieli kuuluu indoeurooppalainen kieliryhmään, mutta sillä ei ole läheisiä sukukieliä. Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen, pohjoisen gegiin ja eteläisen toskiin. Albaniankielinen vanhin säilynyt kirjoitettu dokumentti on vuodelta 1555. Vuodesta 1908 Albanian kouluissa on pyritty puhumaan kirjakieltä. Albaanit kuuluvat Balkanin alkuperäisiin kansoihin ja heidän esi-isiään olivat illyyrialaiset. Albanian kieltä puhutaan Albaniassa, Kosovossa, Makedoniassa ja Montenegrossa. Albanian kielessä on 36 kirjainta, 29 konsonanttia ja 7 vokaalia sekä kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. 2
TASO 1 (VUOSILUOKAT 1 2) TAVOITTEET Opetuksen painopiste on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Kieltä rohkaistaan käyttämään ikätasolle sopivissa leikinomaisissa vuorovaikutustilanteissa. oppii ääntämään albanian kieltä ymmärrettävästi selviytyy käytännön puhetilanteista kertoo itsestään ja lähiympäristöstään vastaa itseään koskeviin kysymyksiin ja kertoo koulutyöhönsä liittyvistä asioista oppii albanian kielen luku- ja kirjoitustaidon alkeet oppii erottamaan toisistaan ja ääntämään albanian kielen kirjaimet erottaa albanian ja suomen kielen kirjaimet toisistaan laajentaa sanavarastoaan tunnistaa vokaalien ja konsonanttien erot oppii albanialaista tapakulttuuria arvostaa sekä albanialaista että muita kulttuureita. KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen Kuullun ymmärtämisen harjoitteleminen albanian kielen oikea ääntäminen suullisen ilmaisun harjoituksia erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari- ja pienryhmäkeskusteluihin (omien tarpeiden, tietojen, mielipiteiden ja tunteiden ilmaisemisen harjoitteleminen) puheviestinnän harjoitteleminen; tervehdykset ja toivotukset, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksipyytäminen; kuvailu sanavaraston kartoittaminen ja käsitteiden harjoitteleminen ( värit ja muodot, yleisimmät vastakohdat ja suunnat; ajan ilmaisut: vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat; keho, puhtaus, vaatetus; rakennettu ympäristö; liikenne, liikennekasvatus; henkilökohtainen elämä: minä, koti, perhe, suku, ystävät, oma kotimaa ja kulttuuri) oppilaiden kannustaminen luovaan ilmaisuun (leikki- ja draamaharjoitukset jne.). Lukeminen ja kirjallisuus Aakkosten; vokaalien ja konsonanttien harjoitteleminen äänne - kirjain -vastaavuuden opetteleminen tavujen ja sanojen muodostaminen albanian kielen kirjainten ääntäminen ja niiden erottaminen suomen kielestä ( ç, dh, ë, gj, ll, nj, rr, sh, th, gj, zh) lukutekniikan varmistaminen ikäkaudelle soveltuviin erityyppisiin teksteihin ja kirjallisuuteen tutustuminen tarinoiden peruskäsitteisiin tutustuminen (päähenkilöt, tapahtuma-aika, paikka, juoni) kirjastoon tutustuminen kirjojen lukeminen ja sisällön käsitteleminen. 3
Kirjoittaminen Kirjoittamisen perusteiden opetteleminen (kirjainmuodot, koordinaatio, motoriikka) sanelu- ja toistokirjoittaminen kirjoitustaidon varmistaminen sanataivutuksen ja lauseiden tuottamisen harjoitteleminen viestien laatiminen Kielentuntemus Ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen (aakkoset, vokaalien kesto ja diftongi, yksikkö ja monikko perusmuodossa, yksinkertainen lauserakenne, iso alkukirjain ja piste, feminiini, maskuliini ja neutri). Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen tutustuminen oman maan runous-, kertomus- ja kulttuuriperinteeseen tutustuminen (kansansadut, laululeikit, arvoitukset, sananlaskut jne.) omaan kulttuuriin kuuluvaan sanattomaan viestintään tutustuminen (ilmeet, eleet, jne.) liputuspäivät, keskeiset kulttuurihenkilöt, juhlapäivät suomalaiseen ja muiden maiden tapakulttuuriin tutustuminen. TASO 2 (VUOSILUOKAT 3 5) TAVOITTEET Opetuksen pääpaino on sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon kehittämisessä. Tavoitteena on kielen keskeisten rakenteiden opetteleminen sekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa. osaa ilmaista ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti oppii lukemaan ja ymmärtämään erilaisia tekstejä oppii tuntemaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja erottaa maskuliiniset, feminiiniset ja neutrit artikkelit oppii albanian kielen kieliopin perusteita oppii tuntemaan ikäkaudelleen soveltuvaa kirjallisuutta oppii tuntemaan omaa kulttuuriaan ja vertailemaan eri kulttuureiden vastaavia ilmiöitä toisiinsa. KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen Albanian kielen äänteiden ja äänneyhdistelmien harjoitteleminen pienimuotoisten suullisten esitysten harjoitteleminen sanavaraston syventäminen lähtökohtana eri oppiaineet; tärkeimmät synonyymit, sanojen johtaminen rakentavan ja muut huomioonottavan keskustelun harjoitteleminen oman kansan historiaan ja kulttuuriin tutustuminen. Lukeminen ja kirjallisuus Peruslukutaidon monipuolinen harjoitteleminen Internetin albaniankieliseen aineistoon tutustuminen 4
ikätasoa vastaavaan albaniankieliseen kirjallisuuteen tutustuminen, esim. sadut, näytelmät, runot, vanha ja uusi kansanperinne. Kirjoittaminen Sanelu- ja toistokirjoittaminen sukulaiset ja ystävät kotimaassa kirjeenvaihdon harjoitteleminen erilaisten omakielisten kirjoitelmien laatiminen oman kirjallisen tuotoksen arvioiminen ja korjaaminen opettajan ohjeitten mukaisesti. Kielentuntemus Ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen: peruslause ja välimerkit, sanaluokat: substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit, pronominit, verbit, partikkelit paikallissijat (yksikkö ja monikko), partitiivi (yksikkö ja monikko), genetiivi (yksikkö ja monikko) peruslauseenjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti ja sen sijat) pyrkimys kirjakielisyyteen. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Omaan kulttuuriin ja historiaan tutustuminen ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen ja kertomusperinteeseen tutustuminen oman kulttuurin säilyttäminen ja syventäminen muiden maiden kulttuureihin tutustuminen. TASO 3 (VUOSILUOKAT 6-9) TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja kielen keskeisten rakenteiden hallitseminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. oppii ääntämään albanian kieltä lähes virheettömästi syventää ja monipuolistaa taitojaan tuottaa ja ymmärtää erilaisia tekstejä lähes virheettömästi tuntee albanian kielen rakenteet, sanojen väliset suhteet, fraaseja ja idiomeja laajentaa sana- ja ilmaisuvarastoaan sekä kotona että koulussa rohkaistuu käyttämään albanian kieltä sekä tunneilla että tuntien ulkopuolella osaa käyttää viestinnän eri muotoja ja hyödyntää niitä osaa käyttää tietotekniikkaa ja Internetiä albanian kielen ja kulttuurin opiskelussaan oppii suunnittelemaan ja tuottamaan yhtenäisen, jäsennellyn kirjoitelman tuntee albaniankielistä kirjallisuutta (kokonaisia teoksia ja katkelmia: runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, romaaneja, näytelmiä) sekä maailmankirjallisuuden keskeisiä klassikoita oppii ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen oppii vertailemaan omaansa ja muiden kansojen kulttuuria (esim. tapoja, kirjallisuutta jne.) oppii kirjoittamaan ymmärrettävää ja lähes virheetöntä kieltä 5
KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen Albanian kielen ja äänneyhdistelmien oikea ääntäminen keskustelutaidon harjoitteleminen ja syventäminen erilaisten tilanteeseen sopivien puhemuotojen harjoitteleminen kuullunymmärtämisen vahvistaminen seuraamalla eri viestintävälineitä. Lukeminen ja kirjallisuus Lukutaidon monipuolinen harjoitteleminen maailmankirjallisuuden klassikoihin tutustuminen albanian ja suomen kielillä esitelmien tekeminen luettujen teosten pohjalta. Kirjoittaminen Albanian kielen eri äänneyhdistelmien oikeinkirjoituksen harjoitteleminen muistiinpanotekniikan harjoitteleminen oman kirjoitustaidon vahvistaminen erilaisten kuvausten, tarinoiden ja mielipidekirjoitelmien avulla. Kielentuntemus Ikäkautta vastaavan kielitiedon syventäminen (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sanaluokat, sijamuodot ja lauseenjäsenet, nominien ja verbien taivutus, sanojen suku ja luku, sanojen johto-oppia) prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden ja adverbien käytön varmentaminen oman kielitaidon aktiiviseen kehittämiseen rohkaiseminen oman tuotoksen arvioiminen kielenhuollon kannalta. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Albanialaisen kirjallisuuden ja kansanperinteen tunteminen albanialaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen albanialaisen, suomalaisen ja muiden kulttuurien vertaaminen ja ymmärtäminen albanialaisiin traditioihin, sääntöihin, tapoihin jne. tutustuminen. ARVIOINNIN PERIAATTEET Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Vuosiluokkien 1 6 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 7 9 annetaan sekä sanallinen että numeerinen arviointi. Numeroarviointi kuvaa osaamisen tasoa. Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. 6
Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan 7
tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 8