MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI TURKIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI TURKIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla

2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Turkin kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Turkkilaiset kielet kehittyneet yhteisestä kantakielistä ja muodostavat yhteisen kieliperheen. Turkin kirjakieli on melko vanha. Turkin vanhimmat kirjalliset muistomerkit ovat 600-ja 700-luvuilta peräisin olevat Orhonin kirjoitukset. Tärkeitä historiallisia teoksia ovat vuodelta 1069 Yusuf Has Hacibin tekemä Kutadgu Bilig ja vuodelta 1073 oleva kielitieteellinen teos, kashkarilaisen Mahmudin kirjoittama Divani Lugat-It-Türk. Turkkilaisia kieliä puhutaan laajoilla alueilla Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Varsinainen turkin kieli kuuluu turkkilaiskielten kieliperheen läntiseen haaraan (Oguzihaaran). Turkkilaiset käyttivät ns. Göktürk- aakkostoa, Uigur- aakkostoa ja 900- luvulla siirtyvät arabialaiseen aakkostoon. Turkin tasavallan perustamisen jälkeen merkittäväksi reformiksi nousen vuoteen 1928 kieli reformilla Mustafa Kemal Atatürk uudisti

3 aakkostoon latinalaiseksi. Nykyturkin standardimuotoa kutsutan Istanbulin turkiksi. Turkki on Turkin tasavallan virallinen kieli ja sen puhujia on noin miljoonaa. Nykyisin turkin kielen puhujia asuu paljon myös Euroopassa. Turkin kielen ominaispiirteitä: Kielten vertailussa eli kielitypologiassa turkin kieli on agglutinoiva kieli että siinä on runsaasti päätteitä, joita liitetään vartaloihin, jotka pysyvät lähes aina muuttumattomina. Sijamuotoja on yhteensä vain 6, mutta verbimuotoja sen sijaan on runsaasti. Perusaikamuotoja on 5: futuuri, yleispreesens eli aoristi, kestopreesens, definiitti- ja indefiniittiperfekti. Sijataivutus ei turkkilaiskielissä ole erityisen runsasta, mutta sitä runsasmuotoisempi on niiden verbioppi. Verbimuotojen runsaus saattaa aiheuttaa ongelmia kielenoppijalla. Paikallissijoja ei eroteta ulko- ja sisäpaikallissijoiksi, mikä aiheuttaa ongelmia sekä suomea että turkkia opiskelevalle. Rikkaassa sanantaivutuksessa luku, sijamuoto, persona, aika- ja tapaluokka ynnä muut ilmaistaan kukin omalla päätteellään, jolloin sanoista voi tulla huomattavan pitkiä. Turkki on SOV-kieli eli verbi on lauseessa viimeisenä että poikkeukset lukuun ottamatta objekti on verbin edellä. Sanajärjestys ei muutu kysymyslauseessa. Sivulauseiden asemasta käytetään paljon erilaisia lauseenvastikkeita. Vokaalisointu on turkin tärkeimpiä luonteenomaisia piirteitä; päätteistä on aina vokaalisoinnun mukaan joko kaksi tai neljä varianttia. Sanojen pääpaino on tavallisesti viimeisellä tavulla. Lauseen pääpaino on verbin vieressä olevalla sanalla. Nykyturkissa käytetään latinalaisia kirjaimia. Aakkosia on 29. Käytössä on 8 vokaalia ja konsonanteissa on erilaisia sibilantteja ja affrikaattoja. Kirjoituksessa vallitsee kirjain-äänne vastaavuus. Nykyturkin aakkoset ovat: a b c ç d e f g ğ h ıi j k l m n o ö p r s ş t u ü v y z. TASO I (VUOSILUOKAT 1 2) TAVOITTEET rohkaistuu omakieliseen vuorovaikutukseen oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kysymään, vastaamaan ja kertomaan turkin kielellä tutustu kirjoitettuun kieleen oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään tutustuu käsitteisiin äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva laajentaa sanavarastoaan tutustuu turkinkielisiin satuihin ja tarinoihin tutustuu turkkilaiseen tapakulttuuriin, juhliin ja perinteisiin.

4 KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen Suullista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kysyminen ja vastaaminen keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi ääntämisen ja intonaation varmentamista. Lukeminen ja kirjallisuus Kuullun, nähdyn ja luetun työstämistä kerronnan, leikin ja draaman avulla opettajan luennan kuuntelua, kuvien katselua turkin kielen kirjoitusjärjestelmään tutustumista ja lukutaidon kehittämistä luetun liittämistä omaan elämään erilaisia tekstejä (sadut, runot ja kertomukset). Kirjoittaminen Kirjoittamisen tekniikan harjoittelua: kirjaimet, tavu, sana, lause oikeinkirjoitussääntöjä: isot kirjaimet, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö sanelun mukaan kirjoittamista tarinoiden kirjoittamista. Kielentuntemus Sanojen merkitysten havainnointia rakenteisiin tutustumista: tavu, sana, sanaliitto, lause turkin kielen ja suomen kielen vertailua: kirjoitusjärjestelmä, äänteitä ja sanoja sanavaraston kasvattamista. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Tutustumista turkkilaisiin juhlaperinteisiin ja tapakulttuuriin oman kielen merkityksen pohtimista perusasioita Turkista ja turkin kieltä puhuvien asuinalueesta. TASO II (VUOSILUOKAT 3 5) TAVOITTEET rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään oppii sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan osaa rakentaa lauseita ja pieniä tekstejä oppii käyttämään oikeinkirjoituksen keskeisimpiä sääntöjä ja rakenteita syventää luetun ymmärtämistaitojaan harjaantuu lukemaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja jakamaan lukukokemuksiaan laajentaa sanavarastoaan oppii arvioimaan töitään ja oppimistaan tuntee Turkin kulttuuria, tapoja ja historiaa vertailee oman kulttuuriyhteisön tapoja muiden kulttuurien tapoihin.

5 KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen Oman mielipiteen esittämistä ja kysymysten tekoa keskustelupuheenvuoron käyttämistä sekä aktiivisen kuuntelun opettelua nähdyn, kuullun ja luetun työstämistä kerronnan ja draaman avulla. Lukeminen ja kirjallisuus Turkinkieliseen kirjallisuuteen tutustumista luetun käsittelyä ja lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumapaikka ja aika. Kirjoittaminen Erilaisten tekstien suunnittelemista ja tuottamista: tarinoita, referaatteja, kirjeitä oikeinkirjoituksen perusasioita. Kielentuntemus Sanavaraston laajentaminen sanaston ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella sijamuotoja, verbimuotoja, lauseenjäseniä sanojen johtaminen lausetyyppejä. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Oman kielen merkityksen pohtimista äidinkielen käyttämistä koulussa ja koulun ulkopuolella perusasioita turkin kieltä puhuvien historiasta ja asuinalueesta oman kulttuuriyhteisön kansanperinnettä. TASO III (VUOSILUOKAT 6 9) TAVOITTEET kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan oppi toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä kehittyy aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja viestijäksi osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puheessaan ja kirjoittaessaan oppii perustietoa turkin kielestä, sen rakenteesta ja vaihtelusta tuntee turkinkielistä kaunokirjallisuutta ja kirjailijoita tuntee ja arvostaa omaa kulttuuriperintöään ja kieltään kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kulttuureja kohtaan oppii arvioimaan itseään oppijana ja kielen käyttäjänä. KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen Omien näkemysten ilmaisemista ja perustelemista

6 omien puhe-esitysten suunnittelemista ja pitämistä ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua viestintävälineiden tavoitteellista käyttöä. Lukeminen ja kirjallisuus Tutustumista Turkin kirjallisuuden keskeisimpiin kirjailijoihin ja teoksiin, jotka edustavat eri aikakausia ja tyylisuuntia tutustumista kirjallisuuden päälajeihin lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä. Kirjoittaminen Kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista eri tekstilajien kirjoittamista: kuvaavia, kertovia, tiedottavia, pohtivia ja fiktiivisiä tekstejä aineistojen valikointia ja muistiinpanojen tekemistä. Kielentuntemus Keskeisten rakenteiden varmentamista ja vaativampia rakenteita kielen historiaa ja kielisukulaisuussuhteiden tarkastelua kielen alueellisen ja tilanteisen vaihtelun tarkastelua puhe- ja kirjakielen eroja. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti Äidinkielen merkitys identiteetin kehittymisessä Turkin historian keskeisiin tapahtumiin ja henkilöihin tutustumista Turkin maantieteeseen ja yhteiskuntaoloihin tutustumista. Arvioinnin periaatteet Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Vuosiluokkien 1 6 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 7 9 annetaan sekä sanallinen että numeerinen arviointi. Numeroarviointi kuvaa osaamisen tasoa. Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista.

7 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet

8 osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita.