Kotikielten opetussuunnitelmat

Transkriptio

1 Kotikielten opetussuunnitelmat - albania - arabia - espanja - somali - thaikieli - venäjä - vietnam - viro - oma äidinkieli todistusmalli - valmistavan opetuksen osallistumistodistus 1

2 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Albanian kieli kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin. Äidinkielenä albaniaa puhuu yhdeksän miljoonaa paikallista asukasta; Albaniassa, Kosovossa, Makedoniassa, Kreikassa, Italiassa, Etelä-Serbiassa ja Montenegrossa. Se on ensimmäinen virallinen kieli Albaniassa ja Kosovossa ja toinen virallinen kieli Makedoniassa. Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat suuresti toisistaan. Pohjois-Kreikassa EpiIrit käyttävät kreikkalaisia aakkosia. Italiassa arbereshit käyttävät eri sanastoa; vanhaa albanian kieltä ja italiasta lainattuja sanoja yhdistäen. Albanian kirjakielen pääpiirteet ovat seuraavat: Albanian kielessä käytetään latinalaisia aakkosia, joihin on sovitettu omat äänteitä kuvaavat merkit. Kielessä on 29 konsonanttia ja 7 vokaalia. Yksi merkki tarkoittaa yhtä äännettä, joten kielessä ei ole pitkiä vokaaleita tai kaksoiskonsonantteja. Kielessä on yksikkö ja monikko. Persoonapronominimuotoja on kahdeksan, koska niissä erotellaan suvut ja luvut. Kielessä käytetään prepositioita. Kielessä on viisi sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja ablatiivi. Sijamuodoille on olemassa maskuliini- ja feminiinimuodot, yksikkö ja monikko sekä määrätty ja epämääräinen muoto. Verbit taipuvat kaikissa persoonamuodoissa. 2. Menetelmät Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielen käyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Äidinkielellä on merkittävä osuus oman kulttuurin säilymisessä. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus harjoitella arkipäivän puhekieltä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutusta ja ymmärtää kielen kauneus- ja tyylitajua. Sitä kehitetään albanian kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustutetaan oppilas samalla albanian kirjallisuuteen. Menetelmät ja opiskelutavat valitaan siten, että ne mahdollistavat yksilöllisen sekä yhteistoiminnallisen oppimisen. Oppilaan mahdollisuuksia tutkivaan ongelmakeskeiseen ja omaehtoiseen oppimiseen ohjataan tietoisesti. Taideaineena äidinkielen tehtävä on erityisesti kirjallisuuteen tutustuttaminen audiovisuaalisin menetelmin, esimerkiksi piirroksin, kuvin ja videoin. Niiden kautta tutustutetaan oppilasta eri kulttuureihin ja tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin muodostumista. 2

3 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on albania, hän puhuu sitä toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka eivät puhu albanian kieltä kotonaan, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Albanian opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventää sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) kertoo omia tarinoita erottaa kirjakielen ja puhekielen (eri murteet) toisistaan erottaa lauseet ja sanat harjoittelee lausumista ja ääntää korrektisti kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee toisten tarinoita oppii kirjaimet ja äänne-kirjain -vastaavuuden muodostaa tavuja ja sanoja harjoittelee lukemista ja luetun ymmärtämistä 3

4 erottaa yleis- ja erikoisvokaalit tunnistaa kirjaimet kaikissa kirjainasuissa kertoo tarinoita ja oppii tarinoiden pääkäsitteet (päähenkilöt, tapahtuma-aika, paikka, juoni) lisää sanavarastoa eri tarinoiden avulla tutustuu ikäkauden mukaisesti kirjallisuuteen varmistaa kirjoitustaitoaan harjoittelee sanataivutusta ja kirjoittaa lauseita oppii albanian konsonanttien ja vokaalien erot suomen kielen kirjoitusasuun verrattuna (1. opintovuodesta alkaen) kirjoittaa yksinkertaisia kirjeitä ja harjoittelee kirjoittamista, saneluja sekä asiatekstejä oppii kirjaimet eri muodoissa ja erottaa ne suomen kielestä kielestä ( ç, dh, ë, gj,ll, nj, rr, sh, th, gj, zh) oppii aakkoset, vokaalien kestoja, diftongit, yksikön ja monikon perusmuodoissa sekä verbien muodot erottaa feminiini-, maskuliini- ja neutrimuodot oppii yksinkertaisen lauserakenteen sekä käyttää isoa alkukirjainta ja pistettä tutustuu Albanian runouteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen oppii albanialaisia perinteitä ja arvoja kotona ja kodin ulkopuolella Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. 4

5 4.2. Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) käyttää arkipäivän puhekieltä; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja ulkopuolella tekee suullisen tiedotteen ja referaatteja sekä esittää ne suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelua ja harjoittelee kuuntelemista tekee suullisen tiedotteen, referaattien ja esittää sen varmistaa ääntämistä ja lausumista ymmärtää suomen kielen vaikutuksen omaan kieleensä kertoo tarinoita tai tapahtumia keskustelee eri aiheista ja käyttää omaa sanavarastoaan ja kertoo mielipiteitään jostain annetusta aiheesta dramatisoi laajentaa sanavarastoaan opettelee sujuvan mekaanisen lukutaidon eri tekstien avulla erottaa runokielen ja proosakielen lukee vapaavalintaisia tekstejä lukee sanomalehtiä analysoi tarinoiden tapahtumia lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia albaniankielisiä kirjoja sekä jakaa omia lukukokemuksiaan improvisoi tarinoiden pohjalta, näyttelee lukee runoja ympäristöstä (perhe, ystäväpiiri, harrastukset jne.) käsittelee artikkeleita, runoja sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta kehittää kielen kauneus- ja tyylitajuaan albanialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustuu albanialaiseen kirjallisuuteen hallitsee äidinkielen perussäännöt a. vahvistamalla oikeinkirjoitusta a. kollektiivisanat b. erisnimet c. konsonanttien ja vokaalien erottaminen merkki ja äänne d. palatisatio; k>q-ksi, g >gj-ksi, r>j ksi ja ll>j-ksi b. ainekirjoituksen avulla aineen rakenne: aloitus, sisältö, lopetus kirjoittaa kirjeitä, omia tarinoita ja satuja kehittää erilaisia fontteja 5

6 käyttää välimerkkejä ja antaa kirjalliset vastaukset tekstin kysymyksiin tekee tekstikoosteita sekä sanelu- ja toistokirjoitustehtäviä arvioi kirjallisen tuotoksensa ja tekee korjaukset ohjeitten mukaisesti erottaa sanaluokat osaa käyttää niitä erottaa yksikkö- ja monikkomuotoiset partitiivit, genetiivit ja paikallissijamuodot sekä osaa käyttää niitä erottaa peruslauseenjäsenet toisistaan (subjekti, predikaatti, objekti ja sen sijat) pyrkii kirjakielisyyteen tutustuu Albaniaan saaden tietoa (kaupunkeja, vaatetus, ruokailu, valuutta, taloudelliset resurssit) ja maan historiaan tutustuu kielen historiaa sekä albanialaisiin kirjallisuuteen (kirjailijoita ja runoilijoita) omaksuu historiallisia kuvia Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) osaa ääntää korrektisti 6

7 keskustelee avoimesti, rakentaa mielipiteitä, kertoo omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista, esittää kysymyksiä, käyttää puheenvuoroja tekee esitelmän esim. sarjakuvan alalta, esittelee lasten- tai nuortenkirjailijan tai satukirjan, osallistuu ilmaisuharjoituksiin seuraa eri omanäidinkielisiä viestintävälineitä ja vahvistaa kuullun ymmärtämistään dramatisoi runon ja tekstin sekä tekee kirjailijaesittelyjä lukee vapaasti tutustuu joihinkin maailmankirjallisuuden klassikkoteoksiin albanian kielellä lukee tekstin, näytteitä ja runon luokan edessä virheettömästi ja ilmeikkäästi tekee esitelmän luetun teoksen pohjalta tekee käännöstyön (lähdekieli ja kohdekieli) käsittelee moderneja runoja, novelleja, tietotekstejä sekä mediatietoa tekee tutkielman kirjoittaa aineistopohjaisesti vahvistaa muistiinpanotekniikkaa kirjoittaa aineistopohjaisesti, kuvasta, realistisesti ja fiktiivisesti tekee henkilökuvauksen, mielipide- ja viihdekirjoituksen kirjoittaa sanomalehtiartikkelin varmistaa opiskellun kieliopin ja käyttää sitä korrektisti (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sanaluokat, sijamuodot ja lauseenjäsenet, nominien ja verbien taivutus, sanojen suku ja luku, sanojen johto-oppia) käyttää kaikkia aikamuotoja varmentaa prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden ja adverbien käyttöä rakentaa lauseen arvioi kirjoituksiaan kielenhuollon näkökulmasta Kulttuurituntemus tuntee albanialaista kirjallisuutta ja kansanperinnettä vertaa albanialaista, suomalaista ja muiden maiden kulttuureja toisiinsa oppii albanialaisia vanhoja ja nykyisiä tiedemiehiä ja heidän merkityksen oppii albanialaisen alueen ja Albanian historiaa Kuuntelu Lukeminen C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. 7

8 Puhuminen Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osa-alueilla sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön (tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa 8

9 ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutu sanat pääosin oikein. tietää ja tuntee perusasiat sekä tunnistaa äänne-kirjain vastaavuuden. on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. 9

10 tuntee lauseiden välillä olevat pienet eroavuudet sekä osaa lauseen päämerkityksen. Hän osaa tiivistää asian suullisesti ja kirjallisesti. tietää keskeiset albaniankieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. 10

11 on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita pystyy jakamaan kokemaansa muiden kanssa. 11

12 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä arabiaa puhutaan viidenneksi eniten maailmassa. Sitä puhuu äidinkielenään yli 200 miljoonaa ihmistä 22 arabimaassa. Lisäksi se on toinen virallinen kieli monessa maassa ja yli miljardin muslimin uskonnon kieli. Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat suuresti toisistaan. Arabian kirjakielen pääpiirteet ovat seuraavat: Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Kielessä on 28 konsonanttia, joista kolmea käytetään myös pitkien vokaalien merkkeinä. Lyhyitä vokaaleja ei kirjoiteta, mutta haluttaessa käytetään niitä osoittavia merkkejä. Kielessä on yksikkö, duaali ja monikko. Persoonapronomineja on 12, koska niissä erotellaan suvut ja luvut. Kielessä on sekä nominaalis- että verbaalilause. Nominaalislauseen preesensissä ei käytetä olla-verbiä (minä iloinen = minä olen iloinen, mutta minä olin iloinen). Kielessä käytetään prepositioita. Kielessä on kolme sijamuotoa: nominatiivi ja akkusatiivi, mutta niiden käyttö poikkeaa suomen sijojen käytöstä. Verbit taipuvat kaikissa persoonamuodoissa. Se on VSO (verbi, subjekti, objekti)-kieli 2. Menetelmät Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Äidinkielellä on merkittävä osuus oman kulttuurin säilymisessä. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus harjoitella arkipäivän puhekieltä. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua ja ymmärtää kielen kauneus- ja tyylitajua. Sitä kehitetään arabialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustutetaan oppilas samalla arabialaiseen kirjallisuuteen. Menetelmät ja opiskelutavat valitaan siten, että ne mahdollistavat yksilöllisen sekä yhteistoiminnallisen oppimisen. Oppilaan mahdollisuuksia tutkivaan, ongelmakeskeiseen ja omaehtoiseen oppimiseen ohjataan tietoisesti. Taideaineena äidinkielen tehtävä on erityisesti kirjallisuuteen tutustuttaminen audiovisuaalisin menetelmin, esimerkiksi piirroksin, kuvin ja videoin. Niiden kautta tutustutetaan oppilasta eri kulttuureihin ja tuetaan oppilaan omaa kulttuuriidentiteetin muodostumista. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on arabia, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät arabian kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä arabian kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä 12

13 käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) kertoo omia tarinoita erottaa kirjakielen ja puhekielen (eri murteet) toisistaan erottaa lauseet ja sanat harjoittelee ääntämistä ja lausumista kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee toisten tarinoita oppii kirjaimet ja äänne-kirjain -vastaavuuden( aloitetaan joko äänteellisesti tai kirjoitusasultaan samanlaisista kirjaimista) muodostaa tavuja ja sanoja oppii lukemista ja luetun ymmärtämistä erottaa pitkät ja lyhyet vokaalit sekä käyttää niitä käyttää vokalisoituja lausumisessa tunnistaa kirjaimet kaikissa kirjainasuissa kertoo tarinoita ja oppii tarinoiden pääkäsitteet (päähenkilöt, tapahtuma-aika, paikka, juoni) lisää sanavarastoa eri tarinoiden avulla tutustuu ikäkauden mukaisesti kirjallisuuteen oppii kirjaimet, jotka kirjoitetaan erikseen (niihin ei yhdisty kirjaimia vasemmalle) harjoittelee eri kirjainmuodot vakiinnuttaa arabian kirjoitusasun erot suomen kielen kirjoitusasuun verrattuna ( 1. opintovuodesta alkaen) kirjoittaa 2. opiskeluvuodesta lähtien yksinkertaisia kirjeitä, saneluja sekä asiatekstejä oppii kirjaimet eri muodoissa ja liittää niihin fatha (a), damma (u), kasra(i) ja sukun (o) sekä pitkät vokaalit omaksuu monikon ja yksikön muodot oppii ja käyttää verbien eri muotoja tutustuu arabialaiseen runouteen sekä kertomus- ja kulttuuriperinteeseen saa tietoa arabialaisista perinteistä ja arvoista kotona ja kodin ulkopuolella 13

14 Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelua ja vahvistaa tarkkaa kuuntelemista puhuu erilaisista arkipäivän aiheista tekee suullisen tiedotteen ja referaatteja sekä esittää ne suunnittelee viestejä erilaisille vastaanottajille, käyttää puheenvuoroja, vuoropuhelua ja harjoittelee kuuntelemista varmistaa ääntämistä ja lausumista ymmärtää suomen kielen vaikutuksen omaan kieleensä kertoo tarinoita tai tapahtumia keskustelee eri aiheista, käyttää aktiivisesti omaa sanavarastoa ja kertoo mielipiteitä jostain annetusta aiheesta dramatisoi käyttää arkipäivän puhekieltä; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja ulkopuolella laajentaa sanavarastoa osaa sujuvan mekaanisen lukutaidon eri tekstien avulla erottaa runokielen ja proosakielen lukee vapaavalintaisia tekstejä lukee sanomalehtiä analysoi tarinoiden tapahtumia lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia arabiankielisiä kirjoja sekä jakaa omia lukukokemuksiaan improvisoi tarinoiden pohjalta, näyttelee lukee runoja ympäristöstä (perhe, ystäväpiiri, harrastukset jne.) käsittelee artikkeleita, runoja sekä lasten- ja nuortenkirjallisuutta kehittää kielen kauneus- ja tyylitajua arabialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta ja tutustuu arabialaiseen kirjallisuuteen hallitsee äidinkielen perussäännöt c. vahvistamalla oikeinkirjoitusta - aurinko-l ja kuu-l - sidottu t ja tavallinen t - alifin poistaminen joistakin sanoista - hamza (katkoäänne) sanan alussa - hamza keskellä ja sen poikkeustapaukset - hamza sanan alussa ja sen poikkeustapaukset - waw-gämää ja alif tafriq 14

15 - alifin poisto sanoista ibn(poika) ja ibna (tyttö) - vokalisointi, vasakohdat ja yhdyssanat d. ainekirjoituksen avulla aineen rakenne: aloitus, sisältö, lopetus kirjoittaa kirjeitä, omia tarinoita ja satuja kehittää erilaisia fontteja käyttää välimerkkejä ja antaa kirjalliset vastaukset tekstin kysymyksiin tekee tekstikoosteita ja sanelutehtävät arvioi kirjallisen tuotoksensa ja tekee korjaukset ohjeitten mukaisesti erottaa sanaluokat ja osaa käyttää niitä osaa käyttää nominaali- ja verbaalilausetta nominaalilause a. feminiini, maskuliini b. määräinen ja epämääräinen c. kollektiivisanat, erisnimet d. yksikkö, duaali, monikko e. subjekti, predikatiivi f. erilaiset substantiivit g. vajavaiset verbit h. partikkelit kuten alistus- ja rinnastuskonjunktiot verbaalilause a. imperfekti b. preesens c. imperatiivi d. aktiivi, passiivi e. vahvat ja heikot verbit tunnistaa muut kielisukulaiset ja erottaa toisistaan esim. ordun, farsin, darin tutustuu arabimaihin ja saa tietoa (kaupunkeja, vaatetus, ruokailu, valuutta, taloudelliset resurssit) oppii kielen historiaa ja tutustuu arabialaisiin kirjailijoihin ja runoilijoihin omaksuu historiallisia kuvia kehittää kielen tyylitajuaan arabialaisen kirjallisuuden tekstinäytteiden pohjalta B1 B2 Kuuntelu Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukeminen Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. kuvaukset lyhyissä teksteissä. Puhuminen Selviytyy yleensä arkipäiväisistä Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti 15

16 spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) osaa ääntää korrektisti keskustelee avoimesti, rakentaa mielipiteitä, kertoo omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista, esittää kysymyksiä, käyttää puheenvuoroja tekee esitelmän esim. sarjakuvan alalta, esittelee lasten- tai nuortenkirjailijan tai satukirjan, osallistuu ilmaisuharjoituksiin seuraa eri omanäidinkielisiä viestintävälineitä ja vahvistaa kuullun ymmärtämistään dramatisoi runon ja tekstin sekä tekee kirjailijaesittelyjä lukee vapaasti tutustuu joihinkin maailmankirjallisuuden klassikkoteoksiin arabian kielellä lukee tekstin, näytteitä ja runon luokan edessä virheettömästi ja ilmeikkäästi tekee käännöstyön (lähdekieli ja kohdekieli) käsittelee moderneja runoja, novelleja, tietotekstejä sekä mediatietoa tekee tutkielman vahvistaa muistiinpanotekniikkaa kirjoittaa aineistopohjaisesti, kuvasta, realistisesti ja fiktiivisesti tekee henkilökuvauksen, mielipidekirjoituksen, viihdekirjoituksen kirjoittaa sanomalehtiartikkelin varmistaa opiskellun kieliopin ja käyttää sitä korrektisti (välimerkit ja oikeinkirjoitus, sanaluokat, sijamuodot ja lauseenjäsenet, nominien ja verbien taivutus, sanojen suku ja luku, sanojen johto-oppia) käyttää kaikkia aikamuotoja rakentaa lauseen käyttää verbin infinitiiviä käyttää adverbit (sana, lause, puolikas lause) arvioi kirjoituksiaan kielenhuollon näkökulmasta Kulttuurituntemus tuntee arabialaista runoutta, kirjallisuutta ja kansanperinnettä oppii arkkitehtuuria ja taiteen historiaa (faraolainen, islamilainen ja arabialainen) oppii arabialaisia vanhoja ja nykyisiä tiedemiehiä ja heidän merkityksen oppii arabialaisen alueen ja arabiankielen historiaa C1 C2 16

17 Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. 17

18 haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutu sanat pääosin oikein. tietää ja tuntee perusasiat sekä tunnistaa äänne-kirjain vastaavuuden. on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. tuntee lauseiden välillä olevat pienet eroavuudet sekä osaa lauseen päämerkityksen. Hän osaa tiivistää asian suullisesti ja kirjallisesti. tietää keskeiset arabiankieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). 18

19 Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asiasta ollaan eri mieltä. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja osaa vertailla tekstiä, löytää sisällön ydinajatuksen sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita pystyy jakamaan kokemaansa muiden kanssa. 19

20 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ESPANJAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Espanjan kieli (español) tunnetaan myös nimellä kastilian kieli (castellano). Nimi viittaa Kastilian alueeseen, josta kieli on alun perin lähtöisin. Espanja on maailman kolmanneksi puhutuin kieli ja sitä puhuu äidinkielenään noin 400 miljoonaa ihmistä. Se on 21 valtion virallinen kieli. Kielen erityispiirteitä ovat seuraavat: Kieli on varsin foneettinen kieli eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Muutamat kirjaimet tekevät poikkeuksen kuten esim. c -kirjain ääntyy [Ө] niin kuin soso s, e ja i vokaalien edessä, muiden vokaalien ja konsonanttien yhteydessä ääntyy [k]. g -kirjain ääntyy [h] e - ja i - vokaalien edessä, muiden vokaalien ja konsonanttien yhteydessä se ääntyy [g]. Adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa ja niiden paikka on tavallisesti pääsanan tai kopulatiivisen verbin jälkeen. Substantiiveilla on kaksi sukua, feminiini ja maskuliini. Suurin osa espanjan kielen verbeistä taipuvat kaikissa persoonamuodoissa ja niillä on neljä modusta eli tapaluokkaa (indikatiivi, subjunktiivi, imperatiivi ja konditionaali). 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on espanja, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät espanjan kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä espanjan kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä. käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella. hallitsee peruslukutaidon ja pystyy syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa. hallitsee sanojen intonaation, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita. laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan. kehittää kielellistä tietoisuuttaan. ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen. tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa. 4. Sisällöt 20

21 Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) hallitsee suullista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (tervehdykset, itsensä esittely, kuvailu, kysymyssanojen käyttö, kellonajat, viikonpäivät ja kuukaudet sekä sää) kuuntelee tarkasti ja päättelevästi pystyy seuraamaan keskittyneesti opettajan lukemista ymmärtää sanojen merkityksen siirtyy vähittäin ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen sekä ääntää selkeästi käsittelee painettuja ja sähköisiä tekstejä yhdessä keskustellen ymmärtää kertomuksesta päähenkilön, tapahtumat ja juonen tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen harjoittelee kirjoittamista ja pyrkii selkeään ulkoasuun erottaa kirjoitetun kielen ja puhekielen kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, hallitsee lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omassa kirjoituksessaan tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja espanjan kieliä tutustuu alustavasti kielen rakenteisiin o substantiivien suku ja luku muodostaminen o epämääräiset ja määräiset artikkelit o monikon muodostaminen o adjektiivien taivutus o verbien preesensmuotoja (myös epäsäännöllisyyksiä) o persoonapronominien objektimuodot ja demonstratiivipronominit omaa perustietoa espanjankielisistä maista ja niiden juhlaperinteitä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. 21

22 että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) kertoo ja selostaa, esittää omia mielipiteitä, tekee kysymyksiä ja opettelee aktiivista kuuntelemista harjoittelee keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään myös ryhmässä käyttää korrektia kieltä antaa ja vastaanottaa palautetta ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä ymmärtäen ja päättelevästi erottaa pääasioita, sivuasioista sekä tiivistää, väliotsiksi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia espanjankielisiä kirjoja sekä jakaa omia lukukokemuksiaan osaa merkitä tavujaon syventää oikeinkirjoitustaitoja, kirjoittaa oikein seuraavat äänteet: - K: ca co cu que qui - Z: za zo zu ce ci - G: ga go gu gue gui - J: ja jo ju je ji ge gi - I: y ay ey oy uy - R: rr r - ll: lla lle lli llo llu - kirjoittaa sanat tavujen mb, mp, br ja bl kanssa - hallitsee aakkosjärjestyksen suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiä (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä hallitsee sujuvasti kielen rakenteita: - määräiset ja epämääräiset artikkelit - substantiivien suvun ja luvun muodostaminen - adjektiivien taivutus - demonstratiivipronominit ja painottomat possessiivipronominit - indikatiivin preesens, preteriti, kestopreesens, perfekti - pienennysmuodot - diminutiivit - Järjestysluvut 22

23 - Prepositiot - Paikan adverbit syventää espanjankielisten maiden kansanperinne- ja kulttuuritietoa käyttää erilaisia espanjankielisiä tietokirjoja hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) omaa viestintärohkeutta ja varmuutta: omien näkemysten esittämistä ja puolustamista sekä ilmaisutapoja antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa lukee valinnan mukaan espanjankielisiä klassikkoteoksia jakaa lukukokemusta tutustuu keskeisiin tekstilajeihin ja kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston espanjankielistä tarjontaa vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen 23

24 vakiinnuttaa tekstintekoprosessia varmistaa pääasioita äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta tutustuu espanjan kielen keskeisimpiin ominaispiirteisiin ja pystyy vertailemaan espanjan kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu espanjan kielen kehittymisen vaiheisiin saa käsityksen espanjan kielen tilanteesta ja käsityksen äidinkielen merkityksestä ihmiselle Kulttuurituntemus tutustuu muutamaan espanjankieliseen klassikkoon syventää espanjankielistä maista kansanperinnetietoa katsoo espanjankielisiä dokumentti- ja elokuvia, erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen 24

25 huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutu sanat pääosin oikein. tuntee kielen perusasiat kuten kirjoitus- ja ääntämissäännöt. on kiinnostunut äidinkielisestään, perinteistään ja tapakulttuuristaan Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä. ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. 25

26 tuntee lauserakenteen. Hän osaa kertoa ja kirjoittaa omin sanoin luetun tekstin sisällön. tietää keskeisimmät espanjankieliset teokset ja etsii niitä luettavaksi Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun. tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä havaintoja kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää espanjankielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. 26

27 tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan. äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 27

28 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin 60 miljoonaa ihmistä. Thaikielessä on murteita, jotka määräytyvät asuinpaikan mukaan. Esimerkiksi Pohjois- Thaimaassa ja Etelä-Thaimaassa puhutaan eri murteita. Thaikieli on Kaakkois-Aasian vanhoja kulttuurikieliä, jolla on rikas kirjallisuus. Vanhimmat tekstit ovat 1200-luvulta. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Kirjoitusasu on intialaisperäinen äännekirjaimisto. Konsonantteja on 44 ja vokaaleja 32. Sen lisäksi on 4 toonimerkkiä, joilla ilmaistaan äänteiden lausumista. Kirjoitetulla kirjaimella (merkkiäänteellä) voi olla esimerkiksi viisi eri merkitystä puhutussa kielessä. Kirjoitetussa kielessä ei ole isoja kirjaimia, joten lauseen alku ja erisnimet eivät erotu toisistaan. Sanoja ei eroteta toisistaan, vaan koko lause kirjoitetaan yhtenä jaksona. Kieli on ns. toonikieli, joissa sanojen merkityksiä erotetaan paitsi eri äänteillä, myös äänen korkeudella ja sävelkululla. Kieleen liittyy monissa tilanteissa hyvin kohtelias ja kiertävä sävy. Niistä heijastuvat puhujan, kuulijan ja puheessa esiintyvien henkilöiden sukulaisuus-, ikä- ja sosiaaliset suhteet. Kielessä on neutraali sanajärjestys SVO (subjekti-predikaatti-objekti). Kieliopillisia lauseenjäseniä tärkeämpi ja hallitseva jako on aiheen ja siitä sanottavan asian välillä: se, josta halutaan jotain sanoa, nostetaan lauseen alkuun. Kieli on ns. isoloiva kieli, toisin sanoen taivutusta ei ole. Kieliopilliset suhteet ilmenevät kontekstista, sanajärjestyksestä ja ns. funktiosanoista (jotka usein liittyvät pääsanaansa suffiksin tai päätteen tavoin). 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on thaikieli, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät thaikieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä thaikieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 28

29 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) kuuntelee kertomuksia, tarinoita ja satuja mm. eläimistä, lapsista kertoo arkipäivän tilanteista ja keskustelee ( perhe, luonto, harrastukset, koulu ) ilmaisee itseään suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kysyy ja vastaa kuuntelee keskittyvästi, tarkasti ja päättelevästi kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa purkaa puhetta sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi tutustuu thaikielen kirjoitusjärjestelmään ja kehittää lukutaitoa liittää luetun omaan elämään piirtää kirjainmuotoja kirjoittaa tavu- ja sanatasolla harjoittelee oikeinkirjoitussääntöjä: lopetusmerkki (piste) ja sen käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi sanojen merkitystä ääntämisen perusteella tutustuu kielen rakenteisiin: tavu, sana, lause vertailee thaikieltä ja suomen kieltä: kirjoitusjärjestelmä, äänteitä ja sanoja tutustuu thaikieliseen perinteeseen ja tapakulttuuriin pohtii oman kielen merkitystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen 29

30 postikorttiin. henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) esittää oman mielipiteen, asioi ja tekee kysymyksiä rohkeasti käyttää keskustelupuheenvuoroja, opettelee aktiivista kuuntelua sekä työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa kerronnan ja draaman avulla kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta tutustuu thaikieliseen kirjallisuuteen käsittelee lukemaansa ja jakaa lukukokemuksensa ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsiksi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa suunnittelee, tuottaa ja muokkaa erilaisia tekstejä syventää oikeinkirjoitustaitojaan tekee esitelmiä luetun pohjalta laajentaa sanavarastoaan harjoittelee funktiosanoja merkityksen muodostamisessa ryhmittelee sanastoa merkityksen ja äännemerkin perusteella pohtii oman kielen merkitystä käyttää thaikieltä mielellään koulussa ja koulun ulkopuolella oppii perusasioita thaikieltä puhuvien historiasta ja asuinalueista omaksuu oman kulttuuriyhteisön tarina- ja tietoperinnettä Kuuntelu Lukeminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. 30

31 Puhuminen tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) ääntää oikein thaikieltä ja sen eri murteita harjaantuu toimimaan puhujana eri tilanteissa ja arvioi toimintaansa antaa ja vastaanottaa palautetta esittää ja puolustaa omaa näkemystään osaa eri tekstityypit ja käsittelee ja tiivistää niitä tutustuu thaikielisen kirjallisuuden päälajeihin: runoja, satuja ja historiallisia kertomuksia jakaa lukukokemustaan vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen osaa perustiedot thaikielen rakenteesta hallitsee lauseoppia: oikea sanajärjestys tutustuu thaikielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus tutustuu thaikielisen kulttuurihistorian keskeisiin tapahtumiin ja henkilöihin tunnistaa äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä tutustuu thaikulttuuriin, uskontoon, historiaan käyttäen eri lähteitä (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumentti- ja elokuvia, tietoverkko) sekä erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä C1 C2 Kuuntelu Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. ilman suuria ponnistuksia. Lukeminen Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, Lukee ja ymmärtää suuremmitta 31

32 Puhuminen 4.4. Erityinen kielitaitovaihe erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. on kokeillut kirjoittamisessa tietokonetta. 32

33 osaa käyttää kaksikielisyyttä rinnakkain, joten hän voi ymmärtää perussanoja, peruslauseita ja perustekstejä vastaavassa toisessa kielessä, esim. suomenkielessä. osaa ilmaista itseään, kertoa perheestään ja ystävistään yksinkertaisilla lauseilla tai lyhyillä teksteillä. on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli-identiteettinsä ja arvostaa sitä. on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa ja haluaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtä-misessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 33

34 5.4. Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin 34

35 tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 35

36 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Venäjän kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään ja on maailman viiden eniten puhutun kielen joukossa. Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Venäjän kielen aakkosissa on 10 vokaalia ja 21 konsonanttia, joista kaksi (pehmennys- ja kovennusmerkki) eivät ilmaise äänteitä. Muut kirjaimet ilmaisevat yhden tai kaksi äännettä. Sanojen ääntämisessä on suuri merkitys oikealla painotuksella. Painon paikka sanassa vaihtelee. Joillakin venäjän kielen vokaaleilla on kaksi ääntämistapaa riippuen siitä, onko vokaali painotettu vai ei. Konsonantit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Lisäksi kielessä on vielä suhisevia äänteitä. Venäjän kielen äänimaailmalle on ominaista rikas intonaation käyttö. Intonaatio voi olla nouseva tai laskeva. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa. Kysymyksiä välitetään joko intonaation tai kysymyssanojen avulla. Venäjän kielessä on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Verbit ilmaisevat säännöllisesti toistuvaa tai tietyn ajan kestävää toimintaa. Verbeillä on kolme aikamuotoa: preesens, preteriitti ja futuuri. Verbi voi puuttua venäjän kielen lauseista. Venäjän kieli sananmuodostus on rikasta ja monipuolista. Venäläinen kirjallisuus on laajaa ja se käsittelee usein syviä inhimillisiä ja moraalisia aiheita, venäläisiä kirjailijoita tunnetaan ja luetaan ympäri maailmaa. Venäjän kielelle on myös käännetty suurin osa maailman kirjallisuutta. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Alkeiskielitaito- ja erityisessä kielitaitovaiheissa oppilas oppii leikin muodossa laulaa lauluja, tutustuu kieleen mediaviestinnän kautta keskustelee itsestään, ympäristöstään ja vuodenajoista harjoittelee lukemaan, kuuntelemaan, kertomaan, keskustelemaan ja lausumaan runoja kuuntelee kertomuksia ja keskustelee kirjojen päähahmoista ja tapahtumista keskustelee omista menoistaan ja kertoo kuulumisiaan Peruskielitaitovaiheen oppilas etenee kielitaitovaihettaan vastaavan oppimateriaalin mukaisesti keskustelee opettajan kanssa ja ryhmässä erilaisista aiheista lukee tietotekstejä tekee eriaiheisia esitelmiä suullisesti ja kirjallisesti tekee lukemastaan kirjasta arvostelun ja eritasoisista teksteistä analyyseja Edistyneen kielitaitovaiheen oppilas tekee kirjallisia töitä ja esitelmiä työskentelee tasoaan vastaavan oppimateriaalin kanssa osallistuu ja ottaa kantaa erilaisiin keskusteluihin 36

37 analysoi erilaista ääni- ja kuvamateriaalia tekee helppoja käännöstöitä ja vertailee kieliopillisia seikkoja 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on venäjä, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät venäjän kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä venäjän kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventää sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) kuuntelee satuja ja kertomista, tarinoita eläimistä, lapsista, lukee lyhyitä runoja sekä opettelee niitä ulkoa keskustelee (perhe, luonto, harrastukset, koulu) referoi helpon kirjan suullisesti kertoo arkipäivän tilanteista esittää kysymyksiä, hankkii suullisesti tietoa kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa muodostaa äänteet, tavut ja niistä sanoja erottaa toisistaan suomalaiset ja kyrilliset aakkoset (varsinkin n, m, p, b, u, i ) osaa konsonantit ja vokaalit, tavujaon, sanapainon omaksuu suullista kansanperinnettä, kertoo lyhyitä kertomuksia, satuja, loruja ja runoja tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma- aika ja paikka sekä juoni tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, liittää sopivan sanan lauseeseen, vastaa kysymyksiin tarinan pohjalta 37

38 osaa painottomat vokaalit ja kirjoittaa ne, osaa soinnilliset ja soinnittomat konsonantit ja niiden kirjoittamisen kirjoittaa suhisevat äänteet ja harjoittelee niiden erottelua tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja venäjän kieliä äänne- ja kirjaintasolla tutustuu kielen rakenteisiin painottaen tavu-, sana- ja lausetasoa tutustuu venäläiseen tapaan tervehtiä, tutustuu toiseen ihmiseen, teitittelyyn ja muihin tärkeisiin tapoihin venäläisessä kanssakäymisessä, jotka eroavat suomalaisista tavoista (esim. isännimet, juhlat) Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) kertoo, selostaa ja keskustelee eri tavoin, ilmaisee ja perustelee omia mielipiteitään harjoittelee aktiivisesti keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa antaa ja vastaanottaa palautetta tekee kysymyksiä ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja -paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia venäjänkielisiä kirjoja sekä jakaa oman lukukokemuksensa tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin (satuja, runoja, opettavaisia kertomuksia, novelleja, venäläisen kirjallisuuden klassikoiden ja nykykirjailijoiden kertomuksia) tutustuu erilaisiin tietokirjoihin lukee kertomuksia Venäjän historiasta 38

39 opettelee runoja ulkoa syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiään (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tekee esitelmiä luetun pohjalta hallitsee keskeisiä venäjän kielen oikeinkirjoitussääntöjä tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä syventää Venäjän ja maailmanperintöön kuuluvaa kansanperinne- ja kulttuuritietoa tutustuu venäläisiin traditioihin ja historiaan hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe (6.-9. luokan tai opintovuodenaikana) esittää omia näkemyksiä ja puolustaa niitä harjoittelee ilmaisutapoja antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa 39

40 tutustuu muutamaan merkittävimpään venäläisen kirjallisuuden klassikon isompaan teokseen jakaa lukukokemusta tutustuu venäjän keskeisiin tekstilajeihin ja Venäjän kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston venäjänkielistä tarjontaa vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erityyppisiä ainekirjoituksia, mietelmiä annetuista aiheista, kirjojen analyyseja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen harjoittelee pääasioita äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta pystyy vertailemaan venäjän kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu venäjän kielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana tutustuu venäläiseen kulttuuriin, uskontoon, historiaan eri lähteitä käyttäen (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumenttifilmejä ja elokuvia, tietoverkko) erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen 4.4. Erityinen kielitaitovaihe C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria 40

41 ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa kehittää viestintärohkeutta ja varmuutta: esittää ja puolustaa omia näkemyksiään sekä harjoittelee ilmaisutapoja vahvistaa vuorovaikutustaitoja leikin, laulun, suullisen ja kirjallisen tuotannon avulla opettelee aakkoset ja lukutaidon säännöt osaa erottaa suomalaisia ja kyrillisiä aakkosia toisistaan kehittää tietoisuuttaan venäjänkielisistä vokaaleista, konsonanteista, tavujaosta, sanapainosta sekä kielen nousevasta ja laskevasta intonaatiosta kehittää teknistä lukutaitoa sujuvaksi harjoittelee luetun ymmärtämistä satujen, lorujen, runojen ja lyhyiden kertomuksien avulla opetusryhmässä ja itsenäisesti tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni tutustuu kirjaston venäjänkielisen kirjallisuuden tarjontaan jakaa lukukokemuksia harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä keksii sanoja ja lauseita, jatkaa lausetta, sopivan sanan liittäminen lauseeseen, vastaaminen kysymyksiin tarinan pohjalta painottomat vokaalit ja niiden kirjoittaminen, soinnilliset ja soinnittomat konsonantit ja niiden kirjoittaminen suhisevien äänteiden tunnistaminen ja kirjoittaminen tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja venäjän kieliä äänne- ja kirjaintasolla tutustuu kielen rakenteisiin painottaen tavu-, sana- ja lausetasoa tutustuu venäläiseen tapaan tervehtiä, tutustua toiseen ihmiseen, teitittelyyn ja muihin tärkeisiin tapoihin venäläisessä kanssakäymisessä, jotka eroavat suomalaisista tavoista (esim. isännimet, juhlat) tutustuu venäläiseen kulttuuriin, historiaan ja nykypäivään eri lähteitä käyttäen (kauno- ja tietokirjallisuus, laulu ja musiikki, tarkasti mietityt mediaviestinnän otokset) kasvattaa kulttuurista tietoisuuttaan jakamalla kokemuksiaan näkemästään, lukemastaan sekä kuulemastaan ryhmän ja opettajan kanssa oppii pitämään itseään osana venäläistä kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana 5. Arviointi Arviointi perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. 41

42 Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. erottaa venäjän kielen muista kielistä sekä osaa käyttää kielen rakenteita kirjoituksessa ja tunnistaa kielen ominaispiirteitä. on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli-identiteettinsä ja arvostaa sitä. on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa. 42

43 hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtä-misessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää venäjänkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet 43

44 osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 44

45 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Vietnaminkielen latinalainen kirjoitusasu on peräisin 1600 luvulla, siirtomaa- ajalta, jolloin ranskalaiset olivat maassa. monien sukupolvien ajan kieli on kehittynyt ja monet kielen sanat ovat vanhentuneet. Kielen on tullut uusia sanoja ja osa niistä on lainattu ulkomaiden kielistä, kuten englannin- ranskan ja kiinan kielistä. Kaikki nämä kielet sekoittuivat muodostaen nykyisen, virallisen vietnaminkielen. Kielen pääpiirteet ovat seuraavat: Kieli kuuluu austroaasialaiseen kieliryhmään. Se on toonikieli; Puheessa esiintyvät melodiset vaihtelut eli toonit vaikuttavat tavun eli usein siis sanan kokoisen yksikön alalla. Melodiset vaihtelut kuuluvat oleellisena osana jokaisen tavun ja tavun kokoisen sanan rakenteessa. Sanat ovat usein yksitavuisia. Tavutuskategoriat puuttuvat lähes kokonaan; Sanat eivät taivu esimerkiksi sija- ja aikamuodoissa. Sanajärjestys on merkityksellinen taivutuksen puuttuessa. Aikamuoto ilmenee joko asiayhteydessä tai sitten käytetään tarpeen vaatiessa erillisiä sanoja. Uusia sanoja luodaan olemassa olevien sanojen yhdistämisellä yhdyssanoiksi tai reduplikaatiolla eli sanan tai sanan osan toistolla. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Menetelmissä käytetään satuja, tarinoita, leikkejä, pelejä, lauluja ja loruja sekä keskusteluja, esitelmiä, kirja- arvosteluja, tiivistelmiä, saneluja ja näytelmiä. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö- tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella 45

46 tuntee äidinkieltään luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikein kirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielenoppimisen osa- alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä. 4.1 Alkeiskielitaitovaihe (1.2 luokan tai opintovuoden aikana) kuuntelee satuja ja kertomista, tarinoita eläimistä, lapsista, lukee lyhyitä runoja ja opettelee niitä ulkoa kertoo arkipäivän tilanteista kertoo kuultua, nähtyä ja luettua erilaisten näytelmien, laulujen, leikkien avulla keskustelee (perhe, luonto, harrastukset, koulu) referoi helpon kertomuksen tai kirjan suullisesti esittää kysymyksiä ja hankkii tietoa suullisesti kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa harjoittelee lukemista vakiinnuttaa äänne- kirjain- vastaavuutta tutustuu käsitteisiin päärooli, tapahtuma- aika- sekä paikka ja juoni vertailee luetun kirjan tapahtumia omiin kokemuksiin. kirjoittaa oikein harjoituksia, jossa keskitytään vain sanojen ja lauseiden oikein kirjoitukseen käyttää sanavälejä ja isoja alkukirjaimia lauseen alussa vakiinnuttaa äänne- kirjain- vastaavuuden tuottaa omia pieniä tekstejä erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen 46

47 Kielen tuntemus havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen- ja vietnaminkieliä tutustuu kielen rakenteisiin Kulttuurin tuntemus hankkii äidinkielistä materiaalia kirjastosta ja lukee sitä omaksuu kulttuuritapoja esim. kertomuksia, juhlia ja perinteitä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista. 4.2 Peruskielitaitotasovaihe (3-5. luokan tai opintovuoden aikana) kertoo ja selostaa, esittää omia mielipiteitä, tekee kysymyksiä ja opettelee aktiivista kuuntelemista harjoittelee keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua sekä vuorovaikutuksen havainnointia käyttää verbaalia ja ei- verbaalia viestintää kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tieto ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta käyttää keskustelupuheenvuoroja tekee kysymyksiä kääntää vaikeita suomenkielisiä sanoja vietnamin kielelle ennustaa tekstein sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella hallitsee aksenttimerkit 47

48 omaksuu luetun ymmärtämisen strategioita tekee kirja-arvotteluja oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aikaja paikka) ja käyttää niitä erottaa pääasioita, sivuasioita sekä tiivistää, väliotsiksi, esittää kysymyksiä syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee oma tekstiä (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tekee esitelmiä luetun pohjalta kirjoittaa kirjoitelmia annetusta aiheesta ja osaa kirjoittaa sanelusta käyttää kappalejakoa Kielen tuntemus tarkastelee sanoja tekstin yhteysmerkityksen mukaan tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä hallitsee lauseen sanajärjestyksen hallitsee sanaluokkien peruspiirteet osaa aikamuodot osaa lauseenjäsenet kuten subjekti, objekti ja predikaatti tunnistaa substantiivin, verbin, adjektiivin, adverbin ja apusanat Kulttuurituntemus syventää kansanperinne- ja kulttuuritietoaan ja kulttuuritapojen mukaiset käyttäytymissäännöt osallistuu mahdollisuuksien mukaan vietnamilaiseen yleisötilaisuuteen tutustuu Vietnamin historiaan Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. 48

49 Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. 4.3 Edistynyt kielitaitovaihe (6-9. luokan tai opintovuoden aikana) esittää omia näkemyksiä ja puolustamista niitä antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa lukee aktiivisesti ja kriittisesti analysoi lukemaansa: sanalaskut, runot, historiaan liittyvät kirjat tiivistää luetun sisältöä tekee kirja-arvosteluja jakaa lukukokemusta perehtyy Vietnamin kirjallisuuden vaiheisiin tutustutaan Vietnamin kirjallisuuden klassikoihin käyttää vapaavalintaisia tietokirjoja ja kaunokirjallisuuden teoksia vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta kirjoittaa aineistopohjaisesti ja kuvitteellisesti kirjoittaa erityyppisiä ainekirjoituksia ja kirjojen analyyseja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikka hyödyntäen Kielen tuntemus harjoittelee pääasioita äänne- muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta pystyy vertailemaan vietnaminkieltä pääpiirteittäin suomenkieleen tutustuu vietnaminkielen kehittymisen vaiheisiin hallitsee lauseenjäsenet, sanaluokat ja aikamuodot Kulttuurin tuntemus oppii pitämään itseään osana vietnamilaista kulttuuria ja myös kahden kulttuurin edustajana tutustuu vietnamilaiseen kulttuuriin, uskontoon, historiaan käyttäen eri lähteitä (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumentti- ja elokuvia, tietoverkko) sekä erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä tutustuu vuosien tapahtumiin Vietnamissa ja sen vaikutuksiin nykytilanteeseen Vietnamissa 49

50 Kuuntelu Lukeminen Puhuminen C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. 4.4 Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävä tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalaisen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistuksen merkintään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarviointi on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestään oppimisen eri osa- alueilla sekä tukea itse arviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaava ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen., miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön (tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt). 50

51 5.1 Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteita seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana hänen vuoronsa. Osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidossa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavia olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. on kokeillut kirjoittamisessa tietokonetta. Kielen tuntemus osaa käyttää kaksikielisyyttä rinnakkain, joten hän voi ymmärtää perussanoja, peruslauseita ja perustekstejä vastaavassa toisessa kielessä, esim. suomenkielessä. osaa ilmaista itseään, kertoa perheestään ja ystävistään yksinkertaisilla lauseilla tai lyhyillä teksteillä. Kulttuurin tuntemus on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista. Hän tuntee myös perinteistä vietnamilaista kertomakirjallisuutta. 5.2 Peruskielitaitotasovaihe Kuvaus oppilas hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisia tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään, hän osaa käyttää puhevuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin hän pystyy jo omassa viestinnässään jokin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia tuottaen omia näkemyksiä. on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. 51

52 on lukenut erilaisia saatavia olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa ja haluaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli- identiteettinsä ja arvostaa sitä. tuntee myös oman maansa historian keskeisimpiä tapahtumia. 5.3 Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista. 5.4 Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä. 5.5 Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen tai ovat vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä petusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia 52

53 erityispiirteitä, joilla on erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen variantit. oppilas pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielessä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukea myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vietnaminkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana) kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja se asuinalueista 53

54 tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottu tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 54

55 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli, joka erosi suomen kielestä ajanlaskumme alussa. Viro-sana on peräisin maan pohjoisimman maakunnan nimestä Virumaa. Viron puhujia maailmassa on noin 1, 5 miljoona. Virossa on suuria murre-eroja. Kielessä on kaksi päämurretta luvulta 1800-luvulle oli jopa kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton kielet. Oikeinkirjoitus ja muoto- oppi yhtenäistyivät noin vuonna Kielen pääpiirteet ovat seuraavat: 26 foneemia, joista 9 vokaalia ja 17 konsonanttia oikeinkirjoitus muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta äänteenmukaista, eli useimmilla äänteillä on säännöllinen vastineensa kirjaimistossa pääpaino ensi tavulla, mutta lainasanoissa on hyvin usein jälkitavu pääpainollinen diftongeja 36. Vokaalisointu puuttuu vokaali- ja konsonanttiaineksessa voidaan erottaa 3 fonologista kestoa, lyhyt, keskipitkä ja ylipitkä. mutkikas sanojen rakenne johtuu monipuolisesta astevaihtelusta sijamuotoja on 14; perusperiaatteena on päätteiden liittäminen sanavartaloihin. Sijapäätteet ovat yksikössä ja monikossa. Nominatiivit ja adjektiivit taipuvat samanlaisesti ei omistusliitteitä, omistaja ilmaistaan persoonapronominin genetiivillä ei kieliopillisia sukuja ei artikkeleita kieltosana EI on taipumaton verbien modukset, aikamuodot passiivi ja aktiivi, infinitiivit ja partisiipit tunnusomaista on johdinten sekä liitepartikkeleiden käyttö 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on viro, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät viron kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä viron kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas 55

56 käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Taulukot ovat tiivistettyjä, täydelliset ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden liitteenä Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) ilmaisee suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan harjoittelee lausumista ja ääntää korrektisti kertoo omista kokemuksista ja kuuntelee tarkasti ja päättelevästi kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa muodostaa tavuja ja sanoja tunnistaa sanoja edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja siirtyy vähittäinen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen käsittelee painettuja ja sähköisiä tekstejä yhdessä keskustellen tutustuu käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma- aika ja paikka sekä juoni tutustuu kirjaston omankieliseen kirjallisuuteen harjoittelee äänne- kirjain- vastaavuutta erottaa kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen kirjoittaa oikein sana- ja lausetasolla: isot alkukirjaimet nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä havainnoi kieltä sekä sen muotoja ja merkityksiä vertailee suomen ja viron kieliä tutustuu alustavasti kielen rakenteisiin omaksuu Viron juhlaperinteitä oppii perustietoa Virosta A1 A2 Kuuntelu Ymmärtää jonkin verran lyhyitä Ymmärtää helppoa ja selkeää 56

57 Lukeminen Puhuminen lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset postikorttiin. asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) kertoo ja selostaa, esittää omia mielipiteitä, tekee kysymyksiä ja opettelee aktiivista kuuntelemista harjoittelee keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä lukee, kuuntelee ja käsittelee valinnaisia vironkielisiä kirjoja sekä jakaa oman lukukokemuksensa syventää oikeinkirjoitustaitoja suunnittelee, muokkaa ja viimeistelee omaa tekstiä (kirje, viesti, luonnehdinta, tarina, kuvaus ja mielipide) tarkastelee sanoja tekstiyhteysmerkityksen mukaan ryhmittelee sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella tutustuu lauseisiin rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä syventää viron kansanperinne- ja kulttuuritietoa tutustuu virolaisiin traditioihin 57

58 käyttää erilaisia vironkielisiä tietokirjoja hakee yksinkertaisia tietoja ohjatusti myös tietoverkoista Kuuntelu Lukeminen Puhuminen B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TVuutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) esittää omia näkemyksiä ja puolustaa niitä antaa ja vastaanottaa palautetta ymmärtää ja arvioi kuulemaansa yleispuhekieltä ja kohteliasta, kuulijan huomioon ottavaa ilmaisu- ja viestintätapaa lukee valinnan mukaan virolaisklassikoiden teoksia jakaa lukukokemusta tutustuu viron keskeisiin tekstilajeihin ja Viron kirjallisuuden kehittymisen päävaiheisiin tiivistää luetun sisältöä käyttää monipuolisesti kirjaston vironkielisen tarjontaa vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavia ja uusia maailmoja rakentavia fiktioita tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen vakiinnuttaa tekstintekoprosessia 58

59 harjoittelee pääasioita viron äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta tutustuu viron kielen keskeisimpiin ominaispiirteisiin ja pystyy vertailemaan viron kieltä pääpiirteittäin suomen kieleen tutustuu viron kielen kehittymisen vaiheisiin saa käsityksen viron kielen tilanteesta ja käsityksen äidinkielen merkityksestä ihmiselle Kulttuurituntemus tutustuu muutamaan virolaiseen klassikkoon ja niiden teoksiin syventää viron kansanperinnetietoa katsoo virolaisia dokumentti- ja elokuvia, erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen 4.4. Erityinen kielitaitovaihe C1 Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. C2 Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä. Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ). 59

60 5.1. Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. osa erottaa oman äidinkielensä toisista kielistä on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. tiedä kielen perussääntöjä ja osaa käyttää niitä omissa tuotannoissa 60

61 tietää keskeiset vironkieliset runoilijat ja kirjailijat 5.3. Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää vironkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen viron viestintätraditioita noudattaen. 61

62 tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 62

63 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Kielen erityispiirteinä ovat seuraavat: Somalian kielen kirjoitus vakiinnutettiin latinalaisin kirjaimin vasta vuonna Kielellisen kulttuurin perinne oli pitkään kulkenut taitavien puhujien ja lausujien kautta sukupolvelta toiselle. Puheen kuvarikkaus ja taitava sanankäyttö ovat osa somalialaista elämäntapaa ja kulttuuria. Somaliankielessä on paljon lainasanoja, joita tulee muun muassa arabiasta, ja myös englannista ja italiasta. Suomen ja somalian kielille on yhteistä ääntämis- ja kirjoitusasun yhdenmukaisuus. Somalian kieli kuluu itäkuusilaiseen kieliryhmään, eli samaan kuin Afrikan sarven alueella puhutut oromo, gallo ja afar. 2. Menetelmät Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Vanhojen kertomusten avulla tuetaan opetusta kirjallisuuden sijasta, koska saatavilla ei ole paljoakaan somalinkielistä kirjallisuutta. Oppilaat kirjoittavat omia satuja, jotka luetaan ääneen luokalle. Kotitehtävänä tutustutaan vieraskieliseen tekstiin ja myöhemmin oppilas tulkitsee tekstejä suomenkielisen aineiston pohjalta suullisesti somaliaksi. Opettajan valmius tuottaa oppimateriaalia on tärkeää, mikäli valmista materiaalia ei ole aina saatavilla eri kielitaitotasovaiheessa oleville. Jokaisen opiskelijan yksilöllisiä oppimis-edellytykset otetaan huomioon antamalla jokaisen edetä omaan opiskelutahtiinsa. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. 3. Tavoitteet Kodin auttaminen äidinkielen oppimisessa ja säilyttämisessä on tärkeää. Tätä opetussuunnitelmaa noudatetaan, jos oppilaan äidinkieli on somalin kieli, hän puhuu sitä ainakin toisen vanhemman kanssa ja osallistuu opetukseen 2 vuosiviikkotuntia. Oppilaat, jotka käyttävät somalin kieltä toisen huoltajansa kanssa tai kumpikaan huoltaja ei käytä somalin kieltä, opiskelevat erityisen kielitaitovaiheen sisällön mukaisesti. Opetuksen sisällöt on tässä opetussuunnitelmassa esitetty kielitaitovaiheittain. Perusopetuksen kuluessa oppilas käyttää omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä käyttää äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttö-tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella tuntee äidinkielensä luku- ja kirjoitussuunnan hallitsee peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi arvioi ja työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa varmentaa kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan kehittää kielellistä tietoisuuttaan ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen tuntee kulttuuriaan ja kehittää kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa 4. Sisällöt Seuraavassa kuvatut kielen opetuksen sisällöt ovat viitteellisiä. Opetuksen sisältöjä valittaessa on otettava huomioon kaikki kielen oppimisen osa-alueet. Opetuksen suunnittelu perustuu kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. 63

64 4.1. Alkeiskielitaitovaihe (1.-2. luokan tai opintovuoden aikana) kuuntelee satuja, kertomista sekä tarinoita eläimistä ja lapsista, kertoo arkipäivän tilanteista ja keskustele ( perhe, luonto, harrastukset, koulu ) laajentaa sananvarastoa ilmaisee itseään suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kysyy ja vastaa kuuntelee keskittyvästi, tarkasti ja päättelevästi tiivistää luettua/ääneen kerrottua tekstiä omin sanoin ääneen kuuntelee keskittyneesti opettajan luentaa purkaa puhetta sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi lukee mekaanisesti, kehittää lukutaitoaan ja luetun ymmärtämistä liittää luetun omaan elämään tutustuu saatavilla olevaan kirjallisuuteen oppii kirjaimet (isot ja pienet) oppii somaliankielisten kirjainten eron suomenkielisiin äännevastineisiinsa kirjoittaa tavu- ja sanatasolla harjoittelee lauseiden kirjoittamista harjoittelee oikeinkirjoitussääntöjä: lopetusmerkki (piste) ja sen käyttö omissa teksteissä tuottaa omia pieniä tekstejä oppii kertomuksen perusrakenteen havainnoi sanojen merkitystä ääntämisen perusteella tutustuu kielen rakenteisiin: tavu, sana, lause vertailee somalin kieltä ja suomen kieltä: kirjoitusjärjestelmää, äänteitä ja sanoja tutustuu somalialaiseen perinteeseen ja tapakulttuuriin (mm. isän rooli, äidin rooli, tytön rooli ja pojan rooli) tutustuu juhlaperinteeseen (Id-juhlat, itsenäisyysjuhlat, valtiopäivät, sadejuhlat, syntymäpäivät) pohtii oman kielen merkitystä Kuuntelu Lukeminen Puhuminen A1 Ymmärtää jonkin verran lyhyitä lauseita ja ilmauksia tutuissa tilanteissa. Ymmärtää tuttuja nimiä, sanoja ja yksinkertaisia lauseita. Kommunikoi hyvin tutuista aiheista yksinkertaisella tavalla edellyttäen, että puhekumppani puhuu selkeästi ja hitaasti. Kirjoittaa lyhyitä ja helppoja viestejä, esim. yksinkertaiset lomaterveiset A2 Ymmärtää helppoa ja selkeää asiapuhetta ja keskustelua tutuista aiheista. Ymmärtää tavallisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä ja pystyy hankkimaan uutta tietoa lyhyestä ja selkeästä tekstistä, mikäli aihe on tuttu. Selviytyy lyhyistä, jokapäiväisistä sosiaalisista vuoropuheluista. Kirjoittaa esim. lyhyitä muistiinpanoja ja yksinkertaisen 64

65 postikorttiin. henkilökohtaisen kirjeen. Osaa kertoa yksinkertaisen kuvauksen menneistä tapahtumista Peruskielitaitovaihe (3.-5. luokan tai opintovuoden aikana) esittää oman mielipiteen, asioi ja tekee kysymyksiä rohkeasti käyttää keskustelupuheenvuoroja, opettelee aktiivista kuuntelua sekä työstää näkemäänsä, kuulemaansa ja lukemaansa kerronnan ja draaman avulla kuvailee tuttuja asioita ja juonellisia kertomuksia sekä kokoaa hankittua tietoa ilmaisee ja perustelee mielipiteitään antaa ja vastaanottaa palautetta tutustuu somalinkieliseen kirjallisuuteen käsittelee lukemaansa ja jakaa lukukokemuksensa ennustaa tekstien sisältöä ja rakennetta kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella lukee silmäillen, etsivästi, sana- ja asiatarkasti sekä päättelevästi erottaa pääasioita sivuasioista sekä tiivistää, väliotsikoi, esittää kysymyksiä, tekee päätelmiä ja arvioi luettua ja kuultua pohtii eri tekstien ajatuksia oppii keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä (juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma- aika ja paikka) ja käyttää niitä harjoittelee selkeää ja sujuvaa käsialaa suunnittelee, tuottaa ja muokkaa erilaisia tekstejä syventää oikeinkirjoitustaitoja tekee esitelmiä luetun pohjalta laajentaa sanavarastoa harjoittelee funktiosanoja merkityksen muodostamisessa ryhmittelee sanastoa merkityksen ja äännemerkin perusteella pohtii oman kielen merkitystä käyttää somalin kieltä mielellään koulussa ja koulun ulkopuolella oppii perusasioita somalin kieltä puhuvien historiasta ja asuinalueista omaksuu oman kulttuuriyhteisön tarina- ja tietoperinnettä Kuuntelu B1 Ymmärtää keskeisen ajatuksen selkeästä arkipäiväisiin tai B2 Ymmärtää esim. opettajan kieltä eri aineiden oppitunneilla, useimmat TV- 65

66 Lukeminen Puhuminen mielenkiintoisiin asioihin liittyvästä puheesta, esim. TV- ja radioohjelmat. Ymmärtää tekstejä, joissa on pääasiassa tavallista arkipäivän kieltä tai oppiaineeseen liittyvää kieltä. Ymmärtää tunteiden ja toiveiden kuvaukset lyhyissä teksteissä. Selviytyy yleensä arkipäiväisistä spontaaneista keskusteluista. Pystyy kuvaamaan kokemuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan sekä perustelemaan mielipiteensä. Osaa kertoa tarinan (kirja, elokuva) juonesta. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin viestintää. Osaa kirjoittaa lyhyitä, selkeitä ja ymmärrettäviä tekstejä erilaisista aiheista. Virheitä esiintyy lähinnä vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä. uutiset ja puhekielellä esitetyt elokuvat. Lukee ajankohtaisia artikkeleita ja ymmärtää kirjoittajan näkökulman. Pystyy lukemaan oman aikansa kirjallista proosaa. Kommunikoi sujuvasti ja spontaanisti syntyperäisten puhujien kanssa. Voi osallistua aktiivisesti tuttuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun, esittää näkemyksiään ja puolustaa niitä. Osaa esittää selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista aiheista. Puhuja korjaa usein virheensä itse. Osaa kirjoittaa selkeän, lyhyen tietotekstin, esim. esseen tai raportin. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen Edistynyt kielitaitovaihe ( luokan tai opintovuodenaikana) ääntää oikein somalin kieltä ja sen eri murteita harjaantuu toimimaan puhujana eri tilanteissa ja arvioi toimintaansa antaa ja vastaanottaa palautetta esittää ja puolustaa omaa näkemystään osaa eri tekstityypit ja käsittelee ja tiivistää niitä tutustuu somalinkielisen kirjallisuuden päälajeihin: runoihin, satuihin ja historiallisiin kertomuksiin jakaa lukukokemusta vakiinnuttaa oikeinkirjoitusta harjoittelee tavallisia tekstin jäsentelytapoja tuottaa erilaisia tekstejä käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen osaa perustiedot somalin kielen rakenteesta hallitsee lauseoppia: oikea sanajärjestys tutustuu somalin kielen kehittymisen vaiheisiin Kulttuurituntemus tutustuu somalinkielisen kulttuurihistorian keskeisiin tapahtumiin ja henkilöihin tunnistaa äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä tutustuu somalikulttuuriin, uskontoon, historiaan käyttäen eri lähteitä (kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus, dokumentti- ja elokuvia, tietoverkko) sekä erittelee ja jakaa kokemuksiaan nähdystä C1 C2 66

67 Kuuntelu Lukeminen Puhuminen Ymmärtää pitempää epäjohdonmukaisempaakin puhetta. Ymmärtää TV-ohjelmia ja elokuvia ilman suuria ponnistuksia. Ymmärtää pitkiä, monimutkaisia, erityylisiä tekstejä. Ilmaisee itseään sujuvasti ja spontaanisti. Löytää useimmiten helposti sopivat ilmaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä persoonallisella ja tilanteeseen sopivalla tyylillä. Ymmärtää kaikenlaista puhuttua kieltä, myös syntyperäisen nopeaa puhetta. Lukee ja ymmärtää suuremmitta vaikeuksitta kaikenlaista kirjoitettua kieltä. Tuntee sanonnat ja arkikielen puheenparret. Ilmaisee itseään sujuvasti ja hallitsee kielen vivahdeerot. Käyttää kiertoilmauksia taitavasti. Kirjoittaa erilaisia kompleksisia tekstejä asiaan kuuluvalla tyylillä Erityinen kielitaitovaihe Tässä kielitaitovaiheessa ovat ne oppilaat, jotka osaavat kohdekieltä hyvin heikosti. Syinä tähän voivat olla seuraavat: kumpikaan kodin huoltajista ei puhu tätä kohdekieltä esimerkiksi adoption takia vain toinen kodin huoltajista puhuu tätä kohdekieltä oppilas ei yllä jostakin muusta syystä alkeiskielitaitovaiheeseen ja tarvitsee tästä syystä opetuksen eriyttävää tukea 5. Arviointi Arviointi on sanallista. Se perustuu opetussuunnitelmaan ja kuten opetuksen suunnittelukin kielitaidon tason kuvausasteikkoon, joka on Euroopan neuvoston toimesta kehitetty kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Oppilaalle annetaan erillinen lautakunnan hyväksymä todistus äidinkielen osaamisen arvioinnista. Vuosiluokat 1-4 arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokat 5-9 numeerisesti. Todistukseen merkitään kielen nimi, opetuksen laajuus ja maininta sanallisesta arvioinnista. Opettaja voi halutessaan antaa liitteenä erillisen sanallisen arvioinnin. Päättöarviointi annetaan erillisellä todistuksella ja perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja edistymisestään oppimisen eri osaalueilla sekä tukea itsearviointitaitojensa kehittymistä. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa. Arvioinnissa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitetään jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineen arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ( tuntityöskentely, kotitehtävien tekeminen, kokeet, vihkotyö, portfoliot ja projektityöt ) Alkeiskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan tai opintovuoden päättyessä: osaa seurata opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii osallistumaan siihen. Hän osaa erottaa puhekielen ja kirjakielen toisistaan sekä osaa ääntää oman äidinkielen sääntöjen mukaisesti. osaa myös ilmaista itseään omalla äidinkielellä suullisesti. on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa. Hän ymmärtää teksteistä pääsisällön. Hän on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. 67

68 etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa ja on lukenut ainakin muutamia, saatavissa olevia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti ja hän kehittää kirjoittamistaitojaan; käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa. Kirjoittaa tutut sanat pääosin oikein. on kokeillut kirjoittamisessa tietokonetta. huomioi itse sanat, jotka kirjoitetaan samalla tavalla mutta äännetään eri tavalla. Osaa erotella kuulemistaan sanoista kirjaimia kuten (q, g, h); (t, d, dh) ja (x, h). on kiinnostunut äidinkielisestä perinteestä ja tapakulttuurista Peruskielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan tai opintovuoden päättyessä: ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan omalla äidinkielellään. Hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä omalla äidinkielellä ja saavuttaa vastaanottajan. Hän haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. pystyy myös pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellä tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen. Hän tiedostaa puhuttujen kielten erot ja oman kieli-identiteettinsä ja arvostaa sitä. on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja hahmottaa erilaisia tekstejä. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. on lukenut erilaisia, saatavilla olevia tekstejä ja pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. kirjoittaa sanelut lähes oikein. Hän osaa kirjoittaa tekstejä eri tarkoituksiin ja hallitsee sana- ja lausetasoisen oikeinkirjoituksen. kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin sekä suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Hän kehittää omaa käsialaansa ja haluaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella. hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtä-misessä ja suullisessa ilmaisussa. Hän osaa pohtia sanojen merkitystä ja muotoa ja käyttää rikasta kielen sananmuodostusta. tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja hyödyntää niiden jakoa omassa suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan. tuntee omaan kulttuuriin liittyvät viestinnän ominaispiirteet Edistynyt kielitaitovaihe Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tässä kielitaitovaiheessa noudattaa päättöarvioinnin kuvausta. 68

69 saa arvosanakseen välttävä (5), mikäli hän pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin opetussuunnitelman edellyttämien tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen osaamista Erityinen kielitaitovaihe Arvioinnin pääpaino on kannustavuudessa. Käytetään soveltavin osin alkeiskielitaitovaiheen arvioinnin kriteereitä Päättöarviointi Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Puhuminen ja kuunteleminen (vuorovaikutustaidot) pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa huomioida kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää somalinkielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditioita noudattaen somalin viestintätraditioita noudattaen. tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista 69

70 tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 70

71 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta koulu (oppilaan nimi) (vuosiluokka) on osallistunut äidinkielen opetukseen ja saanut edistymisestään seuraavan arvion kieli Arvosana Arvioitu sisältö Äidinkielen ja kirjallisuuden, kielen taitotaso Lisätietoja: Järvenpäässä Opettajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus Arvosanat: 10 erinomainen, 9 kiitettävä, 8 hyvä, 7 tyydyttävä, 6 kohtalainen, 5 heikko, 4 hylätty Sanallinen arviointi: A erinomainen, B hyvä, C vaihteleva, D tarvitsee paljon harjoitusta 71

72 Järvenpään kaupunki Kartanon koulu OSALLISTUMISTODISTUS Maahanmuuttajaoppilaiden valmistava opetus Oppilaan nimi Osallistumistodistus Oppilaan nimi Kielen taitotaso 72