Etelä-Suomi Päätös Nro 221/2013/1 Dnro LSSAVI/528/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2013 ASIA HAKIJA Honkisaarennevan turvetuotannon ympäristölupa, Kuortane Kuortaneen Kiinteistöhuolto Oy Jouni Takala Lahdenkankaantie 87 63100 Mäyry HAKEMUS Kuortaneen Kiinteistöhuolto Oy on 31.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Honkisaarennevan 55 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Kuortaneen Kunnan Kuortaneen kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Länsi-Suomen vesioikeus on 31.12.1999 myöntänyt vesilain mukaisen luvan Kuortaneen Kiinteistöhuolto Oy:lle Honkisaarennevan turvetuotantoalueelta tulevien vesien johtamiseen ojien ja Porrasojan kautta Lakajokeen. Lupamääräysten mukaan luvan saajan oli toimitettava viimeistään 31.12.2010 hakemus vesioikeudelle luvan määräysten tarkistamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta sijoittuu vuokralla oleville tiloille Eskola 300-401-15-48, Kauppila 300-401-16-51, Perälä 300-401-16-74, Ala-Perälä 300-401-16-75, Kauppi 300-401-16-83, Rannikko 300-401-16-87 ja Vainio 300-401-16-91. Hankealue sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi
2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hankealueen kokonaispinta-ala on 55 ha, josta turvetuotantoaluetta on 51 ha, pintavalutuskenttiä 2 ha (2 kpl), laskeutusaltaita 0,5 ha (2 kpl), aumaalueita 1 ha (4 kpl) ja tukikohta-aluetta 0,5 ha. Tukikohta sijaitsee lohkon 2 keskiosan eteläpuolella. Honkisaarenneva on ollut tuotannossa vuodesta 1999 saakka. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta ympäristönhoitoon ja energiakäyttöön. Heikoimmin maatuneet turpeen sopivat muun muassa eläinten kuivikkeiksi, kasvuturpeeksi, lietteiden imeytykseen ja maan parannukseen. Maatuneet turpeet sopivat polttoaineeksi lähiseudun kiinteistöihin ja lämpölaitoksiin. Tuotantopäivien vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 30-50. Vuosittaiseksi tuotantomääräksi on arvioitu 20 000 m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2026. Tuotantolohkolla 2 noin puolella alueesta tuotantoaikaa on jäljellä enintään 5 vuotta. Lohkon 2 itäreunassa on 4 sarkaa kattava alue, jolla tuotantoaikaa on jäljellä noin 10 vuotta. Turvetuotannon päättymisen jälkeen alueen jälkikäytöstä päättää kunkin tilan omistaja. Ensisijainen jälkikäyttömuoto on maatalouskäyttö ja toissijainen alueen metsittäminen. Yksityiskohtaisempi suunnitelma jälkikäytöstä esitetään lähempänä turvetuotannon päättymistä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Turvetuotantoalue on jaettu kahteen lohkoon. Lohko 1 on pinta-alaltaan 26,1 ha ja lohko 2 24,9 ha. Tuotantoalue ympäröidään eristysojilla. Tuotantosarkojen kuivatusvedet johdetaan sarkaojista lietetaskujen, päisteputkipidättimien ja virtaamansäätöpatojen kautta kahteen laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaat varustetaan virtausta säätelevillä mittapadoilla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Laskeutusaltaiden pituudet ovat 40 m. Altaat mitoitetaan seuraavien mitoitusperusteiden mukaisesti: mitoitusvaluma 300 l/s/km 2, virtausnopeus enintään 1 cm/s, viipymä mitoitusvaluman aikana vähintään 1 h ja pintakuorma enintään 1 m 3 /m 2 /h. Laskeutusaltaista kuivatusvedet johdetaan kahdelle penkereellä ympäröidylle pintavalutuskentälle. Lohkon 1 pintavalutuskentän pinta-ala on 1,05 ha ja lohkon 2 pintavalutuskentän pinta-ala 0,95 ha. Lohkon 1 pintavalutuskentän ala on noin 4 % lohkon 1 pinta-alasta ja lohkon 2 pintavalutuskentän ala noin 3,8 % lohkon 2 pinta-alasta. Vesien johtamisessa käytetään ympärivuotista pumppausta. Lohkon 1 pintavalutuskenttä on vanhaa turvetuotantoaluetta, jolla kasvaa heinää ja pientä puustoa. Alueen peittämiseksi kasvillisuudella voidaan tehdä kylvö- ja istutustöitä. Turpeen paksuudeksi on mitattu noin 0,5-0,8
Pöly, melu ja liikenne m. Pintavalutuskentällä olevat vanhat ojat tukitaan reunoilta ja kentän itäpäästä. Länsipäähän jätetään ojanpäät kampaojiksi. Lohkon 2 pintavalutuskenttä tehdään alueelle, jolla kasvaa voimakkaasti nuorta koivua ja mäntyä. Turpeen paksuudeksi on mitattu noin 0,55-0,9 m. Alueella on vanha laskeutusallas/oja, joka tukitaan. Alueen läpi kulkee turvetuotantoalueen nykyinen eristysoja. Honkisaarennevan vuotuisiksi bruttopäästöiksi on arvioitu 5 kg kokonaisfosforia, 285 kg kokonaistyppeä ja 657 kg kiintoainetta. Arvio perustuu Vaskiluodon Voima Oy:n pintavalutuskentillä varustettujen soiden ominaiskuormituslukuihin vuosilta 2005-2009. Alueelta mitatut päästöt ovat olleet vuosina 2006-2009 keskimäärin 0,26 mg/l kokonaisfosforia, 2,99 mg/l kokonaistyppeä ja 26 mg/l kiintoainetta. Vesinäytteet on otettu laskeutusaltaan alapuolelta. Honkisaarennevan turvetuotannosta ympäristölle pölystä, melusta ja pakokaasuista aiheutuva haitta on hakemuksen mukaan vähäinen. Päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksien aikana syntyvää turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja jatkokuljetusten aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä muodostuu lähinnä kesällä tuotantokauden aikana. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja tuotantomenetelmät sekä tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Pölyävimpiä työvaiheita ovat kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus, koska tällöin kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muiden työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on arvioitu melko vähäiseksi. Honkisaarennevan turvetuotannossa käytettävät koneet ja laitteet ovat mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot kuormataan siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Myös turpeen varastointi järjestetään siten, että ympäristöön leviää mahdollisimman vähän pölyä. Turpeen kuljetuksista käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokalustojen aiheuttamia melu- ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantomenetelmistä ja säästä riippuen. Mahdollista melun ja pölyn leviämistä voidaan tarvittaessa tarkkailla määrävuosin tehtävillä mittauksilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Turvetyömaateillä tapahtuva liikenne on suurimmaksi osaksi turvetuotantoon liittyvää. Turve toimitetaan asiakkaille pääosin tuotantokauden ulkopuolella. Kuljetusreitti kulkee Sauna-ahontieltä Kuopiontielle ja edelleen Lapua-Alavus -maantielle. Turverekka käy suolla keskimäärin 1-2 kertaa päivässä. Kuljetukset keskittyvät korkeintaan kahteen 1-2 kuukautta kestä- 3
Varastointi ja jätteet vään jaksoon talven ja kesän aikana. Toimitusjakson aikana turpeen lastausta ja ajoa tehdään tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Toimitusmäärät riippuvat kokonaistuotantomäärästä ja toimituskohteen turpeen kulutusmääristä. Vuotuiseksi ajosuoritteeksi on arvioitu noin 165 rekkalastia. Liikennemäärät tulevat pienenemään sitä mukaa, kun turvetuotantoaluetta poistuu tuotannosta. Tuotannossa käytettävien traktoreiden yhteenlaskettu polttoaineen kulutus on tuotantokauden aikana noin 30 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 600 litraa ja muita voiteluaineita noin 30 kg. Tuotantoalueella säilytetään polttoainetta enintään 1 500-3 000 litraa. Polttoaineen varastointi tapahtuu varikkoalueella siirrettävässä farmarisäiliössä, jossa on valuma-allas. Turvetuotantoalueella syntyvät jätteet kerätään toiminnanharjoittajan omistamaan hallitilaan säilytysastioihin. Sekajätteen kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja -rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Honkisaarennevan turvetuotannossa arvioidaan syntyvän vuosittain jätettä seuraavasti: moottori- vaihteisto- ja voiteluöljyt 80 l kiinteä öljyjäte alle 20 kg paristot ja akut alle 5 kg metallit alle 5 kg sekajäte alle 1 m 3 aumamuovi 2 000 kg öljynsuodattimet 5 kpl voitelupatruunat alle 10 kpl Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan turvetuotantoalueella käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vesiensuojelurakenteita, kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko, jäljellä oleva tuotantoaika, olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Toiminnanharjoittajalla on turvetuotannossa vaadittava ammattitaito. Toiminnan tarkkailu toteutetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla sekä ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. 4
5 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Luonto ja suojeluarvot Pohjavesialueet Turvetuotantosarat ovat kokonaisuudessaan jo tuotannossa olevaa aluetta. Lohkon 1 pintavalutuskenttä on vanhaa ojitettua turvetuotantoaluetta, jolla kasvaa heinää ja pientä puustoa. Lohkon 2 pintavalutuskenttä tehdään alueelle, jolla kasvaa voimakkaasti nuorta koivua ja mäntyä. Alueella on vanha laskeutusallas tai oja. Alueen läpi kulkee nykyisin turvetuotantoalueen eristysoja. Honkisaarenneva sijaitsee noin 10 km Kuortaneen keskustasta pohjoiseen, Kuortaneen ja Alajärven välisen maantien (nro 711) länsipuolella lähellä Lapuan kaupungin rajaa. Tuotantoalue rajoittuu pääosin metsäalueisiin, mutta osittain myös viljelysmaihin. Honkisaarennevan lähiympäristössä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Lähimmät asuinkiinteistöt, Saarela ja Haapa-Aho, sijaitsevat noin 430 m turvetuotantoalueen eteläpuolella. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset, Sauna-Aho ja Aho, sijaitsevat noin 670 m lohkon 1 pintavalutuskentän luoteispuolella. Hakijan arvion mukaan turvetuotannosta voi aiheutua lähimmille asuinkiinteistöille epäsuotuisissa olosuhteissa pöly- ja meluhaittaa. Haittoja ehkäistään työmenetelmien valinnalla. Honkisaarennevan halkaisee itä-länsisuunnassa kaksi vierekkäistä voimalinjaa (400 kv ja 200 kv). Voimalinjojen ja paalujen läheisyydessä työskennellään niistä laadittujen ohjeiden mukaisesti. Hakemuksen mukaan Honkisaarennevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alue, jota hakemus koskee, on jo turvetuotannossa, joten tuotannon suoluonnolle ja maisemalle aiheuttamat muutokset ovat jo tapahtuneet ja vakiintuneet. Honkisaarenneva rajautuu kaakossa Lappakangas A -nimiseen pohjavesialueeseen (1030051 A). Pieni osa turvetuotantoalueen lohkosta 2 sijaitsee pohjavesialueella. Lappakangas A on vedenhankintaa varten tärkeä, luokan I pohjavesialue. Turvetuotantoalueesta noin 400 m koilliseen ja kaakkoon on Lappavesi Oy:n vedenottamoita. Hakemuksen mukaan Honkisaarennevan turvetuotannolla ei ole ollut vaikutusta Lappakangas A:n pohjaveden pinnan korkeuteen. Hakijan mukaan pohjavesialueella on riittävästi havaintoputkia, joiden avulla pohjaveden pinnan korkeutta voidaan tarkkailla. Turvetuotannolla ei myöskään arvioida olevan vaikutusta pohjaveden laatuun. Tuotantoalueen kuivatusvedet joh-
detaan pintavalutuskentille pois päin pohjavesialueesta. Pohjavesialueen reunoilla on lähes loppuun nostettuja alueita, joilla ei ole juurikaan tuotantoaikaa jäljellä. 6 Vesistö Vesistö ja sen tila sekä vaikutukset vesistöön Honkisaarenneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44). Pohjois- ja itäosaltaan tuotantoalue kuuluu Lakajoen valuma-alueeseen (44.036) ja etelä- ja länsiosaltaan Kuortaneenjärven valuma-alueeseen (44.041). Tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan kuitenkin Lakajokeen. Lapuanjoki saa alkunsa Suomenselältä Alavuden ja Virtojen väliseltä alueelta ja laskee Perämereen Uudenkaarlepyyn kaupungin pohjoispuolella. Joen pituus on noin 170 km ja sen valuma-alueen koko noin 4 137 km 2. Lakajoen valuma-alueen koko on 132,6 km 2. Honkisaarennevan kuivatusvedet johdetaan Lakajokeen kahdelta pintavalutuskentältä laskuojia pitkin. Turvetuotantoalueiden, jotka kuuluvat samaan yhteistarkkailuohjelmaan Honkisaarennevan kanssa, osuus Lakajoen valuma-alueesta on noin 2 %. Hakemuksen mukaan Lapuanjoen yläosan vesistöjen merkitys on virkistyskäytön kannalta suuri. Joen yläosan purojen monimuotoisuudesta, vesien tilasta ja kunnostustarpeesta tiedetään kuitenkin melko vähän. Lapuanjoen valuma-alueen voimakas maankäyttö on heikentänyt vesistön tilaa. Vuosien 2006-2009 vesistötarkkailun perusteella Lakajoki on hyvin tummavetinen ja ravinteikas. Honkisaarennevan turvetuotannolla ei ole ollut yksiselitteisiä vaikutuksia veden laatuun, sillä tuotantoalueen ylä- ja alapuolisten näyteasemien ravinne- ja kiintoainepitoisuuksissa on ollut vain satunnaisvaihtelusta johtuvia eroja. Vesistötarkkailua on tehty Lakajoessa kahdessa pisteessä, Honkisaarennevalta tulevan laskuojan ylä- ja alapuolella. Tarkkailuajankohtina virtaama Lakajoessa on vaihdellut laskuojan yläpuolella välillä 14-1 400 l/s ja laskuojan alapuolella välillä 9-2 500 l/s. Hakijan arvion mukaan turvetuotannon aiheuttamat vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun sekä virkistyskäyttöön ovat vähäiset. Kalasto ja kalastus sekä kalataloudelliset vaikutukset Lakajoen kalastoon kuuluvat kivisimppu, taimen, harjus, ahven, made, hauki ja särki. Kalastus on keskittynyt joen alajuoksulle, missä myös kalakannat ovat runsaimmat. Lakajoki on merkitty vuoden 1984 seutusuunnitelmassa kalataloudellisesti merkittäväksi ja kehityskelpoiseksi latvavesistöksi. Lakajoessa toteutettiin Lapuan kaupungin Fossin kylän kohdalla sähkökoekalastus 29.9.2009. Koekalastusalue sijaitsi noin 500 m Honkisaarennevalta tulevan laskuojan purkukohdan alapuolella. Saaliiksi saatiin kaksi
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ahventa. Muita kaloja ei havaittu pyynnin yhteydessä. Ahventen tiheys koekalastusalueella oli 0,4 kpl/100 m 2. Hakemuksen mukaan turvetuotannosta ei aiheudu kalatalouden säilymiselle tarpeellisten olosuhteiden heikentymistä. Turvetuotantoalueelle on rakennettu palokaivoja. Alueella käytetään tuulipussia ja tarvittaessa tuulimittaria. Työskentelyä pyritään välttämään kovan tuulen aikana. Alueelle on laadittu paloturvallisuussuunnitelma, joka on toimitettu paikallisen paloviranomaisen käyttöön. Suunnitelmassa näkyvät tarvittavat tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta ja palokalustosta. Lisäksi suunnitelmaan on liitetty tuotantoalueen kartta ja tukikohdan koordinaattitiedot. 7 Honkisaarennevan kuormitus- ja vesistötarkkailu perustuvat Länsi-Suomen vesioikeuden toiminnalle 31.12.1999 antamaan lupaan (päätös nro 103/1999/2). Länsi-Suomen Ympäristökeskus on hyväksynyt Honkisaarennevan kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman 5.4.2005 (Dnro LSU- 2005-Y-250(133)). Käyttö- ja päästötarkkailu perustuvat päiväkirjaan, johon kirjataan tiedot tuotantoalueen ojituksista, kunnostuksista, tuotannon etenemisestä, vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja niiden kunnon seurannasta sekä laskeutusaltaan ja lietetaskujen tyhjennyksestä ynnä muista mahdollisista tapahtumista, joilla arvellaan olevan vaikutusta tuotantoalueelta purkautuvan veden määrään ja alueelta tulevaan kuormitukseen. Käyttö- ja hoitotarkkailupäiväkirjojen tiedot toimitetaan tarvittaessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja tuotantoalueen velvoitetarkkailusta vastaavalle konsultille. Päästötarkkailulla pyritään selvittämään turvetuotantoalueella syntyvän kuormituksen määrä ja laatu, päästöjen ajallinen vaihtelu sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuus. Vesinäytteistä tutkittavia muuttujia ovat kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, ph, rauta ja sähkönjohtavuus. Näytteenoton yhteydessä mitataan mittapadon virtaama. Näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa, huhti-toukokuussa, heinä-elokuussa ja syys-lokakuussa. Näytteet analysoidaan standardimenetelmin julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaitoksessa. Päästötarkkailun näytteenottopisteet sijaitsevat pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolella. Tuotantovaiheen päättymisen jälkeen Honkisaarennevalta otetaan päästötarkkailunäytteitä elokuussa yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä.
Honkisaarennevan vesistötarkkailuohjelman mukaan vesistötarkkailunäytteitä otetaan Lakajoesta turvetuotantoalueelta tulevan laskuojan ylä- ja alapuolelta pisteistä Lakajoki 1 ja Lakajoki 2. Näytteitä otetaan joka toinen vuosi maalis-huhtikuussa, heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Näytteet ottaa tehtävään koulutuksen saanut ulkopuolinen konsultti. Näytteenottokohdista kirjataan kohdan koodi ja koordinaatit, vesisyvyys, näytteenottosyvyys, pohjan laatu, kovuus ja turvepeitteisyys sekä rantojen silmämääräinen kunto. Kohteet valokuvataan. Vesinäytteet analysoidaan julkisen valvonnan alaisessa tutkimuslaitoksessa. Tehtävät määritykset ovat kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, rauta, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, happi, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, näkösyvyys, sameus, väri ja lämpötila. Heinäkuussa otetuista näytteistä analysoidaan lisäksi a-klorofylli. Avovesikaudella arvioidaan havaintopaikkojen virtaama. Kalataloudellinen tarkkailu esitetään suoritettavaksi ja Pohjanmaan ELYkeskuksen kalatalousryhmän hyväksyttäväksi Lakajoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman (Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy, 2010) mukaisesti. Tarkkailua tehdään kolmen vuoden välein. Sähkökalastukset tehdään elo-lokakuun aikana veden lämpötilan ollessa vähintään 5 C. Kalastuksessa käytetään kolmea poistopyyntiä, joiden tulokset kirjataan erillisinä. Pyyntien välissä on vähintään 30 minuutin tauko. Kalastettavan alueen ohjeellinen koko on vähintään 100 m 2. Sulkuverkkoja ei käytetä. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Lohikaloista kirjataan erikseen saman vuoden poikasten ja vanhempien ikäluokkien määrät. Lisäksi kirjataan perustiedot käytetyistä menetelmistä, kalastuskohteesta ja ympäristömittauksista. 8 Korvaukset Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 24.1.2011, 5.10.2011, 7.6.2012, 17.9.2012, 16.10.2012 ja 12.11.2012 muun muassa arviolla turvetuotannon ympäristöön aiheuttamista vaikutuksista, tiedoilla läheisestä pohjavesialueesta sekä vesienkäsittelyjärjestelmiin liittyvillä tiedoilla. Hakija on kuuluttamisen jälkeen täydentänyt hakemustaan 2.5.2013, 3.5.2013, 21.8.2013 ja 2.9.2013 pintavalutuskenttiä ja pohjavesialuetta koskevilla tiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö - osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kuortaneen kunnassa 4.2.-6.3.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 5.2.2013 Viiskunta -lehdessä.
Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kuortaneen kunnalta ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 9 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Honkisaarennevan kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä sarkaojarakenteiden lisäksi kahdella laskeutusaltaalla ja pintavalutuskentällä (PV1 ja PV2). PV1:lle johdetaan lohko 1:n vedet noin 26 ha:n alueelta. PV1 on kooltaan noin 1,05 ha eli noin 4 % tuotantoalueesta. PV2:lle johdetaan lohko 2:n vedet noin 24,9 ha:n alalta. PV2 on kooltaan noin 0,95 ha eli noin 3,8 % tuotantoalueesta. PV1 on vanhaa turvetuotantoaluetta. Alueella on matalat ojat ja se on jo osittain kasvittunut. Alueen turvepaksuus on noin 0,5-0,8 metriä. PV1 muistuttaa lähinnä kasvillisuuskenttää ja se pitää pyrkiä saamaan mahdollisimman nopeasti kokonaan kasvipeitteiseksi kylvämällä kasvittomille alueille esim ruokohelpikasvusto. Vesi tulee johtaa alueelle vasta noin vuoden kuluttua kasvillisuuden kylvämisestä, kun kasvillisuus on lähtenyt kunnolla kasvamaan. Alueen tasaisuudesta johtuen vesi on mahdollista saada jakaantumaan alueella melko hyvin. PV2 on turvepaksuudeltaan noin 0,5-0,7 metriä syvää. Kohteella on pieniä männyn taimia ja varpukasvillisuutta. Alueella ei ole ojia. PV2:n alue sijaitsee pohjavesialueella ja myös vedet on tarkoitus johtaa pintavalutuskentältä jonkin matkaa pohjavesialueella, joten pohjavesien suojelusta tulee huolehtia. Pintavalutuskentät tulisi ensisijaisesti sijoittaa ojittamattomalle ja mahdollisimman luonnontilaiselle alueelle tai toissijaisesti soveltuvalle ojitetulle alueelle. Mikäli se ei ole mahdollista, voidaan kuivatusvedet johtaa esitetyn kaltaisille kentille, kun pohjavesien suojelusta huolehditaan. Hakemukseen merkitty tuotantoalue sijaitsee pieneltä osalta Lappakangas A:n vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Turvetuotantoalueen lähellä on useita Lappavesi Oy:n vedenottokaivoja. Lähin kaivo sijaitsee noin 350 m:n etäisyydellä tuotantoalueen nykyisestä rajasta. Vesioikeuden päätöksen (103/1999/2) mukaan tuotantoa ei saa harjoittaa pohjavesialueella. Turvetuotantoalueen vieressä sijaitsevan pohjavesiesiintymän ja tuotantoalueen välissä kaivu ei saa ulottua kivennäismaan rajaan saakka, sillä kivennäismaahan ulottuva ojitus voi aiheuttaa pohjaveden pinnan alentumista tai virtaussuunnan muuttumista myös tuotantoalueen ulkopuolella ja siten vähentää pohjaveden saatavuutta. Ojitus voi aiheuttaa myös pohjaveden purkautumista tuotantoalueelle. Jos tuotantoalueen vesiä suotautuu
pohjaveden muodostumisalueelle, voivat ne aiheuttaa myös vedenlaadun heikentymistä kuten rauta-, mangaani- tai humuspitoisuuden lisääntymistä. Pohjavesialueet on kartoitettu siten, että pohjavesialueeksi rajatulla alueella on vaikutusta pohjaveden laadulle ja määrälle. Pohjavesien suojelemiseksi turvetuotantoa ja siihen liittyviä toimintoja (vesienkäsittely ja johtaminen sekä turpeen varastointi) ei lähtökohtaisesti tule sijoittaa pohjavesialueelle. Mikäli joitain tuotantoalueen toimintoja halutaan kuitenkin sijoittaa pohjavesialueelle (varastoauma, pintavalutuskenttä), tulee humuspitoisten kuivatusvesien mahdollinen imeytyminen pohjavesialueen pohjaveteen voida varmuudella estää. Tämä edellyttää laadukkaita ja kattavia maaperätutkimuksia sekä suunnitelmaa vesien johtamiseksi tiiviisti pois pohjavesialueelta. Ojituksen osalta lähtökohtana on, että kaivutyötä ei tule ulottaa pohjavesialueilla kivennäismaahan saakka, eikä kuivatusvesiä tule johtaa pohjavesialueelle. Pohjavesialueella ja sen läheisyydessä mahdollisesti ojitettavien ojien osalta tulee tehdä tarkemmat maaperäselvitykset, joissa selvitetään maakerroksen laatu ja paksuus, sekä pohjavedenpinnan taso. Ojituksia ei tule suorittaa mikäli ojien pohjien alapuolelle ei jää riittävästi turvetta tai savisilttiä. Mikäli suunnitellulla turvetuotantoalueella tutkitaan maaperäolosuhteita, tulee turpeen alla mahdollisesti olevan tiiviin savisilttikerroksen puhkaisua välttää. Mikäli toimintojen sijoittamisen suunnittelua pohjavesialueelle jatketaan, tulee maaperäselvityksen tulokset sekä suunnitelma pintavesien poisjohtamiseksi toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle arvioitavaksi. Mikäli hakija luopuu suunnitelmista sijoittaa turvetuotantoa ja uusia toimintoja pohjavesialueelle, voidaan Honkisaarennevan tuotantoalueen toimintaa jatkaa jättämällä pohjavesialueen ja tuotantoalueen väliin vähintään 50 metrin suojavyöhyke. Suojavyöhykkeellä ojia ei tule kaivaa mineraalimaahan saakka, eikä ojitusten virtausta tule suunnata pohjavesialuetta kohden. Pohjavesialueelle tulee järjestää tarkkailu. Pohjavesialueella tulee olla riittävä määrä pohjavedentarkkailuputkia. Myös vesienjohtamiseen voi liittyä tarkkailun tarve. Pohjavesiputkista tulee seurata pohjaveden pinnan korkeutta ja vedenlaatua. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta tulee tarkkailla riittävän useana vuotena lupakauden aikana. Lisäksi tulee tarkkailla toiminnan vesistövaikutuksia ja kalatalousvaikutuksia. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 430 metrin etäisyydellä tuotantoalueen eteläpuolella. Koska kyseessä on vanha tuotantoalue eikä tuotantoalueen ja asuinrakennuksen välissä ole avointa maastoa, on etäisyys riittävä. Tarvittaessa toiminnan pölyvaikutuksia tulee tarkkailla. 10
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Lapuanjoen keskiosan ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Lakajoki on hyvin tummavetinen ja ravinteikas. Paremman vedenlaadun saavuttaminen vaatii merkittävää panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Tilanteen parantamiseksi turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasolta. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistön rehevöitymiskehitykseen ja tuotantoalueilta tulevaa kuormitusta tulisi vähentää merkittävästi tämän päivän tasolta. Koska toinen pintavalutuskentistä sijaitsee vanhalla turvetuotantoalueella, tulisi sen kasvipeitteettömille alueille kylvää kasvillisuutta pintavalutuskentän puhdistustehon parantamiseksi. Luvan saajan on vuosittain maksettava 660 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kalojen istutuksiin. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta Ympäristöministeriö on päätöksellään nro YM1/5222/2004 23.5.2005 vahvistanut Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston 1.12.2003 päätöksen Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, jolla on kumottu aikaisempi seutukaava. Kaavassa on valuma-alueittain annettu turvetuotantoa koskevia suunnittelumääräyksiä. Lapuanjoen valuma-aluetta, johon Lakaluoman valuma-alueella sijaitseva Honkisaarennevan turvetuotantoalue kuuluu, koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Koska vesienkäsittelymenetelmät Honkisaarennevalla tehostustuvat pintavalutuskenttien käyttöönoton myötä, vesistöihin kohdistuva kuormitus pienenee. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Ympäristölautakunta edellyttää, että lupahakemuksessa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja pidetään kunnossa ympärivuotisesti koko tuotantojakson ajan. Pintavalutuskenttien toimivuutta tulee tehostaa mahdollisuuksien mukaan istuttamalla soveltuvaa kasvillisuutta. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännölli- 11
sesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaan ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa sellaisena ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Mahdollisista turvetuotantoalueella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Fingrid Oyj Alajärven ja Ventusnevan välisen 220 kv:n voimajohdon pylväät 181-187 sekä Alajärven ja Seinäjoen välisen 400 kv:n voimajohdon pylväät 97-101 ovat turvetuotantoalueella tai sen läheisyydessä. Pylväille on jätettävä suoja-alue, joka ulottuu 20 m:n päähän pylväsjalkojen maanpäällisistä betoniperustuksista ja harusten maahanmenokohdista. Suoja-alueella ei saa ojittaa, läjittää eikä liikkua työkoneella, eivätkä suoja-alueen ympärillä olevat kaivuualueen reunat saa sortua 20 m lähemmäksi mainittuja pylväsrakenteita. Suoja-alueen reunat tulee muotoilla niin, että pylväälle päästään tarvittaessa tekemään huolto- ja korjaustöitä työkoneilla. Reunan kaltevuuden tulee olla 1:3. Ojat ja vesien johtaminen on toteutettava niin, että vesi ei pääse tulvimaan pylväiden suoja-alueelle. Fingrid Oyj järjestää suoja-alueiden merkitsemisen maastoon. Merkitseminen voidaan tehdä esimerkiksi kyllästettyjen puupaalujen varaan sijoitettavilla köysillä ja nauhoilla. Turvetuottajan on merkitsemisen jälkeen huolehdittava, että merkinnät pysyvät paikallaan ja asianmukaisessa kunnossa turpeen noston päättymisen jälkeen pidettävään loppukatselmukseen saakka. Voimajohtopylväiltä lähtee maadoitusjohtimia, jotka on rakennettu 0,5-0,7 m:n syvyyteen. Niillä pylväillä, joilla maadoitukset tulevat 20 m:n suojaalueen ulkopuolelle, täytyy maadoitusten ympärille jättää vähintään 5 m:n suoja-alue, joka estää maadoitusten vahingoittumisen. Myös nämä maadoituksia varten jätetyt suoja-alueet täytyy merkitä maastoon. Lausunnon liitteenä on pylväiden ohjeelliset maadoituskuvat. Poikkimenneestä maadoitusjohtimesta pyydetään ilmoittamaan Petäjäveden aluetoimipaikan voimajohtoasiantuntijalle Hannes Maasalolle. Voimajohtoja lähinnä olevien sarkaojien etäisyys voimajohdon reunajohtimista vaakasuoraan mitattuna tulee olla vähintään 6 m. Mahdolliset laskeutusaltaat, turpeen ja kantojen varastoaumat, työmaaparakit, työkoneiden ja ajoneuvojen säilytys- ja huoltotilat sekä poltto- ja voiteluainevarastot tulee sijoittaa johtoalueen ulkopuolelle, vähintään 31 m:n etäisyydelle etelään päin 400 kv:n voimajohdon keskilinjasta ja vähintään 26 m:n etäisyydelle 220 kv:n voimajohdon keskilinjasta pohjoiseen päin. 12
Puita ei saa kaataa voimajohtojen läheisyydessä johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Varastointi johtoalueella on kielletty. Työskenneltäessä 400 kv:n johdon alla työkoneen työskentelyalue ei saa pystysuoraan mitattuna ulottua viittä metriä lähemmäksi 400 kv:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue ulottuu vaakasuoraan mitattuna viittä metriä lähemmäksi 400 kv:n johdon reunajohtimia. Työskenneltäessä 220 kv:n johdon alla työkoneen työskentelyalue ei saa pystysuoraan mitattuna ulottua neljää metriä lähemmäksi 220 kv:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue ulottuu vaakasuoraan mitattuna viittä metriä lähemmäksi 220 kv:n johdon reunajohtimia. Mikäli työskennellään koneella, jonka ulottuma ei ole käyttäjän toimenpiteistä riippuva, saa johtimien alapuolella työskenneltäessä soveltaa lausunnon liitteenä olevissa alituspiirroksissa esitettyjä työskentelykorkeuksia. Alituspiirroksissa on kuvattu työkoneiden suurin sallittu korkeus kun niillä ei ole ylöspäin liikkuvia osia. Jos toiminnanharjoittaja näkee tarpeelliseksi, tulee kulkureiteille merkitä selvin kyltein suurin sallittu työkoneen korkeus. Kylttejä ei kuitenkaan tule sijoittaa suoraan virtajohtimien alle, eikä niitä saa kiinnittää pylväisiin. Kyltit eivät saa olla yli kaksi metriä korkeita ja ne tulee rakentaa sähköä johtamattomasta materiaalista, kuten puusta. Jos ojituksen ja turvetuotannon yhteydessä tapahtuu Fingridin johtoihin liittyvä muu kuin maadoitusjohtimiin kohdistuva vahinko, pyydetään asiasta ilmoittamaan heti Fingrid Oyj:n kantaverkkokeskukseen. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmaalla työskentelevien tietoon. Toiminnanharjoittaja vastaa henkilökuntansa turvallisuudesta työskenneltäessä voimajohtojen läheisyydessä ja alla sekä kaikista niistä vahingoista ja kustannuksista, joita voimajohdolle tai sähkön siirrolle saattaa aiheutua turpeenoton seurauksena. Kun turpeenotto alueella päättyy, asiasta pyydetään ilmoittamaan osoitteeseen Fingrid Oyj, Petäjäveden toimipaikka, Hannes Maasalo, Sähkötie 24, 41900 Petäjävesi. Päättymisilmoituksessa tulee viitata tämän lausunnon arkistointitunnukseen AC-1324-8-16. Jos toiminnanharjoittajan suunnitelmat muuttuvat tai johtoalueelle suunnitellaan muuta toimintaa, pyydetään asiasta ilmoittamaan osoitteeseen Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Tämä lausunto on voimassa 10 vuotta. Jos turvetuotanto jatkuu tämän jälkeen, tulee Fingridiltä pyytää uusi lausunto. Uudessa lausuntopyynnössä pyydetään viittaamaan tämän lausunnon arkistointitunnukseen. 13
14 Muistutukset ja mielipiteet 5) Lappavesi Oy vastustaa ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannon jatkamiseen Honkisaarennevan turvetuotantoalueella. Lappavesi Oy on neljän kunnan omistama juomavedenhankintayhtiö. Perusteluksi muistuttaja esittää vaatimukselleen ympäristöluvan myöntämättä jättämisestä seuraavaa: Turvetuotanto vaarantaa Honkisaarennevaan rajautuvan, koko Etelä-Pohjanmaan maakunnalle korvaamattoman Lappakankaan pohjavesialueen pohjaveden laadun. Honkisaarennevan turvetuotannon mahdollisia vaikutuksia Lappakankaan ympäristöstään vettä keräävän pohjavesiesiintymän veden laatuun ei ole luotettavasti selvitetty. Pohjaveden laatua ei ole mahdollista suojata ehdotetuin vesiensuojelutoimenpitein, joten riski turvetuotantoalueen suoto- ja kuivatusvesien pääsylle pohjavesiesiintymään on ilmeinen. Lappakankaan pohjavesialueelta, johon hakemuksen kohteena oleva turvetuotantoalue rajautuu, tuotetaan päivittäin 5-6 miljoonaa litraa erinomaista juomavettä. Lappakangas on jo 40 vuotta ollut lähes 30 000 ihmisen ja valtakunnallisestikin tärkeän Atrian elintarviketuotantoyksikön pääasiallinen juomavesilähde ja siksi sen veden laadun ja saatavuuden säilyttäminen on ehdottomasti priorisoitava. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus on Atrian tärkeyden vuoksi listannut Lappavesi Oy:n Huoltovarmuuskriittiseksi vesilaitokseksi, joita on alle 40 kpl koko Suomessa. Kymmenien vuosien aikana tehtyjen pohjavesikartoitusten ja -tutkimusten perusteella Lappakankaan veroista pohjavesiesiintymää ei ole missään muualla koko Lapuanjokilaakson alueella. Sen sijaan turvetuotantoon soveltuvia alueita maakunnasta löytyy runsaasti. On myös ymmärrettävä valtava ero joka päivä vuosikymmenestä toiseen jatkuvan juomavesihuollon ja kerran muutamassa tuhannessa vuodessa mahdollisen turpeen noston välillä niiden yhteiskunnallisen tärkeyden näkökulmasta. Hakijan vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta. Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan esittämällä lohkon 2 pintavalutuskentän siirtämistä uuteen paikkaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Myös lohkon 2 kaakkoispuolella sijaitseva auma-alue esitetään siirrettäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Hakijan näkemyksen mukaan pohjavesialueelle ei ole tarpeen asentaa uusia, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa mainittuja havaintoputkia.
15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Kuortaneen Kiinteistöhuolto Oy:lle ympäristöluvan Honkisaarennevan turvetuotantoon Kuortaneen kunnassa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 55 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojiin hakemukseen 2.9.2013 toimitetun täydennyksen liitteenä olevan tuotantoaluekartan mukaisesti ja laskuojista Lakajokeen 3.2.2011 toimitetun hakemuksen liitteenä 5 olevan kartan mukaisesti. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemukseen 2.9.2013 toimitetun täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti kahdella pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Lohkon 1 pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Pintavalutuskentän kasvipeitteettömien alueiden kasvittumista on edesautettava kylvämällä viipymättä sopivaa kasvillisuutta ja vesien johtamisessa kentälle on otettava huomioon kasvittumiseen tarvittava enintään vuoden pituinen aika. Lohkon 2 pintavalutuskentällä oleva vanha laskeutusallas on tukittava. Pintavalutuskentän läpi kulkeva eristysoja on siirrettävä pintavalutuskentän ulkopuolelle. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän reunat tulee ympäröidä penkereellä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
3. Lohkojen 1 ja 2 pintavalutuskenttien puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä viimeistään 31.7.2014 ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 16 Pohjavesi 7. Tuotantoalueen ojastojen ja vesienkäsittelyrakenteiden on oltava sellaisia, ettei suovesiä pääse suotautumaan pohjaveteen eikä pohjavesi pääse purkautumaan niin, että pohjaveden pinta alenee haitallisesti Lappakangas A:n pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsevia sarka-, kokooja- ja eristysojia ei saa syventää nykyisestä. Pohjavesialueen rajan ulkopuolelle on jätettävä 50 m:n suoja-
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet vyöhyke, jonka alueella ojien ja muiden rakenteiden pohjan ja kivennäismaan väliin on jätettävä vähintään 30 cm:n turvekerros. Ne tuotantoalueen osat, jotka sijaitsevat pohjavesialueella sekä suojavyöhyke on merkitty tämän päätöksen liitteenä 2 olevaan karttaan. 8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7-22 eikä 50 db (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 eikä 40 db (LAeq) klo 22-7. 10. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 17
18 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 15. Vesistötarkkailu on toteutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuun on liitettävä ehdotus pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailusta tuotantoalueen läheisellä pohjavesialueella Lappavesi A. Kalataloudellinen tarkkailu on toteutettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Lapuanjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.
19 Kalatalousmaksu 17. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 660 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jos sitä ei kyseiseltä vuodelta ole maksettu. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Muut määräykset Korvaukset 19. Turvetuotantoalueen läpi kulkevien voimajohtojen ja niihin liittyvien pylväiden läheisyydessä on noudatettava Fingrid Oyj:n antamia ohjeita. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
20 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Länsi-Suomen vesioikeuden 31.12.1999 antama päätös nro 103/1999/2. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Honkisaarenneva on jo tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Honkisaarennevan olosuhteissa. Lappakangas A:n pohjavesialueelle aiheutuvan riskin välttämiseksi määrätään rajoituksia pohjavesialueella ja pohjavesialueen rajan ulkopuolelle määrätään suojavyöhyke. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Honkisaarennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen
Lupamääräysten perustelut vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1-6. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Määräys 7 annetaan Lappakangas A:n pohjavesialueen aiheutuvan riskin ehkäisemiseksi. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 8 ja 9. Lähin asutus on noin 430 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 10 ja 11 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 12 ja 13. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 14 ja 15 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 21
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 18 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Määräyksellä 19 otetaan huomioon tuotantoalueella sijaitsevien voimalinjapylväiden asettamiin rajoitukset ja työturvallisuus voimajohtojen läheisyydessä työskenneltäessä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen, Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan sekä Fingrid Oyj:n vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevillä tavoilla. Aluehallintovirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin Lappavesi Oy:n Honkisaarennevan aluetta koskevan luvan epäämisvaatimuksen osalta. Toimenpiteistä pohjavesialueen suojelemiseksi on määrätty lupamääräyksessä 7. Aluehallintovirasto katsoo, että turvetuotannolla ei ole vaikutusta Lappakangas A:n pohjaveden määrään tai laatuun, kun ojastossa ja muissa rakenteissa huomioidaan lupamäärayksessä asetetut rajoitukset. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta voimassaolevan luvan lupamääräyksiä noudattaen. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90, 100, 103 a ja 103 c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 22
23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on 3 665 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan 30-300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisen lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelymaksu on 50 % taulukon mukaista maksua pienempi. Päätös Kuortaneen Kiinteistöhuolto Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kuortaneen kunta Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kuortaneen kunnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Viiskunta lehdessä.
24 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Lasse Känsälä Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Leena Erving. LE/Ksa
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.1.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Tuotantoalueen kartta Liite 2