Rahkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alavus

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 152/2011/1 Dnro LSSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rahkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Alavus HAKIJA Hannu Isolahti Oy Isolahdentie Kuivaskylä HAKEMUS Hannu Isolahti Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Rahkanevan 24 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Alavuden kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, ja alueen kaavoitustilanne Rahkaneva on tuotantokunnossa oleva ja aiemmin tuotannossa ollut turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempaa ympäristö- tai siihen rinnastettavaa lupaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä (Dnro 0801Y ) velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa mennessä. Tuotantoalue on kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Alueella ei ole voimassa olevia kaavamerkintöjä. Alapuolinen Kuivasjärvi on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa luontomatkailukohteeksi. Kuivasjärvi on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvaksi kohteeksi. Hakija on laatinut luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion toiminnan vaikutuksista Kuivasjärven (FI ) Natura-alueen luonnonarvoihin. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Rahkanevan turvetuotanto on aloitettu vuonna Alueen turvetuotanto on viime vuodet keskeytyksissä, mutta vuonna 2009 on aloitettu alueen valmistelu tuotantokuntoon ja tehty vesiensuojelurakenteiden parantamisja rakentamistöitä. Tuotanto on suunniteltu uudelleen käynnistettäväksi vuonna Hankealue on kooltaan 26,9 ha sisältäen 23,5 ha tuotantoaluetta, 0,5 ha tukialuetta ja 2,9 ha suuruisen vanhalle tuotantoalueelle perustettavan vesienkäsittelykosteikon. Turvetuotantoalueella tuotetaan jyrsinturvetta. Arvioitu tuotantomäärä koko alueelta on vuosittain m 3 ja yhteensä suokuutiometriä vuosina Tuotannon on arvioitu kestävän 15 vuotta lukuun ottamatta alueen pohjoisosan noin 3 hehtaarin suuruista aluetta, jonka tuotantoaikaa on jäljellä hakijan arvion mukaan muutama vuosi. Jälkihoito ja -käyttö Turvetuotantoalueen siistimisestä vastaa turvetuottaja. Jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisimpinä käyttömuotoina metsätalous tai maatalous mm. ruokohelpiviljely. Osa pohjasta voidaan uudelleen soistaa tai allastaa lintujärveksi. Myös muut mahdolliset vaihtoehdot ovat tutkimustyön alla. Yksityiskohtaisempi suunnitelma jälkikäytöstä esitetään vasta lähempänä turvetuotannon päättymistä noin 20 vuoden kuluttua. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Tuotantokauden aikana työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Tuotantoalueiden vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta erilliseen laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan virtausta säätelevillä mittapadoilla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Altaan mitoituksessa käytetään mitoitusperusteina: mitoitusvaluma 300 l/s/km 2, virtausnopeus enintään 1 cm/s, viipymä mitoitusvaluman aikana vähintään 1 h, pintakuorma enintään 1,0 m 3 /m 2 /h suurin sallittu pintaleveys määräytyy käytettävissä olevan puhdistuskaluston mukaan. Laskeutusaltaan pituus määräytyy mitoitusvaluman ja pintakuorman perusteella, ja altaan pituus on 40 metriä. Tuotantoalueen vedet pumpataan tuotantokauden aikana kasvillisuuskentälle, joka on kooltaan noin 2,9 hehtaaria. Kenttä rakennetaan vanhalle käytöstä poistetulle tuotantoalueelle pengertämällä reunat noin 0,7 metrin korkuisiksi.

3 3 Hakijan arvio ympärivuotisesta vuosikuormituksesta kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa: brutto netto kuntoonpano tuotanto kuntoonpano tuotanto Kok.P (kg) Kok.N (kg) Kiintoaine (kg) Pöly, melu ja liikenne Hankkeen turpeen tuotannosta ympäristölle aiheutuva haitta syntyvästä pölystä, melusta ja pakokaasuista ei liene kovin mainittava. Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksien aikana syntyvää turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja jatkokuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turpeen pölynmuodostusta syntyy lähinnä kesällä tuotantokauden aikana. Pölyn muodostumiseen sekä leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmät sekä tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Asutut talot sijaitsevat suhteellisen etäällä tuotantoalueista. Lähin vakituinen asutus on noin 470 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden mukaan pölylaskeuma yli 0,5 km:n päässä tuotantoalueesta ei ole enää merkittävää eikä sitä ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu lähialueen asutukselle pöly- eikä meluhaittaa. Mikäli haittaa kuitenkin ilmenee, voidaan tuotantoa rajoittaa tuulen suuntautuessa lähialueen asuinkiinteistöä päin. Turpeen tuotannon aikana pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaisia. Kaikkien pölyävämpiä työmenetelmiä ovat kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuotantovaiheet kuten esimerkiksi jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska työ tapahtuu kentän pinnassa, turve on kosteaa ja turvetta ei liikuteta korkeussuunnassa. Nykyaikaisilla keruumenetelmillä imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä. Turpeen kuljetuksista käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokaluston aiheuttamia melu- ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin ja turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantomenetelmistä ja säästä riippuen. Melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, kasvillisuudesta ja onko turvetuotantoalueen ympärillä sellaisia maastomuotoja tai rakenteita jotka estävät melun leviämisen.

4 4 Varastointi ja jätteet Turpeen jatkokuljetus toteutuu yleistä tietä pitkin, jonka kunnossapidosta vastaa Alavuden kaupunki. Rahkanevalta kuljetusmäärä on arviolta m 3 vuodessa. Turpeen jatkokuljetus ajoittuu pääasiassa talvikaudelle, jolloin turpeen kulutus on suurimmillaan. Turve toimitetaan maantiekuljetuksena ja yksi rekka-auton kuorma on noin m 3 turvetta. Tuotantoalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja -rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Tuotannossa käytetään traktoreita, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 60 litraa sekä muita voiteluaineita 20 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueella osoitetussa paikassa. Paikka on rakenteeltaan sellainen että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastossa säilytettävän polttoaineen määrä on niin pieni, enintään litraa. Määräykset eivät siten vaadi öljysäiliöiden säilyttämistä suojavallissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla ja suojamuovin vuotuinen tarve on noin 0,5 tonnia. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä viikoittain ja jäteöljyt toimitetaan erikseen niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojien lietetaskujen, päisteputkipidättimien ja virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaan kautta 2,9 ha:n suuruiselle kasvillisuuskentälle, josta ne johdetaan laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tarkkaillaan pitämällä ympäristöpäiväkirjaa. Tuotantoalueella suoritetaan vesiensuojeluratkaisut hakijan mukaan normaalia keskitasoa paremmin ja vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Tuotantoalue on ollut turvetuotannossa vuodesta 1992 lähtien, mutta viime vuosina tuotanto on ollut keskeytyksissä.

5 5 Asutus ja maankäyttö Rahkaneva sijaitsee Alavuden kaupungin Kuivaskylässä, noin 6 km Alavudelta Peräseinäjokea kohti, Edesjärven tien varressa. Lähin asutus sijaitsee noin 470 metrin päässä tuotantoalueesta länteen. Tuotantoaluetta ympäröivä alue on maatalouskäytössä olevaa peltoa ja metsätalouskäytössä olevaa ojitettua rämemännikköä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Rahkanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet laskevat tuotantoalueesta lähimmillään noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Kuivasjärveen, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon (FI ) sekä kansainvälisesti arvokkaaseen lintuvesien suojeluohjelmaan (SL-3). Kuivasjärven Natura alue on noin 468 hehtaarin laajuinen lintuvesi, joka on suojeltu lintu- ja luontodirektiivin perusteella. Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontodirektiivin liitteen I mukaiset luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet, keidassuot, vaihettumissuot ja rantasuot. Kuivatusvesien vaikutus kohdistuu Rahkanevan laskuojan suun pallesuoalueelle Kuivasjärven luoteisosaan. Vaikutusalue rajoittuu hyvin pienelle alueelle, jonka kasvillisuus saattaa jonkun verran rehevöityä, ja pidempikasvuiset ruohot valtaavat alaa. Kuivatusvedet eivät kuitenkaan todennäköisesti lisää humuspitoisiin lampiin tai järviin luettavan avovesialueen umpeenkasvua merkittävästi. Rahkanevan turvetuotantohanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen luonnonoloja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Rahkanevan lähiympäristössä ei ole pohjaveden ottamoita eikä suojeltaviksi esitettyjä pohjavesialueita. Vesistö Valuma-alueeltaan melko pieni Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi laskee Lapuanjokeen itäpäästään Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä onkin tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Kuivasjärven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on hyvin vähän. Alueella onkin rauhallinen, lähes erämainen tunnelma. Kuivasjärvi on kooltaan 280 ha koostuen kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Avovettä on vain reilut puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.

6 Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita. Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen. Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava. 6 Ympäristöriskit Kuivasjärven kalastona ovat perinteiset kalalajit. Tällä hetkellä kunnostamisella ei ole kalataloudellista merkitystä vaan perinpohjainen kunnostaminen lintujärveksi olisi lähinnä kannattavaa. Kalastuksella ei ole paikkakunnalla merkitystä. Kalastoon turvetuotanto ei aiheuta suurempia muutoksia. Kuivasjärvellä kalastajien ja kalasaaliiden määrä on vähäinen. Ympäristöluvan myöntämisestä ei koidu kalatalouden säilymiselle tarpeellisten olosuhteiden heikentymistä vaan päinvastoin parantumista, ottaen huomioon, että merkittävimmät kalavedet sijaitsevat verrattain etäällä tuotantoalueesta ja ovat suhteellisen hyvässä tilassa jo nykyisellään. Kuivasjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta Lapuanjoen yläosa on luokiteltu tyydyttäväksi. Rahkanevan turvetuotantoalueella on 5 palokaivoa ja alueella tullaan käyttämään tuulipussia ja tuulimittaria. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Rahkanevasta laaditaan paloturvallisuussuunnitelma, joka toimitetaan paikallisen paloviranomaisen käyttöön. Suunnitelmassa näkyvät tarvittavat tiedot paloturvallisuuden hoitamisesta, palokalustosta, tuotantoalueen kartta ja mm. tukikohdan koordinaattipisteet. Työkoneissa on oranssin värinen hätäilmoitustarra, josta löytyvät tarvittavat ilmoitusohjeet, tuotantoalueen nimi ja yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi.

7 Ympäristövaikutusten tarkkailusta laaditaan erillinen ohjelmaesitys, joka toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun ympäristölupa toiminnalle on saanut lainvoiman. Tarkkailussa seurataan Kuivasjärven veden laatua osana vesistöalueen nykyistä yhteistarkkailua. Mahdollisesta kalataloudellisesta tarkkailusta laaditaan erillinen ohjelmaselvitys, joka toimitetaan hyväksyttäväksi Pohjanmaan TE-keskukselle, kun ympäristölupa toiminnalle on saanut lainvoiman. Tarkkailussa seurataan Kuivasjärven kalastoa ja mahdollista kalastusta osana vesistöalueen nykyistä yhteistarkkailua. 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan ja muun muassa täsmentämällä tuotantosuunnitelmaa ja muuttamalla pintavalutuskentän kokoa 0,8 hehtaarista 2,9 hehtaariin, asianosaistiedoilla, tiedoilla alueen kaavoituksesta, kuvauksella tuotantoalueesta ja sitä ympäröivästä alueesta, täsmentämällä kuormitusarviota, tarkkailuohjelman tarkennuksella ja lisätiedoilla toiminnan vaikutuksista Kuivasjärven Natura-alueeseen. Lisäksi hakija on täydentänyt hakemustaan luonnonsuojelulain mukaisella Natura - vaikutusarviolla ja siihen liittyvillä täydennyksillä , ja Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Alavuden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehdessä Viiskunta. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alavuden kaupungilta ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Natura -vaikutusarviota koskeneen hakemuksen täydennyksen johdosta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Metsähallitukselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on vaatinut, että hakija on velvoitettava esittämään LsL:n 65 :n mukainen asianmukainen arvio hankkeen vaikutuksista Kuivasjärven Natura-alueen luonnonarvoihin. Arviosta on hankittava ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunto ennen asian ratkaisemista.

8 Muistutukset ja mielipiteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut lausuntonsa liitteenä luettelon alueella esiintyvistä lintudirektiivin lintulajeista ja säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista ja huomauttanut, että Natura-alueen linnusto on esitetty hakemuksessa puutteellisesti. Vesiensuojelurakenteeksi esitetty pintavalutuskenttä on kooltaan riittävä, mutta suunnitelmassa ei ole esitetty kentän korkeustietoja, joten veden leviämistä kentälle ei voida arvioida. Suunnitelmassa tulisi näkyä myös penkereet ja mittapadon paikka. Osa tuotantoalueen ulkopuolella olevista kiinteistöistä on alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoaluetta tulee joko pienentää tai tuotantoa tulee rajoittaa, kun tuulee kiinteistöihin päin. Hakemusta tulee täydentää selvityksellä ympäröivästä alueesta. 1) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on vaatinut, että luvan saajan on vuosittain maksettava 250 euron suuruinen kalatalousmaksu toiminnasta kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvasta haitasta johtuen. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien aiheuttamia vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkistetaan sekä nykyiset että rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuolisille vesistöille. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Alavuden kaupunki on ilmoittanut puoltavansa ympäristölupahakemusta. 5) Metsähallitus on muistutuksessaan todennut, että tuotantoalueen rajalla sijaitsee Metsähallituksen hallinnoima luonnonsuojeluun varattu alue ja että kuivatusvedet lasketaan Kuivasjärveen, joka on Natura-alue. Hakemuksen perusteella ei voida riittävän hyvin arvioida toiminnan vaikutuksia alueen Natura-luontotyyppeihin ja metsähallitus on vaatinut LsL:n 65 :n 8

9 Täydennys ja hakijan vastine mukaista arviota hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen ja sen luontotyyppeihin. Hakija on täydentänyt hakemustaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella arviolla turvetuotannon vaikutuksista Kuivasjärven (FI ) Natura 2000-alueen luonnonarvoihin. Hakija on todennut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän 2) lausuntoihin, että lähin vakituinen asutus on noin 0,47 kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta länteen. Tilalla on sikala ja tilan Suopelto viljelypellon ja Isolahden Rahkanevan välinen alue on raivattu vuosia sitten maatalouskäyttöön, kerran kaksi kohteelle on yritetty viljellä kauraa, huonolla tuloksella, sen jälkeen alue on ollut viljelemättömänä. Raivattu alue ei ole turvetuotannossa. Tämä kyseinen raivattu alue on tehty jälkikäteen kun Rahkaneva on ollut jo turvetuotannossa, joten lähinaapurille ei ole turvetuotannosta syntynyt suurta melu- tai pölyhaittaa. Mikäli pöly- ja meluhaittaa ilmenee, tuotantoa voidaan tarvittaessa rajoittaa tuulen suuntautuessa Suopelto kiinteistöä kohden. Tarvittaessa voidaan suorittaa pöly- ja melumittauksia. Muut kiinteistöt sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueen reunoista. Muuta turvetuotantoaluetta kuin kyseinen Rahkaneva ei välittömässä läheisyydessä ole. Mutta lähistöllä on muuta elinkeinotoimintaa kuten viljelyä ja metsätalouden harjoittamista. Rahkanevaan ja hakijan asuinkiinteistöön rajoittuvat hakijan pellot ovat viljelykäytössä. Niillä viljellään pääasiassa ruokohelpeä ja yksi kohde on riistapeltona. Kuivasjärven alueen luontotyypit ja linnusto tunnetaan hyvin, joten luvanhakija on selvillä hankkeen vaikutuksista. Vaikutukset jäävät pieniksi. Pintavalutuskentän koko kentän pinta-ala voidaan hyödyntää siten, että veden viipymä on pitkä. Kenttä rakennetaan siten, että suokasvillisuus valtaa alueen mahdollisimman nopeasti. Hankkeella vähennetään kuormitusta nykyisestä. Suuren pintavalutuskentän avulla mm. virtaamavaihteluita kyetään tasaamaan. Luvan hakija toimittaa 3 kuukauden kuluessa mahdollisesta lupapäätöksestä päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmat hyväksyttäväksi. Pintavalutuskentän toimintaa voitaisiin seurata muutenkin määrättävien mittausten lisäksi esim. kentän kasvipeitteellisyyden seurannalla kolme vuoden aikana tms. Pintavalutuskentälle vedet pumpattaisiin tuotantokauden aikana ja kentän reunat pengerretään. Pintavalutuskentän reunat tehdään noin 0,7 metrin korkuisiksi. Penkereet tehdään kolmiomallisesti, alareunat ovat leveämpiä ja penkereen yläreunat ovat teräviä. Kyseessä on tuotannosta poistunutta aluetta. Pintavalutuskentän alapuolelle asennetaan virtaamansäätöpato, jonka kautta vedet johdetaan kohti alapuolista vesistöä. 9

10 10 Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Alavuden kaupungin 4) lausuntoon. Hakija on todennut Metsähallituksen 5) muistutukseen, että tuotannon kuivattava vaikutus on tapahtunut pääosin jo 1990-luvun alussa. Luvassa ilmoitetulla toiminnalla ei ole merkittävää muutosta. Yleisen edun ja soiden kestävän käytön kannalta on järkevää tuottaa suo loppuun. Suon tuotanto ei merkittävästi lisää alueen umpeenkasvua, koska kokonaiskuormitus jää pieneksi. Uudet yrittäjät toivovat saavansa tarvittavat asiapaperit ja lupa-asiat kuntoon ja luvan hakija vetoaa yleisesti kohtuullisuuteen kun huomioidaan tuotannon laajuus ja kestoaika sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen, ja kun huomioidaan Vapon Kuivasjärven lähistölle saama myönteinen lupa turvetuotannolle. Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt arviota turvetuotannon vaikutuksista Kuivasjärven Natura alueen luonnonarvoihin. Hakemuksen täydennyksen johdosta annetut lausunnot 6) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että arvio on edelleen puutteellinen ja sitä on täydennettävä erityisesti järven valuma-alueella olevien turpeenottohankkeiden yhteisvaikutuksia koskevalla pohdinnalla, arvioinnilla hankkeen vaikutuksista suoraan rajanaapurina olevaan Naturaalueen osaan ja täsmennettävä arviota luontotyyppiin vaihettumissuot ja rantasuot kohdistuvista vaikutuksista. Hakemusta on täydennettävä luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymistä koskevalla selvityksellä ja arviolla hankkeen vaikutuksista näiden lajien elinoloihin ja erityisesti mahdollisiin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. 7) Metsähallitus on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole tiedossa toimivia vastaavalla tavalla olemassa olevalle tuotantoalueelle perustettuja pintavalutuskenttiä. On todennäköistä, että syntyy oikovirtauksia ja vesialtaita, jotka estävät kontaktin turpeen ja puhdistettavan veden välillä. On myös vaarana, että kentältä alkaa liueta rautaa ja fosforia. Metsähallitus on huomauttanut, että selvityksessä on asiaa perustelematta todettu, että kuivatusvedet eivät todennäköisesti lisää Kuivasjärven umpeenkasvua. Selvityksessä ei ole otettu kantaa tuotantoalueen turpeen maatuneisuusasteeseen, jolla on keskeinen merkitys valumavesien kiintoaines- ja ravinnemääriin. Selvityksessä ei ole arvioitu vaikutuksia vesienhoidon tavoitteisiin, eikä hankealueen ja muiden tuotantoalueiden yhteisvaikutuksia. Metsähallituksen näkemyksen mukaan ei ole objektiivisesti poissuljettua, että hanke yksinään tai yhdessä muiden kuormituslähteiden kanssa vaikuttaisi kyseisen järven rehevöitymiseen ja umpeenkasvuun merkittävästi.

11 11 Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys Metsähallitus on vaatinut, että merkittävää Kuivasjärven lintuvesikohdetta ei tule käyttää tuotantoalueen jätevesien laskeutusaltaana. Jos puhdistusmenetelmää ei saada BAT-tasolle, metsähallituksen näkemyksen mukaan haitallisten vaikutusten estämiseksi on tarpeen tehdä tuotantokentän jälkihoitotyöt esimerkiksi ennallistamalla alue. Hakija on vastineessaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 6) ja metsähallituksen 7) lausuntoihin täydentänyt Natura-arviotaan arviolla vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta, vaikutuksista umpeenkasvuun, yhteisvaikutuksista, pölyn ja melun vaikutuksista ja arviolla luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintymisestä Kuivasjärvessä ja hankkeen vaikutuksista niihin. Hakemuksen täydennyksen johdosta annettu lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että vastineessa ei ole esitetty vastauksia kaikkiin niihin puutteisiin, joita ELY-keskuksen lausunnossa on vaadittu. Puutteista huolimatta ELY-keskus on kuitenkin katsonut, että hankkeen koko, luonne ja toteutustapa huomioon ottaen lupaviranomaisella on käytettävissä riittävä pohdinta ja arvio Kuivasjärven Natura 2000-alueen luonnonarvoihin. Kertyneen asiakirja-aineiston perusteella hanke ei ainakaan yksinään merkittävästi heikentäne Natura-alueen luonnonarvoja. Yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa jää epäselväksi ja ELY-keskus on jättänyt lupaviranomaisen harkittavaksi onko yhteisvaikutusten arviointia muiden hankkeiden kanssa edellytettävä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että hakijan on seurattava kasvillisuuden ja kasvilajiston muutoksia hankealueen vesien laskuojan suulta ja hankealueelta tulevien pölypäästöjen leviämistä Naturaalueelle ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan vastine Hakija on todennut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon, että yleisen edun ja soiden kestävän käytön kannalta suo on järkevää tuottaa loppuun. Tuotanto ei merkittävästi lisää alueen umpeenkasvua, koska kokonaiskuormitus jää pieneksi. Hakija on vedonnut kohtuullisuuteen huomioiden tuotannon kestoaika, laajuus ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen ottaen huomioon Vapon Kuivasjärven läheisyyteen saama ympäristölupa. Hakija on ilmoittanut olevansa halukas lyhytaikaiseen kasvillisuus- ja pölypäästöjen seurantaan Natura-alueella esimerkiksi kahden ensimmäisen vuoden ajan.

12 12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Hannu Isolahti Oy:lle ympäristöluvan Rahkanevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa Lapuanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 24 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kuivasjärveen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti 2,9 hehtaarin suuruisen kasvillisuuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turvetuotantoa ei saa aloittaa ennen kuin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelyrakenteet. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

13 13 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista eikä Kuivasjärven Natura-alueesta. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee idän ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana

14 pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan sekä kasvillisuuden ja kasvilajiston muutoksia kuivatusvesien laskuojan suualueella Kuivasjärvessä ja toiminnan aiheuttamien pölypäästöjen vaikutuksia Kuivasjärven Natura-alueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 14

15 15 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 250 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

16 16 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Perustelut Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta päätöksen liitekarttaan merkittyä 3,5 hehtaarin aluetta, jolla lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, sen eliöstöön ja käyttöön, hankkeen vaikutuksista Kuivasjärven Natura verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset Rahkanevan turvetuotantoalue on tuotantokunnossa oleva ja aiemmin tuotannossa ollut alue. Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Rahkanevan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin päässä Kuivasjärven Natura 2000 verkostoon kuuluvasta alueesta. Natura-alueen läheisyydestä ja lyhyestä jäljellä olevasta tuotantoajasta johtuen lupa on annettaan määräaikaisena tuotantoalueen pohjoisosan 3,5 ha:n suuruiselle tuotantoalueelle. Rahkanevan tuotantoalue on ollut toiminnassa 1990-luvulta lähtien, joten toiminnan vaikutukset ovat vakiintuneet. Suurimmat päästöt ovat aiheutuneet alueen kuntoonpanon yhteydessä 1990-luvun alkupuolella. Tehostetun ympärivuotisen vesienkäsittelyn myötä vesistöön johdettavat päästöt ja niiden vaikutukset vähenevät huomattavasti aiempaan toimintaan verrattuna. Toiminnasta Kuivasjärven Natura-alueelle aiheutuva lievä melu- ja pö-

17 lyhaitta jää lyhytaikaiseksi Natura-alueesta alle 500 metrin päässä sijaitsevien tuotantoalueiden poistuttua tuotannosta vuoden 2015 loppuun mennessä. Luvanmukaisesti toimittaessa hanke ei yhdessä muiden aluetta kuormittavien hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kuivasjärvi on sisällytetty Natura verkostoon. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Rahkanevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Lapuanjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon suositeltavia toimenpiteitä ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen vesienkäsittely joko pintavalutuksella tai kasvillisuuskentällä ja sijainninohjaus ojitetuille tai jo tuotannossa oleville alueille, joten Rahkanevan turvetuotanto on vesienhoitosuunnitelman suositusten mukaista. Toiminnalle olisi täytynyt hakea ympäristölupaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti vuoden 2003 loppuun mennessä. Koska lupaa ei määräpäivään mennessä ollut haettu, kysymys ei ole ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain siirtymäsäännösten mukaisesta olemassa olevan toiminnan jatkamisesta. Toimintaa ei näin ollen saa jatkaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa eikä turpeentuotantoa aloittaa ennen kuin uudet vesienkäsittelyrakenteet on lupamääräyksen 3 mukaisesti hyväksytty. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin 450 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tilustien eteläpuolisen tuo- 17

18 tantoalueen ja lähimmän asutuksen välinen alue on kokonaisuudessaan avointa peltomaata ja toiminnasta voi aiheutua asutukselle pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä kasvilllisuuskentän ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus, käytettävä vesienkäsittelymenetelmä ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 18 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (1 ja 6) Natura-arvioinnin laatimista koskevat vaatimukset on huomioitu pyytämällä hakijaa täydentämään hakemustaan asianmukaisella arviolla hankkeen vaikutuksista ja yhdessä muiden turvetuotantohankkeiden kanssa yhteisvaikutuksista Kuivasjärven Natura-alueen luonnonarvoihin. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden suunnitelman tarkentamisesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla.

19 19 Vaatimus tuotantoalueen pienentämisestä tai toiminnan rajoittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla. Vaatimus Kuivasjärven Natura-alueen tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (2) vaatimukset kalatalousmaksusta ja kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksistä 12 ja 14 ilmenevillä tavoilla. Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan (3) vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 2 4 ilmenevillä tavoilla. Metsähallituksen (5 ja 7) Natura-arvioinnin laatimista koskevat vaatimukset on huomioitu pyytämällä hakijaa täydentämään hakemustaan asianmukaisella arviolla hankkeen vaikutuksista ja yhdessä muiden turvetuotantohankkeiden kanssa yhteisvaikutuksista Kuivasjärven Natura-alueen luonnonarvoihin. Muilta osin aluehallintovirasto viittaa päätöksen ratkaisuun ja ratkaisun perusteluihin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 4 ja 5 Jätelaki 4, 6 ja 15 Luonnonsuojelulaki 65, 66 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

20 20 Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hannu Isolahti Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alavuden kaupunki Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on lähetetty hakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehdessä Viiskunta.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Reko Vuotila Jaakko Tuhkanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Tuhkanen. JTu/TKa

22 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Alue, jolla toimintaa on rajoitettu, on rasteroitu. Liite 2