Sähköpotentiaali. Haarto & Karhunen.

Samankaltaiset tiedostot
Fysiikka 1. Kondensaattorit ja kapasitanssi. Antti Haarto

Sähköstatiikka ja magnetismi Kondensaattorit ja kapasitanssi

40 LUKU 3. GAUSSIN LAKI

SATE2180 Kenttäteorian perusteet / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin ja Gaussin lait -> sähkökentän voimakkuus ja sähkövuon tiheys

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen

Muita sähkökentän laskemismenetelmiä ovat muun muassa potentiaalin gradientti ja kuvalähdeperiaate. Niistä puhutaan myöhemmin.

Physica 6 Opettajan OPAS (1/18)

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

Sähköstatiikasta muuta. - q. SISÄLTÖ Sähköinen dipoli Kondensaattori Sähköstaattisia laskentamenetelmiä

Sähkökentät ja niiden laskeminen I

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Kertaustehtäviä. 1. b) Vastuksen resistanssi on U 4,5 V I 0,084 A Vastuksen läpi kulkevan sähkövirran suuruus uudessa tapauksessa on. I 220 ma.

Kertausta. Haarto & Karhunen.

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä

1. Työn tavoitteet. 2. Teoria ELEKTRONIN OMINAISVARAUS

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 7 / Kapasitanssi ja eristeaineet

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

FY6 - Soveltavat tehtävät

SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

Työ 4547B S4h. SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

Luku 6. reunaehtoprobleemat. 6.1 Laplacen ja Poissonin yhtälöt Reunaehdot. Kun sähkökentän lauseke E = φ sijoitetaan Gaussin lakiin, saadaan

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Derivointiesimerkkejä 2

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus

a P en.pdf KOKEET;

Sähköstatiikka ja magnetismi Mekaniikan kertausta

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

MUUNTAJAT. KAAVAT ideaalimuuntajalle 2 I2 Z. H. Honkanen

Fysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

Matematiikan tukikurssi

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3 3/19/13. f(x, y, z)dxdydz. ρ(x,y,z) = x 2 + y 2 + z 2 (kg) Ratkaisu: ρ(x,y,z)dxdydz

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

[B] = [F ] [q][v] = Vs. m 2

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Luento 7: 3D katselu. Sisältö

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 3. viikolle /

9 Klassinen ideaalikaasu

Eristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b

FYSA2010/2 VALON POLARISAATIO

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Sähkömagneettinen induktio

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Matematiikan tukikurssi

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Jatkuva-aikaisten Markov-prosessien aikakehitys

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Tilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3

Valo-oppi. Välineet. Polarisoituneen valon intensiteetti. Kokeessa todennetaan Malusin laki.

2. SÄHKÖMAGNEETTISET AALLOT

T Kevät 2003 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Laskuharjoitus 11 Ratkaisut

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Fysiikka 6. kertaustehtävien ratkaisut

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Jakso 5. Johteet ja eristeet Johteista

Kolmion merkilliset pisteet ja kulman puolittajalause

Sähkömagnetismi II: sähkövirta, jännite, varaus, magneettimomentti. Sähkövirran kvantifiointi

Sovelletun fysiikan pääsykoe

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

Transkriptio:

Sähköpotentiaali Haato & Kahunen www.tukuamk.fi

Johantoa Kun vaaus q on sähkökentässä siihen vaikuttaa voima Saman suuuinen voima tavitaan siitämään vaausta matkan sähkökentän aiheuttamaa voimaa vastaan Tällöin tehtävä työ F W q q p astaa potentiaalienegian muutosta _ + q _ F www.tukuamk.fi

Sähköpotentiaali eli potentiaali on sähköinen potentiaalienegia p jaettuna vaauksella q q p Siten pisteien ja välinen potentiaalieo eli jännite U U p q p q p www.tukuamk.fi

Jos sähkökentän voimakkuus on vakio U _ s _ Jos ei ole vakio U s Yhteenvetona W q( ) qu q Huom.: Jännitettä U käsitellään tässä itseisavona! www.tukuamk.fi

simekki Kaksi yhensuuntaista metallilevyä kytketään akun napoihin, jolloin levyjen välinen jännite on. Laske sähkökentän voimakkuus levyjen välissä, kun levyjen välimatka on,0 mm. U U,0 mm U 0,000 m 0,000 m 6000 m www.tukuamk.fi

Tasapotentiaalipinnat Tasapotentiaali on pinta tai viiva, jonka jokaisessa pisteessä potentiaali on sama +50 +40 +60 +30 0 +0 +0 Sähkökentän kenttäviivat ovat aina kohtisuoassa tasapotentiaaleja vastaan ja niien suunta kokeammasta potentiaalista matalampaan potentiaaliin www.tukuamk.fi

www.tukuamk.fi Potentiaali pistemäisen vaauksen sähkökentässä Potentiaalieo saaaan integoimalla 4 4 + _ s _

www.tukuamk.fi alitaan ääettömän kaukana olevan pisteen potentiaaliksi nolla, silloin etäisyyellä vaauksesta potentiaali on muotoa Usean pistemäisen vaauksen aiheuttama potentiaali 4 i i i i i i k 4 4

simekki Suoalla (x-akseli) pisteessä 0,0 m on,0 nc vaaus ja pisteessä 0,60 m on -3,0 nc vaaus. Laske vaausten aiheuttama potentiaali pisteissä 0 m ja 0,4 m sekä pisteien välinen jännite. nc -3 nc 0 m 0, m 0,6 m x k 9,00 q q 9,0 0 9 3,0 0 Nm C C 9 C U q k 0, m q 0,6 m 0,0 q q k 90 0, m 0, m 90 tai U 90 www.tukuamk.fi

aatun johtavan kappaleen potentiaali aatussa johteessa vaaus on pinnalla Johteen sisällä sähkökentän voimakkuus = 0 /m Siten johteen sisällä potentiaalieo = 0 Siten johteen pinta on vakiopotentiaalissa www.tukuamk.fi

oiaan toeta, että vaatun johepallon ulkopuolella potentiaali on sama kuin vastaavalla pistevaauksella aatun johepallon sisällä potentiaali on vakio 4 4 R ( R) + R + + + + + k R + + R k www.tukuamk.fi

Johekappaleen vaauskate on suuin siellä, missä kaaevuussäe on pienin Myös sähkökentän voimakkuus on siellä suuin _ simekki eikokoisista vaatuista palloista. Sähkölujuus eli läpilyöntilujuus max on suuin sähkökentän voimakkuuen avo, jonka aine kestää sähköisesti www.tukuamk.fi

simekki Kahen ilmassa 6,0 mm etäisyyellä toisistaan olevien metallilevyjen välillä on alussa 0 jännite. Jännitettä nostettaessa läpilyönti tapahtuu 8000 kohalla. Mikä on läpilyöntilujuus ilmassa? U max 8000 6,0 mm 0,0060 m Läpilyöntilujuus eli sähkölujuus : max U max 3000000 m 3000 mm www.tukuamk.fi

Konensaattoi ja kapasitanssi Konensaattoi toimii vitapiiissä sähköisen potentiaalin vaastona Kapasitanssi C on konensaattoin vaauksen ja jännitteen U suhe C U Yksikkö on faai, F www.tukuamk.fi

Kapasitanssi iippuu kappaleien muoosta koosta etäisyyestä välissä olevan eisteen pemittiivisyyestä 0 Suhteellinen pemiittiivisyys ε Tyhjiön pemittiivisyys ε 0 = 8,85 0 - C /(Nm ) ei eikseen vaauksesta tai jännitteestä www.tukuamk.fi

Levykonensaattoin kapasitanssi = Levyjen pinta-ala ± = Levyjen vaaus = Sähkökenttä levyjen välissä = Levyjen etäisyys U = Levyjen välinen jännite U + - ε U www.tukuamk.fi

U Konensaattoin kapasitanssi C C U Kapasitanssia voiaan kasvattaa. pinta-alaa suuentamalla. etäisyyttä pienentämällä 3. väliaineen pemittiivisyyttä suuentamalla www.tukuamk.fi

Konensaattoin enegia Levyjen vaaus on q Silloin jännite on u = q/c Siiettäessä pieni vaaus q levyltä toiselle tehään työ W uq qq C Konensaattoin enegia on yhtä suui kuin kokonaisvaauksen siiossa työ W qq U CU C C 0 www.tukuamk.fi

Sähkökentän enegiatiheys Konensaattoi sisältää sähkökentän, joten konensaattoin enegian avulla voiaan atkaista sähkökentän enegiatiheys Levykonensaattoille negia Tilavuus Jännite Kapasitanssi W CU U C + - ε U www.tukuamk.fi

negiatiheys on enegia tilavuutta kohti w W CU Sievennettynä w Tämä voiaan yleistää sähkökentän enegiatiheyeksi www.tukuamk.fi