Sote- ja maakuntauudistus Palopäällystöpäivät 6.4.2017 Minna-Marja Jokinen Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto 1
Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuutena Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot, erojen kaventaminen Digitalisaation hyödyntäminen Kustannusten hillintä Asiakkaan monipuolisempi valinnanvapaus 2
Maakuntauudistuksen tavoitteet Toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä joka vastaa nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin sovittaa yhteen valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon luo tarkoituksenmukaisen työnjaon valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille. 3
Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016. Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 2.3.2017. Valinnanvapautta sekä maakuntien muita tehtäviä koskevat lakiluonnokset lausunnolle 1/2017 ja esitykset eduskunnalle keväällä 2017. Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen. Monikanavaisen sote-rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lakiesitys 2017 aikana. - Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019. Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.
Eduskunnan käsittelyssä oleva HE 15/2017 Eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä 34 lakia, mm.: Maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki Maakuntajakolaki Laki maakuntien rahoituksesta (valtionrahoitus maakunnille) Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset Vaalilain ja muun vaalilainsäädännön muutokset Viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Hallinnon yleislakien muutokset (mm. hallintolaki, julkisuuslaki) 5-8.4.2017
Maakuntien tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto pelastustoimi maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät ympäristöterveydenhuolto alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut maakuntien välinen yhteistyö 6
(1/4) Keskeiset ehdotukset Julkinen hallinto on jaettu kolmeen tasoon: kunnat, maakunnat (itsehallintoalueet) ja valtio. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Kunnan ja maakunnan välillä tapahtuu merkittävä rahoituksen ja kustannusten siirto (n. 57 % käyttötaloudesta) Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, jotta varmistetaan, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta. 7
(2/4) Keskeiset ehdotukset Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. 8
(3/4) Keskeiset ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnan on yhtiöitettävä tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla. 9
(3/4) Keskeiset ehdotukset Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. 10
Maakuntajako perustuu pääosin nykyisiin maakuntien liittojen alueisiin maakuntiin kuuluvat kunnat säädetään aluksi voimaanpanolaissa jatkossa maakuntajakoa voidaan muuttaa valtioneuvoston päätöksellä Maakuntalaki sisältää myös ns. kriisimenettelyn ja sen käynnistämisen liittyvät taloudelliset edellytykset Myös STM:llä aloiteoikeus, jos maakunnan kyky järjestää sote-palvelut on vaarantunut 11
Rahoituksen siirron reunaehdot Kokonaisveroasteen hallinta Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Valtionverotuksen kiristyksen vastapainoksi kunnallisverotusta tulee alentaa, jotta voidaan varmistaa, että verotus ei kiristy. Kunnallisveroprosentteja alennetaan lain nojalla voimaantulovuonna (2019). Kansalaisten yhdenvertaisuus verotuksen suhteen Hallitusohjelma: Työn verotus ei saisi kiristyä millään tulotasolla. Uudistuksen voimaantulo ei saisi johtaa kuntien tuloveroprosenttien hajonnan kasvuun ja siten verovelvollisten eriävään kohteluun. Perustuslakikysymys Verovelvollisten asema pyritään pitämään ennallaan 12 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Rahoituksen ja kustannusten siirto Kustannusten ja tulojen siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali Siirtyvät kustannukset 17,42 mrd. euroa Siirrettävät valtionosuudet 5,8 mrd. euroa - soten osuus on 2/3 laskennallisista kustannuksista, valtionosuuksina 4,7 mrd. euroa - loput 1,1 mrd. euroa vähennetty laskennallisten sote-kustannusten osuuden mukaisesti lisäosista ja muista vos-lisäyksistä ja vähennyksistä ( esim. tuloverokevennysten kompensaatioista) Siirrettävät verotulot 11,14 mrd. euroa - merkittävä osa kunnallisverosta - siirto n. 12,47 %-yksikköä - tuloverotukseen asteikkomuutos kuntien efektiiviset veroprosentit nousevat (lievästi) - Yhteisöverosta siirretään n. 0,5 mrd. REUNAEHTONA: Kuntien väliset veroprosenttien vaihteluvälit ja kuntalaisten veroasteet pysyvät ennallaan 12,47 %:n siirron jälkeen - 13 8.4.2017 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalouden tulorakenne muuttuu merkittävästi Nykyisin (vuonna 2017) Osuus verorahoituksesta Siirron jälkeen Osuus verorahoituksest a Kunnallisvero 18,6 mrd. e 61 % 7,5 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,6 mrd. e 5 % 1,0 mrd. e ~8 % Kiinteistövero 1,8 mrd. e 6 % 1,8 mrd. e ~14 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 72 % 10,2 mrd. e ~79 % Peruspalvelujen valtionosuus +okm 8,5 mrd. e 28 % 2,7 mrd. e ~21 % Verorahoitus YHT 30,4 mrd. e 100 % 13,0 mrd. e 100 % Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti 14-8.4.2017 VM Kunta- ja aluehallinto-osasto
Omaisuusjärjestelyt Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä kunnan irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan peruspääomaa alennetaan siirtyvää omaisuutta vastaavalla määrällä 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi -
Henkilöstöjärjestelyt Liikkeenluovutuksesta säädetään erikseen -> edellytyksiä ei tutkita Noin 200 000 henkilön työnantaja vaihtuu Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen organisaatioiden palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan. Kunnissa tukipalvelutehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy, jos tehtävistä vähintään puolet kohdistuu siirtyviin tehtäviin. Siirtyminen yhtiöihin vuoden 2020 loppuun mennessä katsotaan myös liikkeenluovutukseksi Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä - > eläkeedut turvataan - siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Eläke-etuudet turvataan, maakunnat ovat Kevan jäsenyhteisöjä
Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 17