Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017. Valtiovarainvaliokunta Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM

Transkriptio

1 Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 Valtiovarainvaliokunta Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM Etunimi Sukunimi

2 Uudistusten tavoitteet Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sote ja maakuntauudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu ja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille.

3 Lainsäädäntö HE:ssä 34 lakia: Maakuntalaki Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki Maakuntalain ja järjestämislain voimaanpanolaki Maakuntajakolaki Laki maakuntien rahoituksesta (valtionrahoitus maakunnille) Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset Vaalilain ja muun vaalilainsäädännön muutokset Viranhaltijoita, virka ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Hallinnon yleislakien muutokset (mm. hallintolaki, julkisuuslaki)

4 Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne Valtakunnallinen lupa ja valvontavirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Valtio Sotelinjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Soteyhteistyöalueet Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa järjestämisvastuu rahoitusvastuu päättää palvelutasosta ja yhteistyösopimuksesta 5 soteyhteistyöaluetta 18 ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (12 laajan päivystyksen yksikköä) keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

5 Aikataulu Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016 Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki (HE 15/2017) eduskunnalle 3/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapautta sekä maakuntien muita tehtäviä koskevat lakiluonnokset lausunnolle 13/2017 ja esitykset eduskunnalle keväällä 2017 Monikanavaisen soterahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset 2017 aikana Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.

6 Keskeinen sisältö

7 Maakuntalaki Maakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta. Tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksille. Ylin päätösvalta toiminnasta ja taloudesta on asukkaiden valitsemalla maakuntavaltuustolla VMakatemia

8 Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä 8 Julkisen sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisvastuu maakunnille kuntien vastuu poistuu Järjestämisvastuu on yhdenmukainen kaikissa maakunnissa Maakuntien yhteistyö 5 yhteistyöaluetta Lähipalvelujen turvaaminen Laadun, turvallisuuden ja kustannusten perusteella kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin VMakatemia

9 (1/2) Tärkeimmät ehdotukset Julkinen hallinto on jaettu kolmeen tasoon: kunnat, maakunnat (itsehallintoalueet) ja valtio. Maakunnan ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto, valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, jotta varmistetaan, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta

10 Tärkeimmät ehdotukset, sotepalvelut (2/2) Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu ja hoitoketjut. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä

11 Maakunta ja päätöksenteko

12 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoaantava kansanäänestys Keskustelu ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Talous ja henkilöstö Toimitilat ja kiinteistöt VMakatemia

13 Suhde valtioon ja kuntiin Maakunnan ja valtion suhde Valtion ohjaus ja valvonta maakuntalaissa Yleinen seuranta (VM) ja laillisuusvalvonta (lupa ja valvontavirasto) Julkisen talouden suunnitelmaan ja talouden ohjaukseen kytkeytyvä neuvottelumenettely Investointien ohjaus Maakuntatalouden neuvottelukunta Sotelinjaukset järjestämislaissa valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, toiminnallisesti laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus. Suhde kuntiin Maakuntien tehtävät ovat lakisääteisiä, maakunnille ei ole yleistä toimialaa Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta VMakatemia

14 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen

15 Maakunta palvelujen järjestäjänä Maakunta järjestäjänä vastaa asukkaan palveluiden saatavuudesta, määrästä ja laadusta, tuottamisen ohjaamisesta ja valvomisesta sekä palveluiden rahoittamisesta. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu ja hoitoketjut. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.

16 Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos Maakunnassa on yksi tai useampia liikelaitoksia vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

17 Palvelukeskukset Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat: 1. toimitila ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 2. tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus 3. talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita maakunnille sekä maakuntien tytäryhteisöille. Palvelukeskukset eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille lukuun ottamatta ICTpalvelukeskusta.

18 Maakuntien rahoitus

19 Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakunnan tulolähteenä on valtion rahoituksen lisäksi asiakasmaksut. Maakuntien valtion rahoitus on yleiskatteista ja se osoitetaan kaikille 18 maakunnalle. Rahoitusmallissa siirrytään menoperusteisesta mallista laskennalliseen malliin. Lähtökohtana on yksinkertainen, mahdollisimman hyvin eri puolilla maata maakuntien toiminnan kustannusten keskeiset perusteet kattava malli. Ehdotus kattaa tässä vaiheessa sosiaali ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien rahoituksen Virpi Vuorinen

20 Maakuntien rahoitus 1 (1/2)

21 Maakunnan lisärahoitustarve Valtion rahoituksen ohella maakunnalle voidaan myöntää valtion laina tai valtiontakaus, jos maakunnalla ilmenee äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa. Jos valtion laina tai takaus on riittämätöntä tai tarve johtuu ensisijassa rahoituksen määräytymisperusteiden toimimattomuudesta, maakunnalle voidaan myöntää valtionavustusta. Maakunta voi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää. Maakunta voi ottaa myös lyhytaikaista lainaa Virpi Vuorinen

22 Rahoituksessa siirrytään asteittain kohti laskennallisia kustannuksia Maakuntien lähtötilanteet ovat erilaisia ja sopeutustarpeet eroavat maakunnittain. Uudistus aiheuttaa myös muutoskustannuksia. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Vuosi 2019: maakuntien rahoitus perustuu maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien toteutuneiden kustannusten keskiarvoon kahdelta viimeisimmältä tilastoidulta vuodelta. Siirtymäaika : rahoituksessa siirrytään asteittain toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin. Laskennallisten kustannusten osuus maakuntien rahoituksesta on 20 % v. 2020, 40 % v. 2021, 60 % v.2022 ja 80 % v Vuonna 2024 rahoitus perustuu kokonaan laskennallisiin kustannuksiin Virpi Vuorinen

23 Maakuntien rahoitus 2017 tasossa Maakunta Soten ja Soten ja Rahoitus Rahoitus Muutos Muutos Muutos pelastustoimen pelastustoimen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen nettomenot nettomenot tasossa 2017 tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas % Uusimaa ,3 % VarsinaisSuomi ,1 % Satakunta ,2 % KantaHäme ,0 % Pirkanmaa ,1 % PäijätHäme ,1 % Kymenlaakso ,0 % EteläKarjala ,6 % EteläSavo ,1 % PohjoisSavo ,3 % PohjoisKarjala ,7 % KeskiSuomi ,4 % EteläPohjanmaa ,2 % Pohjanmaa ,2 % KeskiPohjanmaa ,0 % PohjoisPohjanmaa ,2 % Kainuu ,0 % Lappi ,8 % KOKO MAA ,2 % Etunimi Sukunimi

24 Rahoitus kriteereittäin, euroa Maakunta Asukasperuste Ikärakenne tarve vieraskielisyys kaksikielisyys asukastiheys saaristoisuus hyte Yhteensä rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus euroa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA ,000 % 37,526 % 48,161 % 1,400 % 0,300 % 1,500 % 0,113 % 1,000 % 100,000 % Etunimi Sukunimi

25 Rahoitus kriteereittäin, euroa/asukas Maakunta Asukasperuste Ikärakenne tarve vieraskielisyys kaksikielisyys asukastiheys saaristoisuus hyte Yhteensä rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus euroa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA minimi maksimi Punertava väri = keskimääräistä pienempi, vihreä = keskimääräistä suurempi Etunimi Sukunimi

26 Siirtymäajan rahoitus suhteessa lähtötasoon Porrastetusti kustannusperusteisesta rahoituksesta laskennalliseen rahoitukseen Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Maakunta (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana) Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA min maks Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus nousee, () rahoitus laskee Yksinkertaistus, muutos ilman kokonaisrahoituksen tasomuutoksia Etunimi Sukunimi

27 Rahoituslaskelmien perusta ja tulkinta Laskelmat kattavat soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoituksen. Maakunnan lähtötasona pidetään kuntien yhteenlaskettuja soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon nettomenoja. Uusimmat laskelmat on tehty 2017 tasolla ja ne päivittyvät vielä ennen vuotta 2019 ja ne tehdään jatkossa kahden vuoden keskiarvolaskentana. Esitetty muutos kuvaa eroa rahoituksen ja lähtötason välillä, ts. miten rahoituksen uudelleenjako kohdentuu maakuntien välillä. Pohjana vuoden 2019 maakuntajako Sosiaali ja terveydenhuollon tarve on suurin määräävä tekijä rahoituksessa, olosuhde ym. tekijät merkittäviä yksittäisten maakuntien kannalta. Muutoslaskelmassa vaikuttaa erityisesti maakunnan (tarvevakioitu)lähtötaso suhteessa maan keskiarvoon. Porrastettu siirtymäaika helpottaa toiminnan sopeuttamisessa. Maakunnan muiden tehtävien rahoitus osana yleiskatteellista rahoitusta vaikuttaa lopulliseen rahoituksen tasoon. Myös monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen vaikuttaa lopulliseen tasoon. Etunimi Sukunimi

28 Voimaanpano

29 Voimaanpanolaissa säädettävät Lakien voimaantulo ja kumottavat lait Järjestämisvastuun siirtyminen Maakuntien perustaminen ja maakuntajako (18) Väliaikaishallinto Henkilöstön siirtyminen Omaisuusjärjestelyt Uudistukseen liittyvät veroseuraamukset Maakuntien palvelukeskusten perustaminen (toimitilat, ict, talousja henkilöstöhallinto) Kunnan tuloveroprosenttia leikataan 12,47 % yksikköä vuonna 2019 Maakunnan yhtiöittämisvelvoite Palvelujen hankkiminen siirtymäkauden aikana Muutostuki Etunimi Sukunimi

30 Maakuntajako Perustuu nykyiseen maakuntajakoon (maakuntien liitot) Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen ja Kuhmoinen sijoittuvat toiseen maakuntaan Vaikutus myös vaalipiirijakoon Maakuntiin kuuluvat kunnat säädetään voimaanpanolaissa Jatkossa voidaan muuttaa maakuntajakolain perusteella valtioneuvoston päätöksellä Mahdollisuus ns. kriisimenettelyyn Talouskriteerit maakuntalaissa Lisäksi STM:llä aloiteoikeus jos maakunnan kyky järjestää sotepalvelut on vaarantunut

31 Henkilöstön palvelussuhdelainsäädäntö Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: soveltamisalaa laajentamalla. KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta ja maakuntatyönantajat KT). Maakunnat Kevan jäsenyhteisöksi. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä.

32 Omaisuusjärjestelyt Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sotetoimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran periaate! Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maaomaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ( 3 +1 vuotta) ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat. Vuokran määräytymisestä annetaan VN:n asetus. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Kunnan peruspääomaa alennetaan jäsenosuuksien ja irtaimen omaisuuden verran. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä päätetään kuntien tukemisesta siirtymäkauden jälkeen, jos mahdollisesti tyhjilleen jäävistä kiinteistöistä aiheutuu kuntatalousongelmia

33 Muu lainsäädäntö Pelastustoimen järjestämislaki HE 16/2017 Maakuntien muut tehtävät valtiolta siirrettävät tehtävät ympäristöterveydenhuolto kunnilta maakunnille Valtion lupa ja valvontavirasto Sosiaali ja terveydenhuollon valinnanvapaus Laki sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta Muutokset ns. sisältölakeihin soteuudistuksen vaikutusten huomioon ottaminen sekä tekniset että sisällölliset muutokset HE eduskuntaan alkuvuodesta