Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Lähde: Ennakkomateriaali, Kansallinen liikuntafoorumi 2013 1
Miten hyvin meillä menee? Jotta voidaan arvioida, on otettava kantaa siihen, mikä on arvokasta/onnistunutta/hyvää. On määriteltävä kriteerit, joiden perusteella arviointi tehdään. Lähde: Menestyksen polulla, Kimmo Lipponen (VLN 2017:1) 2
Mikä on tavoitteemme? Case 1: Liikunnallinen elämäntapa yleistyy. Väestön kokonaisaktiivisuuden määrä lisääntyy ja yhä useampi täyttää terveysliikuntasuositukset. Yhä useampi väestöstä harrastaa vapaa-ajan liikuntaa. Väestö osallistuu enenevästi liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan. 3
100 % Paljonko lapset ja nuoret liikkuvat? 90 % vastaa harrastavansa liikuntaa (jos liikuntaa ei ole määritelty) 60-70 % alle 14-vuotiaista harrastaa seuroissa Noin kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti. Puolet valveillaoloajasta makuulla tai paikallaan 0 % Seuraharrastamisen suosio kasvaa alle 14- vuotiaiden keskuudessa Murrosikäisten liikuntaaktiivisuus on hälyttävällä tasolla. Valtion ja kuntien resursointi liikuntaan on lisääntynyt. Kokonaisaktiivisuus on täysin riittämätöntä. Liikunnan asema kuntien strategiatyössä vahvistuu. Osa lapsista ei liiku käytännössä lainkaan. Liikunnan asema terveydenhuollon kentässä olematon Liikkuva koulu -ohjema jalkautuu Kaikki lapset eivät kykene istumaan selkä suorassa. 4
Syitä miksi liikunnallinen elämäntapa ei ole edistynyt toivotusti Muu yhteiskunnan kehitys vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen liikuntapolitiikkaa enemmän. Kokonaisaktiivisuuden nosto voi olla liikuntapolitiikalle epärealistinen tavoite. Määrärahat ja toimenpiteet eivät kohdennu tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteet ovat vaikuttavuudeltaan riittämättömiä tavoitteiseen nähden. Yhdenvertaisuuden periaatteet eivät toteudu parhaalla tavalla. Liikuntapalveluita ei kehitetä kansalaisia kuullen. Toimenpiteiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja jälkiseurannassa ei hyödynnetä tietoa. Liikunta-alan toimijat ovat 1900-alusta lähtien perustelleet liikunnan yhteiskunnallista merkitystä ja rahoitusta kuudella eri argumentilla: liikunnan on esitetty (1) lisäävän terveyttä, (2) poistavan sairautta, (3) parantavan työkykyä ja -tehoa, (4) kasvattavan kunnon kansalaisia ja (5) lujittavan kansallista yhtenäisyyttä. (6) Näiden lisäksi on vedottu ensin (6) liikunnan harrastajien ja 1990-luvulta lähtien liikkumattomien suuriin määriin. 5
Potentiaali Liikuntatoimiala 5,5 Mrd euroa Fyysinen kunto ja jaksaminen Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Kasvu ja kehitys Kasvava elinkeino Yhteisöllisyys, kansalaistoiminta Oppimisvalmiudet Kotouttaminen Kansainvälisyys 10 000 liikunta- ja urheiluseuraa Yli 800 kuntosalia, joissa jäseniä yli 600 000 35 000 liikuntapaikkaa 6
Aallon pohjat ja harjat Liikkumisen ja paikallaanolon osuudet (%) mittausajasta 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 2,8 2,4 1,7 1,3 1,7 1,4 1,1 0,8 15 14 11 9 12 10 8 7 26 25 6 6 23 8 21 9 50 53 56 60 30 9 47 27 10 23 22 12 14 52 56 57 Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen Kevyt liikkuminen Seisominen Makuu ja istuminen 0 % 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. pojat tytöt Liitu-tutkimus (2016) 7
Urheiluseuratoimintaan osallistuvien poikien osuudet iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-koululaistutkimus) ja vuonna 2016 (LIITU) (%) *hieman erilainen kysymys 100 % 80 60 40 55 56 57 45 47 44 35 34 35 70 69 62 49 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. 20 0 2006 2010 2014 2016 Kokko & Mehtälä (toim.) LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 8
Nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 Yleisimpiä tunnustettuja syitä seuraharrastamisen lopettamiselle ovat: Kyllästyminen lajiin Seuraharrastamisen korvautuminen muulla tekemisellä Seuraharrastus vie liikaa aikaa, joka on pois mm. kavereiden kanssa vietetystä ajasta Kavereiden lopettaminen Liika kilpailullisuus Muutto toiselle paikkakunnalle 9
Vähintään kerran viikossa erilaisissa liikunta- ja urheilutilaisuuksissa liikkuvien lasten ja nuorten osuudet (%). Omaehtoinen liikunta 92 Urheiluseura 53 Liikunta-alan yritys 41 Muu seura tai kerho Koulun liikuntakerhot 27 22 0 20 40 60 80 100 % Kokko & Mehtälä (toim.) LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 100 80 60 % 40 20 POJAT 1. 56 53 52 46 Liikunnan esteet: 5 yleisintä 3. 2. 53 41 43 45 44 46 37 40 35 38 38 40 38 37 32 33 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki 0 100 80 60 % 40 20 Ei lajin ohjausta Liian kallista Ei viitsi lähteä Ei aikaa Koululiikunta ei innosta TYTÖT 1. 2. 3. 68 58 59 59 60 60 49 51 53 54 48 49 49 47 39 34 51 44 44 39 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki 0 Ei lajin ohjausta Liian kallista Ei viitsi lähteä Ei aikaa Koululiikunta ei innosta Kokko & Mehtälä (toim.) LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 10
6.2.2012 / Sami Kokko 11
Kuntien toiminta liikunnassa monipuolistuu Liikunnan asema strategisessa työssä vahvistunut. Hallintokuntien välinen yhteistyö lisääntynyt. Liikuntatoimen käyttömenot kasvaneet. Puutteita seurannassa ja arvioinnissa. Kuntakohtaiset erot suuria. Mikä merkitys liikunnalle osataan antaa sote- ja maakuntakeskustelussa. Kuinka toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo? Viidenneksellä maahanmuuttajista hinta on este harrastaa liikuntaa. Alueelliset vaihtelut suuria. Liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon huomauttamista. Liikunnassa ja urheilussa on syrjiviä käytäntöjä. 12
Mitä nyt tarvitaan? 13
Liikuntapolitiikkaa tehdään edelleen liian kapealla otteella siihen nähden, mikä sen arvo yhteiskunnalle voisi olla. (vrt. Sote-uudistus) Liikuntapolitiikan on kyettävä artikuloimaan ne kohdat, joissa liikunnan edistämisen hyödyt yhdistyvät muiden hallinnonalojen tavoitteiden kanssa ja esitettävä, miten yhteistyötä viedään eteenpäin. Uskallus tarttua isoihin kysymyksiin: operoidaanko kukkalapiolla, vaikka tulisi käyttää kaivuria? Keskeiset sanat: strategisuus, systeeminen ote määrätietoisuus Perusasiat kuntoon: tehdään se kunnolla ja avoimesti mitä on sovittu tehtävän. Katse johtamiseen Tilannekuvan hahmottaminen Selkeät tavoitteet, joiden etenemistä voi seurata Osallistaminen tavoitteen toteuttamiseen Joukkojen johtaminen tiedostaen mihin maailma on menossa 14
Valtio Kunnat Järjestöt, seurat Yritykset Arvoyhteisöt Koulut Urheiluopistot KV. toimijat Media Arjen fyysinen aktiivisuus Harrastaminen omatoimisesti Harrastaminen ohjatusti Kilpaurheilu Huippu-urheilu Tiedeyhteisöt 15
Tarvitaan visuaalinen datamylly! - sirpaleinen tieto päätöksenteon tueksi - tuloksellisuuden seuranta - johtopäätökset siitä, mitkä toimenpiteet vaikuttavat Jyväskylä Liikunnan käyttömenot/ saadut valtion- avustukset Liikuntapaikkojen määrä Liikkuvat koulut kunnassa (% kouluista) TEA-VIISARI PISTEET Liikuntaaktiivisuuden määrä Toimintakyvyn tila Move! KIITOS! 16