1 (8) Asianumero 2474/10.02.03/2013 Aluenumero 630204 Jorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Kortteli 64002, tontti 2 (Poistuu osa korttelia 64002) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä syyskuuta 2013 päivättyä ja 27.1.2014 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6804. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Karvasmäessä, Jorvin sairaalan lounaispuolella osoitteessa Karvasmäentie 3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu erillisellä sanomalehtikuulutuksella 24.4.2013. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24058 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Heidi Valkealaakso etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Maakuntakaava... 3 2.1.2 Yleiskaava... 3 2.1.3 Asemakaava... 3 2.1.4 Rakennusjärjestys... 4 2.1.5 Tonttijako... 4 2.1.6 Rakennuskiellot... 4 2.1.7 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 3.1 Osallisten tavoitteet... 5 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 5 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 5 4.2 Mitoitus... 5 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 5 4.3.1 Maankäyttö... 5 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 4.5 Nimistö... 5 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 5 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 6 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 6 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 6 7.3 Suunnittelu, perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 6 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 7.5 Käsittelyvaiheet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutoksen kartta ja selostus liitteineen.
3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Voimassa olevassa kaavassa alue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Suunnittelualue ei ole kuitenkaan kaavan mukaisessa käytössä, vaan viljelyskäytössä olevaa peltoa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on 1317 m². Muutosalueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksen myötä suunnittelualueella oleva autopaikkojen korttelialue (LPA) poistuu ja suunnittelualue muuttuu suojaviheralueeksi (EV). 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012.. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty 20.3.2013 maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavasta jätettiin vahvistamatta Östersundomin alue, jonka suunnittelu jatkuu. Tämän alueen osalta ovat voimassa aiemmin vahvistetut maakuntakaavat. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään paikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2012. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on käynnistynyt vuoden 2013 lopulla. Kaava valmistellaan koko Uudenmaan 26 kunnan alueelle. 2.1.2 Yleiskaava 2.1.3 Asemakaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 11.6.1986 hyväksymä ja ympäristöministeriön 6.10.1986 vahvistama Jorvi-Glims asemakaava. Kaavassa alue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), joka on varattu kortteleiden 64002 ja 64003 autopaikkoja varten.
4 (8) 2.1.4 Rakennusjärjestys 2.1.5 Tonttijako 2.1.6 Rakennuskiellot Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Tonttijako on hyväksytty 31.3.1987. Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Muutosalueen omistaa kokonaisuudessaan Espoon kaupunki. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen ja ympäristön maankäyttö jakautuu karkeasti kolmeen käyttötarkoitukseen: sairaalatoimintoihin, asutukseen sekä maa- ja metsätalouteen. Näistä laajimman alueen muodostaa viljelty Glimsinjokilaakso. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuoli ovat toteutuneet pääasiassa kaavan mukaisesti. Luoteispuolella sijaitsee museorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (YM/s). Suunnittelualue on viljelyskäytössä olevaa peltoa, eikä kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa autopaikkojen korttelialueena (LPA). Liikenne Ajoneuvoliikenne Jorvin alue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen ja valtakunnallisesti merkittävien väylien välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu pohjoispuoleltaan Turuntiehen (seututie 110). Hieman pohjoisempana kulkee Kuninkaantie, joka on historiallisesti merkittävä tieyhteys sekä Kehä III (kt 50), joka on valtakunnallinen pääväylä ja osa E18-tietä. Alueen eteläpuolella kulkee Turunväylä (vt 1). Kevytliikenne Alueella on kattavat pyöräily- ja kävelyreitit. Turuntie on pyöräilyn seuturaitti ja Karvasmäentie pääraitti. Turuntien varressa reitti kulkee maantien pohjoisreunassa ja Karvasmäentiellä kadun itäreunassa välikaistalla erotettuna. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualue on tällä hetkellä viljelyskäytössä olevaa peltoa, eikä sillä ole alueen sisäistä liikennettä. Julkinen liikenne Suunnittelualueen lähellä sijaitsevaa sairaala-aluetta palvelevat useat sairaalan pihalla sijaitsevalle päätepysäkille liikennöivät bussilinjat sekä Turuntietä kulkevat linjat, joilla on pysäkkipari aivan sairaalan vieressä. Lisäksi kävelymatkan päässä ovat Bembölen koulun sekä Lippajärventien pysäkit. Joukkoliikenteen palvelutaso on erittäin hyvä. Palvelut Taksi- ja linja-autoliikennepalveluiden lisäksi alueen ympäristössä toimii Glimsin talomuseo ja kahvila. Sairaalatoimintojen lisäksi Jorvissa on myös koulu ja
5 (8) päiväkoti sekä henkilökunnan asuntoja. Sairaalassa toimii myös kahvio, parturikampaamo, kauneus- ja jalkahoitola sekä kukkakioski. 2.2.3 Suojelukohteet Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee museorakennusten korttelialue (kortteli 64003), jolla ympäristö säilytetään (YM/s). Korttelialueella sijaitsee kaksi suojeltavaa rakennusta (sr). Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita rakennuksia, joiden ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Lisäksi alueella sijaitsee Karvasmäen keskiaikaisen kylän tontti (sm), jolla saattaa olla muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja jäännöksiä keskiaikaisesta asutuksesta. Säilyttämisvelvoitteen poistuminen edellyttää tutkimuksia alueella. Mahdollisista alueelle kohdistuvista toimenpiteistä tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on muuttaa autopaikkojen korttelialue (LPA) suojaviheralueeksi (EV). 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Voimassa oleva asemakaava on suunnittelualueen osalta päätetty muuttaa, koska kyseisen tontin rakentaminen kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen autopaikkojen korttelialueeksi ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että korttelialueella vanhentunutta asemakaavaa ei aleta toteuttamaan kaavan mukaisesti. Kaavamuutosalue on viljelyskäytössä olevaa peltoa, eikä kaavan mukaisessa käyttötarkoituksessa autopaikkojen korttelialueena. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1317 m². Suunnittelualueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, eikä se tule muuttumaan asemakaavan muutoksen myötä. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Suunnittelualue osoitetaan kokonaisuudessaan suojaviheralueeksi (EV). 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöönsä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella muutetaan autopaikkojen korttelialue (LPA) suojaviheralueeksi (EV). Kaavamuutoksella ei oleteta olevan vaikutuksia ympäristöönsä.
6 (8) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksella muutetaan autopaikkojen korttelialue (LPA) suojaviheralueeksi (EV). 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu erillisellä sanomalehtikuulutuksella 24.4.2013. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta kuullaan kirjeellä osallisia. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi tutustua Espoo kaavoituksen verkkosivuilla (http://www.espoo.fi). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Suunnittelu, perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin teknisen keskuksen kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Heidi Valkealaakso. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan I ja kuulutusluokkaan I.
7 (8) 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet KOy Espoon sairaala on maksanut 4.9.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60% ja kuulutuskustannuksista 2/3. Sopimusneuvottelut Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on kaupungin omistuksessa. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 2.9.2013 asemakaavan kumoamisen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. MRA 30 :n mukainen kuuleminen suoritettiin kirjallisesti siten, että naapureille lähetettiin valmistelumateriaali, johon heillä oli mahdollisuus tutustua 2 viikkoa. Valmisteluaineisto kuultiin kirjeellä 14.10.2012 mennessä. Lisäksi aineisto oli nähtävillä kaupungin verkkosivulla www.espoo.fi. Espoon kaupunginmuseo jätti lausunnon, eikä heillä ole huomauttamista asemakaavan kumoamisesta. Asemakaavamerkintöihin, kaavakarttaan sekä kaavaselostukseen tehtiin tarkistus nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavan kumoaminen autopaikkojen korttelialueen (LPA) osalta on muutettu asemakaavan muutokseksi. LPA-alue muutetaan kokonaisuudessaan suojaviheralueeksi (EV). Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 27.1.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 7.5 Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto 24.4.2013 Vireilletulokuulutus 2.9.2013 Kp 14.10.2013 MRA 30, kuultu kirjeellä 27.1.2014 Kp 24.2.-10.3.2014 Nähtävillä MRA 27
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Heidi Valkealaakso Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö