- PDF Free Download

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 25.6. 2002

4 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 5 1. KESKUSTAN LIIKENTEEN KEHITYS... 6 2. TAVOITTEET... 7 3. LÄPIKULKUVÄYLÄT... 8 6. HÄMEENKATU... 31 7. KOSKENNISKAN SILTA... 35 8. JATKOTOIMENPITEET... 36 3.1 Kannaksen läpikulkeva liikenne 3.2 Läpikulun vaihtoehtoiset reitit ja tutkitut vaikutukset 3.3 Vaihtoehto 1A Kekkosentie maanpinnalla 3.4 Vaihtoehto 1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli 3.4 Vaihtoehto 1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli 3.5 Vaihtoehto 2 Keskustatunneli 3.6 Vaihtoehto 3 Pyynikintunneli 3.7 Yhteenveto verkkovaihtoehtojen vaikutuksista 4. YDINKESKUSTAN KEHÄVÄYLÄT... 24 4.1 Keskustan rakenne ja yhteystarpeet 4.2 Kehäväylien merkitys ja väylille asetettavat vaatimukset 4.3 Keskustakehän väylät ja niiden vaihtoehdot 5. JOUKKOLIIKENNE... 30

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 5 ALKUSANAT Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan laatiminen tapahtuu vaiheittain. Laatimisen alkuvaiheessa liikenteeseen liittyvät tarkastelut kohdistuvat laajoihin peruskysymyksiin ja perusperiaatteiden tutkimiseen. Näiden koko keskustan liikennejärjestelyiden kehittämiseen liittyvien vaihtoehtojen tutkimisella, vertailuilla ja vaikutusten arvioinneilla mahdollistetaan päätökset, jotka luovat suuntaviivat keskustan liikenteen kehittämiselle. Keskustan liikenneosayleiskaavan laatimisen alkuvaiheessa on tarkasteltu liikennejärjestelyiden peruskysymyksinä Miten järjestetään keskustan läpikulkuliikenne? Miten järjestetään ydinkeskustan kehäkadut? Edellä mainittujen kahden perustekijän lisäksi keskustan kehittämismahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi Tampereen joukkoliikennejärjestelmä. Järjestelmän kehittämisvaihtoehtoja tutkitaan erillisessä pikaraitiotietä koskevassa selvityksessä, joka valmistuu loppuvuodesta 2002. Läpikulkuliikenteen ja keskustan kehän lisäksi on tässä vaiheessa tarkasteltu Hämeenkadun liikenteellistä asemaa sekä Koskenniskan sillan liikenteellistä merkitystä. Näiden osalta tässä esitetty tarkastelu antaa lisätietoja mahdollisuuksista, edellytyksistä ja vaikutuksista arvioitaessa eri toteuttamisvaihtoehtoja. Vaikutusarvioinnissa on tässä vaiheessa keskitytty vain liikenteellisiin vaikutuksiin. Ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunginhallitus teki päätöksen keskustan liikenneosayleiskaavan laatimisesta 14.1.2002. Selvityksen laatimista on ohjannut kaupunginjohtajan nimeämä keskustan liikenneosayleiskaavan työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Kaupungininsinööri Risto Laaksonen, puheenjohtaja Liikenneinsinööri Reijo Väliharju Kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä Yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankonen Arkkitehti Ritva Kangasniemi Projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen Toimitusjohtaja Matti Rainio, TKL Arkkitehti Dani Kulonpää, sihteeri Selvityksen laatimisen aikana on pidetty neljä kokousta liikenteen osayleiskaavan laatimista varten perustetun yhteistyöryhmän kanssa. Selvitys on laadittu SCC Viatek Tampereen yksikössä, jossa työhön ovat osallistuneet ins. Jouni Lehtomaa, dipl.ins. Markku Toiviainen, dipl.ins. Mika Periviita, ins. Satu Julkunen ja artenomiop. Jouko Lehtomäki. Liikenne-ennusteet on laadittu TTKK:ssa, jossa työstä ovat vastanneet erikoistutkija Hanna Kalenoja ja tutkija Riikka Salli. 25.6. 2002

6 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 1. KESKUSTAN LIIKENTEEN KEHITYS Tampereen keskustan liikenteen kehitystä voidaan erittäin hyvin kuvata Tammerkosken siltojen kautta kulkevan liikenteen kehittymisellä. Lisäksi hyvän vertailukohteen muodostaa läntisellä kehätiellä Rajasalmen sillan liikenteen kehittyminen. Siltojen arkivuorokautisen liikenteen (ajon./d) kehitys 1991 2001 40.000 Liikenteen kehityksestä voidaan todeta Liikenteen kasvu on kohdistunut etenkin Kekkosentielle. Hämeensillan liikennemäärä on alentunut Keskustorin muutosten takia merkittävästi. 35.000 Ratinansilta Hämeensillalta poistunut liikenne on siirtynyt enimmäkseen Näsinsillalle ja osittain Ratinan sillalle. 30.000 Näsinsilta Satakunnankadun liikenne on säilynyt nykyisellään. Hämeensilta 25.000 20.000 15.000 KAVL Satakunnansilta Rajasalmensilta 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Tarkasteltaessa Keskustorin rakentamisen takia tapahtuneita Hämeensillan liikenteen muutoksia voidaan todeta, että liikenteen siirtyminen muille väylille vastaa eri verkkovaihtoehtojen liikennemallien tuloksia.

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 7 2. TAVOITTEET Keskustan liikenneosayleiskaavaan on asetettu yleistavoitteita, joilla ohjataan liikenneosayleiskaavan ratkaisuja. Alla on esitetty niiden merkitys koskien tätä tarkasteluvaihetta. Tavoitteita on käsitelty mm. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 12.2.2002. Tuetaan liiketoimintaa keskustassa Läpikulkuliikenteelle tarjotaan hyvät yhteydet ydinkeskustan ulkopuolella. Ydinkeskustan kehäkadut tukevat hyvin sisäpuolista kaupallista aluetta. Kehitetään keskustan vetovoimaa ja pyritään käytön helppouteen Parannetaan turvallisuutta Eri kulkumuotojen erottelulla ja turvallisuutta korostavilla ratkaisuilla parannetaan sekä autoliikenteen että kevyen liikenteen turvallisuutta. Varaudutaan kaupunkiseudun väestönkasvuun Tehdään liikenteen perusratkaisut siten, että ne ovat toimivia ja käyttökelposia vuoden 2020 ennustetilanteessa. Vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja Jäsentelemällä katuverkkoa voidaan vähentää liikennettä asuinalueilta ja kävelyalueiden läheltä ja siten alentaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Katuverkon jäsentely ja liikenteen ohjaus sen tarkoituksiin varatuille kaduille toteutetaan loogisesti ja toimivilla ratkaisuilla. Kiinnitetään huomiota keskustan viihtyvyyteen Rauhoitetaan keskustan asuinalueiden liikennettä poistamalla niiltä turha läpikulkuliikenne. Luodaan liikenteen perusratkaisuilla mahdollisuus toteuttaa viihtyisää kaupunkikeskustaa. Keskustan liikenneosayleiskaavan alustava rajaus

8 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3. LÄPIKULKUVÄYLÄT 3.1 Kannaksen läpikulkeva liikenne Kannaksen läpikulkevalla liikenteellä tarkoitetaan keskustan ohittavaa liikennettä. Keskustaan luetaan kuuluvaksi ydinkeskustan lisäksi Amuri, Kaakinmaa, Tammela ja yliopiston alue. Keskustan läpikulkeva henkilöautoliikenne on tällä hetkellä noin 26000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Läpikulkuliikenne jakautuu: Paasikiventie 40.000 Kekkosentie 34.000 15.000 Lännessä Kokonaisliikenne ajon./d Läpikulkeva liikenne ajon./d 20.000 15.000 6.000 Pispalan valtatie 40.000 Kokonaisliikenne 20.000 Läpikulkuliikenne Hämeenkatu Hatanpään valtatie 18.000 3.000 Itsenäisyydenkatu Kalevantie 5.000 25.000 Lempäääläntie 17.000 2.000 16.000 1.000 Pispalan valtatie 15.000 6.000 Paasikiventie 40.000 20.000 Etelässä Hatanpään valtatie 18.000 3.000 Lempääläntie 25.000 5.000 Idässä Kekkosentie 34.000 15.000 Itsenäisyydenkatu 17.000 2.000 Kalevantie 16.000 1.000

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 9 Keskustan läpikulkevan liikenteen osuus Tammerkosken ylittävillä silloilla vuonna 2000 Kokonaisliikenne Läpikulkeva liikenne osuus ajon./d ajon./d % Näsinsilta 30.000 16.000 (53 %) Satakunnansilta 20.000 2.500 (13 %) Hämeensilta 20.000 2.000 (10 %) Paasikiventie - Kekkosentie -väyläjakso välittää yli 60 % keskustan läpikulkevasta liikenteestä. Läpikulkuliikenteen osuus kyseisen väyläjakson liikenteestä on yli 50 %. Ratinansillan kautta kulkee noin viidennes läpikulkuliikenteestä. Hämeensillan ja Satakunnansillan kautta kulkee yhteensä noin viidennes. Läpikulkuliikenteen osuus kyseisten siltojen liikenteestä vaihtelee 10-16 % kokonaisliikenteestä. Ratinansilta 35.000 5.500 (16 %) YHTEENSÄ 105.000 26.000 (25 %) Läpikulkeva liikenne Keskustaperäinen liikenne 30.000 Näsinsilta 16.000 14.000 20.000 Satakunnansilta 20.000 Hämeensilta 35.000 Ratinansilta 5.500 29.500 2.500 17.500 2.000 18.000

10 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.2 Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit ja tutkitut liikenteelliset vaikutukset Läpikulkuliikenne voidaan ohjata halutulle väylälle, joka on kehitetty välittämään suurimman osan keskustan ja sen vieritse tapahtuvasta läpikulkuliikenteestä. Väylä palvelee myös keskustan alkavaa ja päättyvää liikennettä. Kehitettäessä houkutteleva, sujuva ja turvallinen läpikulkuliikenteen väylä, voidaan nykyisiltä osin asuinalueiden kaduilta vähentää läpikulkuliikenteen määrää ja siten rauhoittaa asuinalueiden liikennettä. Näitä väyliä ovat mm. Satamakatu ja Mariankatu Pyynikillä sekä Tammelan ja Kalevan puistotiet. Läpikulkuliikenteen vaihtoehtoiset reitit: Kekkosentie maanpinnalla, Tampellan tunnelissa tai Tampellan pitkässä tunnelissa Kekkosentie pinnalla Tampellan pitkä tunneli Tampellan tunneli Keskustatunneli yhdistäen Lempääläntien ja Paasikiventien toisiinsa Pyynikin tunneli Keskustatunneli Pyynikintunneli yhdistäen Tampereen valtatien ja Paasikiventien toisiinsa

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 11 Perusverkko ja verkkojen liikenne-ennusteet Perusverkkona on käytetty vuonna 2020 toteutetuksi oletettua tieja katuverkkoa. Perusverkossa on mukana Läntinen kehätie moottoritienä Onkiniemen tunneli Paasikiventiellä Koskenniskan silta Ratapihankatu ulottuu Kekkosentielle Ratinan alueen maankäyttö kilpailuehdotusten mukaisena Tampellan alueen maankäyttö pintavaihtoehdon mukaan Paasikiventiellä kolme kaistaa suuntaansa Mustalahdesta Lielahden suuntaan Tutkitut vaihtoehtoiset tieja katuverkot ovat alustavia. Jatkossa valitun verkon osalta on tarkennettava tieja katuverkon jäsentelyä tarkastelemalla verkon kaikki tieja katujaksot erikseen haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin voidaan sekä katujakson että liittymien ratkaisuilla vaikuttaa eri katujen merkitykseen, rooliin ja asemaan tieja katuverkossa. Sekä perusverkossa että verkkovaihtoehdoissa on katuyhteytenä mukana Koskenniskan silta siihen liittyvine katuineen. Sillan liikenteellistä merkitystä eri verkkovaihtoehdoissa ja sen toteuttamistarvetta on tarkasteltu selvityksen kohdassa 7. Verkkovaihtoehtojen alustavat liikenne-ennusteet on tehty vuodelle 2020 Talli liikennemallin avulla. Verkoissa on tutkittu henkilöautoliikenteen määriä, joilla saadaan riittävä tarkkuus arvioida muutosen vaikutusta. Ennusteissa verkon muutokset on tehty vain välttämättömille katujaksoille, jotta saadaan näkyviin verkkovaihtoehdon keskeisimmät henkilöautoliikenteen määrien muutokset eri katuosuuksille. Pääkatu Liikennepainotteinen katu, jolla välitetään liikennettä keskustaan, keskustan kehällä ja eri kaupunginosien välillä. Tärkeä keskustakatu Katu, joka palvelee etupäässä kadun varrella olevia tai kaupunginosassa olevia toimintoja.

12 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.3 Vaihtoehto 1A Kekkosentie maanpinnalla Kekkosentien kapasiteettia nostetaan rakentamalla tielle kolmannet kaistat suuntaansa välillä Naistelahti Mustalahti sekä parantamalla liittymät eritasoliittymiksi, jolloin Kekkosentien liikenteen sujuvuus paranee. Tämän vaihtoehtoverkon tavoitteena on siirtää kasvava liikenne käyttämään Kekkosentietä. Liikenteelliset vaikutukset Kekkosentien vuorokautinen liikennemäärä on vuonna 2020 noin 41.700 autoa. Lisäystä perusverkkoon verrattuna on noin 5.100 autoa. Kekkosentien kehittämisvaihtoehdossa keskustan liikennesuorite on samaa tasoa perusverkon liikennesuoritteen kanssa. Vuorokautinen autoliikenne lisääntyy myös Hämeenpuiston pohjoispäässä ja Ratapihankadulla. Muilla keskustan pääkaduilla liikennemäärät ovat perusverkon mukaiset. Kaduilla ei myöskään tapahdu merkittävää liikenteen vähentymistä verrattaessa niitä perusverkon liikennemääriin, Satakunnansillalla liikenne vähenee noin 400 autolla ja Hämeensillalla 800 autolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikenteen kasvu ohjautuu tavoitteiden mukaisesti Kekkosentielle. Myös Ratapihankadulla liikenne lisääntyy ja siten katuyhteys on yhä tärkeämmässä asemassa keskustan reunalla välittäessä liikennettä etelä-pohjoissuunnassa Kekkosentielle. Ydinkeskustan liikennemääriin ei vaihtoehdon katuverkolla ole oleellista vaikutusta.

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 13 pääkatu tärkeä keskustakatu

14 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.4 Vaihtoehto 1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli Kekkosentielle tehdään Tampellan tunneli Mustalahden ja Naistenlahden välille. Kekkosentie alittaa Armonkallion tunnelissa. Mustalahdessa Hämeenpuisto ja Naistenlahdessa Ratapihankatu liittyy Kekkosentiehen eritasoliittymillä. Liikenteelliset vaikutukset Tampellan tunnelivaihtoehdossa keskustan liikennesuorite on suurempi kuin perusverkossa tai Kekkosentien maanpintavaihtoehdossa. Osa lisääntyneestä liikennesuoritteesta tapahtuu tunnelissa. Kekkosentiellä tunneliosuudella on vuonna 2020 vuorokautinen liikennemäärä 41.600 autoa eli likimäärin saman verran kuin muissa Kekkosentien kehittämisvaihtoehdoissa. Lisäystä perusverkkoon verrattuna on 5.000 autoa. Vuorokautiset liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran perusverkkoon verrattuna Hämeenpuiston pohjoispäässä ja Lapintiellä. Tässä verkossa on vaihtoehdoista suurimmat liikennemäärät Hämeensillalla, Ratapihankadulla ja Kalevan puistotiellä. Perusverkkoon verrattuna liikenne vähenee jonkin verran Ratinan sillalla ja Hatanpään valtatiellä. Muilla keskustan pääkaduilla ei liikennemäärien muutokset ole suuria. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikenteen kasvu ohjautuu tavoitteiden mukaisesti Kekkosentielle. Myös Ratapihankadun liikenne lisääntyy ja katuyhteys on yhä tärkeämmässä asemassa etelä-pohjoissuuntaisena yhteytenä. Tampellan tunneli - vaihtoehdon liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin samansuuntaiset Kekkosentien maanpintavaihtoehdon kanssa.

16 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.5 Vaihtoehto 1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli Kekkosentielle on mahdollista toteuttaa myös Tampellan pitkä tunnelivaihtoehto, jossa on yhdistetty Onkiniemen ja Tampellan tunnelit yhtenäiseksi pitkäksi tunneliksi. Yhtenäisen tunnelin toteuttaminen Mustalahden ohi vaikuttaa etenkin keskustan länsireunan katuverkon liikennemääriin. Liikenteelliset vaikutukset Tarkastelluista vaihtoehdoista on Tampellan pitkällä tunnelivaihtoehdolla suurin liikennesuorite keskusta-alueella. Tästä osa tapahtuu tunnelissa, mutta maan pinnalla katuverkolla on yhtä suuri liikennesuorite kuin perusverkossa. Kekkosentiellä Tampellan tunnelissa on vuorokautinen liikennemäärä 41.200 autoa. Liikennemäärät kasvavat perusverkkoon verrattuna Hämeenpuiston eteläpäässä, Ratapihankadulla ja jonkin verran myös Kalevan puistotiellä. Vuorokautinen liikenne vähenee merkittävästi Hämeenpuiston pohjoispäässä ja Satakunnankadun länsipäässä. Muilla keskustan pääkaduilla liikennemäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Sekä Hämeensillalla että Satakunnansillalla on lähes perusverkon mukaiset liikennemäärät, joten Tampellan pitkällä tunnelilla ei ole suoranaista vaikututusta ydinkeskustan liikenteen määriin

18 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.6 Vaihtoehto 2 Keskustatunneli Keskustan läpikulkuliikennettä varten tehdään maanalainen pääkatuyhteys alkaen Hatanpään valtatieltä poliisitalon kohdalta, vieden se Keskustorin alitse Onkiniemeen, jossa tunneliyhteys yhtyy maan päällä Paasikiventiehen. Keskustorin kohdalla tunnelissa on eritasoliittymä, johon kytkeytyy noin 2000 autopaikan maanalainen pysäköintilaitos. Laitos mahdollistaa tarvittaessa keskustan kadunvarsipysäköinnin vähentämisen. Korvaavat pysäköintipaikat sijaitsisivat maan alla aivan keskustassa Hämeenkadun yhteydessä. Lisäksi keskustatunnelin pysäköintilaitos voidaan kytkeä Ratapihankadulle. Liikenteelliset vaikutukset Keskustatunnelia käyttää vuonna 2020 noin 35.000 autoa vuorokaudessa. Tämä liikennemäärä on pois keskustan katuverkolta, mutta taas toisaalta keskustatunnelivaihtoehto lisää keskustan liikennesuoritetta siten, että katuverkolla maan pinnalla liikennesuorite on perusverkon mukainen. Vuorokautinen liikennemäärä kasvaa etenkin Hatanpään valtatiellä. Keskustatunneli vähentää liikennettä etenkin Kekkosentieltä Näsinsillan kohdalta, jonka liikennemäärä vähenee perusverkon 36.600 autosta 27.700 autoon eli noin 8.900 autolla. Myös Hämeenpuiston etelä- ja etenkin pohjoispäässä, Mariankadulla, Pirkankadulla liikenne vähenee selvästi. Ratapihankadulla liikenteen väheneminen on erittäin suuri. Satakunnansillalla liikenteen vähenemä on 2.600 autoa vuorokaudessa. Hämeensillalla vähenemä on 1.100 autoa. Muilla kaduilla liikennemäärän muutokset eivät ole merkittäviä verrattaessa niitä perusverkon liikennemääriin. Tässä vaihtoehdossa muutokset ydinkeskustan liikennemääriin on saavutettavissa vain merkittävällä kadunvarsipysäköinnin poistamisella.

20 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.7 Vaihtoehto 3 Pyynikintunneli Keskustan läpikulkuliikenteelle tehdään Pyynikinharjun alittava tunneliyhteys, joka alkaa Tampereen valtatien jatkeelta Hämeenpuiston länsipuolelta ja liittyy Paasikiventiehen Onkiniemen kohdalla. Liikenteelliset vaikutukset Pyynikintunnelissa liikennemäärä on vuonna 2020 noin 11.000 autoa vuorokaudessa. Tunneliratkaisu lisää keskustan liikennesuoritetta siten, että tunnelissa olevan suoritteen lisäksi maanpinnalla olevassa katuverkossa on tarkastelluista vaihtoehdoista kaikkein suurin liikenne-suorite. Merkittävää liikenteen vähentymistä tapahtuu Kekkosentiellä (-4.800 autoa/d) ja Hämeenpuiston pohjoispäässä, jossa liikennemäärä puolittuu perusverkkoon verrattuna. Myös Hämeenpuiston eteläpäässä, Satamakadulla, Mariankadulla ja Pirkankadulla tapahtuu merkittävää liikenteen vähentymistä. Ydinkeskustan kaduilla liikennemäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

22 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 3.8 Yhteenveto verkkovaihtoehtojen vaikutuksista Tarkasteltu perusverkko on myös hyvä ratkaisu. Perusverkossa edellytetään vain tiettyjen liikenteellisten ongelmakohtien poistamista (esim. Paasikiventie ja Teiskontie). Yhdelläkään verkkovaihtoehdolla ei ole merkittävää vaikutusta läntisen kehätien käyttöön ja Rajasalmen sillan liikennemääriin. Sitä vastoin läntisen kehätien kapasiteettiongelma heijastuu välittömästi keskustan läpikulkuyhteyden liikennemääriin. 60000 50000 Keskustan henkilöautoliikenteen suorite (ajon.km/h) vuonna 2020 Mikään tarkastelluista maan pinnalla olevista verkkovaihtoehdoista ei tuo uusia merkittäviä ratkaisumahdollisuuksia ydinkeskustan katuverkon kehittämiseen. Verkkovaihtoehdoissa suurimmat liikennemäärien muutokset tapahtuvat keskustan länsipuolen pääkaduilla. Sen sijaan keskustan itä- ja eteläpuolella eri verkkovaihtoehdoissa ovat liikennemäärät keskenään lähes samansuuruiset. Keskustatunneli- ja Pyynikintunneli verkoissa liikenteen merkittävin vähenemä kohdistuu Kekkosentielle, jolla on kuitenkin kapasiteettia välittää suurin osa keskustan läpikulkuliikenteestä. Keskustatunneliin kytketyllä pysäköintilaitoksella voidaan vaikuttaa keskustan katuverkon liikennemääriin, jos kadunvarsipysäköintitarjontaa vähennetään merkittävästi. Jos joukkoliikennejärjestelmään valitaan pikaraitiotie keskustassa maan alla, Keskustatunneli-verkkovaihtoehdon valinta ei ole mahdollista. 40000 30000 20000 10000 0 VE0 VE1A VE1B VE1C VE2 VE3 VE0 Perusverkko VE1A Kekkosentien kehittäminen maanpinnalla VE1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli VE1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli VE2 Keskustatunneli VE3 Pyynikin tunneli tunnelissa maanpinnalla

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 23 Eri verkkovaihtoehtojen henkilöautoliikenteen ennusteet ajoneuvoa vuorokaudessa vuodelle 2020 Paasikiventiellä Onkiniemen kohdalla VE0 50.500 VE1A 55.300 VE1B 53.900 VE1C 41.200 VE2 25.400 VE3 11.100 VE0 36.600 VE1A 41.700 VE1B 41.600 VE1C 41.200 VE2 27.700 VE3 31.800 VE0 17.100 VE1A 16.700 VE1B 16.700 VE1C 16.700 VE2 14.500 VE3 16.400 VE0 6.800 VE1A 6.400 VE1B 8.000 VE1C 10.700 VE2 6.900 VE3 7.400 VE0 11.700 VE1A 11.600 VE1B 10.800 VE1C 11.700 VE2 9.300 VE3 11.000 VE0 4.100 VE1A 4.800 VE1B 5.400 VE1C 5.300 VE2 800 VE3 3.900 VE0 15.900 VE1A 18.600 VE1B 17.000 VE0 7.700 VE1C 11.000 VE1A 6.500 VE2 5.800 VE1B 8.200 VE3 7.800 VE1C 6.800 VE2 8.800 VE3 11.400 Pirkankatu VE0 16.400 VE0 12.500 VE1A 14.500 VE1B 14.100 VE1C 16.100 VE1A 12.100 VE1B 17.000 VE1C 11.800 VE2 8.600 VE2 7.200 VE3 13.900 VE3 8.100 Satakunnankatu Mariankatu Näsinsilta Koskenniskansilta VE0 6.400 VE1A 6.300 VE1B 7.000 VE1C 7.000 VE2 5.800 VE3 5.800 Hämeenpuisto Hämeenkatu VE0 15.600 VE1A 14.800 VE1B 17.300 VE1C 15.700 VE2 14.500 VE3 16.500 Ratinansilta Satakunnansilta Hämeensilta Lapintie Hatanpään valtatie Ratapihankatu Itsenäisyydenkatu Kalevantie Kalevan puistotie VE0 9.100 VE1A 9.900 VE1B 10.300 VE1C 10.100 VE2 7.700 VE3 8.900 VE0 17.200 VE1A 16.600 VE1B 17.300 VE1C 17.100 VE2 17.500 VE3 18.200 VE0 19.500 VE1A 18.400 VE1B 18.100 VE1C 18.700 VE2 19.600 VE3 19.300 Paasikiventiellä Nesteen kohdalla VE0 60.900 VE1A 63.900 VE1B 62.300 VE1C 65.100 VE2 66.100 VE3 53.800 VE0 20.000 VE1A 19.900 VE1B 21.200 VE1C 21.300 VE2 15.400 VE3 17.700 VE0 31.300 VE1A 30.700 VE1B 29.600 VE1C 30.900 VE2 24.000 VE3 33.800 VE0 24.500 VE1A 24.700 VE1B 23.600 VE1C 24.400 VE2 29.100 VE3 24.100 VE0 3.900 VE1A 4.500 VE1B 5.100 VE1C 5.100 VE2 1.700 VE3 5.100 VE0 15.900 VE1A 13.000 VE1B 14.700 VE1C 14.400 VE2 16.800 VE3 14.400 VE0 Perusverkko VE1A Kekkosentien kehittäminen maanpinnalla VE1B Kekkosentiellä Tampellan tunneli VE1C Kekkosentiellä Tampellan pitkä tunneli VE2 Keskustatunneli VE3 Pyynikin tunneli

24 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 4. YDINKESKUSTAN KEHÄVÄYLÄT 4.1 Keskustan rakenne ja yhteystarpeet Ydinkeskusta jakautuu Tammerkosken ja Hämeenkadun vaikutuksesta selkeästi neljään osaan. Lisäksi rautatie erottaa Tammelan ja Kalevan alueet ydinkeskustasta. Nykyistä keskustan rakennetta lävistävät edellä mainittujen Tammerkosken ja Hämeenkadun lisäksi länsi-itä-suuntaiset pääkadut Satakunnankatu ja Pirkankatu sekä etelä-pohjois-suuntaiset Hatanpään valtatie ja Hämeenpuisto. Myös Lapintiellä on selkeä keskustarakennetta osittava vaikutus. Osa edellä mainituista väylistä rajaa ydinkeskustan kaupallisen alueen keskustan asuinalueista, osa taas sijoittuu joko pelkästään ydinkeskustan alueelle tai pelkästään keskustan asuinalueelle. Ydinkeskustan kolmen erillisen kaupallisen alueen painopisteet sijoittuvat Kuninkaankadun kävelykadun eteläpäähän, Tuomiokirkonkadun ja Hämeenkadun risteämisen lähelle sekä Koskikeskuksen eteläpuolelle tilanteessa, jossa Ratinan kaupallinen keskus on toteutettu. Kaupallisten alueiden painopisteet yhdistyvät tasasivuiseksi kolmioksi. Alueiden yhteystarpeita ovat Hyvät kevyen liikenteen yhteydet toisiinsa Hyvät joukkoliikenneyhteydet lähelle painopistettä Hyvät yhteydet keskustan sisääntuloteiltä Pysäköintilaitokset lähellä painopistettä

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 25

26 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 4.2 Ydinkeskustan kehän merkitys ja väylille asetettavat vaatimukset Hyvin toteutettu ja kaupunkirakenteeseen soveltuva ydinkeskustan kehä: Antaa mahdollisuudet ydinkeskustan erilaisille kehittämissuunnille. Luo perustan keskustaliikenteen toimivuudelle. Mahdollistaa liikennehaittojen vähentämisen. Keskustan kehälle asetetaan vaatimuksina: Sijoittuu lähelle ydinkeskustan liike- ja palvelualuetta. 4.3 Keskustakehän väylät ja niiden vaihtoehdot Nykyiset kehitettävät kehäkadut Tampereen valtatie ja Hämeenpuisto Kaduille ei ole toimivaa kehäkatuvaihtoehtoa. Ovat jo perinteisesti keskustan pääkatuja. Jo nykyiset katujärjestelyt tukevat niitä keskustan kehäksi. Satakunnankatu välillä Hämeenpuisto Lapintie Katuosuus on jo osa nykyistä keskustan kehää. Katujärjestelyt ovat jo nykyisin pääkatutasoisia. Sivuaa keskeisintä keskusta-aluetta. Yhteydet pysäköintilaitoksiin ovat hyvät. Vaihtoehtoiset kehäkadut On looginen ja hyvin opastettu. Kekkosentie Liikenteellisesti toimiva ja siten käyttämistä houkutteleva. Sijaitsee katutilassa, joka soveltuu keskustan pääväyläksi. Kehältä on hyvät yhteydet keskustan sisääntuloteihin. Pirkankatu Paasikiventie Satakunnankatu Hämeenkatu KESKUSTA Itsenäisyydenkatu Kehältä on suorat opastetut yhteydet pysäköintilaitoksiin. Pääkatu Keskustan kehäkatu Tärkeä keskustakatu Hämeenpuisto Tampereen valtatie Hatanpään valtatie Kalevantie Lempäääläntie

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 27 Satakunnankatu tai Lapintie yhdistyy Ratapihankadulle Satakunnankatu kehäkatuna voidaan yhdistää Ratapihankatuun joko suoraan radan ali tai Erkkilän sillan kautta. Rautatienkatu tai Ratapihankatu keskustan itäreunan kehäkatuna Rautatienkatu ei yhdisty suoraan Tampereen valtatiehen eikä Kekkosentiehen. Satakunnankadun katutila on kapea ja eikä mahdollista lisäkapasiteettia Satakunnankatu erottaa koulualueen ja asuinalueen toisistaan. Lapintien katutila on leveä ja mahdollistaa kadun kehittämisen kehäkatuna Lapintien varsi on asumispainotteinen ja siten maankäyttö ei tue kadun kehäkatuasemaa. Katutila on kapea, katutilaan ei ole mahdollista sijoittaa kaikkien liikennemuotojen tarvitsemaa tilaa. Tällöin myös Satakunnankadun tulee olla kehäkatu. Rautatienkatu kehäkatuna ja matkakeskus rautatieasemalla ei ole toimiva yhdistelmä. Lapintie Ratapihankatu Kekkosen Lapintie kehäkatuna mahdollistaa tuomiokirkon seudun ja koulualueen liikenteen osittaisen rauhoittamisen Ratapihankatu sijoittuu olemassa olevalle liikennekäytävälle. Itsenäisyyde Tampellan yhteys tekee kadun eteläpäästä joka tapauksessa pääkatuyhteyden. Katu voidaan liittää suoraan sekä Kekkosentielle että Viinikan liittymään. Hatanpään valtatie Lapintie Ratapihankatu Kadulta voidaan tehdä suora yhteys keskustan maanalaiseen pysäköintiin. Mahdollistaa Rautatienkadun muuttamisen matkakeskusta palvelevaksi joukkoliikennekaduksi. Kalevantie Satakunnankatu Ratapihankadulla liikenteen haitat ympäristölle vähäisemmät kuin Rautatienkadulla äälänti

28 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava Vuolteenkatu / Hatanpään valtatie vai Tampereen valtatie kaakkoiskulman kehätienä Vuolteenkatu ei tue kehältä vaadittavaa loogista ohjausta. Kadulla on keskustan kuormitetuimpia liittymiä (Hatanpään valtatie, Rautatienkatu) ja Ratinan maankäytön kehittyessä liittymien kuormitus kasvaa edelleen. Liittymien kehittäminen toimiviksi kehäkadun liittymiksi vaikeaa. 4.4 Yhteenveto ydinkeskustan kehästä Esitetty keskustan kehä ei ole riippuvainen läpikulkuliikenteen vaihtoehdoista. Esitetyssä suosituksessa edellytetään, että Ratapihankatu ja Lapintie liittyvät toisiinsa. Ydinkeskustan kehän kehittämissuositukset ovat Vuolteenkatu jää kehitettävän Ratinan maankäytön sisäpuoliselle alueelle. Tampereen valtatien liittyessä kehäkatuna Ratapihankatuun, on Vuolteenkatu ja Hatanpään valtatie kehitettävissä keskustan tärkeiksi elinkeinoelämää ja joukkoliikennettä palveleviksi kaduiksi. Ratapihankatu ja Tampereen valtatie yhdistyvät toisiinsa suoraan, samoin ne yhdistyvät hyvin tärkeimpään keskustan eteläsuunnan sisääntuloyhteyteen Lempääläntiehen. Hatanpään valtatie Tampereen valtatie, Hämeenpuisto ja Satakunnankatu Hämeenpuiston ja Lapintien välillä ovat edelleen kehitettävissä keskustan kehäkaduiksi. Lapintie on Satakunnankatua helpommin kehitettävissä keskustan kehäkatuna, lisäksi Lapintie kehäkatuna antaa keskustatoiminnoille hieman tilaa laajentua. Ratapihankatu yhdistäessään Kekkosentien ja Lempääläntien toimii merkittävänä etelä-pohjoissuuntaisena yhteytenä ja samalla ydinkeskustaa rajaavana kehäkatuna. Hämeenpuisto Kalevantie Matkakeskuksen toteutuminen edellyttää Ratapihankadun toimimista kehäkatuna. Tampereen valtatie ja Ratapihakatu kehäkatuina rajaavat sisäpuolelleen Ratinan kehittyvän alueen ja mahdollistavat Vuolteenkadun kehittämisen maankäytön tarpeisiin. Tampereen valtatie äääläntie Satakunnankadun itäosa, Hatanpään valtatie ja Vuolteenkatu toimivat edelleen tärkeänä keskustakatuna, mutta niille ei ohjata tietoisesti kehäkadulle kuuluvia toimintoja

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 29 Ehdotus ydinkeskustan kehäksi Kekkosentie Pirkankatu Paasikiventie Satakunnankatu Hämeenkatu KESKUSTA matkakeskus Itsenäisyydenkatu Pääkatu Keskustan kehäkatu Tärkeä keskustakatu Hämeenpuisto Hatanpään valtatie Kalevantie Tampereen valtatie Lempäääläntie

30 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 5. JOUKKOLIIKENNE Keskustan saavutettavuus joukkoliikenteellä ja joukkoliikennepalvelujen kattavuus eri matkatarpeilla edellyttävät, että Linja-autoliikennejärjestelmä Keskustan osalta nykyisen kaltainen Osa seudullisesta ja paikallisesta joukkoliikenteestä integroidaan rautatieaseman yhteyteen tulevaan matkakeskukseen. Hämeenkatu on joukkoliikenteen pääkatu, jossa pääosa linjoista kohtaa Keskustori ja matkakeskus ovat tärkeimmät matkustajaterminaalit alkavien ja päättyvien matkojen osalta sekä vaihtomatkojen osalta. Raideliikennejärjestelmä Raideliikennejärjestelmää koskeva erillisselvitys on käynnissä. Selvitys valmistuu vuoden 2002 lopulla. Joukkoliikenne perustuu pääasiassa säteittäiseen linjastoon, jossa pääosa linjoista kulkee ydinkeskustan kautta. Palvelutason kannalta on oleellista, että linjat kohtaavat keskustassa mahdollistaen vaihdolliset yhteydet eri suunnille. Rautatieaseman yhteyteen rakennetaan matkakeskus, josta muodostuu joukkoliikenteen keskusterminaali, jossa eri liikennemuodot kohtaavat. Nykyisen linja-autoaseman henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalitoiminnot siirtyvät matkakeskukseen. Matkakeskuksen aiheuttama linja-autoliikenne vaikuttaa merkittävästi Rautatienkadun asemaan Hämeenkadun ja Vuolteenkadun välillä. Pirkankatu paikallisen joukkoliikenteen pääreitit Hämeenkatu Keskustori Hatanpään valtatie Itsenäisyydenkatu Matkakeskus

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 31 6. HÄMEENKATU Kadun asema katuverkossa Hämeenkadun asema Tampereen keskustan liikennejärjestelyissä on erittäin merkittävä. Katu toimii: Keskustan läpikulkuväylänä, läpikulkevaa liikennettä noin 10 % Joukkoliikenteen tärkeimpänä reittiyhteytenä Jalankulun merkittävänä yhteytenä Liike-elämän merkittävin katu Hämeenkadun liikennemäärä vuonna 2000 oli Hämeensillan kohdalla keskimäärin 20.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ruuhka-aikana Hämeensillan kohdalla kulkee noin 1400 autoa tunnissa, joista 250 on busseja. Kadun vaihtoehdot Hämeenkadun liikenteellistä asemaa kehitettäessä ovat vaihtoehdot seuraavat A Nykyinen liikennöinti jatkuu edelleen Liikenteen toimivuus ja kevyen liikenteen turvallisuus edellyttänee nykyisen kadunvarsipysäköinnin poistamista. B Kadulla joukkoliikenne busseilla Kadulla nykyinen bussiliikenne. Henkilöautoilla kiinteistöille ajo sallittu. Huoltoajo ja tavaratoimitukset sallittu. Kadun ylittävä poikittainen henkilöautoliikenne nykyisellään. C Kadulla joukkoliikenne pikaraitiotiellä ja busseilla Pikaraitiotie koko kadun matkalla. Bussiliikenne lähes nykyisellään. Henkilöautoilla kiinteistöille ajo sallittu. Huoltoajo ja tavaratoimitukset sallittu aikataulutettuna. Kadun ylittävä poikittainen henkilöautoliikenne on poistettu. D Katu muutetaan kävelykaduksi Kävely ja pyöräily keskeisin kulkemismuoto. Henkilöautoilla kiinteistöille ajo sallittu. Huoltoajo ja tavaratoimitukset sallittu aikataulutettuna. Kadun ylittävä poikittainen henkilöautoliikenne poistettu tai sallittu. Pikaraitiotie voi olla maanalaisena joukkoliikennereittinä osittain kadun alla

32 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava Hämeenkadun tavoitetilan vaihtoehdot A Nykyinen liikenne B Joukkoliikennekatu busseille Joukkoliikennekatu C maan päällisellä pikaraitiotiellä ja busseilla D Kävelykatu Katutilan käyttö Katutila on jaettu nykyisellä tavalla. Nykyisillä jalkakäytävillä on myös pyöräily sallittu. Ajoradalla kaksi kaistaa molempiin suuntiin. Reunimmaiset kaistat busseille ja niiden pysäkeille. Henkilöautoliikenne sallittu keskikaistoilla. Katutila on jaettu lähes nykyisellä tavalla. Nykyisillä jalkakäytävillä on myös pyöräily sallittu. Reunimmaiset kaistat ovat suurelta osin pysäkkialueita. Keskikaistoilla bussiliikenne. Henkilöautoliikenne vain kiinteistöille. Katutila on jaettu jalankululle, pyöräilylle, pikaraitiotieliikenteelle ja busseille. Pikaraitiotielle kadun keskeisin alue, jalankululle nykyiset jalkakäytävät. Nykyisillä jalkakäytävillä myös pyöräily sallittu. Ajoneuvoliikenne satunnaista, tonteille ajoa ja tavarakuljetuksia. Ei ylittävää ajoneuvoliikennettä. Katutila on jaettu jalankululle, pyöräilylle, oleskelulle ja liiketoiminnalle. Myös kasvillisuuden lisääminen katutilaan on mahdollista. Ajoneuvoliikenne satunnaista, tonteille ajoa ja tavarakuljetuksia.

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 33 Edellytykset / mahdollisuudet Vaikutukset Kadunvarsipysäköinnin poistamisella lisää tilaa kevyelle liikenteelle. Mahdollistetaan Hämeenkadulla vasemmalle kääntymiset sivukaduille. Hämeenkadun kääntyvä liikenne heikentää suoraan menevää henkilöauto- ja bussiliikennettä. Muutokset lisäävät liikennettä. Henkilöautoliikenteen poistaminen edellyttää kapasiteetin nostamista muilla keskustan läpikulkuväylillä. Bussiliikenne edellyttää lähes koko matkalla kaksi kaistaa, joten tilan käyttö säilyy nykyisellään. Keskittämällä pysäkkejä tiivimmin luodaan mahdollisuus kaventaa ajorataa kaksikaistaiseksi ja siten saadaan tilaa kevyelle liikenteelle. Sujuvoittaa joukkoliikennettä ja parantaa kilpailukykyä. Muiden keskustan läpikulku- ja kehäväylien liikenne lisääntyy. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat hieman. Estevaikutus jalankululle hieman lievenee. Edellyttää joukkoliikennejärjestelmässä pikaraitiotien merkittävää osuutta. Edellyttää bussi- ja pikaraitiotien pysäkkien keskinäistä hyvää yhteensovittamista. Edellyttää kapasiteetin nostamista muilla keskustan läpikulku- ja kehäväylillä. Mahdollistaa Hämeenkadun kehittämisen joukkoliikennekatuna. Bussiliikenteen ja pikaraitiotien pysäkit tulee järjestää eri paikkoihin. Sujuvoittaa joukkoliikennettä ja parantaa kilpailukykyä. Kadun estevaikutus henkilöautoliikenteelle on merkittävä. Muiden keskustan läpikulku- ja kehäväylien liikenne ja liikenteen haitat lisääntyvät. Edellyttää joukkoliikennereittien siirtämistä kehäväylille. Edellyttää matkakeskuksen toimimista joukkoliikenteen keskuspaikkana. Edellyttää kapasiteetin nostamista keskustan läpikulku- ja kehäväylillä. Edellyttää hyvää pysäköintijärjestelmää. Mahdollistaa Hämeenkadulle täysin uuden aseman pitkänä kävelykatuna. Mahdollinen maanalainen pikaraitiotie tukee yläpuolellaan olevaa kävelykatua. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että Hämeenkatua ei ole mahdollista tehdä koko matkalla kävelykaduksi. Lyhyellä noin kahden korttelin matkalla voi olla kävelykatu, tällä osalla bussiliikenne on kadun alla tunnelissa tai rinnakkaiskadulla. Joukkoliikenteen reittien siirtäminen Satakunnankadulle ei ole mahdollista, koska palvelutaso heikkenee merkittävästi. Myös nykyinen keskustarakenne on tukeutunut Hämeenkadun joukkoliikenteen reitteihin. Vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen

34 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava Mitä, jos Hämeenkatu on joukkoliikennekatu? Jos Hämeenkadulta poistetaan henkilöautoliikenne, siirtyy se käyttämään muita itä-länsisuuntaisia yhteyksiä. Muille väylille siirtyvä henkilöautoliikenne voidaan ohjata toisille väylille halutulla tavalla. Jos ei tehdä erillisiä toimenpiteitä, niin liikenteestä siirtyy 50 % Ratinan sillalle ja Hämeenpuistoon 25 % Satakunnankadulle 25 % Kekkosentielle Edellä mainittu ei kuitenkaan voi toteutua, koska Satakunnankadulle ei ole lisättävissä liikenteen tarvitsemaa lisäkapasiteettia. Liikenteen toimivuus edellyttää kapasiteetin lisäämistä Kekkosentielle, jolloin Hämeenkadulta liikenne siirtyy 66 % Kekkosentielle 30 % Ratinan sillalle ja Hämeenpuistoon 4 % Satakunnankadulle Voiko Hämeenkatu olla kävelykatu? Hämeenkatu on ja on ollut pitkään Tampereen tärkein joukkoliikenteen reitti. Jos Hämeenkadulta poistetaan myös bussiliikenne, vaikuttaa se seuraavasti: Bussireitit siirtyvät Satakunnankadulle. Joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee reittien siirtyessä kauemmaksi keskeisimmältä liikealueelta. Keskustori ei toimi nykyisen kaltaisena keskeisenä paikallisbussiterminaalina. Satakunnankadun kapasiteetti ei todennäköisesti riitä, henkilöautoliikennettä kadulla pitää rajoittaa. Koskenniskan siltayhteys olisi tällöin osa keskustan kehäkatua. Mikäli joukkoliikennejärjestelmä pitää sisällään pikaraitiotien, on Hämeenkadulla säilytettävä edelleen bussireitit, koska pikaraitiotie ei merkittävästi vähennä bussiliikenteen määrää. Muutettaessa Hämeenkatu joukkoliikennekaduksi, kasvaa Kekkosentien liikennemäärä ja siten tien kapasiteettia on nostettava liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Hämeenkatu voi olla joukkoliikennekatuna joko koko matkalla tai osalla matkaa. Hämeenkatua ei voi muuttaa yksinomaan kävelykaduksi, koska tällöin joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee kohtuuttomasti ja joukkoliikenne ei tue enää samassa määrin keskustan toimintoja. Hämeenkatu voi olla lyhyellä matkaa kävelykatu, mikäli joukkoliikenne ko. kohdalla sijoitetaan kadun alle tunneliin tai rinnakkaiskadulle.

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava 35 7. KOSKENNISKAN SILTA Koskenniskan siltayhteydellä on liikenteellinen merkitys Tampellan ja Finlaysonin väliselle liikenteelle Yhdistäessään Finlaysonin alueen Kekkosentien itäsuuntaan Yhdistäessään Tampellan alueen Hämeenpuiston kautta Paasikiventielle Yhteytenä Kekkosentieltä keskustaan Tärkeänä kevyen liikenteen pääreittiyhteytenä Sillan Tampellan puoleiset yhteydet ovat mukana maankäyttösuunnitelmissa Hyvä yhteys Kekkosentielle Koskenniskan sillan liikenne-ennusteet Tutkituissa verkkovaihtoehdoissa on kaikissa ollut mukana Koskenniskan siltayhteys. Verkkovaihtoehtojen ennusteiden mukaan Siltaa käytetään eniten Tampellan molemmissa tunnelivaihtoehdossa 7.000 autoa vuorokaudessa. Siltaa käytetään vähiten Keskustatunneli- ja Pyynikintunnelivaihtoehdoissa 5.800 autoa vuorokaudessa. Merkittävää eroa eri verkkovaihtoehtojen välillä ei ole. Liikenne-ennusteissa Koskenniskan liikennemäärä koostuu seuraavista pääliikennevirroista Lännestä Tampellaan ja takaisin 50 % - 60 % Idästä Finlaysonille ja takaisin 30 % - 40 % Tampellan ja Finlaysonin välinen liikenne 5 % - 10 % Hyvä yhteys keskustan kehäväylälle Sillan Finlaysonin puoleisissa yhteyksissä on puutteita Jatkoyhteys joko Kuninkaankadun tai Näsilinnankadun kautta Satakunnankadulle tai Näsijärvenkadun kautta Hämeenpuistoon. Jatkoyhteydet nykyisillä järjestelyillä ovat puutteelliset. Näsijärvi 50...60% Kekkosentie 5...10% Finlayson Tammerkoski 30...40% Tampella

36 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava Koskenniskan sillan rakentamisen liikenteelliset vaikutukset Sillan rakentaminen vähentää liikennettä vuorokaudessa Näsinsillalla 39.200 autosta 36.600 autoon Satakunnansillalla 17.800 autosta 17.100 autoon Hämeensillalla 16.100 autosta 15.600 autoon Ratinansillalla 31.700 autosta 31.300 autoon Parantaa Tampellan ja Finlaysonin keskinäistä liikenneyhteyttä. Kytkee Tampellan alueen paremmin ydinkeskustan länsiosaan ja mahdollistaa uuden joukkoliikennereitin. Koskenniskan silta ja Ranta-Tampella Ranta-Tampellan maankäyttörakenne ja katuverkko voidaan vaihtoehtoehtoisesti toteuttaa siten, että Tammerkosken yli muodostuu katuyhteys nykyisen Näsinsillan kautta. Tällöin voidaan hyödyntää jo olemassa olevia silta- ja katurakenteita alueella, jossa vasta muodostetaan lopullista maankäyttörakennetta. Katuyhteys edellyttää Tampellan pitkän tunnelin toteuttamista. Tämä Näsinsillan kautta tehtävä Tampellan ja Mustalahden välinen yhteys voisi korvata Koskenniskan sillan yhteystarpeen. 8. JATKOTOIMENPITEET Läpikulkuväylien ja ydinkeskustan kehäväylien tarkastelulla tuodaan vaihtoehdot arvioitavaksi ja keskusteltavaksi sekä päättäjille että kuntalaisille. Tarkastelusta tehtävä arviointi ja käytävä keskustelu antavat tietoa päätöksenteolle läpikulkuliikenteen järjestämisestä ja keskustan kehäväylien valinnasta jatkosuunnitteluun. Nämä liikenteen perustekijöiden valinnat vaikuttavat merkittävästi keskustan liikenneosayleiskaavassa esitettäviin ratkaisuihin. Myös tarkastelut Hämeenkadun vaihtoehdoista ja Koskenniskan sillasta antavat lisätietoja käytävään keskusteluun ja näiden liikenneväylien tulevaisuudesta tehtäville päätöksille. Seuraavassa vaiheessa tarkastelut kohdistuvat joukkoliikenteeseen, pysäköintiin ja kevyeen liikenteeseen. Tarkastelualueina ja -kohteina ovat kehäväylien sisään jäävä ydinkeskustan alue, rauhoitettavat asuinalueet sekä päätiet ja -kadut. Vaikutusarviointia laajennetaan suunnittelun edetessä arvioiden mm. ehdotettujen ratkaisujen ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.